Työllisyys parani missä ja millä eväin?*
|
|
- Ari Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 3/2007 Työllisyys parani missä ja millä eväin?* Seija Ilmakunnas Ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1. Johdanto * perustuu Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä pidettyyn vuosikokousesitelmään. t yöllisyys on kohonnut ripeästi viime vuosina. työllisten määrä kasvoi liki hengellä vuosien 2003 ja 2007 ensimmäisten neljännesten välillä. työllisyyden lisääminen vähintään tällä määrällä oli pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen tärkein tavoite. hallituskaudelle asetettu tavoite on toteutunut, ja tämä on luonnollisesti syytä noteerata. samalla on paikallaan tarkastella työllisyyskehitystä yksityiskohtaisemmin ja osin kriittisestikin, sillä toteutuneen kehityksen arviointi auttaa tulevan työllisyyspolitiikan tekemisessä. tehokkaiden politiikkatoimenpiteiden erottaminen vähemmän tehokkaista on tärkeää, sillä työllisyysaste on edelleen selvästi matalampi kuin ennen viime vuosikymmenen lamaa. tilannetta ei näin ollen voida pitää tyydyttävänä, kun talouskriisistä toipumisen ajanjakso on kestänyt jo liki puolitoista vuosikymmentä. tässä esityksessä tarkastellaan aluksi yleisemmin työllisyystavoitteiden luonnetta talouspoliittisina tavoitteina. tämän jälkeen arvioidaan toteutunutta kehitystä asetettujen tavoitteiden valossa. selkein työllisyyden paraneminen kohdistuu ikääntyneeseen työvoimaan. tämän johdosta kohdistetaan erityishuomiota toimenpiteisiin, jotka ovat vaikuttaneet työurien pitenemiseen. 2. Miksi työllisyysastetavoitteita? esimerkiksi pidemmät työurat eivät edes ekonomistinäkökulmasta ole tavoiteltavia sinänsä. ne ovat hyviä tavoitteita, koska ne mahdollistavat eläkkeiden rahoituksen riittävyyden ja elinkaarella tasaisen kulutuksen elinikien kasvaessa. eläkkeiden leikkaamisen sijasta lienee perustellumpaa se, että nuoremmat (ja entistä terveemmät) sukupolvet pidemmän elämänsä aikana työskentelevät hieman iäkkäämpinä kuin vanhemmat sukupolvet. tämä ei kuitenkaan tee työurien pidentämisestä eläkejärjestelmän ensisijaista tavoitetta, vaikka siltä usein tuntuukin. korkealla työllisyydellä on syytä nähdä välinearvo eikä itseisarvo talouspolitiikan tavoitteena. työmarkkinoiden tilaa kuvaavat määrälliset 340
2 Seija Ilmakunnas tavoitteet on noin viimeisen vuosikymmenen ajan esitetty lähinnä työllisyyttä eikä työttömyyttä koskevina tavoitteina. 1 Virkakautensa päättäneen hallituksen tavoitteena oli työllisyyden lisäys henkilöllä vaalikauden aikana ja 75 prosentin työllisyysaste seuraavan vaalikauden lopussa. uuden hallituksen ohjelman mukaisesti tavoitellaan (suotuisissa oloissa) lisätyöpaikkaa hallituskauden aikana. tällöin ohjelman mukaan työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin vaalikauden lopulla ja 75 prosentin työllisyysasteesta muodostuisi pitkän aikavälin tavoite. edellisestä hallituksesta poiketen uusi hallitus esittää määrällisen, alle 5prosentin, tavoitteen myös työttömyysasteelle. 2 Päähuomion kiinnittäminen työllisyyteen on perusteltua. jos tavoiteasetannassa keskitytään vain ns. avoimen työttömyyden tasoon, ongelmaksi voi muodostua mahdollisuus työvoiman tarjonta jatyöttömyyslukujen manipulointiin. esimerkkinä voidaan tarkastella ikääntyneitä työttömiä, jotka ovat työttömyyseläkkeellä. heovat käytettyjen määritelmien mukaan työvoiman ulkopuolella eikä heitä näin ollen 1 EU tasolla asetetut tavoitteet on niin ikään asetettu työllisyysasteille: jäsenmaiden tulisi saavuttaa 70 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi naisille on asetettu 60 prosentin ja ikääntyneille (55 64 vuotiaat) 50 prosentin tavoite ko. ajankohtaan mennessä. Viimeksi mainitut tavoitteet Suomi on jo saavuttanut. Kokonaistyöllisyydessä päästään jo kuluvana vuonna lähelle 70 prosentin tavoitetasoa. 