TAMPEREEN YDINKESKUSTAN KATUTILAOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.11.2014 TAMPEREEN YDINKESKUSTAN KATUTILAOHJE"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YDINKESKUSTAN KATUTILAOHJE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT KATUTILAOHJEEN SISÄLTÖ SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Keskustan paikat Jalankulku ja pyöräily Materiaalit Tamperelainen katutila Vihreä keskusta KATUTILAOHJE Viihtyisän katutilan elementit Liikenneverkkosuunnitelman katuluokat Ajoratojen materiaalit Jalkakäytävien materiaalit Kuvaesimerkkejä pintamateriaaleista Hämeenkatu - joukkoliikennekatu Korttelikatu esimerkkinä Hallituskatu Korttelikadun muuttuminen hidaskaduksi esimerkkinä Otavalankatu Kauppakatu hidaskatu Katutilan yksityiskohdista KALUSTEET JA VARUSTEET Valinnan periaatteet Penkit Pyörätelineet Pollarit Roska-astiat Bussikatokset Istutusruukut Juuristoritilät ja runkosuojat Valaisimet JATKOTOIMENPITEET...40 LÄHTÖAINEISTOA

3 1. JOHDANTO Miten Tampereen keskustasta tehdään vetovoimainen ja laadukas? Voidaanko kaupunkien ulkotiloja suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena ja soveltaa niissä kustannustehokkaita ratkaisuja? Mm. näiden kysymysten kautta on käynnistetty tämän työn laatiminen kesällä Tavoitteena on ollut laatia suuntaviivat laadukkaan ja kävelyä edistävän, tamperelaisen katuympäristön rakentamiselle. Katutilaohje kohdistuu katutilan näkyviin osiin ja niiden elinkaareen. Raporttiin on tuotettu linjaukset katuympäristön visuaalisesta ilmeestä sekä käytettävistä kalusteista ja materiaaleista. Työssä on kerätty yhteen nykyiset käytössä olevat periaatteet ja ohjeet katutilan ilmeeseen liittyen, keskusteltu yhdessä laadukkaan katutilan kriteereistä sekä pyritty yhtenäistämään ydinkeskustan suunnittelua. Ohjetta tullaan hyödyntämään erityisesti tulevien katusuunnitelmien laatimisessa sekä muissa kaupunkikuvaa koskevissa suunnitelmissa. Työ on tehty Tampereen Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikön toimeksiannosta. Ohjeen sisältöä on esitelty kaupunkikuvatoimikunnassa ja yhdys- kuntalautakunnassa alkuvuodesta Työn aikana on kuultu myös alueen sidosryhmiä ja järjestetty kaksi työpajaa. Raporttiluonnos on ollut sisäisellä lausuntokierroksella kesällä Valmis raportti on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa katujen suunnittelun lähtökohdaksi Työn ohjaukseen ovat tilaajan puolelta osallistuneet katusuunnittelun, kaupunkisuunnittelun, valaistussuunnittelun, kaupunkikuvan ja katuvihreän sekä ylläpidon asiantuntijat. Selvityksen laadintaa ohjanneen työryhmän puheenjohtaja on ollut Ranja Hautamäki. Työryhmän jäseniä ovat olleet Ari Vandell, Timo Koski, Kay Bierganns, Elina Karppinen, Mika Heikkilä, Teemu Kylmäkoski, Timo Seimelä, Raija Tevaniemi ja Jalo Virkki. Työn aikana on kuultu myös muita asiantuntijoita. WSP:ssä työn projektipäällikkö on ollut Arto Kaituri. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Pia Salmi (kalusteet ja valaistus), Satu Niemelä-Prittinen (kaupunkikuva ja materiaalit), Mikko Nissilä (kaupunkikuva), Björn Silfverberg (liikenne), Liisa Ilveskorpi (kaupunkikuva) ja Ari Kujala (raportin havainnekuvat ja taitto). Kuva: Tampereen kaupungin kuvapankki Kuva 1. Tampereen keskustaa. 3

4 2. TYÖN LÄHTÖKOHDAT Perinteinen ajoneuvoliikenteen lähtökohtia korostava katusuunnittelu on tuottanut julkisten ulkotilojen nykyisen ilmeen, jota hallitsevat mm. leveät ajokaistat asfalttipintoineen sekä pysäköintipaikat. Tampereella, kuten monissa muissakin kaupungeissa, yksittäiset kävelykatuhankkeet ovat parantaneet kävelyolosuhteita, mutta tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää edistää kävelyä koko keskustan alueella, ei yksistään kävelykaduilla tai aukioilla. Laadukkaan kaupunkikeskustan edellytys on, että juuri kävelijät kokevat sen viihtyisäksi. Kävelyn olosuhteita parantamalla edistetään samalla kaupunkielämää ja elinvoimaisten keskustojen kehitystä. Ohjeen taustatietona ovat aikaisemmat, keskustan liikenneverkkoa koskevat suunnitelmat sekä maankäytön kehittämissuunnitelmat. Alueelle on laadittu mm. maanalaisen pysäköinnin kehittämissuunnitelmia sekä Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma TakLi. Tämän katutilaohjeen katutyypit ja liikennetekniset mitoitukset määrittyvät TakLin mukaisesti joukkoliikennekatuihin, kävelykatuihin, hidaskatuihin ja korttelikatuihin. Liikenneverkkosuunnitelman tavoitteena on ollut keskustan saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla, ja monet siinä esitetyt toimenpiteet, kuten jalankulkualueiden laajentaminen ja maanalaiset pysäköintiratkaisut, ovat tärkeitä kävelyolosuhteiden parantamiseksi. Myös Hämeenkadun roolia jalankulun pääakselina vahvistetaan entisestään. Katutilan kehittämistä ohjaavat TakLin ohella kaupunkistrategia 2025 Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki (2013), kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rosoisesti kaunista (2013) sekä Tampereen keskustan kehittämisohjelma Viiden tähden keskusta (2013). Esimerkiksi keskustan kehittämisohjelman keskeinen linjaus liikenteen osalta on kestävän liikkumisen edistäminen keskustassa sovittamalla yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän tarpeet. Myös liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä selkeästi vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valaistuksen kehittämisen lähtökohtana on vuonna 2011 päivitetty Tampereen ulkovalaistuksen tarveselvitys, ja siinä esitetyt periaatteet. Samoin taustatietona on ollut vuonna 2013 tehty Valovoimainen Pirkanmaa Suuri Suunnitelma, joka linjaa keskusta-alueen osalta erikois- ja julkisivuvalaistuksia tavoitteenaan pimeän vuodenajan elävöittäminen, viihtyisyyden parantaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen. Katutilaohjeessa ohjeistetaan käytettävien valaisinten ja pylväiden tyyli katukohteittain. Kaupungissa nykyisin käytössä olevien mallien käyttökokemusten pohjalta on tehty ohjeistus, joka tukee katutilojen luonnetta, käyttötarkoitusta ja mittakaavaa. Kaupungin kehittämisstrategiat ovat yhtenäiset asukkaiden toiveiden kanssa. Asukaskyselyissä (esim. EVE) Tampereen keskustan ylpeyden aiheiksi nousivat vanhat rakennukset ja punatiilitehtaat sekä tapahtumat, erityisesti kukkaisviikot ja joulutori. Asukkaat toivovat Hämeenkadun rauhoittamista joko kokonaan tai osittain henkilöautoliikenteeltä, sekä tilan lisäämistä jalankulkijoille ja omia reittejä pyöräilijöille. Koko keskustan autoliikennettä haluttiin vähentää ja lisätä kaupungilla liikkumisen turvallisuutta. Kävelykatujen lisäksi kehittämistä kaipaavina paikkoina pidettiin Hämeenpuistoa ja toreja, joihin toivottiin lisää elävyyttä ja tapahtumia sekä ympäristön parantamista. Katutilaohjeen laadinnassa sivutaan aiemmin tehtyä Julkisten ulkotilojen laatutasokarttaa (2003), jonka päämääränä oli parantaa Tampereen keskusta-alueiden esteettistä laatutasoa. Laatutasovyöhykejako pyrki ohjaamaan voimavaroja kaupunkikuvallisesti oleellisimpiin paikkoihin ja asioihin. Katutilaohjeen laadinnassa on hyödynnetty laatutasokarttaa, ja sen pohjalta on tehty mm. esitys eri pintamateriaalien käytöstä. 4

