Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Transkriptio

1 Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys

2 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen Arvioidaan erikseen uudistuksen eri elementtien vaikutusta Käytetään hyväksi eläkeuudistuksen aikaansaamia muutoksia mitattaessa taloudellisten kannustimien vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen

3 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään Otettiin käyttöön kannustinkarttuma, muutettiin varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan lisäpäivillä Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi 57:stä 59 vuoteen (putken ikäraja 55:stä 57:ään) Eläkkeitä alettiin leikata elinaikakertoimella

4 Tulokset (1) Eläkkeelle siirtymisiän odote harhaanjohtava mittari. Sen kasvu selittyy lähinnä työttömyyseläkkeiden korvaamisella työttömyysturvan lisäpäivillä Parempi indikaattori eläkeikää koskevien tavoitteiden seuraamiselle olisi ikävakioitu ja työtuntikorjattu työllisyysaste esim. ikäluokassa 55-74

5 Tulokset (2) Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto ovat lykänneet efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää Vaikutus Työllisyyteen +.09 vuotta Työttömyyteen (ml. tyött. eläke) -.43 vuotta Eläkkeellä vietettyyn aikaan +.36 vuotta

6 Tulokset (3) Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kannustimet muuttuivat karttumaprosenttien ja varhennusvähennysten / lykkäyskorotusten vuoksi eri suuntiin riippuen eläkekarttumansuuruudesta (työuran pituudesta) ja palkkatasosta. Tyypillisesti työssä jatkamisen kannustimet heikkenivät vuotiailla ja paranivat 62- ja yli 65-vuotialla Kannustimien muutos selittää hyvin vanhuuseläkkeelle jäämisen muutoksia Keskimäärin kannustimien muutos kasvatti lievästi vanhuuseläkkeelle jäämisen todennäköisyyttä

7 Eläkkeelle siirtymisiän odote

8 Osa muutoksesta näennäistä: Työttömyyseläkkeen poistaminen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää vuotiaat työttömät ansiopäivärahan keston mukaan

9 Eläkkeelle siirtymisiän odote, jos työttömyyseläkeläiset lasketaan työttömiksi Työttömyyseläkeläiset koodattu työttömiksi Odote Eläkkeellesiirtymisvuosi Työttömyyseläkeläiset työttömiä, mutta vanhuuseläkkeelle 63 tai 64v Odote Eläkkeellesiirtymisvuosi

10 Parempi mittari eläkeiän muutoksille 40% vuotiaiden työllisyysaste 35% 30% 25% 20% Työllisyysaste Ikävakioitu Tuntikorjattu Tuntikorjattu, ikävakioitu

11 Tutkimusaineisto 10%:n otos Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteristä Tietoja vuotiaista suomalaisista vuosilta Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot vuosiansioista, karttunut eläke vuoden 2004 lopussa, tietoja työ-ja työttömyyspäivien määrästä vuosittain, koulutus, ikä, sukupuoli, työuran pituus, sairaspäivärahat

12 OSA 1: Eläkkeiden alkavuus Lasketaan eläkealkavuuksien perusteella 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote samalla tavalla kuin virallisessa ETK:n laskelmassa Pidetään muiden eläkkeiden alkavuus vuoden 2001 tasolla ja muutetaan yhden eläkelajin alkavuutta kerrallaan toteutuneen kehityksen mukaisesti Lasketaan kunkin eläkelajin alkavuuden kontribuutio eläkkeelle siirtymisiän odotteen muutokseen

13 Eläkkeiden alkavuus datasta Eläkealkavuus

14 Eläkealkavuus, kaikki eläkkeet Eläkealkavuus Eläkkeen alkamisvuosi < > 65

15 Eläkealkavuus, vanhuuseläkkeet Eläkealkavuus Eläkkeen alkamisvuosi < > 65

16 Eläkealkavuus, työkyvyttömyyseläkkeet Eläkealkavuus Eläkkeen alkamisvuosi <

17 Eläkealkavuus, työttömyyseläkkeet Eläkealkavuus Eläkkeen alkamisvuosi

18 Alkavuuden kontribuutio odotteeseen Odote Odotteen muutos Odote Vanhuusel. alkavuuden kontribuutio Eläkkeellesiirtymisvuosi Eläkkeellesiirtymisvuosi Odote Tyött. el. alkavuuden kontribuutio Odote Työkyv. el. alkavuuden kontribuutio Eläkkeellesiirtymisvuosi Eläkkeellesiirtymisvuosi

19 OSA II, varhaiseläkkeiden ikärajamuutosten vaikutus Eläkeuudistus poisti yksilöllisen varhaiseläkkeen (aiemmin ikäraja 58) Ja korotti työttömyysputken ikärajaa 55:stä 57:ään vuoteen Arvioidaan muutosten vaikutusta dif-in-dif asetelmalla vertaamalla eläkkeelle, työttömyyteen siirtymisten muutoksia erilaisen järjestelmän piirissä olevien kohorttien välillä kontrolloiden samalla ikää ja havaintovuotta

20 Varhaiseläkemuutosten vaikutus (2) Tutkitaan siirtymiä työllisyyden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden eläkkeiden välillä Eläkkeeltä ei paluuta, sen sijaan työttömäksi jääneet voivat työllistyä uudelleen Todennäköisyydet MLOGIT- mallista Tilariippuvuus viivästetyillä muuttujilla, ei havaitsematonta heterogeenisyyttä, vaihtoehdot riippumattomia kovariaattien kontrolloimisen jälkeen Vaikutus työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen dynaamisesta simulaatiosta, lähtöarvot 50- vuoden iässä lasketusta jakaumasta

21 Mallin rakenne Työllinen Työtön Tyky Eläke

22 Estimaatteja, työllisten tdkpäätyä työttömäksi tai eläkkeelle (marg. eff.) Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke YVE oikeus (.0019) (.0014) (.0008) (.0011) Putki oikeus (.0033) (.0015) (.0010) (.0029) Ka N R Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koultus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työllisyys

23 Estimaatteja, työttömien tdkpäätyä työhön tai eläkkeelle (marg. eff.) Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke YVE oikeus (.0064).0760 (.0080) (.0031) (.0045) Putki oikeus (.0067).0561 (.0195) (.0033).0383 (.0187) Ka N R Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koulutus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työttömyys

24 Simulaatiotuloksia, vaikutus työllisyyteen tyoll_aste ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt

25 Simulaatio, vaikutus työttömyyteen (ml. työttömyyseläkkeet) tyott_osuus ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt

26 Simulaatio, vaikutus muulla kuin työttömyyseläkkeellä olevien osuuteen elakkella_osuus ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt

27 Varhaiseläkkeiden muutoksen kokonaisvaikutus työllisten, työttömien ja eläkkeellä olevien osuuteen Työllisyysaste Työttömien osuus Eläkkeellä olevien osuus Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt 64,1% 9,7% 26,1% 64,6% 7,0% 28,3% Muutos, %-yksikköä +0,5% -2,7% +2,2% Muutos, henkilötyövuotta 0,087-0,430 0,356

28 OSA III: Taloudellisten kannustimien vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen Lasketaan karttumatietojen ja eläkesääntöjen avulla eläkkeen suuruus kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä Tehdään eläkelaskelmat käyttäen dataa vuoden 2005 jälkeiseltä ajalta erikseen vanhoilla ja uusilla säännöillä (varhennusvähennys/lykkäyskorotus vs. kannustinkarttuma) Verrataan eläkealkavuuden muutoksia ennen ja jälkeen 2005 uudistusta eri ryhmissä kannustimien muutokseen samoissa ryhmissä

29 Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

30 Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

31 Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

32 Kannustimien mittaaminen Ennustetaan tulokehitys. Lasketaan eläkkeet tuloennusteen avulla. Lasketaan elinkaaritulojen (työtulot+eläketulot) nykyarvo kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä (indeksoituna, diskontattuna ja painotettuna hengissäolotodennäköisyydellä) Lasketaan yhden lisätyövuoden vaikutus loppuelämän aikaisiin tuloihin (accrual)

33 Kannustimien muutoksen jakauma Frequency Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

34 Kannustimien muutos ikäluokittain Frequency Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

35 Kannustimien muutoksen vaikutus Eläkkeelle jäämisriskin muutos Suhteellinen muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen

36 Kannustimien vaikutus Log (Eläkevarallisuuden kasvu) (1) (2) (3) (4) -13,93*** -13,48*** -5,18** -5,77** (1,76) (1,62) (2,20) (2,10) Log (Eläkevarallisuus) 4,41** 2,17* (1,64) (1,12) R N (ryhmiä) Painojen summa Muut muuttujat Ikäryhmät * sukupuoli * työura, vuosi Ikäryhmät * sukupuoli * työura, Ikäryhmät * vuosi, sukupuoli * vuosi, työura * vuosi Selitettävän muuttujan keskiarvo

37 Elinaikakerroin Estimaattien perusteella voidaan laskea esim. 8,3% (ennustettu elinaikakertoimen vaikutus 2025) eläketason pienennyksen vaikutus Tällaisella muutoksella eläkkeelle siirtymiseen negatiivinen tulovaikutus ja positiivinen substituutiovaikutus Estimaattien perusteella laskettuna vaikutus eläkkeelle jäämisriskiin -5,77*0, ,17*-0,083= -0,24 (=0,5 vuotta)

38 Eläkkeellä työssäkäynti Eläkkeellä olevista työssä, vuotiaat, % työpäiviä vuoden aikana työssä

39 Eläkkeellä työssä olevien tulot 0 2 Density Tulot suhteessa eläkkeeseen

40 Mahdollisia laajennuksia I Mallikehikolla suhteellisen suoraviivaista arvioida mahdollisten ikärajamuutosten vaikutuksia työllisyyteen esim. työttömyysputken ikäraja Mahdollista laskea eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeiden jakaumaan Sekä staattisessa että dynaamisessa käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavassa kehikossa

41 Mahdollisia laajennuksia II Eläkeuudistus kohtelee eri ryhmiä eri tavalla ja vaikuttaa siksi mm. eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen eri tavalla eri ryhmissä Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhdentekevää jatkavatko työssä iso/pienituloiset, pitkään elävät/pian kuolevat Kuitenkin kestävyyslaskelmissa keskitytään lähinnä keskimääräisiin eläkkeelle siirtymisiän muutoksiin

42 Mahdollisia laajennuksia III Eläkejärjestelmällä on ulkoisvaikutuksia muuhun talouteen. Jo lisäämällä malliin verotus, voitaisiin paremmin arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia koko julkiseen sektoriin Ideaalitilanteessa pyrittäisiin arvioimaan, miltä näyttäisi optimaalinen eläkejärjestelmä Kannustinvaikutukset ja budjettirajoite ovat tällaisen mallin rajoitteita, tavoitteena on maksimoida hyvinvointi näillä rajoitteilla