Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus"

Transkriptio

1 Katsaus JUKKA KERVINEN JA CARL G. GAHMBERG Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö Syöpätautien syntyyn johtavien solu- ja molekyylibiologisten häiriötekijöiden parantunut tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisten syöpälääkkeiden kehittämiseen. Solunsalpaajien ja hormonaaliseen tasapainoon vaikuttavien hoitomuotojen rinnalle ovat tulleet ensimmäiset ns. täsmälääkkeet, joita on menestyksekkäästi käytetty mm. kroonisen myelooisen leukemian, maha-suolikanavan sarkooman, follikulaarisen imukudossyövän ja HER2-positiivisen rintasyövän hoidossa. Täsmälääkkeiden kehitystyön yhtenä pääkohteena ovat olleet solujen signaalinvälitysketjuissa toimivat proteiinikinaasit ja muut säätelyproteiinit, joiden toiminnan häiriöt ovat syövän kehityksen taustalla. Syöpäkudosta ravitsevan verisuoniston muodostumista edistävien kasvutekijöiden ja verisuonten endoteelisolujen ulkokalvolla sijaitsevien reseptorien toiminnan esto on myös ollut tutkimuksen kohteena. Lisäksi syöpäkasvaimen leviämistä edistävät kudosmuutokset ja ohjelmoitunut solukuolema tarjoavat kiinnostavia kohteita uusille lääkehoidoille. Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän synnyn perusedellytyksenä ovat yksittäiset mutaatiot ja kromosomien rakenteelliset muutokset, joiden vaikutuksesta syöpää edistävien ns. onkogeenisten proteiinien ja niitä vastustavien kasvaimenestäjägeenien välinen tasapaino häiriintyy. Useimmissa syöpämuodoissa mutaatiot syntyvät ei-perinnöllisiin eli somaattisiin soluihin. Syöpäsolujen nopean lisääntymisen ja kudoksiin leviämisen perustana on yleensä vähintään 4 6 peräkkäisen mutaation ai heuttama ylivoimainen kasvupoten tiaali normaalisoluihin verrattuna. Mutaatioiden lisäksi myös epigeneettisillä muutoksilla, kuten DNA:n metylaatiolla ja kromatiiniin rakenteen muutoksilla, on merkitystä monien syöpätautien synnyssä (Hahn ja Weinberg 2002, Laiho 2002). Syöpälääkkeiden kehitys ja siihen liittyvä tutkimustyö on ollut vilkasta 1900-luvun alusta Duodecim 2004;120: lähtien. Monia uusia lääkehoitoja on kehitetty viime vuosikymmenien aikana, ja merkittävää edistystä on saavutettu mm. pahanlaatuisten veritautien ja muutamien kiinteärakenteisten syöpien hoidossa. Keskeisiä syöpälääkkeitä ovat olleet solunsalpaajat ja hormonaaliseen tasapainoon vaikuttavat yhdisteet. Solunsalpaajat estävät solujen lisääntymisen joko aiheuttamalla muutoksia DNA:han tai vaikuttamalla solun jakaantumisen kannalta tärkeisiin tukirakenteisiin (esim. tubuliiniin). Nykyiset noin 100 hyväksyttyä syöpälääkettä vaikuttavat kuitenkin valikoimattomasti sekä syöpäsoluihin että normaalisoluihin, minkä seurauksena lääkehoidon haittavaikutukset ovat usein hankalia. Lisäksi syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky yhtä tai useampaa lääkettä kohtaan heikentää usein merkittävästi hoitotulosta (Pyrhönen 2000). Nykyinen perustutkimus ja lääkekehitys painottavat voimakkasti syövän mekanismien 2323