5 3. KATUTILAOHJEEN SISÄLTÖ Katutilaohje on tarkoitettu Tampereen ydinkeskustan suunnittelun käsikirjaksi, jonka avulla laaditaan jatkossa mm. katukohtaiset suunnitelmat sekä muut julkiseen ulkotilaan kohdistuvat suunnitelmat. Ohje ei kuitenkaan sisällä alueen viheralueita. Ohje sisältää periaatteelliset tavoitteet ja linjaukset alueen osalta, mutta kunkin kohteen liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset kysymykset ratkaistaan tarkemmin katusuunnitteluvaiheessa. Katutilaohjeen avulla varmistetaan kävelijöiden kokema viihtyisyys ja jalankulun miljöö sekä toisaalta kokonaisuuden yhtenäisyys ja toteuttamiskelpoisuus. Viihtyisyyden lisäksi kävelijälle on tärkeää myös yhteyksien esteettömyys ja selkeys sekä laadukas ylläpito. Työn alussa analysoitiin maastokäynnein ja lähtötietojen avulla keskusta-alueen nykyistä identiteettiä ja sen tunnusomaisia piirteitä sekä kerättiin yhteen olemassa olevat suunnitteluohjeet. Yhdessä työn ohjausryhmän sekä sidosryhmien ja asukkaiden kanssa muodostettiin kuva tulevasta, laadukkaammasta ja yhtenäisemmästä katuympäristöstä ja sen kriteereistä. Samalla tunnistettiin niitä elementtejä, jotka tekevät katutilasta omaleimaisen ja tamperelaisen. Tapaamisissa arvioitiin katutilojen historiallisia arvoja, puukujanteiden kaupunkikuvallista merkitystä sekä katutilan elementtien ja kaupunkikuvan välistä vuoropuhelua. Pohdinta siitä, muodostuuko katutila rakennuksista ja niiden julkisivuista vai julkisivujen väliin jäävistä elementeistä, käynnisti vilkkaan keskustelun. Aikaisempiin suunnitelmiin ja maastotarkasteluihin perustuen määriteltiin selvitysalueen katutilatyypit. Luokittelun pohjalta laadittiin periaatteelliset tyyppipoikkileikkaukset korttelikadun, hidaskadun ja Hämeenkadun osalta. Aukioiden ja kävelykatujen osalta todettiin, että niiden omaleimaisuutta kehitetään jatkossakin kohdekohtaisesti hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan ohjeen esittämiä periaatteita. Muiden aihepiirien osalta työssä tuotettiin linjaukset katuympäristön valaistuksen periaatteista sekä käytettävistä materiaaleista niin pinnoitteissa kuin reunakivissä. Samoin ohjeessa määriteltiin kadunkalusteiden ilme, katutilaan kuuluvien varusteiden mallit ja sijainti sekä katuvihreään liittyvät varusteet. Kuva 2. Suunnittelualue. Katutilaohjeen suunnittelualueena on keskustakehän rajaama ydinkeskusta. 5

6 4. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 4.1 KESKUSTAN PAIKAT Tampereen keskustan nykyinen rakennettu ympäristö koostuu lukuisista toistensa kanssa lomittaisista aikakerrostumista. Monilla tehdasalueilla alkuperäinen toiminta on loppunut ja rakennukset on otettu uuteen käyttöön. Rakennuskanta on kuitenkin yleisesti ottaen nuorta, mikä korostaa vanhimpien rakennusten ja erityisesti vanhojen rakennusten muodostamien kokonaisuuksien arvoa. Kirkot ja tornimaiset rakennukset näkyvät monien katujen päätteenä. Keskustori Hämeenkadun varrella on aukioista laajin ja merkittävin. Sen pohjoispuolella on Frenckellinaukio ja eteläpuolella Laukontori. Muita keskustan aukioita ovat Nalkalantori, Sorin aukio ja Suomen Pankin aukio. Ruutukaavamainen kaupunkirakenne tekee keskustasta selkeästi hahmotettavan. Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet erityisesti Hämeenkadun tuntumaan melko tiiviinä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Ydinkeskustassa on runsaasti erilaisia kivijalkaliikkeitä. Muutamissa kortteleissa on kauppakeskuksia, jotka tarjoavat kulkuyhteyksiä myös kortteleiden läpi. Tammerkoski jakaa keskustan selkeästi kahteen lähes samankokoiseen osaan. Koskenvarren puistot, promenadit ja sillat ovat osa kansallismaisemaa ja samalla keskustan olohuone, josta aukeavat kaupunkikuvallisesti hienoimmat näkymät. Kosken ja puistojen lähelle on keskittynyt ravintoloita, hotelleja, julkisia rakennuksia ja kulttuuritiloja. Tampereen keskustalle leimalliset kookkaat tehdasrakennukset erottuvat selkeästi kosken äärellä. Kuva: Ranja Hautamäki Kuva: Satu Niemelä-Prittinen Kuva: Ranja Hautamäki Kuva: Ranja Hautamäki Kuvat 3-6. Puistot, torit ja aukiot jäsentävät ja rytmittävät keskustan katutiloja. Laadukas kaupunkitila muodostuu rakennusten, katuympäristön ja puistojen kokonaisuudesta. 6 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

7 TUOMIOKIRKONPUISTO TYÖNPUISTO FINLAYSON FRENCKELIN VIRASTOTALO TAMPEREEN KESKUSVIRASTOTALO FRENCKELIN AUKIO ANTTILA PUISTO HÄMEEN TYÖNPUISTO FINLAYSON KIRJASTON PUISTO POSTELJOONIPUISTO STOCKMAN VANHA KIRJASTOTALO TUOMIOKIRKONPUISTO VANHA KIRKKO KESKUSTORI TAMPEREEN TEATTERI RAATIHUONE FRENCKELIN VIRASTOTALO RAUTATIEASEMAAUKIO SUOMENPANKIN AUKIO SOKOS FRENCKELIN AUKIO KAUPPAHALLI TAKO VERKATEHTAANPUISTO KOSKIPUISTO KIRJASTON PUISTO VANHA KIRJASTOTALO POSTELJOONIPUISTO STOCKMAN KOSKIKESKUS VANHA KIRKKO KESKUSTORI TAMPEREEN TEATTERI UPPALI KOSKIPUISTO LAUKON TORI RAUTATIEASEMAAUKIO SUOMENPANKIN AUKIO SORIN AUKIO ORTODOKSINEN KIRKKO KANSI JA AREENA PAIK TAKO NALKALAN PYSÄKÖINTIALUE VERKATEHTAANPUISTO TAMPEREEN STADION KOSKIKESKUS SORIN AUKIO LAUKON TORI RATINANNIEMENPUISTO NSI JA REENA ORTODOKSINEN KIRKKO KANSI JA AREENA RATINANNIEMEN- PUISTO NALKALAN KENTTÄ TULEVA RATINAN KAUPPAKESKUS PAIKAT JA TOIMINNALLISUUS PUISTOT/VIHERALUEET AUKIOT/ TORIT TAMPEREEN STADION TULEVA RATINAN KAUPPAKESKUS KAUPALLISTEN PALVELUIDEN ALUE/ YKSITTÄINEN TAVARATALO 0 500m PAIKAT JA TOIMINNALLISUUS PUISTOT/VIHERALUEET AUKIOT/ TORIT KAUPALLISTEN PALVELUIDEN ALUE/ YKSITTÄINEN TAVARATALO KESKEISIÄ JULKISIA RAKENNUKSIA kirkot, koulut, teatterit, kirjastot ym. PAIKKA, JOSTA AVAUTUU HIENO NÄKYMÄ JALANKULKU SUUNNITTELUALUE KESKEISIÄ JULKISIA RAKENNUKSIA kirkot, koulut, teatterit, kirjastot ym. PAIKKA, JOSTA AVAUTUU HIENO NÄKYMÄ Kuva 7. Tampereen keskustan paikat ja toiminnat. JALANKULKU SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 7

8 Kuva 8. Arvokohteet ja -alueet.kartan lähde: Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Hämeenkatu, Keskustori, Hämeenpuisto, Ratina ja Tammerkoski kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Tammerkosken teollisuusympäristö sisältyy lisäksi Suomen kansallismaisemiin. Juhannuskylä on maakunnallisesti arvokas alue ja Tampereen keskustan rakennettu ympäristö selvityksessä on mainittu liasäksi Kauppakadun, Hatanpään valtatien ja Rongankadun ympäristöt. Suunnittelualueella on lisäksi useita arkeologisia kohteita. Arvoalueilla katutilojen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 8 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

9 Kuva: Jarkko Bamberg Kuva: Ranja Hautamäki Kuva: Jalo Virkki Kuva: Jarno Hietanen Kuva: Jalo Virkki Kuvat Tampereen keskustan arvokkaita kulttuuriympäristöjä. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 9