2 Jo valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtamalle työllisyysryhmälle annetussa toimeksiannossa tuotiin esille tavoite saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste ja alle 5prosentin työttömyysaste (Työllisyystyöryhmän loppuraportti 2003). Työllisyystyöryhmän maaliskuussa 2003 esittämistä toimenpiteistä miltei kaikki on toteutettu tai ne sisältyvät uuden hallituksen ohjelmaan, mm. ruuan arvonlisäveron alentaminen. lasketa työttömiksi, ja työttömyysluvut näin ollen kaunistuvat. työvoimavarojen käytön kannalta on kuitenkin toisarvoista se, luetaanko ikääntyneet työttömät eläkeläisiksi vai työttömiksi heidän panoksensa työmarkkinoilla jää joka tapauksessa käyttämättä. arvioitaessa kehitystä työllisyyden perusteellaedellä mainittua ongelmaa ei synny, sillä jokainen työelämästä varhaiseläkkeelle siirtynyt on askel etäämmälle työllisyysastetavoitteen toteutumisesta. kysymys ei ole pelkästään käsitemuutoksista vaan myös periaatteellisemmasta ajattelutavan muutoksesta ja siirtymisestä ns. uuteen ikäpolitiikkaan (ks. sihto 2005 &ilmakunnas ja rantala 2005). siinä pyrkimyksenä on rajoittaa varhaiseläkkeiden käyttöä ikääntyneen työvoiman saneeraamiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle. 3. Miten tulkita tavoitteiden toteutumista? työllisyystavoitteisiin liittyy kuitenkin myös omat rajoitteensa. Yksi niistä liittyy pitäytymiseen pelkästään henkilömääriin työtuntien sijasta. kehitystä arvioidaan tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työllisyyslukujen perusteella. koska niissä työlliseksi kirjautumiseen riittää varsin pienikin työpanos (vähintään tunti työskentelyä rahakorvausta vastaan tutkimusviikolla), mittari pitää sisällään laajan työaikakirjon. esimerkiksi viime hallituskaudella puolet toteutuneesta työllisyyden kasvusta oli osaaikatyötä (hallituksen työllisyysohjelman loppuraportti, työministeriö 2007a), minkä johdosta tunteina mitattu kokonaistyöpanos kasvoi hitaammin kuin työllisten määrä. työaikojen ohella tehtyjen työtuntien määrään vaikuttavat mm. vuosi, sairas ja vanhempainlomat. arvostettujen eurooppalaisten ekonomistien helmikuussa julkaisema raportti sisälsi ar 341
3 KAK 3/2007 vion skandinavian maiden vahvan talouskasvun selitystekijöistä ja ns. skandinaavisen mallin toimivuudesta (eeag report 2007). analyysin mukaan ko. maat (tässä ruotsi, suomi, tanska) menestyvät maavertailuissa heikommin puhuttaessa työtunneista kuin työllisyysasteista. työllisyysastevertailuissa skandinavian maat päihittävät esimerkiksi euroalueen maat, mutta tilanne kääntyytoisinpäin palkansaajien keskimääräisiä vuosityötunteja koskevassa tarkastelussa. taustalla eivät niinkään ole erot keskimääräisissä viikkotyöajoissa kuin pidettyjen sairaus ja vanhempainlomien määrissä. Maittain on luonnollisesti eroja, ja suomessa keskimääräiset vuosityötunnit ovat korkeammat kuin ruotsissa ja tanskassa, mutta kuitenkin muita euromaita alhaisemmat. on luonnollisesti koko lailla suoraviivaista arvioida, saavutettiinko tietty määrällinen työllisyystavoite vai ei. siihen nähden on erittäin vaativaa arvioida, missä määrin saavutukset juontuvat talouspolitiikan päätösperäisistä toimenpiteistä ja missä määrin esimerkiksi kansainvälisen suhdannetilanteen (ennakoimattomista) muutoksista. alun perin asetetut tavoitteet voidaan nähdä ehdollisina tuolloin vallinneelle käsitykselle tulevasta talouskasvusta. hallituskauden aikanakehitys todennäköisesti poikkeaa ennakoidusta. tämä poikkeama muuttaa käsitystä myös siitä, miten kunnianhimoisena aikaisemmin asetettua tavoitetta voidaan pitää. tällaisiin suhdannekorjauksiin ei kuitenkaan ole toistaiseksi pyritty, kun on jälkikäteen arvioitu onnistumisen astetta. 4. Politiikkaohjelmien vaikutusten arvioinnista Vero ja tulopolitiikalla luodaan talouskasvulle ja työllisyyden paranemiselle suotuisat edellytykset, mutta sen ohella tarvitaan työmarkkinoiden rakenneuudistuksia. Yksi edellisen hallituksen neljästä poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta oli työllisyysohjelma, jonka painopisteenä oli rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja työvoiman tarjonnan lisääminen (työministeriö 2007a). 