2 löytämistä ja niihin vaikuttamista solu- ja molekyylibiologian menetelmiä käyttäen. Näin uudet usein täsmälääkkeiksi kutsutut syöpälääkkeet saadaan kohdistettua kullekin kasvaintyypille tyypillisiin solun rakenteen ja toiminnan häi riöihin. Ensimmäiset täsmälääkkeet on jo rekisteröity käyttöön ja useat muut vastaaineet ja pienimolekyyliset yhdisteet ovat pitkällä kehitystyössä (taulukko). Myös suomalainen syöväntutkimus on merkittävällä tavalla tukenut täsmälääkkeiden kehittämistä. Käytössä olevat pienimolekyyliset tyrosiinikinaasien estäjät Kroonisen myelooisen leukemian (KML) hoitoon kehitetty ja vuonna 2001 rekisteröity tyrosiinikinaasin estäjä imatinibi (Glivec) on osoittautunut ensimmäiseksi todella tehokkaaksi syövän täsmälääkkeeksi. Sen myötä lääketeollisuus sai myös kaipaamansa erinomaisen esimerkin pienimolekyylisten proteiinikinaasin estäjien toimivuudesta syövän hoidossa. Imatinibin kehitystyö on myös osoittanut, kuinka vielä nykyisinkin sattumalla voi olla merkitystä lääkkeiden kehittämisessä. Imatinibin löytämiseen johtaneet fenyyliaminopyrimidiinijohdokset oli alun perin kehitetty proteiinikinaasi C:tä (PKC) vastaan, mutta tuotetut yhdisteet osoittautuivat tehokkaaksi myös KML:ssä vaikuttavaa Abltyrosiinikinaasia vastaan. Yhdisteen rakennetta hieman muuntamalla poistettiin PKC:tä estävä vaikutus ja parannettiin farmakologisia ominaisuuksia (Capdeville ym. 2002, Garcia-Manero ym. 2003). KML:n taustalla on kromosomien 9 ja 22 välillä tapahtunut palojen vaihto, joka johtaa ns. Philadelphia-kromosomin muodostumiseen. Geenien uudelleen järjestymisen seurauksena solut tuottavat Bcr-Abl-hybridiproteiinia, joka on transformoiva tyrosiinikinaasi ja jota lähes jokaisen KML-potilaan leukemiasolujen on to- TAULUKKO. Rekisteröidyt syövän täsmälääkkeet ja esimerkkejä kehittelyssä pitkällä olevista lääkeaineista. Geneerinen nimi (kauppanimi) Rakenne Kohdemolekyyli Ensisijainen käyttöalue Imatinibi 1,2 (Glivec) Pienimolekyylinen yhdiste Bcr-Abl TK, PDGFR, c-kit TK Krooninen myelooinen leukemia, GIST Rituksimabi 1,2 Vasta-aine B-lymfosyyttien CD20- Follikulaarinen imukudossyöpä ja (MabThera, Rituksan) antigeeni eräät muut CD20-positiiviset imukudossyövät Trastutsumabi 1,2 (Herceptin) Vasta-aine Epidermaalisen kasvu- HER2-positiivinen rintasyöpä tekijän reseptori 2 (HER2/c-ErbB2) Bortetsomibi 1,2 (Velcade) Pienimolekyylinen yhdiste Proteasomi Multippeli myelooma Gefitinibi 1 (Iressa) Pienimolekyylinen yhdiste EGFR Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä Setuksimabi 1 (Erbitux) Vasta-aine EGFR Pään ja kaulan seudun karsinoomat sekä muita kiinteärakenteisia syöpätyyppejä Bevasitsumabi 1 (Avastin) Vasta-aine VEGF Etäpesäkkeinen paksusuolisyöpä, munuaissyöpä Erlotinibi (Tarceva) Pienimolekyylinen yhdiste EGFR Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä Selekoksibi Pienimolekyylinen yhdiste Syklo-oksigenaasi Keuhkosyöpä Talidomidi Pienimolekyylinen yhdiste Tuntematon Multippeli myelooma Flavopiridoli Pienimolekyylinen yhdiste Useat CDK:t Useat kiinteärakenteiset syöpätyypit 7-hydroksistaurosporiini Pienimolekyylinen yhdiste Useat kinaasit Useat kiinteärakenteiset syöpätyypit 1 Yhdysvalloissa ja 2 Suomessa myyntiluvan saaneet syövän täsmälääkkeet. PDGFR = verihiutaletekijän reseptori, EGFR = epidermaalisen kasvutekijän reseptori, VEGF = endoteelikasvutekijä, CDK = sykliinistä riippuva kinaasi, GIST = maha-suolikanavan stroomatuumori, c-kit TK = c-kit-tyrosiinikinaasi, Bcr-Abl TK = breakpoint cluster region Abelsonin tyrosiinikinaasi 2324 J. Kervinen ja C. G. Gahmberg