10 4.2 JALANKULKU JA PYÖRÄILY Tampereen keskusta on saavutettavissa hyvin myös kävellen. Yleisesti sanotaan, että kävelyä edistävällä asuinalueella on runsaasti palveluita noin 10 minuutin kävelymatkan päässä. Tampereen keskustorilta kävelee noin kuudessa minuutissa ydinkeskustan laidalle, ja esimerkiksi Keskustorilta kävelee vaikkapa kahdessatoista minuutissa etelään kilometrin matkan Viinikanlahden rantaan. Liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti ydinkeskustaa kehitetään edelleen jalankulkupainotteisena ympäristönä. TakLin mukaisesti Tampereen keskusta, paikkojen ja reittien verkostona, nostaa esille kaupungin imagon kannalta keskeisiä kohteita. Jalankulun virtoja pyritään samalla keskittämään valituille reiteille, jotka yhdistävät merkittäviä toimintakohteita keskenään. Keskustan osalta korostuvat ranta- ja puistoreittien lisäksi ruutukaavan mukaiset jalankulkuakselit. Samoin tavoitteena on jatkossa muodostaa puolilämpimiä ja suojattuja kortteleiden sisäreittejä. Kävelykatuja on ehdotettu laajennettavaksi siten, että Kyttälän läpi johdetaan Tuomionkirkonkatu kävelykatuna Sorin aukiolle ja samalla luodaan houkutteleva reitti Tampereen Keskusareenan ja ydinkeskustan välille. Toinen kävelykatujen laajennus on Aleksis Kiven kadun jatke Hallituskadulta Laukontorille. Liikenneverkkosuunnitelman mukainen järveltä järvelle kulkemisen teema nostaa esille Tampereen vahvuudet suhteessa luontoon ja kaupungin teolliseen historiaan. Teema toteutuu erityisesti Tammerkosken varren puisto- ja rantareittien sekä kosken ylittävien siltojen muodostamana verkostona. Toinen teema, turuilla ja toreilla, korostaa Hämeenkadun roolia kävelyn pääakselina. Hämeenkatu sitoo toisiinsa pohjois-eteläsuuntaiset kävelykadut, joukkoliikenteen solmukohdat sekä kaupan, palveluiden ja kulttuurin kohteet. Urbaaneina jalankulkureitteinä tullaan myös kehittämään esimerkiksi Kuninkaankatua ja Tuomiokirkonkatua. Yhteys Rongankadulta Puutarhakadulle painottuu tärkeänä itä-länsisuuntaisena jalankulkureittinä. Tavoitteena on, että pyöräilyn asema keskustassa selkiytyy. Pyöräilyverkko on liikenneverkkosuunnitelmassa suunniteltu kattavaksi ja reitit jatkuviksi. Pyöräpysäköintiä pyritään keskittämään keskeisille paikoille. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteispelille luodaan selkeät toiminnalliset puitteet. Pyöräilyn tavoiteverkko muodostuu seudullisista pääreiteistä, joita täydentävät keskustan pääreitit ja alemman hierarkiatason pyöräreitit. Keskustakehän sisäpuolisilla kortteli- ja hidaskaduilla pyöräily tapahtuu pääasiassa ajoradalla. Seudulliset pääreitit muodostavat pyöräilyn keskustakehän, jolle ohjataan keskustan läpi kulkeva työmatkapyöräily. Hämeenkadulla jalankulkijat ja pyöräilijät erotellaan toisistaan. Pyöräkaistat ja pyörätiet toteutetaan pinnaltaan tasaisina ja muista toiminnoista erotettuina väylinä. Jalankulkua painottavilla alueilla, esimerkiksi aukioilla, pyöräväylät on sovitettava alueen luonteeseen ja niiden pinnoitteena voidaan käyttää esimerkiksi aukiolla käytettävää kiveystä. Kuva 14. Viitteellisiä kävelyetäisyyksiä. 10 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

11 URBAANI JALANKULKUREITTI PUISTOMAINEN JALANKULKUREITTI MUU JALANKULKUALUE SEUDULLINEN PYÖRÄILYN PÄÄREITTI Pääreitin laatua on parannettava erottamalla jalankulku ja pyöräily omille väylille. Liittymissä on parannettava turvallisuutta ja sujuvuutta. KESKUSTAN PYÖRÄILYN PÄÄREITTI Pääreitin laatua on parannettava erottamalla jalankulku ja pyöräily pääsääntöisesti omille väylilleen. Liittymissä on parannettava turvallisuutta ja sujuvuutta. KESKITETTY PYÖRÄPYSÄKÖINTI Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti sisätilaan tai katoksen alle. SUUNNITTELUALUE Kuva 15. Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko (TakLiin ja Keskustan strategiseen osayleiskaavaluonnokseen pohjautuen). SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 11

12 4.3 MATERIAALIT Asfaltti on ydinkeskustan ajoradoilla ja jalkakäytävillä yleisin pinnoitemateriaali. Hämeenkatu erottuu materiaaleiltaan historiallisena pääkatuna, jonka ajorata on nupukiveystä. Sen jalkakäytävillä on käytetty monin paikoin erilaisia betonikiveyksiä sekä uusituissa kohdissa graniittikiveystä. Myös Kauppakatu erottuu muista kaduista ajoradan nupukiveyksen sekä jalkakäytävien betonikiveyksen puolesta. Kuninkaankadun kävelykatuosuus on betonikiveystä nupukivikouruineen. Uusituilla katuosuuksilla, kuten Pellavatehtaankadulla, on käytetty betonikiveystä sekä graniittista reunakiveä. Reunakivet ovatkin koko alueella pääasiassa graniittia. Myös aukioilla on käytetty pinnoitteena monin paikoin graniittia eri muodoissaan. Kuva 16. Materiaalien nykytilanne. Kuvat: Satu Niemelä-Prittinen Kuvat: Ranja Hautamäki Kuva 17. Uutta graniittikiveystä Hämeenkadulla. Kuva 18. Jalkakäytävien betonikiveystä uusitulla Pellavatehtaankadulla. 12 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

13 4.4 TAMPERELAINEN KATUTILA Monissa sidosryhmätapaamisissa pohdittiin yhdessä, mikä on ominaista Tampereelle ja sen katutiloille. Laajempia esille tulleita asioita olivat ydinkeskustan tiukka ruutukaava, katutilojen inhimilliset mittasuhteet sekä päätenäkymien vehreys ja järvimaisemat. Tunnusomaisiksi piirteiksi todettiin myös punerta- vasävyinen tiiliarkkitehtuuri, takorautakalusteet ja -varusteet sekä historialliset päällystemateriaalit ja yksityiskohdat. Tamperelaisen katutilan tavoitteeksi kiteytettiin laadukkuus ja teollisuuskaupungille ominainen rosoisuus, joka muodostuu mm. voimakkaasta materiaalien tunnusta. Kuvat Takorautaisten kaiteiden ja kalusteiden käyttöä. Kuvat Omaleimaisia yksityiskohtia julkisivuista. Kuvat: Pia Salmi Kuvat Graniittikivipintoja eri käsittelyillä. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 13

14 4.5 VIHREÄ KESKUSTA Järvet ja rantapuistot ovat Tampereen keskustan julkisten ulkotilojen vahvuus. Rantojen vetovoimaisuutta voidaan hyödyntää tarjoamalla monipuolisia virkistysreittejä, jotka liittävät yhteen kaupunkiluonnon, teollisen historian ja maiseman. Tähän samaan vihreään kokonaisuuteen kuuluvat olemassa olevat puukujanteet ja puistokadut tärkeimpänä varmasti Hämeenkadun, Hämeenpuiston, Puutarhakadun ja Rongankadun istutukset. Myös vanhat puistot ovat yhdessä puistokatujen kanssa keskeinen osa kaupunkikuvaa. Puistokadut luovat kaupunkirakenteen vihreän rihmaston ja muodostavat miellyttävän kävely-ympäristön. Katuvihreä monissa muodoissaan onkin tärkeä osa julkisen ulkotilan viihtyisyyttä. Lisäksi kaupunkivihreällä on merkitystä myös pienilmaston kannalta. Tiiviissä ympäristössä kokonaan uusien puistokatujen luominen on tilan ahtauden vuoksi vaikeaa. Tämän vuoksi erityistä huomiota pitääkin kiinnittää olemassa olevien puukujanteiden säilymiseen elinvoimaisina. Uusia puuistutuksia lisättäessä on otettava huomioon kivikaupungin alkuperäinen varsin avoin ilme. Muutamissa paikoissa puistokatuja voidaan täydentää uusilla puilla ja puuriveillä. Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi Näsilinnankadun, Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun eteläpohjoissuuntaiset kujanteet. Myös Suvantokadun vehreyttäminen puuistutuksin tukisi ranta-alueiden laajentuvaa käyttöä. Puiden lisäksi julkisen ulkotilan viihtyisyyttä ja kaupunkikuvallista mielenkiintoa voidaan lisätä myös ruukku- ja köynnösistutuksin. Kuva: Ranja Hautamäki Kuva: Satu Niemelä-Prittinen Kuva: Jere Nieminen Kuva: Satu Niemelä-Prittinen Kuvat Puistot, puukujanteet ja ruukkuistutukset lisäävät viihtyisyyttä ja mahdollisuutta seurata vuodenaikojen vaihtelua kaupungin keskustassakin. 14 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

