LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2017

2 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Yleistä...3 Kesän 2017 laskennat...3 Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin...3 Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet...4 Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet...5 Liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla...6 Liikennemäärien kehitys keskusta-alueella...8 Liikennemäärien kehitys keskusta-alueen ulkopuolella...10 LIITTEET 1. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden iltahuippuhuipputunnin liikennemääriä kesällä 2017

3 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Yleistä Tampereen keskusta-alueella on suoritettu vuosittain jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käsilaskentoja vuodesta 1995 lähtien. Laskennat on suoritettu kesä- ja heinäkuussa. Laskentapisteitä on ollut vuosittain kappaletta, näistä pisteistä noin puolet lasketaan vuosittain. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Ennen kesää 2015 laskennat suoritettiin klo välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät kahden tunnin laskentajakson ajan. Laskentojen perusteella on määritelty iltapäivähuipputunnin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät. Kesän 2017 laskennat Kesällä 2017 suoritettiin Tampereella 120 iltapäivän huipputuntilaskentaa (2h), joista 47 sijoittui keskusta-alueelle. Muut 73 laskentaa suoritettiin pääasiassa tärkeimpien pyöräilyreittien varsilla eri puolilla Tamperetta. Huipputuntilaskentoja täydentämään suoritettiin yhteensä 6 tuntilaskentaa (1h), jotka sijoituivat Tampellan alueelle. (Liite 1). Liikennelaskentojen yhteydessä suoritettiin kuudessa kohteessa pyöräilykypärien käyttöastekartoitus. Laskennoissa kävi ilmi että pyöräilykypärää Tampereella kesällä 2017 käytti noin 40% pyöräilijöistä. Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä oli Hatanpään valtatiellä, Hervannan valtaväylällä, Itsenäisyydenkadulla, Kekkosentiellä (rantatunnelin rakennustyömaa), Pirkankadulla, Ratapihankadulla, Rautatienkadulla, Sammonkadulla sekä Tampereen valtatiellä. Liikennelaskennat suoritettiin katuverkolla työmaista huolimatta. Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin Sääolosuhteilla on suurempi vaikutus pyöräilijämääriin kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuodesta 2008 alkaen laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Kuvissa on esitetty myös Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2017 sateisten päivien suuri määrä näkyi selvästi myös kesän 2017 pyöräilyindeksissä, joka painui lähes 5 prosenttia miinukselle kesään 2016 verrattuna. (Kuva 17) Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä

4 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten jalankulkulaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 3 ja 4) Kuva 3. Jalankulun kausivaihtelukerroin Kuva 4. Jalankulun tuntivaihtelukerroin

5 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten polkupyörälaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty polkupyöräilyn kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 5 ja 6) Kuva 5. Polkupyöräliikenteen kausivaihtelukerroin Kuva 6. Polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukerroin

6 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden määrät ovat keskimäärin olleet 3900 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrät ovat olleet keskimäärin 1350 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Vuonna 2017 pyöräilijöiden määrät Tammerkosken ylittävillä silloilla olivat noin 1660 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä oli 21 prosenttia kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Vuonna 2017 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 4770 jalankulkijaa/huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli 22 prosenttia kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesien 2008, 2011 ja 2014 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 7. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina

7 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 8. Kuvasta erottuu selkeästi Patosillan nousu Hämeensillan ohi tärkeimpänä pyöräilyreittinä yli Tammerkosken. Kuvasta on myös havaittavissa Ratinansillan (2014) ja Rantatunnelin ( ) työmaiden vaikutukset pyöräilijöiden reittivalintoihin. Kuva 8. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä Jalankulkijoiden jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 9. Kuvasta erottuu Hämeenkadun rooli tärkeimpänä kävely-yhteytenä Tammerkosken yli. Kesän 2017 laskennassa yli 50 prosenttia jalankulkijoista ylitti Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä olivat Vuolteensilta sekä Patosilta. Kuva 9. Jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä

8 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Liikennemäärien kehitys keskusta-alueella Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina vaikka käynnissä olevat lukuisat työmaat ovatkin siirtäneet liikkujia eri väylille. Liikennelaskennoissa vilkkaimmat jalankulun väylät kesällä 2017 olivat Hämeenkatu, Hatanpään valtatien pohjoispää, Itsenäisyydenkatu, Vuolteen silta sekä Rautatieasemalla sijaitseva matkakeskustunneli. Pyöräilyn osalta vilkkaimmat väylät kesän 2017 laskennoissa olivat Patosilta, Rongankadun alikulku. Hatanpään valtatie, Tampereen valtatie sekä Hämeensilta. Hämeenkadun jalankulun ja pyöräilyn määriä on esitetty kuvissa 10 ja 11. Vuonna 2017 suoritetuissa laskennoista käy ilmi että jalankulkija- ja pyöräilymäärät laskivat Hämeenkadun itäpäässä selvästi joukkoliikennekatukokeilun lopettamisen myötä. Kuva 10. Pyöräliikenteen määriä Hämeenkadulla Kuva 11. Jalankulkijoiden määriä Hämeenkadulla