3 siihen sisältyi työmarkkinoihin liittyviä erityistoimia, kuten työmarkkinatuen aktivointiuudistus ja työvoiman palvelukeskusten perustaminen. näiden erityistoimien vaikutus tulee suhdanne, vero ja palkkapolitiikan vaikutusten päälle. Myös monet muut kuin suoraan työmarkkinoihin liittyvät rakenneuudistukset vaikuttavat lopputulokseen, esimerkkinä innovaatiopolitiikka. käynnistysvaiheessa ohjelman osahankkeille määriteltiin suuntaa antavat vaikuttavuustavoitteet, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy ja alentaminen sekä työllisyysaste eri ikäryhmissä nousee. niiden toteutumista on seurattu tilastollisten tunnuslukujen (ns. vaikuttavuusindikaattorit )avulla ja pyrkimyksenä on myösollut tilastoseurannan täydentäminen tutkimuksellisella evaluoinnilla (hallituksen strategia asiakirja 2005). Vaikuttavuusseurannan tunnuslukuja ovat esimerkiksi sijoittuminen työelämään työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja ammatillisen koulutuksen jälkeen ja työllisyysasteet ikäryhmittäin. ohjelman loppuraportin mukaan vaikuttavuutta on arvioitu eri ministeriöiden hankevastaavien toimesta. 3 Ohjelman 4päätavoitetta olivat: 1) rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, 2)osaavan työvoiman saamisen varmistaminen ja varautuminen ikärakennemuutoksesta johtuvaantyövoiman niukkuuteen, 3) työmarkkinoilla pysyminen nykyistä pidempään ja 4) työn tuottavuuden lisääminen, työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen. 342
4 Seija Ilmakunnas työmarkkinakehityksen systemaattinen ja poikkihallinnollinen seuranta indikaattoreiden avulla on hyvä asia. osa käytetyistä indikaattoreista on lisäksi sellaisia, että ne ovat edellyttäneet menetelmällistä kehitystyötä (esimerkiksi työllisen ajan odote). on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua vaikuttavuustavoitteista ja indikaattoreista. tämän terminologian käyttö olisi hyvä rajoittaa sellaisiin tarkasteluihin, joissa tarkasteltavien toimenpiteiden vaikutus pyritään eristämään muista ilmiöön vaikuttavista tekijöistä. aito vaikuttavuustutkimus on tunnetusti muun muassa menetelmällisesti vaativaa. esimerkkejä tällaisesta tutkimuksesta toki löytyy (ks. hämäläinen ja tuomala 2006 sekä korkeamäki ja uusitalo 2006), joskin suhteellisen vähän. työllisyystavoitteiden rooli talouspolitiikan päätavoitteina antaa hyvän perusteen aidon vaikuttavuustutkimuksen määrän ja resurssien kasvattamiseksi. Vain tällä tavoin on mahdollista saada luotettavia arvioita tehtyjen reformien vaikutuksista. suomelle näyttää olevan tyypillistä laajoihin politiikkaohjelmiin perustuva työmarkkinoiden ja työelämän kehittäminen, ja se tuo lisähaasteen tutkimukselle. kansallinen ikäohjelma on työllisyysohjelman ohella toinen esimerkki tästä toimintatavasta. se on myös kansainvälisesti tunnettu ja se on saanut tunnustusta juuri laajasta toimenpidekirjosta ja ohjelmaan sitoutuneiden organisaatioiden suuresta määrästä (ks. oecd 2006a). toimenpidevalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa työnantajien asenteisiin vaikuttavat kampanjat, työkykyä ja osaamista tukevathankkeet työpaikoilla ja eläkejärjestelmän reformit. eri ministeriöiden ohella ohjelmaan sitoutuivat muun muassa työmarkkinajärjestöt. Viime aikoina myös työmarkkina analyyseissa on tuotu esille politiikkatoimenpiteiden ns. yhdysvaikutusten merkitys (ks. oecd 2006b ja eeag report 2007). 4 ns. tanskan mallin pohjalta on tuotu esiin, että esimerkiksi hyvien työttömyyskorvausten haitallisia työllisyysvaikutuksia pienentää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsaaminen. oecd:n arvio on, että työmarkkinareformit ovat vaikutuksiltaan sitä myönteisempiä, mitä laajemmin niitä toteutetaan toisiaan täydentävinä. uudistusten nivominen yhteen laajemmiksi ohjelmiksi lienee perusteltua myös siksi, että paketointi auttaa uudistusten läpiviemisessä. Yksittäisestä reformista kärsiviä voidaan toisaalla hyvittää ja näin mahdollistetaan karvaatkin lääkkeet. esimerkiksi sekä työllisyysohjelmaan että ikäohjelmaan on sisältynyt työolojen parantamiseen tähtääviä osia, joita voitaneen pitää pehmennyksinä sellaisille etuuksia karsiville toimille kuin työmarkkinatuen vastikkeellisuuden lisääminen ja varhaiseläkkeiden ehtojen tiukennukset. 