15 Kuva 31. Nykyiset puukujanteet ja puistot. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 15

16 5. KATUTILAOHJE 5.1 VIIHTYISÄN KATUTILAN ELEMENTIT Tampereen tiiviisti rakennetun ydinkeskustan kadut ovat monimuotoisia kaupunkiympäristöjä, joihin kaupunkilaiset tulevat työskentelemään, hakemaan palveluja, viettämään vapaa-aikaa sekä kohtaamaan muita ihmisiä. Kadulle sijoittuu kaupunkimainen elämä sen eri muodoissaan: käydään kauppaa ja mainostetaan, järjestetään mielenilmauksia, vietetään aikaa kuljeskellen ja katsellen sekä istuskellen katukahviloissa ja terasseilla. Katuelämä, kadun erilaiset käyttötarkoitukset ja visuaalinen ilme tekevät keskustasta kiinnostavan ja houkuttelevan. Toiminnallinen moninaisuus mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen syntymisen. Katutilan näkyvillä elementeillä voidaan merkittävästi vaikuttaa katutilan toimivuuteen, viihtyisyyteen ja alueellisen identiteetin muodostumiseen. Viihtyisyyttä ja katseltavaa kaduille tuovat esimerkiksi monimuotoinen kasvillisuus, laadukkaat kadunkalusteet, kiinnostava tilaa luova valaistus sekä kauppojen näyteikkunat. Toiminnallisilla asioilla, kuten oleskelupaikkojen määrillä, penkkien mukavuudella, roska-astioiden riittävyydellä ja pyörätelineiden toimivuudella varmistetaan katutilan käytettävyyttä. Myös kadun pintamateriaaleilla ja kiviladonnoilla luodaan visuaalisesti ja toiminnallisesti miellyttävää ympäristöä, jossa kulkijat mielellään viivähtävät. Ympäristön mielenkiintoisuutta voi lisätä myös ympäristötaiteen avulla. Laadukas ylläpito on peruslähtökohta miellyttävälle katutilalle. Ylläpidon kehittämiseen liittyvät toisaalta riittävät määrärahat sen toteuttamiseen, laadukkaiden pitkäkestoisten materiaalien ja kalusteiden käyttö sekä mm. uusien toimintamallien kokeileminen, kuten mainosrahoilla sponsoroidut roska-astiat. Myös kiinteistörajat ja ylläpidon vastuualueet tuottavat välillä hankaluuksia katutilan yhtenäiselle ylläpidolle. Jalkakäytävien hoito kuuluu kiinteistöjen vastuulle ja katujen osalta kaupungille kunnossapitolain mukaisesti. Jatkossa on syytä tarkentaa ydinkeskustassa kunnossapidon vastuita ja lisätä toimijoiden yhteistyötä. Myös esteettömyyden toteutuminen edellyttää pintamateriaalien laadukkuutta ja niiden helppoa ylläpidettävyyttä. Valaistuksella voidaan toiminnallisten asioiden lisäksi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka turvalliseksi ja miellyttäväksi ihmiset ympäristönsä kokevat. Vilkkaan kadun tunnelma voi muuttua merkittävästi pimeän aikaan ilman riittävää valaistusta. Valaistuksen avulla voidaan myös korostaa merkittäviä rakennuksia, kadun yksityiskohtia sekä luoda tilantuntua katualueelle. Kaupunki uudistuu ja muuttuu jatkuvasti. Uusia tiloja rakennetaan ja vanhoja rakennuksia puretaan. Teollisuuskaupungin ajalliset kerrostumat eri kaupunkikehityksen vaiheista tuovat elävyyttä sekä merkityksellisyyden ja jatkuvuuden tunnetta katuympäristöön. Hyvin suunnitellut katutilat tarjoavat asukkailleen toisaalta historiallista pysyvyyttä sekä toisaalta arjen elämään viihtyisiä julkisia ulkotiloja, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Emil Bobyrev Kuva: Ranja Hautamäki Kuvat Viihtyisyyttä ja katseltavaa kaduille tuovat monipuoliset ja laadukkaat yksityiskohdat. Aukioille ja kaduille toteutettu julkinen taide ja erikoisvalaistus tuovat mielenkiintoa kaupunkiin. 16 KATUTILAOHJE

17 Kuvat: Satu Niemelä-Prittinen Kuvat Hyvin suunnitellut katutilat muodostavat viihtyisiä julkisia ulkotiloja. KATUTILAOHJE 17

18 5.2 LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMAN KATULUOKAT Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa, keskustakehän sisäpuolella, keskusta on jaettu neljään lohkoon, joissa Hämeenkatu ja Tammerkoski muodostavat lohkojen sisemmät rajat. Hämeenkatu toimii myös joukkoliikennekatuna, ja sen poikki ei ajeta muilla kuin erityisajoneuvoilla. Lohkojen sisällä kadut on jaoteltu kahteen luokkaan, kortteli- ja hidaskaduiksi. Korttelikadut kytkevät lohkot keskustan katukehään ja johtavat alueen sisällä oleviin pysäköintilaitoksiin. Hidaskadut taas ohjaavat liikennettä lähemmäs keskustaa pihakatutyyppisinä katuina, joilla on sekaliikenne. Katutilaohjeessa suunnittelualueen liikennetekninen mitoitus ja katujen luokitus määrittyvät liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti. Ohjeessa katujen kaupunkikuvallista tilanjakoa ja ilmettä esitetään kahdessa periaateleikkauksessa peruskaduista, joita ovat korttelikatu ja hidaskatu, sekä neljän esimerkkikadun avulla, jotka ovat joukkoliikennekatu Hämeenkatu, korttelikatu - Hallituskatu, korttelikatu/hidaskatu Otavalankatu ja hidaskatu Kauppakatu. Kävelykatuja ei erikseen esitellä periaatekuvina, sillä ne muodostavat kukin oman suunnittelutehtävänsä. KORTTELIKATU SATAKUNNANKATU OJAKATU RONGANKATU HIDASKATU ALEKSIS KIVEN KATU PUUTARHAKATU KYTTÄLÄNKATU KÄVELYKATU JOUKKOLIIKENNEKATU TUOMIOKIRKONKATU KOSKIKATU ALEKSANTERINKATU NÄSILINNANKATU RAUTATIENKATU KAUPPAKATU KESKUS- TORI KIRKKOKATU HÄMEENKATU PELLAVATEHTAANKATU SUOMEN PANKIN AUKIO VERKATEHTAANKATU HATAPÄÄN VALTATIE AJOSUUNTA KESKUSTAKEHÄ KUNINKAANKATU HÄMEENPUISTO HALLITUSKATU OTAVALANKATU NÄSILINNANKATU SATAMAKATU LAUKON- TORI SUVANTOKATU SORIN AUKIO TIILIRUUKINKATU NALKALAN TORI PYHÄJÄRVENKATU NALKALANKATU SUVANTOKATU RATINANKUJA NALKALANKATU TAMPEREEN VALTATIE Kuva 39. Kaavio TakLin mukaisista katuluokista. 18 KATUTILAOHJE

19 Korttelikadut kytkevät ydinkeskustan neljä lohkoa keskustan kehäkatuun. Niillä on perinteinen liikenteellinen tilanjako, jossa eri liikkujaryhmille on tarjolla oma tilansa. Yksikaistainen ajorata on 4 metriä leveä ja kaksikaistainen 6 metriä leveä. Uloimmista kortteleista ajo keskustakehälle tapahtuu kahta samansuuntaista kaistaa myöten eli kadut ovat niillä osuuksilla yksisuuntaisia. Nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Pyöräily tapahtuu pääosin ajoradalla. Leveä reunakivi perinteisellä, n. 10 cm:n korkeuserolla erottaa jalkakäytävän ja ajoradan toisistaan. Pysäköintitaskuja sijoitetaan kunkin kadun käytettävän katutilan sallimissa rajoissa. Pysäköintitaskut ovat ajoradan kanssa samaa materiaalia. Hidaskatu poikkeaa korttelikadusta liikenteellisen periaatteen ja materiaalien käytön osalta. Hidaskatu on kävelypainotteinen, pihakatutyyppinen katu, jolla on sekaliikenne. Liikkuminen tapahtuu kävelyn ehdoilla, ja autot väistävät jalankulkijaa ja pyöräilijää. Pysäköintitaskut ovat jalkakäytävän materiaalia, jolloin ajorata on visuaalisesti kapeampi kuin korttelikadulla. Yhtenäistä katutilaa tavoitellaan myös reunakiven matalalla näkymällä, joka on vain 3-4 senttimetriä. Molemmissa katuluokissa yhtenäistä visuaalista ilmettä luovia periaatteita ovat leveä graniittinen reunakivi sekä kourulaattakiven käyttö kuivatusratkaisujen niin salliessa. Kuva 40. Korttelikadun periaateleikkaus. Korttelikaduilla pysäköintitaskut ovat samaa materiaalia kuin ajorata. Jalkakäytävä erotetaan ajoradasta korkealla reunakivellä. Kuva 41. Hidaskadun periaateleikkaus. Hidaskaduilla vahvistetaan jalankulkualueen merkitystä korostamalla kivettyjä pintoja. Pysäköintitaskut toteutetaan samalla betoni- tai luonnonkivilaatoituksella kuin jalkakäytävät. Jalkakäytävä erotetaan ajoradasta matalalla reunakivellä. KATUTILAOHJE 19