9 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Ydinkeskustasta itään ja etelään suuntautuvan pyörä- ja jalankulkuliikenteen iltahuipputunnin liikennemääriä vuosina on esitelty kuvissa 12 ja 13. Pyöräilijöiden liikennemääriä tarkasteltaessa nähdään selvästi Rongankadun alikulun ja Tampereen valtatien asema tärkeimpinä pyöräily-yhteyksinä itään päin. (Kuva 12) Jalankulun osalta vilkkaimmat yhteydet olivat Asema- ja Matkakeskustunnelit, joissa iltahuipputunnin aikana kesän 2017 laskennassa havaittiin yhteensä 1653 jalankulkijaa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitavaa että Itsenäisyydenkadun pohjoisreunalla ja Erkkilän ylikulkusillalla oli kesällä 2016 remontti, joka haittasi liikennettä kohteissa. (Kuva 13) Kuva 12. Pyöräliikenteen määriä ydinkeskustasta itään Kuva 13. Jalankulkijoiden määriä ydinkeskustasta itään

10 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Liikennemäärien kehitys keskusta-alueen ulkopuolella Pispalan kannasta pitkin suuntautuvan pyörä- ja jalankulkuliikenteen iltahuipputunnin liikennemääriä Uittotunnelin kohdalla vuosina on esitelty kuvissa 14 ja 15. Pyöräilijöiden liikennemääriä tarkasteltaessa voidaan selvästi havaita pyöräliikenteen palanneen takaisin Paasikiventielle tunnelityömaasta aiheutuvien haittojen vähennyttyä. (Kuva 14) Jalankulun osalta tuloksista voidaan Pyhäjärven rannassa kulkevan yhteyden käyttäjämäärien kasvu viime vuosien aikana. (Kuva 15) Pispalan kannaksen liikennemääriä vertailtaessa on syytä huomioida että kesän 2016 laskennat suoritettiin sateisena päivänä ja että sateinen päivä vähentää pyöräilijämääriä noin 30 prosenttia. Kuva 14. Pyöräilijöiden määrä Pispalan kannaksella Kuva 15. Jalankulkijoiden määrä Pispalan kannaksella

11 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Itä-Tampereen pyörä- ja jalankulkuliikenteen iltahuipputunnin liikennemääriä Tampereen kehätien ylittäviltä silloilta ja alikuluista vuosina on esitelty kuvissa 16 ja 17. Pyöräilijöiden liikennemääriä tarkasteltaessa voidaan havaita pyöräliikenteen keskittyvän pääasiassa seudullisille pääreiteille kolmen vilkkaimman reitin ollessa Koilliskeskukselle johtava Pappilan risteyssilta, Kangasalle johtava Sammon valtatien silta ja Hervantaan johtava Turtolan ylikäytävä. (Kuva 16) Jalankulun osalta suurimmat liikennemäärät sijoittuivat Pappilasta koilliskeskukselle johtavat yhteyksille (Koilliskeskuksen ylikäytävä ja Pappilan risteyssilta) sekä Viialan ja Kaukajärven yhdistävä Santaharjuntien silta. (Kuva 17) Kuva 16. Pyöräilijöiden määrä Itä-Tampereella Kuva 17. Jalankulkijoiden määrä Itä-Tampereella

12 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 28 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja 12 pistettä Eco counter-automaattilaskimiin. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaavia indeksejä. Kesäkauden pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi että kesällä 2017 polkupyöräilijöiden määrä laski hieman edellisvuoteen verrattuna. (Kuva 18). Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2008=100) Talvikauden ( ) pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa on helppoa havaita suotuisten sääolosuhteiden vaikuttavan merkittävästi talvipyöräilyn määrään. Erityisesti vuosina 2014 ja 2017 vallinneet vähälumiset olosuhteet mahdollistivat talvipyöräilymäärien selvän kasvun. Talvipyöräilykaudella 2017 pyöräilymäärät nousivat yli 30 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2018 talvipyöräilymäärät laskivat hieman edellisvuodesta, mutta liikkujamäärät pysyivät edelleen selvästi keskiarvon yläpuolella (Kuva 19). Kuva 19. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2009=100)

13 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koko vuoden 2017 ajalta lasketusta indeksistä on luettavissa että pyöräilymäärät laskentapisteissä ovat vähentyneet 3,8 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna (Kuva 20). Pyöräilymäärien vähentymistä arvioidessa on syytä huomioida pyöräilyn pääreitistöllä vuosina 2016 ja 2017 käynnissä olleet suuret rakennushankkeet, jotka vähensivät pyörälaskimilla varustettujen reittien käyttöä. Kuvassa 21 on esitetty kuukausikohtaiset muutokset vuosien 2017 ja 2016 pyöräilymäärissä. Näistä tuloksista on selvästi nähtävissä säätiloiltaan epäsuotuisan alkukesän vaikutus huhti-kesäkuun pyöräilymääriin. Kuva 20. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2008=100) Kuva 21. Pyöräilymäärien kuukausimuutokset vuonna 2017 verrattuna vuoteen Lisätietoja: Liikenneinsinööri Katja Seimelä Tampereen kaupunki Liikennejärjestelmän suunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: katja.seimela@tampere.fi Erikoissuunnittelija Jarno Hietanen Tampereen kaupunki Liikennejärjestelmän suunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: jarno.hietanen@tampere.fi

14 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere

15

16

17

18

19