3 KUVA 1. Imatinibin sitoutuminen Abl-tyrosiinikinaasin ATP:tä sitovaan alueeseen proteiinikristallografian avulla selvitettynä. Kinaasin laskostuminen on kuvattu nauhamaisena rakenteena, ja imatinibista näkyy sekä kemiallinen koostumus että pintarakenne (atomikoordinaattien lähde: tunnus 1IEP). Kiitokset Carsten Schubertille (3-Dimensional Pharmaceuticals) avusta kuvan valmistuksessa. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö dettu tuottavan. Imatinibi kiinnittyy Bcr-Abl: n ATP:tä sitovaan alueeseen ja estää Abl-pro teiinin kinaasitoiminnan (kuva 1). Kinaasin esto katkaisee viestien kulkeutumisen signaalinvälitysreitillä, jolla on keskeinen merkitys KML:ssä. Tulokset imatinibin käytöstä ovat olleet erittäin rohkaisevia, ja tästä lääkkeestä on nopeasti tullut ensisijainen hoito KML:n kiihtyneessä vaiheessa ja sitä seuraavasssa blastikriisissä sekä myös uusille potilaille vaihtoehtona kantasolusiirrolle. Imatinibi estää tehokkasti myös verihiutalekasvutekijän reseptorin (PDGFR) ja c-kit-reseptorityrosiinikinaasien toiminnan, ja sen käyttöä ollaan laajentamassa myös niiden syöpätautien hoitoon, joissa kyseisten tyrosiinikinaasiaktiivisuuksien muutokset näyttävät olevan syövän kehittymisen taustalla. Esimerkiksi maha-suolikanavan stroomatuumorin (GIST) hoidossa imatinibi on jo osoittautunut tehokkaaksi. Professori Heikki Joensuun johtama tutkimusryhmä (HYKS:n syöpätautien klinikka) on merkittävällä tavalla osallistunut imatinibin kehitys- ja testaustyöhön GIST-taudissa (esim. Joensuu 2002). GIST:n lisäksi imatinibin vaikutusta testataan eräiden pienisolukeuhkosyöpien (c-kit-kinaasin häiriö) ja aivokasvaimista mm. glioblastooman (PDGFR:n häiriö) hoidossa. Imatinibin käyttö on viime aikoina kuitenkin myös osoittanut, että tyrosiinikinaasien estoon perustuva täsmähoito ei poista ongelmia, jotka liittyvät vastustuskyvyn kehittymiseen syöpälääkkeitä kohtaan (Ross ja Hughes 2004). Useissa maissa jo rekisteröity pienimolekyylinen tyrosiinikinaasin estäjä gefitinibi (Iressa) on tarkoitettu pääasiassa ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon. Gefitinibi tarttuu epidermaalisen kasvutekijän reseptorin (EGFR) ATP:tä sitovaan alueeseen ja estää reseptorin autofosforylaation syöpäsoluissa. EGFR:n autofosforylaatio on yksi ei-pienisoluisen keuhkosyövän kehitystä aktivoivista tekijöistä. Gefitinibin tuloa markkinoille on kuitenkin hidastanut sen kliinisen tehon arvaamattomuus keuhkosyöpäpotilailla. Vain noin 10 % potilaista on hyötynyt gefitinibilääkityksestä vaikka toimiessaan gefitinibi on usein huomattavasti pienentänyt syöpäkasvaimen kokoa. Uusi erittäin merkittävä löydös on EGFR:n tyrosiinikinaasiosassa havaittujen mutaatioden ja gefitinibilääkityksen tehon välinen yhteys (Lynch ym. 2004, Paez ym. 2004). Tulokset osoittavat vahvasti, että gefitinibi tehoaa ensisijaisesti niillä potilailla, joiden EGFR sisältää joko yksittäisiä mutaatioita tai muutaman aminohapon deleetioita ATP:n sitoutumiskohdan läheisyydessä. Mutaatioiden tarkempi kartoittaminen ja diagnostinen seulonta keuhkosyöpäpotilailla toivottavasti mahdollistaa gefitinibin käytön vain niillä potilailla, jotka todennäköisesti hyötyvät siitä. Vaikuttavatko todetut mutaatiot myös muiden kehitteillä olevien EGFR:n kinaasitoiminnan estäjien (esim. erlotinibin) tehoon, on myös mielenkiintoinen kysymys. Monoklonaaliset vasta-aineet syövän täsmälääkkeinä Syövän täsmälääkkeistä ensimmäisenä markkinoille ehti vuonna 1997 follikulaarisen imukudossyövän hoitoon tarkoitettu monoklonaalinen vasta-aine rituksimabi (MabThera, Rituxan). Se 2325