20 5.3 AJORATOJEN MATERIAALIT Ajoratojen materiaali koko ydinkeskustan alueella on pääasiassa alla olevan kuvan mukaisesti asfaltti. Poikkeuksen tekevät muusta ympäristöstä esiin nostettavat Hämeenkatu ja Kauppakatu sekä kävelykatuosuudet kaduilla Kuninkaankatu, Aleksis Kiven katu ja Tuomiokirkonkatu. Hämeenkatu on kaupungin keskeisimpiä katutiloja. Samanaikaisesti tämän ohjeen laatimisen kanssa on ollut käynnissä erillisen Hämeenkadun yleissuunnitelman laatiminen. Graniitin käyttö korostaa Hämeenkadun asemaa pääkatuna. Tässä työssä esitetään, että Hämeenkadun ajoradalle toteutetaan ns. sahattu nupukivi. Sahatussa nupukivessä on poltettu tai muun karhennetun käsittelyn mukainen yläpinta sekä sivujen sahaus rakenteen kestävyyden ja tasaisuuden varmistamiseksi. Materiaalin lopullisessa valinnassa on painotettava teknisten lähtökohtien lisäksi myös kaupunkikuvallisia ja historiallisia tavoitteita. Hämeenkadun ajoradan materiaalista ja sen perustamistavasta on laadittava jatkossa erillinen tekninen selvitys. Kauppakadulla, kaupungin entisellä pääkadulla, pidetään ajoradan materiaalina nykyinen nupukivi. Tämä korostaa kadun roolia historiallisena pääkatuna. Kävelykaduille esitetään luonnonkiveystä, joka suunnitellaan erikseen kullekin kadulle. SATAKUNNANKATU OJAKATU RONGANKATU ALEKSIS KIVEN KATU PUUTARHAKATU KYTTÄLÄNKATU NÄSILINNANKATU KAUPPAKATU KUNINKAANKATU KESKUS- TORI HÄMEENKATU KOSKIKATU PELLAVATEHTAANKATU SUOMEN PANKIN AUKIO ALEKSANTERINKATU TUOMIOKIRKONKATU VERKATEHTAANKATU RAUTATIENKATU HALLITUSKATU KIRKKOKATU HATAPÄÄN VALTATIE OTAVALANKATU HÄMEENPUISTO NÄSILINNANKATU TIILIRUUKINKATU PYHÄJÄRVENKATU SATAMAKATU NALKALAN TORI NALKALANKATU LAUKON- TORI SUVANTOKATU RATINANKUJA SORIN AUKIO VUOLTEENKATU NALKALANKATU Kuva 42. Ajoradoille esitetyt materiaalit. TAMPEREEN VALTATIE Asfaltti Graniitti Graniitti (kävelykadut) 20 KATUTILAOHJE

21 5.4 JALKAKÄYTÄVIEN MATERIAALIT Ydinkeskustan jalkakäytävien pinnoitteiden tulee olla kestäviä, käyttökelpoisia, visuaaliselta ilmeeltään laadukkaita ja kaupunkikuvaan soveltuvia. Laadukas ympäristö edellyttää myös korkeatasoista toteutusta ja viimeistelyä. Jalkakäytävät esitetään päällystettäväksi graniitti- tai betonilaatoilla. Asfalttipäällysteisiä jalkakäytäviä ei enää toteuteta ydinkeskustan alueelle. Laattapäällysteen tavoitteena on korostaa kävelijälle osoitettua tilaa ja erottaa se selkeästi asfalttipintaisesta ajoradasta tai pyörätiestä. Valinta graniitin tai betonin välillä ratkaistaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Pinnoitteen valintaan vaikuttavat esimerkiksi kadun kaupunkikuvallinen ja historiallinen ilme. Hämeenkadun ja Kauppakadun jalkakäytäville sekä kävelykaduille esitetään materiaaliksi graniittilaattaa. Hämeenkadulla voidaan hyödyntää nykyisen Sokoksen kohdan mukaista kiveysratkaisua. Kauppakadun jalkakäytävälle esitetään neliönmuotoista graniittilaattaa tiililadonnalla. Betonikivettävillä jalkakäytävillä suositellaan pääasiassa neliölaattaa tiililadonnalla. Kaikilla kaduilla käytetään myös leveää graniittista reunakiveä. Reunakivien yhteyteen voidaan kuivatusratkaisujen niin salliessa toteuttaa graniittinen kourulaatta. Jalkakäytävien sulanapitojärjestelmän osalta tavoitteena on nykyistä parempi yhtenäisyys ja Hämeenkadun jalkakäytävien, kävelykatujen keskeisten osien ja ydinkeskustan portaiden sulatus. Sulatus edistää esteettömyyttä, vähentää liukastumistapaturmia ja lisää keskustan vetovoimaisuutta. Sulatusjärjestelmän toteuttamisratkaisuja ja ylläpitoon liittyviä kysymyksiä tulee selvittää jatkossa tarkemmin. Kuva 43. Nykyistä kunnostettua jalkakäytävää. Kuva: Ranja Hautamäki SATAKUNNANKATU OJAKATU RONGANKATU PELLAVATEHTAANKATU ALEKSIS KIVEN KATU PUUTARHAKATU KYTTÄLÄNKATU TUOMIOKIRKONKATU KOSKIKATU ALEKSANTERINKATU NÄSILINNANKATU RAUTATIENKATU KAUPPAKATU KESKUS- TORI HÄMEENKATU KUNINKAANKATU VERKATEHTAANKATU HATAPÄÄN VALTATIE KIRKKOKATU OTAVALANKATU HÄMEENPUISTO NÄSILINNANKATU TIILIRUUKINKATU SATAMAKATU NALKALAN TORI PYHÄJÄRVENKATU NALKALANKATU LAUKON- TORI RATINANKUJA SUVANTOKATU SORIN AUKIO VUOLTEENKATU NALKALANKATU TAMPEREEN VALTATIE Betoni/graniittilaatoitus Graniitti Kuva 44. Ohjeen mukaiset jalkakäytävien materiaalit. KATUTILAOHJE 21

22 5.5. KUVAESIMERKKEJÄ PINTAMATERIAALEISTA Betoni- ja luonnonkivilaattojen mitoituksessa on käytössä esimerkiksi VTT:n suunnittelu- ja laatuohje, jonka avulla voidaan määritellä käytettävän pintamateriaalin tarkemmat ominaisuudet ja paksuudet. Luonnonkivien valinnassa korostuvat tänä päivänä erot kotimaisen ja ulkomaisten luonnonkivien osalta, ja pohdittavia asioita ovat ainakin toimitusvarmuus, ympäristönäkökulmat, kaupunkikuva, tuotanto-olosuhteet, historialliset perusteet sekä kivien ominaisuuksiin liittyvät tekniset lähtökohdat. Betoni- ja graniittilaatan yleisimmin käytetty kiven korkeus on 8-10 cm. Laatan paksuudessa otetaan huomioon mm. raskaan liikenteen kuormitus. Kivimateriaalien lisäksi laadukkaan lopputuloksen kannalta keskeinen asia ovat oikein mitoitetut rakennekerrokset sekä huolellinen toteutus. Kivilaatat asennetaan nykyään usein myös maakosteaan betoniin. Seuraavassa on havainnollistettu esimerkinomaisesti katutilaohjeen mukaisia pintamateriaaleja. ASFALTTI Käytetään kaikilla ajoradoilla Hämeenkatua ja Kauppakatua lukuun ottamatta sekä Hämeenkadun polkupyöräkaistoilla. HÄMEENKADUN NYKYINEN GRANIITTILAATTA Olemassa olevan graniittilaatan käyttöä jatketaan edelleen Hämeenkadun jalkakäytävillä. Kuvassa näkyvä kiveys on Korpilahden punaruskeaa, yläpinnaltaan poltettua laattaa, jota on kolmea kokoa: (100x) 345x395, (100x) 245x395 ja (100x) 145x395mm. GRANIITTILAATTA Graniittilaattaa käytetään ainakin Kauppakadun jalkakäytävillä sekä tilanteen mukaisesti myös muilla jalkakäytäväosuuksilla (ks. jalkakäytävien materiaalikaavio). Kivien suositeltavana laattatyyppinä on neliökivi (esimerkiksi 278x278 mm), värinä harmaan eri sävyt ja ladontamallina tiililadonta. BETONILAATTA Betonilaattaa käytetään jalkakäytävillä silloin, kun niille ei toteuteta graniittilaatoitusta. Betonilaattojen väri on punertavan harmaa (esim. Ahava) tai harmaa, pinta hiekkapuhallettu tai tasainen ja perusmuotona neliökivi 278x278. Ladontana käytetään tiililadontaa. 22 KATUTILAOHJE

23 GRANIITTINEN REUNAKIVI Graniittista leveää reunakiveä, käytetään kaikilla katuosuuksilla ja hyödynnetään rakentamisessa myös olemassa olevia reunakiviä. Kiven leveys on noin 30 cm ja väri harmaa. KOURULAATTA Graniittista kourulaattaa käytetään kaikilla katuosuuksilla kuivatusratkaisujen niin salliessa. Kourukiven mitoituksessa pitää ottaa huomioon teknisten tavoitteiden lisäksi esteettömyyteen liittyvät vaatimukset. NUPUKIVI Olemassa oleva nupukiveys esitetään säilytettäväksi Kauppakadun ajoradalla. Hämeenkadun ajoradalle esitetään esimerkiksi ns. sahattua nupukiveä. Sahatussa nupukivessä on poltettu tai muun karhennetun käsittelyn mukainen yläpinta. Kiven sivut sahataan. Muuten koko ja ladontatapa vastaavat perinteistä nupukiveä. Nykyisen ajoratapäällysteen ongelmana on erityisesti perustamistavasta johtuva epätasaisuus. Hämeenkadun pinnoitteesta ja sen perustamistavasta on tehtävä erillisselvitys, jossa otetaan huomioon tekniset ja kaupunkikuvalliset ratkaisut. NOPPAKIVI Noppakiveä (100 x 100 x 100 mm tai isompi) käytetään jalkakäytävillä kivilaatoituksen ja julkisivun välisen reuna-alueen rajaamisessa (ei Hämeenkadulla) sekä tarvittaessa erilaisten kadunkalusteiden ja kansien sovittamisessa laattapintaan. Noppakiven väri sovitetaan muun laattapinnan väriin. KATUTILAOHJE 23