5 laajat politiikkaohjelmat ovat perusteltuja, mutta niiden kohdalla syntyy usein myös houkutus vaikutusten yliarviointiin. kun tavoitteet ovat suhteellisen väljästi määriteltyjä ja ohjelmien rajat muutoinkin hieman epämääräiset, tulee myös moni ohjelmasta riippumaton 4 Yksi esimerkki tällaisista yhdysvaikutuksista liittyy verotuksen tasoon ja palkkaneuvotteluihin. Tiivis palkkakoordinaatio voi heikentää korkeiden työvoimaverojen haitallisia vaikutuksia (Nickell et al. 2004). Toisaalta on empiiristä näyttöä myös sille, että korkea työttömyysturvan taso on erityisen haitallinen silloin, kun verotus on kireää (Belot ja van Ours 2004). 5 Erityisesti sosiaalietuuksia karsittaessa Suomen kaltaisessa kolmikantaisessa maassa yhteisen tahtotilan löytäminen muutoksille on uudistusten toteuttamisen edellytys. Laajat ohjelmat mm. mittavine tiedotus ja koulutushankkeineen ovat olleet tärkeitä myös tahtotilan luomisessa ja kansantalouden kokonaisedun sisäistämisessä (ks. Ilmakunnas ja Takala 2006). 343
5 KAK 3/2007 myönteinen kehityskulku helposti luetuksi ohjelman ansioksi. 5. Toteutuneen työmarkkinakehityksen pääpiirteitä 6 Työllisyysohjelman loppuraportissatodetaan, että hallituskaudella työvoiman tarjonnan kasvu vastasi liki kahta kolmasosaa työpaikkakasvusta. Laskelmat ovat herkkiä käytetyn tarkasteluajanjakson suhteen. Taulukko 1. Työlliset, työttömät ja työvoima sukupuolen mukaan vuosien 2003 ja 2007 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (1000 henkilöä) 2003/ i 2007/i Muutos työlliset Miehet naiset työttömät Miehet naiset työvoima Miehet naiset lähde: työvoimatutkimus, tilastokeskus. työllisyyskehityksen taustoittamiseksi on hyödyllistä tarkastella myös sitä, mikä osuus työvoiman lisäkysynnästä on seurausta työttömien työllistymisestä ja vastaavasti mikä osuus heijastaa työvoiman tarjonnan kasvua. tällä erottelulla on merkitystä arvioitaessa esimerkiksi rakenteellisen työttömyyden tasoa. jos uudet työlliset tulevat voittopuolisesti työvoiman ulkopuolelta ja työttömät työllistyvät heikosti vahvankin talouskasvun aikana, kehitystä ei voi pitää tyydyttävänä. työvoiman tarjonnan lisäkasvun rajat tulevat helposti vastaan ja jos työttömyys alenee vain vitkaan, niin tällöin varteenotettavaksi riskiksi muodostuu talouskasvun tyrehtyminen työvoimapulaan. siinä missä neljän vuoden aikana työllisyys parani liki henkilöllä, työttömien lukumäärä pieneni noin puolella tästä määrästä (taulukko 1). Vastaavasti työvoiman tarjonta kasvoi runsaat henkilöä. 6 lukumääräisesti naisten ja miesten työllisyys parani samaa tahtia. Miesten kohdalla työttömien lukumäärä aleni jonkin verran enemmän kuin naisten, ja vastaavasti työvoiman tarjonnan kasvulla oli naisten kohdalla hieman suurempi merkitys. työvoiman tarjonnan kasvulla on siis ollut suuri merkitys. kehitys on myönteistä, sillä entistä suurempi määrä ihmisiä on ollut työmarkkinoiden käytettävissä. samanaikaisesti on kuitenkin syytä panna merkille se, että työttömyyden aleneminen on vastaavasti jäänyt puoleen työllisyyden lisäyksestä. tätä voi pitää pulmana, sillä työttömyys vakanssisuhde (ns. Beveridge käyrä) kertoo työmarkkinoilla vallitsevasta kohtaanto ongelmasta (talouspolitiikan strategia 2007). lisäksi rekrytointiongelmat näyttävät selvästi yleistyneen alkuvuonna 2007 suhteessa edellisvuoden tilanteeseen (työministeriö 2007b), vaikka avoimenkin työttömyyden taso on edelleen henkilön tuntumassa. työvoiman tarjonnan ennakoituakin suurempi kasvu antaa aiheen tarkastella sen lähteitä. Missä ovat olleet sellaiset työvoimareservit, että huomattava työvoiman tarjonnan kasvu on tullut mahdolliseksi? kuvion 1vuositason tarkastelun mukaan työvoimaosuuksien (työvoima/vastaavan ikäinen väestö) kasvu paikallistuu lähinnä yli 55 vuotiaiden ikäluokkiin. näiden ikäluokkien kohdalla neljän viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat myös huomattavia: neljässä vuodessa vuotiaiden työvoimaosuus kasvoi 12, 5prosenttiyksikköä ja ikäluokassa vuotiaat 15,2 prosenttiyksikköä. 344