4 tarttuu lymfoomasolujen ja terveiden B-lymfosyyttien solukalvolla sijaitsevaan CD20-antigeeniin, jonka normaali toiminta mahdollisesti liittyy B-solujen erilaistumiseen ja aktivaatioon. Vasta-aineen sitoutumista seuraavan tapahtumaketjun vaiheita ei tunneta tarkasti, mutta lopputuloksena on immuunijärjestelmän aktivoituminen, lymfoomasolujen ohjautuminen apo ptoosin reitille ja tuhoutumiseen. Myös elimistön muut puolustusmekanismit, kuten komplementtisysteemi ja soluvälitteinen sytotoksisuus, aktivoituvat vasta-aineen sitoutumisen seurauksena. Rituksimabi lisää solunsalpaajien tehoa hitaasti kasvavissa imukudossyövissä ja myös esimerkiksi diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa. Sen haittavaikutukset ovat vähäiset, ja vaikka myös normaalit B-lymfosyytit häviävät väliaikaisesti elimistöstä, hoito ei aiheuta IgGtyypin vasta-aineiden vähenemistä veressä eikä huomattavaa altistumista infektiotaudeille (Itälä 2002, Smith 2003). Pitkälle ehtineen ja etäpesäkkeitä lähettävän rintasyövän hoitoon tarkoitettu epidermaalisen kasvutekijäreseptori 2:n (EGFR-2/HER2/c- ErbB2) solunulkoiseen osaan tarttuva ja reseptorin toiminnan neutraloiva monoklonaalinen vasta-aine trastutsumabi (Herceptin) hyväksyttiin käyttöön Hoidon perustana on geenimonistuman syöpäsoluissa aiheuttama HER2- geenin yliaktiivisuus, joka myös ennakoi syövän pahanlaatuista kehitystä. HER2-geeni on yliaktivoitunut syöpäsoluissa %:lla rintasyöpäpotilaista, ja trastutsumabi ehkäisee näiden syöpäsolujen lisääntymistä ja leviämistä kudoksiin. Se ei paranna levinnyttä rintasyöpää mutta pidentää solunsalpaajaan liitettynä potilaan elinikää. Kattava yleisartikkeli monoklonaalisten vasta-aineiden käytöstä lääkkeinä on julkaistu aiemmin tässä lehdessä (Veromaa 2003). Proteiinileikkurin pysäyttäminen johtaa syöpäsolujen kuolemaan Proteasomit ovat usean proteolyyttisen entsyymin ja rakenneproteiinien muodostamia monimutkaisia rakenteita. Ne säätelevät solunsisäisiä toimintoja proteiinien hajotuksen avulla, ja niiden toiminnan esto hillitsee solun jakaantumista ja edistää solujen ohjelmoitunutta solukuolemaa. Erityisen selvästi tämä on havaittu syöpäsoluissa, ja siten proteasomien estäjät ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta syövän uutena hoitomuotona. Proteasomin esto ehkäisee myös syövän hoitoon liittyvää vastustuskyvyn kehittymistä solunsalpaajia kohtaan (Adams 2004). Ensimmäinen proteasomin estäjä bortetsomibi (Velcade) on kehitetty multippelin myelooman hoitoon. Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA rekisteröi sen käyttöön Euroopan unionin alueella bortetsomibin käyttö hyväksyttiin huhtikuussa Multippelin myelooman lisäksi bortetsomibia testataan parhaillaan useiden muiden hematologisten syöpien ja myös kiinteiden syöpäkasvainten hoidossa. Syöpäkudoksen veri- ja imusuonituksen esto Verisuonten tehokas muodostuminen eli angiogeneesi on syöpäkasvaimen rajoittamattoman kasvun perusedellytys. Judah Folkmanin (Harvard Medical School, Boston, USA) laboratoriossa osoitettiin 1970-luvun alussa, että syöpäkudokset pysyvät alle 1 mm 3 :n kokoisena ilman verisuonten tukea mutta kasvavat nopeasti tehokkaan verisuonituksen ravitsemana. Myöhemmin on osoitettu, että mikroskooppinen syöpäkudos voi säilyä elimistössä kasvukykyisenä jopa vuosia mutta tehokas verisuonten uudismuodostus on ehdoton edellytys syöpäkudoksen kasvulle (Folkman 2003). Verisuonten muodostumista edistävien ja estävien kasvutekijöiden välisen tasapainon muutos aivan syöpäkudoksen lähellä aktivoi verisuonten uudismuodostuksen (angiogenic switch). Kasvutekijät ovat yleensä joko syöpäsolujen soluvälitilaan erittämiä proteiineja tai syöpäsolujen houkuttelemien solujen esimerkiksi makrofagien tuottamia. Nämä kasvutekijät, esimerkiksi endoteelikasvutekijä (VEGF) tarttuvat verisuonten endoteelisolujen pinnalla oleviin vastaanottajaproteiineihin, jotka ovat usein reseptorityrosiinikinaaseja. Juuri näiden välittämän signaalin vaikutuksesta verisuonet kasvavat syöpäkudokseen. Syöpäkudosta ravitsevat verisuonet ovat usein rakenteellisesti epäsäännöllisempiä kuin 2326 J. Kervinen ja C. G. Gahmberg

5 normaalit verisuonet, heikommin kudoksiin sitoutuneita ja herkästi vuotavia (Laiho 2002, Ferrara ym. 2003, Folkman 2003). Yksi tutkituimmista viime vuosien uusista syövän hoitomuodoista on ollut syöpäkasvainta ravitsevan verisuoniston tukahduttaminen ns. antiangiogeneesilääkkeillä. Näiden lääkkeiden toimintatapa perustuu yleensä kasvutekijöiden tuotannon estoon syöpäsoluissa, verisuonten endoteelisolujen jakaantumisen estoon, kasvutekijöiden tai niiden reseptorien estoon pienimolekyylisillä yhdisteillä tai neutralointiin vasta-aineilla taikka soluvälitilassa toimivien proteolyyttisten entsyymien toiminnan estoon (kuva 2). Valitettavasti julkisuudessakin paljon esillä olleet suuret toiveet eivät ainakaan vielä ole toteutuneet ja useat lääkekokeilut ovat epäonnistuneet potilastesteissä. Pettymyksistä huolimatta tutkimus- ja kehitystyö on jatkunut vilkkaana, ja yli 60 mahdollista antiangiogeneesiyhdistettä on parhaillaan pitkällä prekliinisissä tai kliinisissä testeissä (Marx 2003). Verisuonten muodostumista ehkäisevistä uusista lääkkeistä monoklonaalinen vasta-aine bevasitsumabi (Avastin) rekisteröitiin Yhdysvalloissa helmikuussa Se neutraloi verisuonten kasvua edistävän VEGF:n ja tulokset potilaskokeista ovat olleet lupaavia erityisesti etäpesäkkeisen paksusuolisyövän hoidossa. Bevasitsumabin kehittäminen uudeksi syöpälääkkeeksi ei ollut helppoa, sillä eräät aikaisemmat testit rintasyöpäpotilailla eivät lisänneet elinikää. Vielä ei tiedetä, miksi bevasitsumabi hillitsee paksusuolisyövän kehitystä mutta ei sanottavasti auttanut rintasyövän hoidossa. Yhden teorian mukaan verisuoniston kehittyminen on rintasyövässä useamman kasvutekijän yhteistoiminnan tulos, kun taas paksusuolisyövässä VEGF: n aikaansaa- Kasvutekijä Antikasvutekijä Proteaasi Kasvutekijän reseptori Antikasvutekijän reseptori Kudokseen tunkeutuvia immuunijärjestelmän soluja Endoteelisolu Syöpäkudos Kudos Ulkoinen induktio Verikapillaari KUVA 2. Esimerkkejä syöpäkudoksen verisuonittumista ehkäisevien lääkkeiden vaikutuskohteista. 1) Endoteelikasvutekijän (VEGF) ja muiden kasvutekijöiden tuotannon esto syöpäsoluissa (gefitinibi), 2) kasvutekijöiden neutralointi (bevasitsumabi), 3) endoteelisolun solukalvoreseptorin kinaasiaktiivisuuden esto (SU-11248) tai positiivisen kasvusignaalin aiheuttaman solunjakaantumisen esto (endostatiini) ja 4) kudosten läpäiseväisyyttä edistävien metalloproteinaasien inhibointi. Syöpäkudoksen kasvua ja kasvutekijöiden eritystä edistävät monet ulkoiset tekijät, kuten hypoksia, sytokiinit ja kasvutekijät. Esimerkkeinä mainittujen täsmälääkkeiden toimintamekanismit ovat usein edellä kuvattua monimuotoisempia. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö 2327