24 5.6 Hämeenkatu JoukkoliikennekaTU Graniittilaatoitus Leveä graniittinen reunakivi (vanhat reunakivet) Asfaltti (pyöräkaista) Sahattu nupukivi Hämeenkatu on keskustan pääkatu. Kadusta on tulossa kävelypainotteinen joukkoliikennekatu, ja siitä laaditaan erillinen yleissuunnitelma. Kadun jalkakäytävät levenevät noin 10 metrin levyiseksi kummallakin puolella katua. Polkupyöräliikenne esitetään yleissuunnitelmassa ajoradan molemmin puolin toteutettavina pyöräkaistoina. Hämeenkadun ajorataa kavennetaan, ja se osoitetaan bussiliikenteelle. Lisäksi varaudutaan myös myöhemmin toteutettavaan raitiovaunuliikenteeseen. Kadun kaupunkikuvallinen tavoite on pinnoitteiltaan ja kalusteiltaan rauhallinen ja yhtenäinen sekä toiminnallisesti elävä kaupunkibulevardi. Ajoradan materiaalina on luonnonkivi. Nykyinen pintamateriaali säilyttäisi kadun historiallisen ilmeen, mutta epätasaisuudesta johtuvien haittojen, kuten liukkauden ja melun vuoksi, korvaavaa materiaalia tutkitaan. Nykyisen ajoratapäällysteen ongelmana on erityisesti perustamistapa. Hämeenkadun ajoradan materiaalista ja perustamistavasta laaditaan jatkossa erillinen selvitys. Jalkakäytävillä käytetään laatoituksena Hämeenkadun uusituille jalkakäytäville valittua graniittilaatoitusta, jota on toteutettu Keskustorilta länteen Kuninkaankadulle asti. Leveä graniittinen reunakivi on jatkossakin 24 KATUTILAOHJE

25 Kuvat Periaatepoikkileikkaus ja viereisen sivun havainnekuva Hämeenkadusta välillä Hämeenpuisto Keskustori sekä Rautatienkatu käytössä koko osuudella. Pyöräkaistan materiaaliksi on esitetty asfaltti, ja se on erotettu kivireunalla jalkakäytävästä ja ajoradasta. Hämeenkadun molemmilla puolilla on yhtenäiset puurivit. Kadunkalusteet ja varusteet sijoitetaan samaan linjaan puiden kanssa. Pysäkkien sijoittaminen katuosuudelle riippuu liikenneteknisistä ratkaisuista. Valaisimina käytetään Aleksis Kiven kadun ja Kuninkaankadun väliselle osuudelle suunniteltua Hämeenkadun monitoimipylvästä tai vastaavaa erikoispylvästä. Kuva: Ranja Hautamäki Kuva 47. Hämeenkatu KATUTILAOHJE 25

26 5.7 KORTTELIKATU ESIMERKKINÄ HALLITUSKATU Lohkottu noppakivi seinän viereen Graniitti-/ betonilaatoitus Leveä graniittinen reunakivi Asfaltti Kourulaatta Hallituskatu on esimerkki korttelikadusta, jonka ilme ja liikenteellinen tilanjako edustavat perinteistä katua. Ajolinja erotetaan jalkakäytävästä korkealla, cm:n korkuisella reunakivellä. Pysäköintitaskut ovat asfalttia ja liittyvät visuaalisesti asfalttipintaiseen ajorataan, mikä korostaa kadun luonnetta perinteisenä katuna. Pysäköintitaskut erotetaan ajoradasta kourulaatalla. Kadulle varataan pysäköintipaikkoja käytettävissä olevan katutilan mukaan. Yksisuuntaisella osuudella ajoradan molemmin puolin voidaan sijoittaa pysäköintipaikkoja. Kaksisuuntaisilla tai kaksikaistaisilla osuuksilla pysäköintitaskuja on vain kadun toisella reunalla. Jalkakäytävällä on materiaalina betoni- tai graniittilaatoitus, mikä erottaa kävelijälle osoitetun alueen muusta katutilasta. Pylväsvalaisimet ja paikoitellen puurivit jäsentävät materiaalierojen ohella katutilaa. 26 KATUTILAOHJE

27 Kuvat Periaatepoikkileikkaus ja viereisen sivun havainnekuva Hallituskadusta välillä Näsinlinnakatu Aleksis Kiven katu. Hallituskatu on vilkas asiointi- ja kauppakatu. Rakennuskanta on vaihtelevaa alkaen lännessä Hämeenpuiston päässä 1950-luvun rakennuskannasta ja päättyen idässä 1930-luvulla rakennettuun Takon tehtaan punatiiliseinään. Takon tehdas muodostaa kadulle ruutukaavakeskustassa harvinaisen seinämäisen näkymäpäätteen. Tehtaan höyryävä piippu tuo näkymään vahvan teollisuuskaupungin tunnelmaa. Katu ei ole varsinaisesti puistokatu, mutta sen varrella on paikoitellen puurivejä. Kuva: Mikko Nissilä Kuva 50. Hallituskatu. KATUTILAOHJE 27

28 5.8 KORTTELIKADUN MUUTTUMINEN HIDASKADUKSI ESIMERKKINÄ OTAVALANKATU Lohkottu noppakivi seinän viereen Graniitti-/ betoniaatoitus Leveä graniittinen reunakivi Asfaltti Kourulaatta Otavalankatu on esimerkki kadusta, jonka liikenteellinen tilanjako muuttuu korttelikadusta hidaskaduksi idästä länttä kohti siirryttäessä. Keskustakehältä käännytään yksisuuntaiselle Otavalankadulle, joka ensimmäisellä kortteliosuudella on korttelikatua, ja sen nopeusrajoitus on 30 km tunnissa. Katuosuudella on leveä ja korkeampi reunakivi, joka erottaa ajoradan ja jalkakäytävän toisistaan. Mahdolliset pysäköintitaskut ovat asfalttia. Kadun muuttuessa hidaskaduksi nopeusrajoitusta pyritään entisestään alentamaan. Visuaalinen ero on reunakiven korkeuden ja pysäköintitaskun materiaalin muutos. Ajorata kaventuu visuaalisesti jalkakäytävän materiaalin levitessä pysäköintitaskun osuudelle. 28 KATUTILAOHJE

29 graniitti-/ betonilaatta, neliö graniitti-/ betonilaatta, neliö graniitti-/ betonilaatta, neliö graniitti-/ betonilaatta, neliö Kuva 51. Korttelikatu. Periaatepoikkileikkaus ja havainnekuva Otavalankadusta välillä Tuomiokirkonkatu Rautatienkatu. Kuva 52. Hidaskatu. Periaatepoikkileikkaus ja havainnekuva Otavalankadusta välillä Aleksanterinkatu Tuomiokirkonkatu. Kuvat: Mikko Nissilä Kuvat Nykyistä Otavalankatua. KATUTILAOHJE 29

30 5.9 Kauppakatu HidaskaTU Lohkottu noppakivi seinän viereen Graniittilaatoitus Leveä graniittinen reunakivi Nupukivi Kourulaatta Kauppakatu oli Tampereen keskustan pääkatu ennen Hämeenkatua. Kadun kaupunkikuvallinen ilme on osittain historiallinen, vaikka sen varren rakennuskanta onkin aikojen kuluessa muuttunut. Kadun ominaispiirteinä ovat hienot päätenäkymät Vanhalle kirkolle, Hämeenpuistoon ja Pyynikin näkötornille. Rakennusten kivijaloissa on erikoisliikkeitä, ravintoloita ja vaateliikkeitä. Jatkossa kävelyn asema korostuu kadun luokan muuttuessa hidaskaduksi. Ajorataa kavennetaan neljä metriä leveäksi ja jalkakäytävät leventyvät vastaavassa määrin. Pysäköintitaskut sijoittuvat kadun eteläreunalle tilan sen salliessa. Jalkakäytävillä ja pysäköintitaskuissa materiaalina on graniittilaatta tiililadonnalla. Reunakivi on 30 cm leveä, ja sen korkeusero ajorataan on 3-4 cm. Ajoradalla pidetään materiaalina nykyinen nupukivi. Se muodostaa historiallisen ja pienipiirteisen tunnelman kadulle. Riippuvalaisimet kadun yllä rajaavat omalta osaltaan katutilaa sekä vahvistavat julkisivujen merkitystä, kun pylväsvalaisimia ei käytetä. 30 KATUTILAOHJE

31 riippuvalaisimet terassit terassit Kuvat Periaatepoikkileikkaus ja havainnekuva viereisen sivun Kauppakadusta välillä Kuninkaankatu Aleksis Kiven katu. Kuva: Emil Bobyrev Kuva 57. Nykyistä Kauppakatua. KATUTILAOHJE 31

