Suunto - projetin päätösseminaari Levillä Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas"

Juho Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suunto - projetin päätösseminaari Levillä Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

2 TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua. I-vaiheessa uudistettiin rahoituspohjaa. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusuudistus vuonna Valtio alkoi rahoittamaan perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattoi puolet toteutuneista kustannuksista Kunta alkoi rahoittamaan yli 500 päivää työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksia, joka kattoi puolet työmarkkinatuen kustannuksista. Taustalla oli eräänlainen oletus, että rahoitusuudistus kannustaisi tekemään paikallisesti toisin tai tehokkaammin.

3 Ratkaisut, jossa toteutuisi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan tavoitteet, eivät kuitenkaan ole sovittavissa aina paikallisesti, ovat usein perusluonteeltaan rakenteellisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan yhteiskuntapoliittinen tahtotila ja ideologia jolle uudistus rakennetaan, jäi epäselväksi. Valta, vastuu ja resurssit säilyvät uudistuksessa ennallaan eli vastuu julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on valtiolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuten sosiaalinen kuntoutus (kuntouttava työtoiminta) ja työttömän terveyden edistäminen (terveystarkastukset) sekä ikääntyvien työllistämisvelvoite puolestaan kuuluu lakisääteisesti kunnan tehtäviin.

4 Uudistus oli valtion ja kuntien kannalta kustannusneutraali. Tältä ajalta arkikieleen on kuitenkin kulkeutunut käsite Kelan sakkomaksut. Kokonaistavoite jäi sumeaksi: Mikä oli uudistuksen tarkoitus: Tavoite, arvopohja, työjako ja keinot? Kunnan rooli: Kunnan todelliset vaikutusmahdollisuudet? Lakisääteisen perustehtävänsä lisäksi, ovat kunnat jo ennen vuotta 2006 olleet mukana työllisyyden hoidossa merkittävällä tavalla. Pitkittynyt työttömyys näkyy paikallistasolla erilaisina yksilöllisinä tarpeina, jotka koskettivat työllisyystilanteen vaihteluissa (työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä) yhä suurempaa joukkoa kuntalaisia.

5 II-vaiheessa eli ensi vuoden alusta alkaen kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuusta edelleen lisätään. Muutos on valmisteltu osana valtioneuvoston 3/2013 tekemää kehyspäätökseen vuosille Valtio ja kunta maksavat jatkossa kumpikin 50 % työmarkkinatukikuluista päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavien osalta ja 1000 päivän jälkeen kunnat maksavat 70 % ko. kuluista. Uuden kohderyhmän ( ) osalta kunnan rahoitusvastuu on 50 %. TEM:n arvion mukaan kustannukset 93 milj. euroa.

6 Yli 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan rahoitusvastuu nousee 50 %:sta 70 %:iin. TEM:n arvion mukaan kustannukset nousevat 67 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan 75 milj. euroa, joka kanavoidaan kunnille valtioosuusjärjestelmän kautta. Kuntaliiton arvion mukaan työmarkkinauudistuksen suora kustannusvaikutus on 17 % eli 168 milj. euroa. Tämän lisäksi kuntien jo aiemmin siirtyneet työmarkkinakustannukset nousevat samaa tahtia.

7 Kuntaliiton selvityksen alustavien tulosten mukaan kunnat panostivat vuonna 2013 aktiiviseen työllisyyden hoitoon lähes 420 milj. euroa ja lisäksi rahoittivat työmarkkinatukea 215 milj. euroa. Uudistuksen jälkeen vuonna 2015 kuntien työmarkkinatuen rahoituskustannukset tulevat yksin olemaan noin 463 milj. euroa. Yhä edelleen on epäselvää : Tavoite, arvopohja, työjako, keinot ja työllisyyden hoidon uudet ratkaisut, kunnan vaikutusmahdollisuudet rahoitusosuuden pienentämiseen jne.

8 Miltä paikallisesti tilanne näyttää? Tilastojen pohjalta tilanne näyttää synkältä (9-12 diat). Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen; syyskuussa 33 % kaikista työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Kuntien kustannukset nousevat rajusti tulevina vuosina. Ensi vuonna Kelalle maksettujen korvausten muutosprosentti on jopa 40. Kuntatalous kiristyy toiminnan mahdollisuudet kapenevat Verkostomaisella toimintamallilla ei ole saatu merkittäviä vaikutuksia aikaan vai onko?

9 Henkilöä Työttömät työnhakijat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marrasku u Joulukuu

10 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Pitkäaikaistyöttömät

11 Työmarkkinatuen kuntaosuus

12 Työmarkkinatukikertymät 5-6/2014 Työmarkkinatukipäivien kertymä Yhteensä alle tai yli Aika Etuuslaji Korvausperuste Saajat Saajat Saajat Saajat Saajat Saajat Työmarkkinatuki Yhteensä Työttömyyden perusteella Aktiivitoimenpiteen ajalta Kotoutumistuki Yhteensä Työttömyyden perusteella Aktiivitoimenpiteen ajalta Työmarkkinatuki Yhteensä Työttömyyden perusteella Aktiivitoimenpiteen ajalta Kotoutumistuki Yhteensä Työttömyyden perusteella Aktiivitoimenpiteen ajalta

13 Parhaillaan valmistellaan ja toimeenpannaan: Monet kuntakokeilu ( ): Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla aluetta (yli 60 kuntaa). Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu kuntouttavan työtoiminnan sisällön / eri muotojen kehittäminen. kehittäminen (vuoden 2014 loppuun asti) Nuorisotakuun kuntakokeilu matalan kynnyksen ohjaamon rakentaminen (aikataulu ja rahoitus selviää myöhemmin) Osallisuuden lisääminen ja sosiaalinen turvallisuus. Kansalaisyhteiskuntaajattelun ja järjestökumppanuuksien vahvistaminen. Kuntalaisten osallistuminen kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

14 Työllisyyden edistämisen monialaisen yhteistyön lain toimeenpanon valmistelu vuonna Työllisyyden edistämisen kokonaisuuden keskittämisen valmistelu HOX! Sote-palveluihin käytetään ensi vuonna 202 milj. ( % vuoden 2014 alkuperäiseen TA), joka noin % koko kaupungin budjetista.

15 Loppuajatelmat: Yhä edelleen on epäselvää kuntien ja valtion työnjako kuka tekee ja miksi? Korjaantuuko julkisen sektorin rahoitusvaje näillä ratkaisuilla vai karkaavatko kustannukset kuntien ja myös valtion käsistä? Mitkä ovat kuntien todelliset vaikutusmahdollisuudet, kun IIrahoitusuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa? Valtion kohdentamat resurssit ja painotukset?

16 Rakentuuko kehittämistyön pohjalta jotain uutta esim. kuntahankkeiden tulosten arviointi. Löytyykö pitkäaikaistyöttömyyteen todellisia rakenteellisia ja rahoituksellisia ratkaisuja. Onko tahtotilaa ratkaista asia? Välityömarkkinakysymys ei ole projektirahoitteinen kysymys. Työttömyys jatkaa kasvuaan! Pitkään jatkuneen työttömyyden katkaisu työvoimapoliittisilla tai sosiaalipoliittisilla keinoilla ei voi olla ainoa tavoite. Asiakkaat toimenpiteiden kohteena? Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista kuntoutus- ja palvelumarkkinoiden kautta (arvopohja) Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Rakenteellinen kohdanto-ongelma on pysyvä ilmiö.

17 KIITOS