6 ma kasvuvaikutus on vallitsevana (Marx 2003, Bono ja Joensuu 2004). Kolorektaalisyövän lisäksi bevasitsumabin tehoa testataan mm. eipienisoluisessa keuhkosyövässä ja munuaissyövässä (Ferrara ym. 2003). Etäpesäkkeitä lähettävän munuaissyövän hoidossa bevasitsumabi on selvästi hidastanut taudin kulkua verrattuna lumehoitoon (Yang ym. 2003). EGF:n ja PDGF:n solukalvoreseptoreihin kohdistuvat pienimolekyyliset estäjät (esim. SU ) ja vasta-aineet ovat myös tuottaneet lupaavia tuloksia syöpäkudoksen verisuoniston uudismuodostuksen estossa (Marx 2003). Yllättäen on myös havaittu eräiden tulehduksenestolääkkeiden hillitsevän verisuonten uudismuodostusta. Tästä esimerkkinä on syklo-oksigenaasin estäjä selekoksibi, jonka tehoa testataan parhaillaan mm. tupakoinnin aiheuttaman keuhkosyövän ehkäisyssä (Mao ym. 2003). Myös synnynnäisten epämuodostumien aiheuttajana 1960-luvun alussa kyseenalaisen maineen saaneelle talidomidille on löytynyt mahdollinen käyttökohde multippelin myelooman hoidossa (Fanelli ym. 2003). Lisäksi jakaantuvien endoteelisolujen solukalvolla esiintyvien ja verisuonitusta edistävien integriiniproteiinien toiminnan ehkäiseminen vasta-aineiden (Vitaxin) tai pienimolekyylisten peptidiyhdisteiden avulla on osoittautunut lupaavaksi keinoksi verisuoniston uudiskasvun hillinnässä (Tucker 2003). Imusuonistolla ja sen uudismuodostuksella (lymfangiogeneesi) on myös merkittävä asema syövän kehityksessä ja etäpesäkkeiden leviämisessä. Professori Kari Alitalon johtama tutkimusryhmä (Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto) on menestyksekkäästi tutkinut imusuoniston uudismuodostukseen liittyvien signaalinvälitysreittien toimintaa, johon kuuluvat mm. kasvutekijät VEGF-C ja VEGF-D sekä niiden solukalvoreseptori VEGFR-3 (esim. He ym. 2004). Imusuoniston uudismuodostuksen ehkäisy voi merkittävällä tavalla rajoittaa syöpäsolujen leviämistä ja etäpesäkkeiden muodostumista, ja useat tähän signaalinvälitysreittiin vaikuttavat vasta-aineet, estävät proteiinit ja muut yhdisteet ovat viime aikoina tuottaneet toiveita herättäviä tuloksia. Solujen jakaantumiskierto ja siihen vaikuttaminen Terveessä kudoksessa solujen jakaantuminen, lukumäärä ja poisto ovat tarkan säätelyn alaisia. Solujen tunnistusmekanismit reagoivat perimän vaurioihin, joiden seurauksena solunjakaantuminen pysähtyy, ja jos vaurio on liian suuri korjattavaksi, elimistö tuhoaa vahingoittuneet solut. Jakaantumiskierron säätelyssä tärkeällä sijalla ovat nk. tarkastusasemat (checkpoints), joiden toimintaa ohjaavat monet proteiinikinaasit ja -fosfataasit sekä näihin sitoutuvat proteiinit. Seriini-treoniinikinaaseihin kuuluvat solunsisäiset CDK-proteiinit (CDK = sykliinistä riippuva kinaasi) ovat keskeisiä tarkastusasemien toiminnassa, ja ne mm. inaktivoivat retinoblastoomaproteiinin (prb, yksi solujen kasvunestäjäproteiineista) liittämällä siihen fosfaattiryhmiä. prb:n inaktivointi edistää solujen siirtymistä mitoosiin. CDK-proteiinien kinaasiaktiivisuutta taas säätelevät mm. niiden solunsisäiset CDKinhibiittoriproteiinit. Mutaatiot CDK-proteiineissa ja monissa muissa jakaantumiskierron säätelyyn osallistuvissa proteiineissa ovat usein syynä solujen säätelemättömään jakaantumiseen ja syövän syntyyn. Tämän perusteella on arvioitu, että estämällä CDK-proteiinien toiminta olisi mahdollista pysäyttää solunjakaantumiskierto ja näin ehkäistä syövän eteneminen (Laiho 2002, Swanton 2004). Solukiertoon vaikuttavista yhdisteistä flavopiridoli on pienimolekyylinen ATP:n sitoutumisalueeseen kiinnittyvä CDK:n estäjä. Se ehkäisee tehokkaasti syöpäsolujen lisääntymistä soluviljelmissä ja eläinkokeissa. Syöpäpotilailla suoritetuissa kokeissa flavopiridolin vaikutus on kuitenkin ollut selvästi vähäisempi ja suurina annoksina haittavaikutukset ovat olleet huomattavia. Lupaavia prekliinisiä tuloksia on kuitenkin saatu yhdistettäessä flavopiridoli muuhun solunsalpaajahoitoon, ja potilaskokeet näistä hoidoista ovat meneillään (Dai ja Grant 2003). Toinen kinaasien ATP:n sitoutumiskohtaan tarttuva ja solun jakautumiskierron tehokkaasti pysäyttävä pienimolekyylinen yhdiste potilaskokeissa on ollut Streptomyces-mikrobien tuottama staurosporiinin johdos 7-hydroksistaurospo J. Kervinen ja C. G. Gahmberg