32 5.10 Katutilan yksityiskohdista Katutilaohje sisältää koko suunnittelualuetta koskevia yleisiä periaatteita. Tulevassa katusuunnittelussa tulee kuitenkin yhtenäisen ilmeen lisäksi kiinnittää huomio myös kadun omaleimaisten yksityiskohtien huomioon ottamiseen. Suunnitteluperiaatteita joudutaan aina soveltamaan nykyisiin olosuhteisiin. Katualueen leveys, rakennusten mittakaava ja arkkitehtuuri, niiden toiminnat sekä olemassa olevat yksityiskohdat tekevät kaduista erilaisia. Myös kaupunginosien ajalliset kerrostumat ja historialliset ominaispiirteet vaihtelevat eri katuosuuksilla. Kaupungin keskusta on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä aluetta. Monipuoliset yksityiskohdat, laadukkaiden materiaalien käyttö ja detaljoinnin viimeistely kertovat alueen merkityksestä. Yksityiskohtien huolellisella detaljoinnilla on suuri merkitys kaupunkikuvaan erityisesti jalan liikkuville. Juuri kävely- ja hidaskaduilla detaljoinnin tarkkuus on perusteltua. Näillä kaduilla oleskellaan muita enemmän, jolloin katsojalla on enemmän aikaa tutustua ympäristöönsä. Eri alueiden ja katujen luonnetta voidaan nostaa esiin varsin pienilläkin ratkaisuilla. Esimerkiksi historiallisesti merkittävää rakennuskantaa, arvorakennusten edustoja tai kortteleiden sisäänkäyntejä on mahdollista korostaa omaleimaisen eduskiveyksen avulla. Kiveys voi tällöin erota ympäristöstään ladonnan, erilaisen kivimateriaalin, sen pintakäsittelyn tai kivikoon muutoksen osalta. Pitkillä katuosuuksilla syntyvää yhtenäisten kiveysten liiallista monotonisuutta voidaan rikkoa pienillä ladontamuutoksilla esimerkiksi puuistutusten tai kadunkalusteiden kohdalla. Myös käyttämällä luonnonkiveä pienemmissä yksityiskohdissa betonikiveyksen tai asfaltin seassa monipuolistetaan ympäristöä. Hillitty elävyys syntyy pintastruktuurin vaihtelusta tai samansävyisten kivilajien hienovaraisella yhteensovittamisella. Julkisivujen osalta katukuvaa voidaan elävöittää esimerkiksi kohdevalaistuksella. Puut toimivat katutilan jakajina ja pehmentäjinä. Jo muutamalla yksittäisellä puuistutuksella voidaan muodostaa viihtyisää katutilaa. Ruukkuistutuksilla tai puun runkosuojan tyyppiseen tukeen istutetuilla köynnöksillä saadaan katukuvaan lisää elävyyttä. Usean istutusruukun toistolla luodaan uutta ilmettä koko katualueelle. Istutuksilla korostetaan samalla myös liikenneväylien asemaa katuverkossa. Myös kalusteet, kuten juuristoritilät tai viemärinkannet, sekä katutilan esteettömyys- ja kuivatusratkaisut voivat olla loppuun asti viimeisteltyjä ja suunniteltuja juuri keskustan ydinalueita varten. Kuva 58. Rakennusten eduskiveykset. Kuva 59. Kalusteiden alustat. Kuvat: Mikko Nissilä Kuva 60. Kalusteen kokovariaatiot ja toisto esimerkkikuva Oslon Karl Johans Gatelta. Kuvat Yksityiskohtien rikkaus ja materiaalien yhteensopivuus muodostavat huolitellun kokonaisuuden. 32 KATUTILAOHJE

33 6. KALUSTEET JA VARUSTEET 6.1 Valinnan periaatteet Tampereen ydinkeskustan kalusteiden on oltava muotoilultaan aikaa kestäviä ja esteettömiä. Materiaaleissa suositaan kierrätettäviä ja helposti ylläpidettäviä materiaaleja. Kalusteiden esteettömät mitoitusohjeet löytyvät valtakunnallisista SURAKU-ohjekorteista. Katutilaohjeeseen esimerkeiksi valitut kalusteet ovat saatavilla olevia tuotteita, ja ne ovat materiaaliltaan metallia tai peittomaalattavaa puuta. Peittomaalatun puun huoltoväli on kaupunki-ilmastossa kuultokäsiteltyä useita vuosia pidempi. Lisäksi periaatteena on pidetty sitä, että kaluste on valmistettu Suomessa tai sillä on ainakin tällä hetkellä suomalainen maahantuoja. Entistä tärkeämmäksi osaksi kalusteiden valinnassa muodostuvat myös niiden elinkaareen ja ekologisuuteen vaikuttavat tekijät. Erityisesti raaka-aineet muodostavat kalusteen valmistuksessa ison osan hiilijalanjäljestä. Kalustevalmistaja voi pienentää tuotteidensa päästöarvoa suosimalla kierrätettyä metallia käyttävien raaka-ainevalmistajien tuotteita ja puuta. Ekologisuuden kannalta merkittävää on myös valmistajan käyttämä energia ja energiasopimus. Kuljetuksen osuus hiilijalanjäljen lopputuloksessa on yleensä pieni, ellei kuljetuksiin käytetä lentokonetta. Yleistäen voidaan sanoa, että kymmenen vuotta kestävän tuotteen hiilijalanjälki on kolminkertainen verrattuna vastaavaan 30 vuotta kestävään tuotteeseen. Tampereella jatketaan hyviksi todettujen kalustemallien käyttöä kehittäen niitä edellä mainittujen tavoitteiden perusteella. Erityisen suositeltavaa on jatkossakin hyödyntää ja edelleen kehittää tehdaskaupungin ilmettä korostavia, perinteisiä takorautakalusteita. Valmismallistoista hankittavien kalusteiden ja varusteiden visuaalisen ilmeen tavoitteet on esitetty seuraavilla sivuilla. Erikoiskohteissa, esimerkiksi kävelykaduilla voidaan käyttää myös ohjeesta poikkeavia, kuhunkin paikkaan soveltuvia kalusteita. Kalusteiden sijoituksessa on otettava huomioon katutilan muut toiminnat ja esimerkiksi pelastustoiminnan sekä taksi- ja jakeluautojen tarpeet. Kalusteiden tarkempi sijoittelu ratkaistaan katusuunnitteluvaiheessa. Kuva: Satu Niemelä-Prittinen Kuva 63. Nykyistä Kuninkaankatua. KALUSTEET, VARUSTEET JA VALAISIMET 33

34 6.2 PENKIT Hämeenkadulle sopii hyvin selkeälinjainen, kadun suuren mittakaavan huomioiva penkki, jota on saatavissa molemmin puolin istuttavana mallina. Penkin tulee sopia tyylillisesti muiden katujen penkkimalleihin. Hämeenkadun penkki voidaan valita valmismalleista tai kadun keskeisen merkityksen vuoksi kannattaa myös tarkastella Tampereelle omaleimaisen penkkimallin kehittämistä suomalaisella valmistajalla. Hämeenkadun penkkimalli valitaan lopullisesti myöhemmin tapahtuvan katusuunnittelun yhteydessä. Muiden keskustan katujen ja aukioiden yleispenkki on ilmeeltään kevyt ja minimalistinen. Penkistä on oltava saatavissa selkänojallinen ja selkänojaton malli sekä mielellään myös tuoli. Osa istuimista kannattaa varustaa käsinojat esteettömyyden takaamiseksi. Penkkien pintakäsittely on maalaus. Rungon sävy on puupenkeissä värisävy RAL 7012 tai RAL Penkkien istuinosissa voidaan käyttää esimerkiksi punaruskeaa RAL 8015 tai perinteisten puistokalusteiden nk. puistonvihreää (NCS S 5020-G30Y). Vaalean harmaaseen runkoon sopii heleämpi harmaasävy RAL Metallipenkit ovat yksivärisiä. Esimerkki yksinkertaisesta penkkityypistä: Divapenkkisarja, jossa istuinosa on tehty puurimoista. MMCité, maahantuonti Lehtovuori Oy. Esimerkki yksinkertaisesta metallipenkistä. Libre, Metalco, maahantuonti J-Trading Oy. KALUSTEIDEN VÄRIPALETTI Metalliosat Metalliosat Penkkien puuosat Penkkien puuosat Penkkien puuosat RAL 7012 Basaltin harmaa RAL 7021 tumma harmaa NCS S 5020-G 30 Y puistonvihreä, Tampereen perinteinen vihreä RAL 8015 punaruskea Tikkurila Symphony 2436, N399 Puistonruskea, Tampereen perinteinen ruskea 34 KALUSTEET, VARUSTEET JA VALAISIMET