6 Seija Ilmakunnas Kuvio 1. Työvoimaosuudet ikäluokittain 2002 ja 2006 lähde: työvoimatutkimus, tilastokeskus. työvoiman tarjonnan kasvu onkin pitkälti seurausta työurien pitenemisestä. tähän viittaa myös se, että eläkkeelle siirtymisikä on vastaavana aikana noussut liki vuodella (kannisto 2007). työvoiman tarjonnan kasvussa ei siis niinkään ole ollut kyse työvoiman ulkopuolella alun alkaen olleiden henkilöiden siirtymisestä työelämään. esimerkiksi omaa kotitaloutta hoitavien henkilöiden määrä on vastaavana ajanjaksona jopa kasvanut, joten tarjonnan kasvussa ei ole ollut kyse kotiäitien laajamittaisesta siirtymisestä takaisin työelämään. Yli 55 vuotiaiden muuttunut työmarkkinatilanne näkyy myös tarkasteltaessa työllisyyskasvua ikäryhmittäin (kuvio 2). työllisyysaste on kohonnut selvästi eniten yli 60 vuotiaiden keskuudessa. kehitystä selittää pitkälle se, että työelämän varttuneimmissa ikäluokissa työhön osallistutaan entistä pidempään. iän mukainen tarkastelu on hyödyllinen, kun arvioidaan työllisyyden paranemisen taustatekijöitä. iän suhteen epätasainen kehitys viittaa selitystekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti ikähaitarin varttuneemmassa päässä. nämä tekijät ovat mielenkiintoisia tulevankin työllisyyskehityksen kannalta. 7 suuret ikäluokat ovat tällä vuosikymmenellä tulleet ikävaiheisiin, missä heidän työllisyytensä nopeasti laskee. tästä syntyvä vaikutus kokonaistyöllisyyteen onhuomattava. Valtiosihteeri sailaksen työllisyystyöryhmälle aikanaan tehtyjen laskelmien mukaan tämä ikärakenteen muutos laskee kuluvan vuosikymmenen aikana työllisyysastetta runsaat 2,5 prosenttiyksikköä (Valtiovarainministeriö 2003). 7 Myös nuorten työllisyysasteet ovat jonkin verran kohonneet, mikä on lupaavaa tulevan kehityksen kannalta. 345
7 KAK 3/2007 Kuvio 2. Työllisyysasteet vuosina 2002 ja 2006 ikäryhmittäin lähde: työvoimatutkimus, tilastokeskus. tarvitaan siis runsaasti uusia työpaikkoja ja uutta työvoimaa tai selvää työurien pitenemistä yksin siihen, että kumotaan tämä ikärakenteen muutoksen aikaansaama negatiivinen työllisyysvaikutus. edellä mainituissa laskelmissa päädyttiin siihen, että vuosikymmenen aikana vuotiaiden työllisyysasteen tulisi nousta noin 10 prosenttiyksiköllä ja vuotiaiden liki 15 prosenttiyksiköllä, jotta ikärakennevaikutus tulisi kumotuksi. 8 työurien piteneminen tällöinsiis neutraloisi ikärakenteen muutoksesta tulevan negatiivisen työllisyysvaikutuksen. Muilla toimenpiteillä, kuten verokevennyksillä ja työttömyysturvauudistuksilla, tulisi tämän 8 Toteutuneen kehityksen valossa voidaan arvioida, että tavoitteessa on edetty hyvin, sillä yli 60 vuotiaiden työllisyysaste on vuosikymmenen alusta kohonnut jo vuoteen 2006 mennessä liki tavoiteltuun tasoon vuotiaiden osalta tavoitteen saavuttaminen on puolivälissä. jälkeen saada aikaa tavoiteltu työllisyyden nettolisäys. 6. Yli 55 vuotiaiden työllisyyskehitys Varttuneiden työllisyyttä ei ole hedelmällistä tarkastella rajautumalla vain aivan viime vuosiin. kysymyson pikemminkinkehityssuunnasta, joka alkoi jo 1990 luvun puolivälin jälkeen (kuvio 3). seuraavassa tarkastellaan yli 55 vuotiaiden parantuneen työllisyyden taustatekijöitä tällä kymmenvuotisjaksolla. Peruslähtökohtana on se, että varttuneemmassa päässä potentiaalia työllisyyden kasvattamiseksi on yksinkertaisesti ollut eniten. työllisyysasteet ovat alhaisia ja näissä ikäryhmissä olevien määrä kasvaa nopeasti. aiempi työllisyysasteiden nopea lasku heti 55 ikävuoden 346
8 Seija Ilmakunnas Kuvio 3. Työllisyysasteet vuosina 1996, 2001 ja 2006 (50 69 vuotiaat) lähde: työvoimatutkimus, tilastokeskus. jälkeen ei ole selitettävissä esimerkiksi työkyvyn ja terveydentilan äkkinäisellä heikentymisellä juuri tässä ikävaiheessa. taustalla on ollut ennen kaikkea mahdollisuus poistua työmarkkinoilta varhaiseläkejärjestelyjen kautta (kuvio 3). Vielä 1990 luvun alkupuolella esimerkiksi yksilölliselle varhaiseläkkeelle saattoi päästä 55 vuotiaana ja ns. työttömyysputken alaikäraja oli 53 vuotta. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen alkoi varhaiseläkereittien karsiminen. siinä voidaan arvioida onnistutun myös ajoituksen osalta. ajoitus osui vahvaan ja pitkäkestoiseen suhdannenousuun, ja eläkereittien kiristäminen saattoikin toteutua siten, että ikääntyvien työttömyys ei vastaavasti noussut. Varhaiseläkkeille pääsyä on rajoitettu sekä alaikärajoihin tehtyjen korotusten kautta että eläketasoja muuttaneiden kannustinmuutosten avulla. Vaikutuksiltaan erittäin merkittävänä voidaan pitää työttömyyseläkeputkeen tehtyjä ikärajamuutoksia (kyyrä ja Wilke 2007, hakola ja ilmakunnas 2006). siinä missä ikärajakorotukset ovat lykänneet kokonaisilta vuosiluokilta eläkkeelle siirtymistä jopa useilla vuosilla, kannustinmuutokset ovat kuitenkin olleet mittaluokaltaan ja vaikutuksiltaan vaatimattomampia. sama pätee laajemmin myös vuoden 2005 eläkeuudistuksen tuleviinkin vaikutuksiin: uudistuksen työuria pidentävä vaikutus perustuu lähinnä työttömyysputken ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajojen nousuun. kannustinmuutoksia koskevat muutokset pitkälle kumoavat toisensa (hakola ja Määttänen 2007). Myös osa aikaeläkkeen alaikärajaa on nostettu 56 vuodesta 58 vuoteen. tämä näkyy ko. eläkettä saavien lukumäärän laskuna, mutta 58 vuotta täyttäneiden joukossa se on edelleen suosittu eläkemuoto. sen perusteltuna tavoit 347
9 KAK 3/2007 teena on joustava eläkkeelle siirtyminen, joka mahdollistaisi pidemmän työuran. sen työllisyysvaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole suoraviivaista. tällöin pitää nimittäin arvioida, missä määrin osa aikaeläke on toisaalta vaihtoehto kokoaikaeläkkeelle ja toisaalta kokoaikatyölle ja kuinka paljon se pidentää työuria. tutkimuksen valossa on syytä ottaa vakavasti se riski, että osa aikaeläkkeelle siirtyminen ei juuri vaikuta työuraa pidentävästi (ilmakunnas ja ilmakunnas 2007). kaiken kaikkiaan yli 55 vuotiaiden työllisyyskehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana voidaan kuitenkin pitää menestystarinana. taustalla ei toki ole pelkästään varhaiseläkereformeja, vaan kehitykseen on vaikuttanut myös se, että näiden ikäluokkien koulutustaso on ollut aikaisempia ikäluokkia korkeampi ja samalla heidän kiinnittymisensä työelämään tiiviimpi. Mikäli kehitystä pitää menestystarinana, voi kysyä, miksi se tuli mahdolliseksi juuri suomessa (ilmakunnas ja takala 2005, 2006). Yksi selitystekijä liittyy siihen, että suomella on ollut monia muita maita kiireellisempi tarve suunnanmuutokseen. suomessa suuret ikäluokat syntyivät aiemmin kuin esimerkiksi keskieuroopassa. tulevan eläkkeiden rahoituksen kannalta oli tärkeätä aikaansaada reformeja, jotka vaikuttaisivat jo heidän eläkkeelle siirtymiseensä. Muutostarvetta ja valmiutta selittää myös suomen 1990 luvun lama ja sen myötä ennätyksellisesti alentunut työllisyys. rahoituspohjan heikkeneminen pakotti etsimään keinoja työurien pidentämiseksi. Pitkän aikavälin rahoitusnäkymiä heikensi myös se, että väestöennusteissa eliniän piteneminen arvioitiin aikaisempia ennusteita merkittävämmäksi. lama lienee kasvattanut myös ns. kriisitietoisuutta, joka muokkasi maaperää julkisten menojen hillinnälle ja sosiaaliturvan leikkauksille. Myös aiemmin mainitussa skandinavian maiden kasvutekijöitä arvioineessa raportissa viitattiin syvän taloudellisen kriisin merkitykseen oppimisprosessina (eeag report 2007). raportin mukaan ko. maiden kriisikokemukset ovat vauhdittaneet politiikkamuutosten tekemistä verrattuna hiipivän kriisin (ranska ja saksa) tai jatkuvan kriisin (italia) tilanteeseen. suurtyöttömyyden tilanteessa tuli lisäksi ilmeiseksi, että varhaiseläkkeet voivat myös ruokkia huonoa kehitystä työntekijöiden kannalta. Vanhimmat työntekijät irtisanotaan ensimmäisinä, mikäli varhaiseläkkeet mahdollistavat ikääntyneiden saneerauksen. tämä lienee osaltaan edesauttanut muutoksista sopimista työmarkkinajärjestöjen kesken. etuisuuksia karsivien uudistusten kokoaminen yhteen työoloja parantavien toimien kanssa laajoissa työelämäohjelmissa vaikutti samaan suuntaan. 7. Lopuksi Viime vuosina työllisyys on kehittynyt tyydyttävällä tavalla. Mielenkiintoinen ja samalla visainen kysymys on se, kenelle kuuluu kunnia tästä kehityksestä. Voimakkainta työllisyyden paraneminen on ollut 55 vuotta täyttäneiden keskuudessa. heidän kohdallaan kehityksessä näkyvät (suotuisan talouskasvun ohella) erityisestineuudistukset, joita on tehtyvarhaiseläkkeiden käytön rajoittamiseksi. Päätökset muun muassa ikärajojen nostosta tehdään tyypillisesti siten, että uudistuksilla on pitkät siirtymäajat ja toimeenpanovaiheet ulottuvat yli eri hallituskausien. Pisteiden jyvittäminen myönteisestä kehityksestä on tällöin lähes mahdotonta. kun useampi uudistus vaikuttaa samanaikaisesti työllisyyskehitykseen, on lisäksi yksittäisen toimenpiteen vaikutuksen erottaminen vaikeaa. 348
10 Seija Ilmakunnas Pysyvä myönteinen piirre työmarkkinoilla on (varhais)eläkepolitiikan suunnanmuutos. se tarkoittaa sitä, että ikääntyneiden työmarkkinaongelmia ei enää pyritä ratkomaan ikääntyneiden työn tarjontaa supistamalla varhaiseläkkeiden avulla. tavoitteena ovat pidemmät työurat ja keinona se, että varhaisen eläkkeellesiirtymisen mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta heikennetään. Vastaavasti vaatimattomampi työllisyyden kehitys muissa ikäryhmissä oikeuttaa huoleen siitä, ovatko politiikkatoimenpiteet muutoin olleet ennakko odotuksiin nähden tehottomia? tulevina vuosina työllisyyden paraneminen kaikissa ikäryhmissä on entistä tärkeämpää suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kirjallisuus Belot, M. ja van ours, j.c. (2004), does the recent success of some oecd countries in lowering their unemployment rates lie in the clever design of their labor market reforms?, Oxford Economic papers 56: hakola, t. ja ilmakunnas, s. (2005), eläkeuudistuksen vaikutus ikääntyneiden työttömyyteen, teoksessa hämäläinen, k., taimio, h. ja uusitalo, r. (toim.), Työttömyys taloustieteellisiä puheenvuoroja, edita: hakola, t. ja Määttänen, n. (2007), Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen ja eläkkeisiin,eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2007:1. hämäläinen, k. ja tuomala, j. (2006), Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi, työpoliittinen tutkimus 315. economic advisory Group (2007), Report on the European Economy 2007, Cesifo. ilmakunnas, s. ja takala, M. (2005), Promoting employment among ageing workers: lessons from successful policy changes in Finland, Geneva papers on Risk and Insurance Issues and practice 30: ilmakunnas, s. ja rantala, j. (2005), oikeat asenteet vai onnistunut politiikka ikääntyneiden paremman työllisyyden taustalla?, Työpoliittinen aikakauskirja 2: ilmakunnas, s. ja takala, M. (2006), Finland som ett mönsterland, Nordisk Försäkringstidskrift 4: ilmakunnas, P. ja ilmakunnas, s. (2007), Gradual retirement and lengthening of working life, teoksessa van den Bosch, k. ja kemp, P. (toim.), Social protection in an Ageing World, international studies on social security, antwerpen: intersentia (painossa). kannisto, j. (2007), eläkeuudistuksen kaksi ensimmäistä vuotta, teoksessa Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 10/2007. korkeamäki, o. ja uusitalo, r. (2006), employment effects of apayroll tax cut evidence from aregional tax exemption experiment, Working paper 2006:10, ifau. kyyrä, t. ja Wilke, r. (2007), reduction in the long term unemployment of the elderly: asuccess story from Finland, Journal of European Economic Association 5: nickell, s., nunziata, l. ja ochel, W. (2005), unemployment in the oecd since the 1960s. What do we know?, Economic Journal 115: oecd (2006a), Ageing and Employment policies, Live Longer, Work Longer, Paris: oecd. oecd (2006b), Boosting Jobs and Incomes, OECD Employment Outlook 2006, Paris: oecd. sihto, M. (2005), uuden ikäpolitiikan saavutukset ja rajat, Työpoliittinen aikakauskirja 1: työministeriö (2007a), Työllisyys nousussa työllisyysohjelman loppuraportti. työministeriö (2007b), rekrytointiongelmat työvoimatoimistoihin ilmoitettujen paikkojen osalta, tammikuu Valtioneuvoston kanslia (2003), Työllisyystyöryhmän 349
11 KAK 3/2007 loppuraportti,valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2003. Valtioneuvoston kanslia (2005), Hallituksen strategia asiakirja 2005, Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat,valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2005. Valtiovarainministeriö (2003), Arvio työllisyystyöryhmän esittämien toimenpiteiden vaikutuksista, VM kansantalousosasto Valtiovarainministeriö (2007), Talouspolitiikan strategia 2007, julkaisuja 6/
Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1
Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 ESITELMIÄ Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Jukka Lassila Tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos T yömarkkinajärjestöt sopivat marraskuussa
LisätiedotOsatyökykyiset ja työssäkäynti
Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotIkääntyvä työvoima ja työnteon kannustimet 1
Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 1/2001 ESITELMIÄ Ikääntyvä työvoima ja työnteon kannustimet 1 Seija Ilmakunnas Tutkimusjohtaja, VTT VATT V äestön ikääntyminen ei ole uutinen. Ikäluokkien suuret
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00
LisätiedotTutkimuksen näkökulma SISUun
Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan
LisätiedotMistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?
Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotEläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen
Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 1:Mielenkiintoisia raportteja liikkeellä Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi 23.1.2019 arvionsa Juha Sipilän hallituksen finanssi- talous ja työllisyyspolitiikasta.
LisätiedotEsimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä
Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon
LisätiedotZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotVuoden 2005 eläkeuudistuksen
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus
LisätiedotMillaisen Suomen haluamme?
Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien
LisätiedotCURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO
CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CONTACT INFORMATION EDUCATION Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7 PO Box 1279 00101 Helsinki, Finland p. + 358 40 304 5512 email. roope.uusitalo@vatt.fi
LisätiedotPalkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotSuomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008
Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotMistä investointien vaimeus
Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen
LisätiedotHALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander
HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian
LisätiedotTYÖELÄKEUUDISTUS 2017
TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotSuunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas
Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotJatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm
Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotHE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotYksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta
Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita
LisätiedotAutojen tuotanto, miljoonia
Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman
LisätiedotTuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?
Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa
Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotSuomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA
Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotKaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016
Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016
LisätiedotTyöeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus
Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotAlkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat
Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma
LisätiedotLIST OF PUBLICATIONS
LIST OF PUBLICATIONS ROOPE UUSITALO(1968) PUBLICATIONS IN ENGLISH 1 ARTICLES IN INTERNATIONAL SCIENTIFIC JOURNALS R. Uusitalo & J. Verho (2010): The effect of unemployment benefits on re-employment rates:
LisätiedotTYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT
TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
Lisätiedot