7 riini (UCN-01). Se on verrattain epäspesifinen kinaasin estäjä, ja sen toimintatapaa solun jakaantumiskierron pysäyttäjänä ei tunneta tarkasti. Se on kuitenkin osoittautunut tehokkaaksi solunjakaantumisen estäjäksi soluviljelmissä ja eläinkokeissa. UCN-01 on parhaillaan kliinisissä kokeissa yhdistettynä muuhun solunsalpaajalääkitykseen useiden kiinteiden syöpäkasvainten hoidossa (Swanton 2004). Tulevaisuudennäkymiä Syövän pitkäjänteinen perustutkimus ja ihmisen perimän selvittäminen ovat avanneet runsaasti uusia mahdollisuuksia syövän lääkehoidon parantamiseen. Käyttöön otetut proteiinikinaasien estäjät imatinibi, trastutsumabi ja gefitinibi ovat osoituksia uudentyyppisten lääkkeiden toimivuudesta syövän hoidossa. Kinaaseja koodaavia geenejä tunnetaan ihmisen perimässä yli 500, ja perustutkimuksen edistyessä onkin ilmeistä, että kinaasien sekä niiden prosessointia ja aktivointia säätelevien proteiinien kirjo lääkehoidon kohteena tulee selvästi lisääntymään (Noble ym. 2004). Täsmälääkkeiden kehittämiseen liittyvä tutkimustyö on kuitenkin luonteeltaan paljon aikaa vievää perustutkimusta, ja siten täsmälääkkeet tuskin syrjäyttävät vielä lähivuosina leikkaus- ja sädehoitoa sekä solunsalpaajia useimpien syöpien ensisijaisina hoitomuotoina (Holsti 2002). Täsmälääkkeiden kehitystyön myötä on opittu ymmärtämään paremmin niitä solun toiminnan muutoksia, joiden vaikutuksesta syöpä syntyy, ja niitä vaatimuksia, joita uusien syöpälääkkeiden kehittäminen asettaa. Yksi peruskysymyksistä on, kuinka spesifisiä täsmälääkkeiden tulee olla. Saadaanko tarvittava hoitovaikutus estämällä vain yhden kinaasin toiminta, kuten KML: n hoidossa imatinibilla, vai onko tehokkaampaa estää useita kinaaseja samassa tai useassa rinnakkaisessa signaalinvälitysketjussa? Tällöin lääkkeiden haittavaikutukset saattavat kuitenkin lisääntyä. Myös mutaatiot estettävän kinaasin rakenteessa voivat johtaa lääkeaineen sitoutumistehon heikkenemiseen kohdemolekyylissä. Lääkeresistenssin kehittyminen on ollut yksi syövän hoidon vaikeimmin ratkaistavista ongelmista, eivätkä uudet täsmälääkkeet valitettavasti ole poikkeus (Ross ja Hughes 2004). On ilmeistä, että syövän lääkehoidossa tavanomaisten solunsalpaajien ja hormonitasapainon säätelyyn tarkoitettujen lääkkeiden rinnalle tulevat yhä enemmälti uudet, syövän molekyylimekanismiin perustuvat täsmälääkkeet. Kansainväliset suuret lääkeyhtiöt ja lukuisat biotekniikkayritykset sijoittavat vuosittain runsaasti voimavaroja näiden lääkkeiden kehitystyöhön. Tämä osoittaa vahvaa uskoa täsmälääkkeiden parantavaan voimaan. Väistämättä kehitystyöhön sijoitettu runsas pääoma tulee kuitenkin näkymään myös täsmälääkkeiden käytön kalleutena. Lisäksi uusien täsmälääkkeiden myötä syövän lääkehoidon pituus ilmeisesti myös pitenee jopa vuosia kestäväksi, jolloin syövän lääkehoito muistuttaa yhä enemmän muiden pitkäaikaistautien hoitoa, ja myös tämä lisää hoidon kalleutta. Monista avoimista kysymyksistä huolimatta täsmälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyö tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden yhä Y D I N A S I A T Syöpätautien aiheuttajina ovat perimän vauriot, joiden seurauksena solujen toiminta ja jakaantumissäätely häiriintyvät ja syöpäsolujen elinkykyisyys kasvaa. Täsmälääkkeillä pyritään vaikuttamaan suoraan kullekin kasvaintyypille tyypillisiin soluproteiinien rakenteen ja toiminnan häiriöihin. Kroonisen myelooisen leukemian hoitoon kehitetty Bcr- Abl-tyrosiinikinaasin estäjä imatinibi on erinomainen esimerkki täsmälääkkeiden toimivuudesta syövän hoidossa. Ihmisen perimässä on yli 500 proteiinikinaasia koodaavaa geeniä, ja on ilmeistä, että kinaasien sekä niiden prosessointia ja aktivointia säätelevien proteiinien kirjo syövän lääkehoidon kohteena lisääntyy lähitulevaisuudessa. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö 2329