35 6.3 PYÖRÄTELINEET 6.5 ROSKA-ASTIAT Pyörätelineinä käytetään sekä perinteisiä että runkolukittavia malleja. Telineiden tulee olla ilmeeltään yksinkertaisia, vähäeleisiä ja siististi viimeisteltyjä malleja. Lisäksi pyörätelineiden on oltava helppokäyttöisiä, turvallisia ja tilankäytöltään tehokkaita. Telineiden sijoituksessa on otettava huomioon alueen muut toiminnot ja käyttäjät. Pyörätelineet ovat maalattuja, ensisijaisesti RAL 7012 tai RAL 7021 alueilla, joissa tummempi harmaa on kalusteiden pääsävy. Runkolukitusteline voi olla myös ruostumattomasta teräksestä valmistettu, jolloin se on lähes huoltovapaa. Ruostumattoman teräksen pinta on hiottu Grit 240, jolloin pinnassa ei näy sormenjäljet tai pienet naarmut, ja pinta säilyy tummumatta. Keskeisimmät pyöräparkit, esimerkiksi rautatieaseman pyöräpysäköinti, suunnitellaan erikseen, ja niihin on mahdollista esittää myös muunlaisia pysäköintiratkaisuja. Roska-astia on malliltaan hillitty ja linjakas. Roska-astian ulkopinnaksi soveltuu hyvin latta- tai puikkoteräs, joka ei ole altis töhrimiselle. Roska-astioissa tulee ottaa huomioon myös tuhka-astioiden tarve. Mainosroska-astioiden käyttöä on kokeiltu Hämeenkadun varrella. Taloudellisista ja ylläpitoon liittyvistä näkökulmista johtuen astioista on saatu hyviä kokemuksia. Mainospintaisten roska-astioiden käyttöaluetta tulee kuitenkin harkita myös kaupunkikuvan kannalta. Astiamallia voidaan jatkossa kehittää yhteistyössä palvelun tuottajien kanssa. 1 2 Esimerkki perinteisestä maalatusta pyörätelineestä, Lehtovuori Esimerkkejä lattateräspintaisista roska-astioista: 1: RB-24: 90 L, RB-36: 136 L, RB-45: 170 L. 2: SDC 36 tai RSDC 36, 136 L (kierrätysastia) Mallien valmistaja Victor Stanley, maahantuonti J-Trading. Esimerkki yksinkertaisesta lattateräksestä valmistetusta kaaritelineestä. BAR, Alushel. Ecomp:in valmistaman roska-astian kaltainen astia soveltuu alueille, joilla roska-astioita ei ole töhritty. Mallia voidaan kehittää jatkossa siten, että siihen suunnitellaan ritilämäinen pinta. Esimerkki runkolukittavasta mallista. PedalSlot 6.4 POLLARIT Keskustan kaduilla käytettävä pollarimalli on yksinkertainen ja moderni. Historiallisilla katujaksoilla pollari on tyyliltään hillitysti muotoiltu, pollarissa ei ole koristeellisia valukuvioita. Haluttaessa lisätä kaupungin omien historiallisten mallien käyttöä, esimerkiksi Koskipuiston aidan tolpasta voidaan teettää oma pollarituote Esimerkiksi hillitystä, modernista pollarista, Morano, HESS, maahantuonti Hedtec. 4. Esimerkki historiallisen ympäristön pollarista, Primus, Jana Oy. KALUSTEET, VARUSTEET JA VALAISIMET 35

HKR penkit, teräsjalka D 1

HKR penkit, teräsjalka D 1 HKR penkit, teräsjalka D 1 1850 mm 470 mm 210 mm 800 mm Penkkejä käytetään pääasiassa Helsingin katualueilla. Penkki on esteetön. Malli on HKR:n oma. Istuin: tiheäsyinen mänty tai tammi Jalka: Pintakäsittely

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ Kysely oli auki 27.2.-16.3.2015 Kyselyyn tuli 519 vastausta Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, vastausmahdollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

T i k k a k o s k e n p o r t t i

T i k k a k o s k e n p o r t t i Suunnittelualueen rajaus Karttalähde: Jyväskylän kaupunki Suunnittelualue on Tikkakoskentien ja Kirkkokadun risteyksen välittömään läheisyyteen sijoittuva alue, joka toimii Tikkakosken taajaman sisääntuloalueena

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu. Yleissuunnitelma

Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu. Yleissuunnitelma Hallituskatu välillä Rautatienkatu - Uusikatu Yleissuunnitelma 1 Johdanto Hallituskadusta välillä Rautatienkatu - Uusikatu on aiemmin laadittu alustava yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2009). Rautatienkadun

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA 1 14.2.2012 ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan 7.5 6 7 0 7 0 158 9 8 6 7 7 0 7 3 7 6 6 9 7 3 0 7 4 154 156 7 1 16 7 6 12 15 166 14 167 7 4 7 5 4 3 2 Asema Station 8 3 Alikulun ympäristö laatoitetaan harmaalla betonilaatalla. 7 9 5 Alikulun sokkelin

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA SUUNNITTELUKESKUS OY ESITYS 1 (4) Jyväskylä/ T Järvinen 09.05.2003 PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA Kestävän liikenteen mallikuntaprojektiin liittyen Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto

Lisätiedot

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät Kaupunkivalaistus Joensuu 28.3.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki Toteutettuja ja suunniteltuja kohteita Huopalahdentien katuvalaistus, Helsinki Savion

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 RAKENNUSSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarvio 1 2 MITOITUS JA LIIKENTEELLINEN

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Designmanuaali Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Manuaalin käyttötarkoitus Kadut, piha-alueet Kalusteet, valaistus Istutukset Aidat ja kaiteet Opasteet ja shop-frontit Design manuaali eli

Lisätiedot

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 15 2.8 KÄVELY Kävelypainotusta vahvistetaan ydinkeskustassa luomalla keskustaan katukehän sisäpuolelle hidaskatualueita sekä parantamalla nykyisiä

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.5.2015 71 kohdalla ja jätti tuolloin asian pöydälle.

Lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.5.2015 71 kohdalla ja jätti tuolloin asian pöydälle. 1 (7) Keskustan yleissuunnitelman 2. vaihe D/330/10.03.01.21/2014 Perusteluosa Lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.5.2015 71 kohdalla ja jätti tuolloin asian pöydälle. Keskustan kehittäminen perustuu

Lisätiedot

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu DETLJI 1 Graniittinen valaisinpollari Graniittipollari 25x25x14mm, harmaa, nupukiveyksen mukaan. Näkyvä korkeus 11mm. Sivut poltetut, neljään suuntaan viistottu yläpää, h= 8mm SELITTEET DETLJI 2 Kaivosomiste

Lisätiedot

1. Katutila ja kaupunkikuva

1. Katutila ja kaupunkikuva 1. 1.1 Taustaa Suunnittelun lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (HKRJ) määräävät, että kadut on suunniteltava ja rakennettava ympäristöönsä sopeutuviksi

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/8 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 3.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/8 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 3.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/8 1 8 8.3.2011 pöydälle pantu asia ARCTURUKSENKADUN KATUSUUNNITELMAN (NRO 29669), PARRULAITURIN KATUSUUNNITELMAN (NRO 29675) JA CAPELLANAUKION JA SÖRNÄISTENLAITURIN KATUSUUNNITELMAN

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI P U I S T O N Y L E I S S U U N N I T E L M A 2.9.2013 1946. 1995. 1960. 2005. 1986. 2011. Alatori - puiston yleissuunnitelma 2 Lähtökohdat

Lisätiedot

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta. Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Keskusta-alueen Taideohjeen "sisällysluettelo"

Keskusta-alueen Taideohjeen sisällysluettelo Keskusta-alueen Taideohjeen "sisällysluettelo" 2 Marja-Vantaan Keskusta-alueen taideohjeen "sisällysluettelo" hyödyntää jo tuotettua materiaalia, josta erityisen tarkastelun kohteeksi on nostettu Visiokortit

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/10.03.01/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/10.03.01/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) 41 Asianro 3674/10.03.01/2012 Puijonkadun (välillä Asemakatu-Maljalahdenkatu) katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan Entisajan tunnelmaa Käytännöllisyyttä pihaan Ryhdikkyyttä puutarhaan Betoninen pihakiviratkaisu on pitkäikäinen. Se on tehty kestämään kovaakin kulutusta. 50 ja 60 mm paksuiset pihakivet on tarkoitettu

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun katusuunnitelmaluonnoksista

Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun katusuunnitelmaluonnoksista Helsingin Polkupyöräilijät ry KOMMENTTI PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 14.11.2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Juha Lahti juha.lahti@hel.fi Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Joensuu 9.5.2014 1 Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimus Kaupungissa tehty kattavat jalankulkututkimukset 1970- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Projekti Kamppi lukuina

Projekti Kamppi lukuina Projekti Kamppi lukuina Projektiaika 8/2002 3/2006 Hankkeen kokonaisarvo lähes 400 M Työmaan pinta-ala 4 ha Laajuus: 135.000 br-m2, Tilavuus: 650.000 m3 Liiketiloja 37.000 m2 Toimistoja 12.000 m2 Asuntoja

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA YLÄ-LEVIN KATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

KITTILÄN KUNTA YLÄ-LEVIN KATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Liite 1. Tehtävän määritys Sivu 1 / 5 KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto KITTILÄN KUNTA YLÄ-LEVIN KATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU TEHTÄVÄNMÄÄRITYS Työn sisältö: Suunnittelutehtävään kuuluu katurakennussuunnitelmien

Lisätiedot

1 KAUPUNKIKALUSTEOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

1 KAUPUNKIKALUSTEOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 KAUPUNKIKALUSTEOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tavoitteet Kaupunkikalusteohje on laadittu suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja kalusteiden hankinnan valmistelun työvälineeksi. Ohjeen avulla voidaan

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot