VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE. Luontokartoitus Valkeakoski Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia

Transkriptio

1 1 VALKEAKOSKI PÄSSINMÄEN ALUE Luontokartoitus 2012 Pässinmäentien vanhimpia rakennuksia Valkeakoski Markku Alanko Jorma Ahola

2 2 Sisältö Etulehti ja allekirjoitussivu.. 1 Sisältö... 2 Pässinmäen alue, Luontokartoitus,... 3 Kartta 1, Pässinmäen selvitysalueen rajaus... 3 Selvitysalueen sijainti ja maaston yleispiirteet.. 3 Työn suorittaminen ja menetelmät 4 Selvitysalueen kasvillisuuden pääpiirteet.. 4 Alueella tavatut kasvilajit (Luettelo). 4 Pässinmäen selvitysalueen linnustosta.. 6 Pässinmäen selvitysalueen lepakot 7 Kartta 2, Pässinmäen selvitysalueella tavatut lepakot... 8 Muita huomioita (Käävät, jäkälät, perhoset). 8 Loppupäätelmät ja yhteenveto.. 9 Kuvaliite 9 Kartta 3, Pässinmäen selvitysalueen kuvakohteet ja kuvaussuunnat 9 Kuvat... 10

3 3 PÄSSINMÄEN ALUE Luontokartoitus 2012 KARTTA 1, Pässinmäen selvitysalueen rajaus (punainen) Selvitysalueen sijainti ja maaston yleispiirteet (Kartta 1) Tutkittava alue sijaitsee Valkeakosken kaupungin ydinkeskustan tuntumassa, jääden länsi- ja pohjoispuolelta Putaanvirran ja itäpuolelta Apianlahden väliin. Apianniemen alue jää kohteen ulkopuolelle. Eteläpuolella alue rajautuu Urheilukatuun ja Alakatuun. Kohteen läpi kulkee Pässinmäenkatu, Alakadun itäpäästä Lähelle Apianniemen aluetta, Pässinmäenkadulta erkanee kevyen liikenteen väylä Putaansillalle ja ja ennen putaan siltaa Putaanvirran rantaan ja sieltä taas Alakadulle. Suuren osan alueesta vievät Apianlahden uimalan hiekkakenttäalue ja sen läheiset puistoalueiden nurmikentät, Apian urheilukenttä, Uima- ja liikuntahallin pysäköintialueet, sekä Pässinmäentien Putaanvirran puoleinen puistoalue nurmikenttineen. Kohteella on kaksi asuinaluetta, Alakadun ja Putaanvirran välissä, käsittäen yhdeksän asuinrakennusta. Pässinmäentien varressa urheilukentän ja Putaanvirran välissä on myös asuinalue, jossa jo vanhenpaa rakennuskantaa, osa rakennuksista on rakennettu ennen 1900-lukua.

4 4 Työn suorittaminen ja menetelmät Selvitysalue tutkittiin kiertämällä kohde neljänä päivänä kesän aikana, siten että pääosa alueesta saatiin selvitettyä kesän aikana toukokuusta syyskuuhun. Kartoituspäiviä oli touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa yksi. Lisäksi alueella tehtiin lepakkokartoitus neljänä yönä kesän aikana, painottuen loppukesään, jolloin lepakoilla on jo poikaset lennossa. Alueen tutkimisessa pyrittiin mahdollisimman suureen peittävyyteen ja mahdollisimman tarkoin käymään alueen kaikki pihaalueiden ulkopuolella olevat maastokohteet, näin saatiin alueen kasvillisuus selvitettyä. Kohteella ei luonnontilaista aluetta ollut kuin aivan lähellä rantaa Pässinmäentien ja Putaansillalle johtavan alueen nurkassa. Tämäkin alue oli varsin kulunutta runsaan käytön vuoksi. Muut tonttialueiden ulkopuoliset alueet olivat lähinnä vanhoja duretaattialueita, joille oli muodostunut jonkinasteista puustoa ja aluskasvillisuutta. Linnustosta ei varsinaista laskentaa suoritettu vaan lajisto koostuu kartoituksen aikana nähdyistä ja kuulluista linnuista. Päivittäiset kartoitukset suoritettiin säännöllisesti aamupäivällä klo. 06:00 12:00 välisenä aikana. Aikaa maastotyöhön käytettiin yhteensä 24 tuntia. Selvitysalueen kasvillisuuden pääpiirteet Alueen pääosa on kuten aiemmasta ilmenee, puistojen nurmikenttiä, uimalan hiekkakenttä, urheilukentän nurmea, sekä asuinrakennusten pääosin hoidettuja piha-alueita. Näin ollen jäljelle jäi vain pieniä alueita, joilla varsinaista luonnontilaista kasvustoa esiintyi. Näilläkin kohteilla, alueiden ravinteikkuuden vuoksi kasvusto oli rehevää, ja kasvillisuuden valtalajeina olivat pääosin peittävät lajit, maitohorsma (Epilobium angustifolium), vuohenputki (Aegopodium podagraria), vaahteran (Acer platanoides) taimet ja monet puutarhakarkulaiset. Puusto on harvahkoa, kuten asuin- ja puistoalueella yleensäkin. Koivu (Betula) on valtalaji, vaahtera ja siellä täällä haapa (Populus tremula), mänty (Pinus sylvestris) parillakin kohteella varsin näkyvänä lähellä Apianniemen kansanpuistoa olevalla mäellä ja samoin Pässinmäentien luoteispuolen mäellä lähellä Melankärkeä. Rantavyöhykkeessä varsinkin Melankärjen ja Putaansillan välisellä alueella kasvaa kookkaita tervaleppiä aivan rannan tuntumassa. Melankärjen puistoon on aikoinaan istutettu puolenkymmentä, nyttemmin jo kookkaiksi kasvaneita saarnia (Frainus ecelsior). Vaarantuneeksi luokitellusta ruotsinpihlajasta (Sorbus intermedia) löytyi puolitoistametrinen taimi läheltä ranta-aluetta aivan Putaansillan itäpuolella olevasta metsiköstä. Taimi on ilmeisesti peräisin Apiankadun istutettujen ruotsinpihlajien marjojen siemenistä, joita on kulkeutunut paikalle marjoja syöneiden lintujen ulosteiden mukana. ALUEELLA TAVATUT KASVILAJIT Laji ahomansikka (Fragaria vesca) ahomatara (Calium boreale) aitovirna (Vicia sepium) haapa (Populus tremula) hakamaapoimulehti (Alchemilla subcrenata) harakankello (Campanula patula) harmaaleppä (Alnus incana) hevonhierakka (Rume longifolius) hieskoivu (Betula bubescens) hietakastikka (Calamagrostis epigejos) nurmirölli (Agrostis capillaris) hiirenvirna (Vicia cracca) huopaohdake (Cirsium helinioides) jauhosavikka (Chenopodium album) jokapaikansara (Care nigra) juolavehnä (Elymus repens)

5 5 järviruoko (Phragmites australis) jättipalsami (Impatiens glandulifera) kallioimarre (Polypodium vulgare) kalliokielo (Polygonatum odoratum) kanadankoiransilmä (Conyza canadensis) kannusruoho (Linaria vulgaris) karhunputki (Angelica sylvestris) kataja (Juniperus communis) ketohanhikki (Potentilla anserina) kevätpiippo (Luzula pilosa) kevättaskuruoho (Thlaspi alpestre) kielo (Convallaria majalis) kiiltopaju (Sali phylicifolia) kirjopillike (Galeopsis speciosa) koiranheinä (Dactylis glomerata) koiranheisi (Viburnum opulus) koiranputki (Anthriscus sylvestris) komealupiini (Lupinus polyphyllus) kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) kultapiisku (Solidago virgaurea) kurjenkello (Campanula persicifolia) kurjenjalka (Potentilla palustris) kurjenmiekka (Iris pseudacorus) kuusi (Picea abies) kyläkarhiainen (Carduus crispus) kyläkellukka (Geum urbanum) käenkaali (Oalis acetosella) laidunpoimulehti (Alchemilla monticola) lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) lehtohorsma (Epilobium montanum) lehtokuusama (Lonicera ylosteum) leskenlehti (Tussilago farfara) lillukka (Rubus saatilis) linnunkaali (Lapsana communis) luhtalemmikki (Myosotis scorpioides) luhtavuohennokka (Scutellaria galerigulata) lutukka (Capsella bursa-pastoris) maitohorsma (Epilobium angustifolium) mesiangervo (Filipendula ulmaria) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) metsäapila (Trifolium medium) metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) metsäkastikka (Calamagrostris arundinacea) metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) metsälehmus (Tilia cordata) metsäorvokki (Viola riviniana) metsäruusu (Rosa majalis) metsätähti (Trientalis europaea) mustikka (Vaccinium myrtillus) myrkkykeiso (Cicuta virosa) mänty (Pinus sylvestris) niittyhumala (Prunella vulgaris) niittyleinikki (Ranunculus acris) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) niittysuolaheinä (Rume acetosa) nokkonen (Urtica dioica) nuokkuhelmikkä (Melica nutans) nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis) nurmitädyke (Veronica chamaedrys) ojakellukka (Geum rivale) ojasorsimo (Glyceria fluitans) oravanmarja (Maianthemum bifolium) paatsama (Frangula alnus) paimenmatara (Galium album) pelto-ohdake (Cirsium arvense) peltohatikka (Spergula arvensis) peltokanankaali (Barbarea vulgaris) peltokierto (Convolvulus arvensis) peltokorte (Equisetum arvense) peltomatara (Galium spurium) pelto-ohdake (Cirsium arvense) pelto-orvokki (Viola arvensis)

6 6 peltopillike (Galeopsis bifida) peltosaunio (Tripleurospermum inodorum) peurankello (Campanula glomerata) piennarpoimulehti (Alchemilla acutiloba) pietaryrtti (Tanacetum vulgare) piharatamo (Plantago major) pihasyreeni (Syringa vulgaris) pihatähtimö (Stellaria media) pihlaja (Sorbus aucuparia subsp. aucuparia) piikkiohdake (Cirsium vulgare) pikkutalvikki (Pyrola minor) pohjanpunaherukka (Ribes spicatum) poimuhierakka (Rume crispus) puistolemmikki (Myosotis sylvatica) pujo (Artemisia vulgaris) pukinjuuri (Pimpinella saifraga) puna-ailakki (Silene dioica) puna-apila (Trifolium pratense) punakoiso (Solanum dulcamara) puolukka (Vaccinium vitis-idaea) purtojuuri (Succisa pratensis) päivänkakkara (Leucanthenum vulgare) raita (Sali caprea) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) rantakukka (Lythrum salicaria) rantavihvilä (Juncus nodulosus) rantayrtti (Lycopus europaeus) ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica) rauduskoivu (Betula pendula) rentukka (Caltha palustris) rohtotädyke (Veronica officinalis) ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia) (VU) ruotsinraunioyrtti (Symphytum uplandicum) rätvänä (Potentilla erecta) rönsyleinikki (Ranunculus repens) saarni (Frainus ecelsior) sananjalka (Pteridium aquilinum) siankärsämö (Achillea millefolium) sinivuokko (Hepatica nobilis) solmuvihvilä (Juncus articulatus) suoputki (Peucedanum palustre) särmäkuisma (Hypericum maculatum) tahmavillakko (Senecio viscosus) taikinamarja (Ribes albinum) tammi (Quercus robur) terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) terttuselja (Samburus racemosa) tervaleppä (Alnus glutinosa) tuhkapaju (Sali cinerea) tuomi (Prunus padus) ukonkello (Campanula latifolia) vaahtera (Acer platanoides) vadelma (Rubus idaeus) valkoapila (Trifolium repens) varjolilja (Lilium martagon) viiltosara (Care acuta) voikukka sp. (Taraacum sp.) vuohenputki (Aegopodium podagraria) Pässinmäen selvitysalueen linnustosta Varsinaista linnustokartoitusta alueella ei suoritettu, vaan kaikki tavatut lintulajit huomioitiin ja merkittiin muistiin. Huomiotta jätettiin vain varmasti alueella pesimättömät lajit. Yleisimpänä lajina tavattiin peippo (Fringilla coelebs) sekä pajulintu (Phylloscopus trochilus). Pajulinnun ohella toisena kilpaili räkättirastas (Turdus pilaris). Varpunen (Passer domesticus) on kaupunkialueilla taantunut ja sen paikan on ottamassa pikkuvarpunen (P. montanus). Niin täälläkin,

7 7 vain muutamia varpusia tavattiin Melankärjen tuntumassa, mutta pikkuvarpusta runsaasti enemmän. Kolopesijöistä alueella oli tiaisista yleisempi sinitiainen (Parus caeruleus) ainakin kolme paria ja talitiainen (P. major), sitä tavattiin ainoastaan yksi pari. Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca), vain yksi koiras nähtiin selvityksen aikana. Kalalokki (Larus canus) oli pesinyt ilmeisesti Melankärjen asuintalojen rakennuksen katolla, sillä kolme muutaman päivän ikäistä poikasta piilotteli Melankärjen kevyen liikenteen väylän reunakasvillisuudessa. Kalalokki (Larus canus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Västäräkki (Motacilla alba) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Punakylkirastas (T. iliacus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (S. borin) Mustapääkerttu (S. atricapilla) Pajulintu (P. trochilus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. corone corni) Varpunen (Passer domesticus) Pikkuvarpunen (P. montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (C. spinus) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pässinmäen selvitysalueen lepakot (Kartta 2) Selvitysalueella tehtiin lepakkokartoituksia niin, että ne painottuivat syyskesään. Kesäkuun lopulla yhtenä yönä, heinäkuussa kahtena ja elokuussa kahtena yönä. Kohteen tie- ja puistoalueilla kulkien. Kuuntelua suoritettiin kahdella QMC MINI BAT detectorilla, joilla lepakoiden äänet saadaan ihmiskorvalle kuultavaksi. Laitteiden äänen vastaanotto perustuu Heterodyne (Heterodyning) periaatteeseen, jolloin äänet saadaan kuulumaan varsin kaukaa. Alueen tiet kattavat kuuntelualueen varsin hyvin ja lepakoilla on hyvin tilaa saalistaa tielinjoilla sekä piha ja puistoalueella. Kuitenkin alueella tavattiin lepakoita vain aivan vesialueen tuntumasta. Enimmät havainnot tehtiin Melankärjessä ja lähellä Apianniemen tyveä. Melankärjen tuntumassa lepakot lensivät enemmän Putaanvirran yllä ja vain muutamana yönä yksittäinen pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) ja korvayökkö (Plecotus auritus) tavattiin Melankärjen asuinrakennusten tuntumasta. Ainakin kolme vesisiippaa (Myotis daubentoni) kuultiin lennossa Putaanvirran yllä, mutta niistä ei saatu varmuutta pesivätkö ne Melankärjen alueella vai vastarannan puolella kaupunkia.

8 8 Toinen kohde josta tavattiin usempana kuunteluyönä lepakoita oli Apianniemen tyvellä aivan Pässinmäentien loppupäässä, täältä kuitenkin vain yksinäinen pohjanlepakko sekä yksi veden yllä saalistava vesisiippa. Kohteelta ei löytynyt varsinaisia lepakkotihentymiä, eikä yhdyskuntia. Ainoastaan nuo yksittäiset saalistajat, jotka ilmeisesti pesivät läheisissä rakennuksissa. Muita huomioita KARTTA 2, Pässinmäen selvitysalueella tavatut lepakot Käävät ja jäkälät: Kääpiä ei alueelta juuri löytynyt, ainoa näkyvä ja mainittava on joissain haavoissa kasvava haavankääpä (Phellimus tremulae), Jäkälät ovat myös varsin vähissä, ainoastaan haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) sekä sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) varsin kitukasvuisena joidenkin puiden oksilla lisäksi kivien kyljissä karttajäkälälajeja (Rhizocarpon sp.). Kääpien ja jäkälien puuttuminen johtuu pääosaksi alueen hoidetuista puisto- ja piha-alueista jolloin lajeilla ei ole sopivia kasvualustoja. Perhoset: Perhosista näkyvimpiä olivat päiväperhoset, Lanttuperhonen (Pieris napi), Neitoperhonen (Nymphalis io), Nokkosperhonen (N. urticae), Suruvaippa (N. antiopa), Herukkaperhonen (N. c-album) sekä Sitruunaperhonen (Goneptery rhamni). Lisäksi joitain Tesmaperhosia (Aphantopus hyperantus) sekä muutama Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus) ja Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas), sekä elokuun alussa muutama toisen sukupolven karttaperhonen (Araschnia levana). Mittareista ja yökkösistä tavattiin vain Pihamittari (Scotoptery chenopodiata),

9 9 Reunustäplämittari (Lomaspilis marginata), Niittoyökkönen (Euclidia glyphiga), Niitty-yökkönen (Ceraptery graminis). Loppupäätelmät ja yhteenveto Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia huomioon otettavia eläinlajeja selvitysalueella ei esiinny, liitooravasta on kohteella tehty aiemmin selvitys keväällä 2012 (Ahola, Alanko). Liito-oravasta ei tuolloin saatu mitään viitteitä sen esiintymisestä alueella. Selvitysalueella ei varsinaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita esiinny, mutta alueen erityispiirteenä voidaan pitää sen osin varsin vanhaa rakennusmiljöötä joka jo sinänsä on säilyttämisen arvoinen. Lisäksi alue on varsin viihtyisä ja suureksi osaksi rakennettu, puistomainen alue. Alueella on urheilukenttä ja uimaranta, jotka liittyvät saumattomasti Apian kansan- ja seikkailupuistoon. Kuvaliite KARTTA 3, Pässinmäen selvitysalueen kuvakohteet ja kuvaussuunnat

10 10 Kuvat Kuva 1 Kuva 2

11 11 Kuva 3 Kuva 4

12 12 Kuva 5 Kuva 6

13 13 Kuva 7 Kuva 8

14 14 Kuva 9 Kuva 10