8 tehokkaampiin ja turvallisempiin syövän hoitoihin, jolloin potilaan syöpätyypin tarkka tunnistaminen sekä syövän kehitysasteen ja muiden yksilöllisten tekijöiden määrittäminen ovat keskeisessä asemassa syövän leikkaus-, säde- ja lääkehoitoa suunniteltaessa. Kirjallisuutta Adams J. The proteasome: a suitable antineoplastic target. Nat Rev Cancer 2004;4: Bono P, Joensuu H. Angiogeneesin estosta hyötyä etäpesäkkeisen paksusuolisyövän hoidossa. Duodecim 2004;120: Capdeville R, Buchdunger E, Zimmermann J, Matter A. Glivec (STI571, imatinib), a rationally developed, targeted anticancer drug. Nat Rev Drug Discov 2002;1: Dai Y, Grant S. Cyclin-dependent kinase inhibitors. Curr Opin Pharmacol 2003;3: Fanelli M, Sarmiento R, Gattuso D, ym. Thalidomide: a new anticancer drug? Expert Opin Investig Drugs 2003;12: Ferrara N, Gerber HP, LeCouter J. The biology of VEGF and its receptors. Nat Med 2003;9: Folkman J. Fundamental concepts of the angiogenic process. Curr Mol Med 2003;3: Garcia-Manero G, Faderl S, O'Brien S, Cortes J, Talpaz M, Kantarjian HM. Chronic myelogenous leukemia: a review and update of therapeutic strategies. Cancer 2003;98: Hahn WC, Weinberg RA. Modelling the molecular circuitry of cancer. Nat Rev Cancer 2002;2: He Y, Karpanen T, Alitalo K. Role of lymphangiogenic factors in tumor metastasis. Biochim Biophys Acta 2004;1654:3 12. Holsti LR. Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Duodecim 2002;118: Itälä M. Monoklonaaliset vasta-aineet hematologisten syöpien hoidossa. Duodecim 2002;118: Joensuu H. Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona. Duodecim 2002;118: Laiho M. Miten syöpä syntyy. Duodecim 2002;118: Lynch TJ, Bell DW, Sordella R, ym. Activating mutations in the epidermal growth factor receptor underlying responsiveness of non-smallcell lung cancer to gefitinib. N Engl J Med 2004;350 (painossa). Mao JT, Roth MD, Serio KJ, ym. Celecoxib modulates the capacity for prostaglandin E2 and interleukin-10 production in alveolar macrophages from active smokers. Clin Cancer Res 2003;9: Marx J. A boost for tumor starvation. Science 2003;301: Noble ME, Endicott JA, Johnson LN. Protein kinase inhibitors: insights into drug design from structure. Science 2004;303: Paez JG, Jänne PA, Lee JC, ym. EGFR mutations in lung cancer: correlation with clinical response to gefitinib therapy. Science 2004 (painossa). Pyrhönen S. Uudet syöpälääkkeet. Duodecim 2000;116: Ross DM, Hughes TP. Cancer treatment with kinase inhibitors: what have we learnt from imatinib? Br J Cancer 2004;90:12 9. Smith MR. Rituximab (monoclonal anti-cd20 antibody): mechanisms of action and resistance. Oncogene 2003;22: Swanton C. Cell-cycle targeted therapies. Lancet Oncol 2004;5: Tucker GC. Alpha v integrin inhibitors and cancer therapy. Curr Opin Investig Drugs 2003;4: Veromaa T. Taikaluodeista oikeiksi lääkkeiksi immunoterapiaa apteekin hyllyltä. Duodecim 2003;119: Yang JC, Haworth L, Sherry RM, ym. A randomized trial of bevacizumab, an anti-vascular endothelial growth factor antibody, for metastatic renal cancer. N Engl J Med 2003;349: JUKKA KERVINEN, FT, dosentti jkervine@prdus.jnj.com 3-Dimensional Pharmaceuticals Johnson & Johnson Pharmaceutical Research Division 665 Stockton Drive Exton, Pennsylvania 19341, USA CARL G. GAHMBERG, LKT, professori Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, biokemian osasto PL 56, Helsingin yliopisto 2330

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Syöpäsolut eroavat normaalisoluista mm. siinä,

Syöpäsolut eroavat normaalisoluista mm. siinä, Katsaus Klaus Elenius Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin estäjät syövän hoidossa Epidermaalisen kasvutekijän reseptorin (EGFR) signalointi on aktivoitunut useissa eri syövissä. Reseptorin toiminnan

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Keuhkosyövän molekyylipatologia

Keuhkosyövän molekyylipatologia Professori Sakari Knuutila Helsingin yliopisto Keuhkosyövän molekyylipatologia Keuhkosyövän tunnuspiirteenä ovat lukuisat muutokset genomin rakenteessa ja toiminnassa. Sama ilmiö liittyy kaikkiin pitkälle

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona

Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona Katsaus Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona Heikki Joensuu Ruoansulatuskanavan sarkoomien diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosina muuttuneet. Suurin osa ruoansulatuskanavan sarkoomista

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301069

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301069 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301069 Author(s): Junttila,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?

Mikä on HER2-positiivinen rintasyöpä? Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita

Lisätiedot

Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät

Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät Lääketutkimus Olli Kallioniemi ja Tomi Mäkelä Syöpälääkkeiden haasteet ja näkymät Lähes puolet biotekniikan yritysten lääkekehitysprojekteista kohdistuu syöpään, ja noin 500 uutta lääkeyhdistettä on parhaillaan

Lisätiedot

Tupakointiin ja asbestialtistukseen liittyvät diagnostiset ja hoidolliset biomarkkerit eipienisoluisissa keuhkosyövissä ja mesotelioomassa

Tupakointiin ja asbestialtistukseen liittyvät diagnostiset ja hoidolliset biomarkkerit eipienisoluisissa keuhkosyövissä ja mesotelioomassa TYÖSUOJELURAHASTO 21.2..2015 LOPPURAPORTTI: Työterveyslaitoksen osuus Tupakointiin ja asbestialtistukseen liittyvät diagnostiset ja hoidolliset biomarkkerit eipienisoluisissa keuhkosyövissä ja mesotelioomassa

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Designing switchable nanosystems for medical applica6on

Designing switchable nanosystems for medical applica6on Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut

Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 BIOLOGISET LÄÄKKEET Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi CAR-Tsolut tulevat Olli Tenhunen, Piia Rannanheimo, Heli Suila / Kirjoitettu 12.11.2018 / Julkaistu 13.11.2018

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa

Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Seppo Lapinjoki UEF, Farmasian laitoksen johtaja, prof. (Ei kaupallisia sidonnaisuuksia) Lahti, 19. 3. 2015 Autoimmuunireaktio: Puolustusjärjestelmä

Lisätiedot

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä. EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2014

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2014 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2014 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi 20. maaliskuuta 2014 apurahoja 33. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

LEVINNEEN MUNUAISSYÖVÄN FAASI I-II HOITOTUTKIMUS SYÖPÄLÄÄKEYHDISTELMÄLLÄ

LEVINNEEN MUNUAISSYÖVÄN FAASI I-II HOITOTUTKIMUS SYÖPÄLÄÄKEYHDISTELMÄLLÄ LEVINNEEN MUNUAISSYÖVÄN FAASI I-II HOITOTUTKIMUS SYÖPÄLÄÄKEYHDISTELMÄLLÄ Matias Wilenius Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 1 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

PTEN -ekspressio rintasyövässä

PTEN -ekspressio rintasyövässä PTEN -ekspressio rintasyövässä Pro Gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Lääketieteellisen teknologian instituutti Kesäkuu 2006 Katri Köninki PRO GRADU -TUTKIELMA Paikka: Tampereen Yliopisto, Lääketieteellisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio.

TIIVISTELMÄ. Hakusanat: Esriini; kasvaimet; etäpesäkkeet; fosforylaatio. TIIVISTELMÄ Heiska, Leena Esriinin merkitys syövässä Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 69 s. Yhteenveto: Esriinin merkitys syövässä Lisensiaatintutkimus. Tutkimukseni selvittää esriinin tehtäviä ja

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä

Lisätiedot

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen

Lisätiedot

Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen

Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.

Lisätiedot

TerveysInfo. Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite

TerveysInfo. Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite TerveysInfo Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite http://terveysinfo.dav.fi/index.php?i=200003&s=5&v=1&o=edit&name= PIENIOPASAURINGOSTANAUTTIMISEEN_verkkoversio. Kohderyhmät: lapset,

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot