Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä
|
|
- Anne Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Pohjois-Savon kalastusaluepäivä Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen Tässä esitelmässä on esitetty eräitä tietoja kaikilta kuhatutkimuksen kohdejärviltä.nämä tulokset perustuvat osittain KVVY:nAri Westermarkin aineistoihin. Pirkanmaan kuhatutkimuksen raportti ladattavissa osoitteesta
2 Kuhatutkimus Kuhan lisääntymisikä- ja koko Pirkanmaalla MIKSI? Päätavoite: Tuottaa kalastus- ja kalatalousalueille taustatietoa kalastuksen järjestämisen kannalta Mikä tulisi olla kuhan alamitta tällä järvellä? Tulevissa käyttö-ja hoitosuunnitelmissa otetaan kantaa alueellisesti kalastuksen säätelyyn; tarpeen mukaan mm. alamittoihin ja pyyntapoihin Tulosten perusteella voidaan myös tarkastella luonnollisen lisääntymisen, vuosiluokkavaihtelun ja istutusten merkitystä tutkimusjärvillä Eräillä järvillä pidettiin taukoa kuhaistutuksissa niiden merkityksen ja luonnonlisääntymisen selvittämiseksi Aloite hankkeelle Pirkkalan kalastusalueen hallituksen edesmenneeltä aktiivilta
3 Kuhatutkimus kalastusalueen toteuttama ja päärahoittamayhteishanke Osarahoitus: P-Savon ELY-keskus; khm-varat Laadittiin hankesuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen 3 vuoden hankekokonaisuudesta Kartoitettiin halukkaiden kalastusalueiden osallistuminen Kalastusalueet valitsivat itse tutkimuskohteensa ja niiden määrän (1-3 / kalastusalue, yhteensä 15 vesialuetta) Hankehakemukset ELYYN vuosittain (3); kaikki hakijat käyttivät valmiiksi työstettyjä hakemuspohjia Talviverkkokalastajat koulutettiin näytteenottoon; 1. koulutustilaisuus ennen 1. näytteenottotalvea, 2. koulutustilaisuus ennen 2. talvea, samalla esiteltiin välituloksia Niille kalastajille, jotka eivät tulleet koulutustilaisuuteen, annettiin ohjeet henkilökohtaisesti Koulutus ja hyvä ohjeistus välttämätöntä! Kalastajille korvaus näytteenotosta Hankkeen käytännön toteutus: Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY)
4 Pirkanmaan kuhatutkimus Kalastajat keräsivät kuhanäytteitä kahden talven verkkokalastuksen saaliista, tavoitekoko cm (tälle välille 1. kutukerran oletettiin pääasiassa osuvan) Talviverkkokalastajat tarkastivat kuhien sukukypsyyden silmämääräisesti avatun kuhan vatsaontelosta (raaka, uros tai naaras) mittasivat kalan pituuden pääosin 1 mm ja painon 1-10 gramman tarkkuudella ottivat suomunäytteet Pieni osa näytteistä loppusyksyllä kasvukauden jälkeen tai alkukeväällä ennen kutua, myös hiukan vapapyyntiä Kuhien ikä ja kasvu määritettiin suomuista takautuvan kasvunmäärityksen avulla Kuhien sukukypsyyskoosta ja - iästä järvikohtaisia tuloksia Vuosiluokittainen tarkastelu Järvikohtaiset kasvutiedot ja kuhien kuntokertoimet
5 Sukukypsyyden määrittäminen Koiras Naaras Raaka Mallasveden lihavia kuhatutkimuksen näytekuhia Kuvat: Ari Riekki Yksiselitteiset kysymykset ja merkinnät suomupussiin, kalan sukupuolta ei lähdetä arvuuttelemaan. Jos sukutuotteet eivät ole kehittyneet; merkitään raaka.
6 Kuhajärvet (12 kpl, 15 selkäaluetta) 1. Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi kirkasvetisiä ja karuja altaita, perinteisiä muikkujärviä, koko a n ha, keskisyvyys 7 8 m. 2. Kerteselkä (500 ha), Ruovesi ( ha) ja Ukonselkä (2 100 ha) melko karuja ja tummavetisiä, keskisyvyys 6 7 m 3. Kyrösjärvi ( ha, keskisyvyys 10 m) ja Mouhijärvi (700 ha, keskisyvyys 3,5 m) tummavetisiä ja verrattain reheviä 4. Längelmävesi ( ha, keskisyvyys 7 m), rehevöityminen näkyy alun perin karun ja kirkkaan vesistön samentumisena 5. Näsijärvi ( ha, keskisyvyys 14 m) ja Pyhäjärven pohjoisosa (2 000 ha, keskisyvyys 9 m) karuja ja lievästi humussävytteisiä, Pyhäjärven pohjoisosa Näsijärvestä tulevan veden läpivirtausallas (viipymä 38 vrk), Tampereen kuormitus rehevöittää Pyhäjärveä 6. Pyhäjärven Sorvanselkä (2 700 ha, keskisyvyys 6,5 m) ja Rautavesi (3 000 ha, keskisyvyys 5 m) reheviä ja savisameita kuha-aittoja Rautavesi on Pirkanmaan parhaita kuhavesiä
7 Kohdejärvi/selkäalue Kalastusalue 1. Kyrösjärvi Kyrösjärven 2. Längelmävesi, Isoniemens. Längelmäveden 3. Längelmävesi, Pappil.-Ristins. Längelmäveden 4. Längelmävesi, Ponsanselkä Längelmäveden 5. Näsijärvi, Koljonselkä Näsijärven 6. Pyhäjärvi, pohjoisosa Pirkkalan 7. Pyhäjärvi, Sorvanselkä Pirkkalan 8. Mallasvesi R-M-P:n 9. Pälkänevesi R-M-P:n 10. Roine R-M-P:n 11. Kerteselkä (Kertejärvi) Ruoveden-Kuoreveden 12. Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden 13. Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden 14. Mouhijärvi Suodenniemen 15. Rautavesi Vammalan seudun R-M-P = Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden Kuhajärvet MML, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2017
8 Kuhatutkimuskohteet, tavoite ja toteuma (Tavoitteet vaihtelivat hieman kohteittain, mm. Mallasvesi ja Roine a 180 näytettä) Pituusluokka (mm) Yhteensä Tavoitemäärä (kpl) Kerteselkä Kyrösjärvi Längelmävesi (Isoniemenselkä) Längelmävesi (Ponsanselkä) Längelmävesi (Ristin- ja Pappilanselkä) Mallasvesi Mouhijärvi Näsijärvi (Koljonselkä) Pyhäjärvi (Sorvanselkä) Pyhäjärvi (Tammerkoski-Rajasalmi) Pälkänevesi Rautavesi Roine Ruovesi Ukonselkä Yhteensä Aineistoa kertyi kaikkiaan yli 2700 kuhasta
9 Pälkänevesi ja Ukonselkä, sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 ja % 2015 Pälkänevesi (n=20) 100 % 2015 Ukonselkä (n=57) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 2016 Pälkänevesi (n=39) 0 % 100 % 2016 Ukonselkä (n=44) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % Huom! 80 % Vajaat 70 % näytemäärät ja 60 % painottuminen naaras 50 % isompiin koiras 40 % yksilöihin raaka 30 % 20 % 10 % 0 % naaras koiras raaka Kuhien pituusluokat cm
10 Kerteselkä, näytemäärä ja sukukypsyys pituusluokittain kpl % 90 % 80 % Kerteselkä Kerteselkä naaras koiras raaka Kerteselän (Kertejärven) näytemäärä (36 kpl) jäi hyvin pieneksi, tulokset lähinnä suuntaa antavia. Näytemäärä jäi vajaaksi myös eräillä muilla järvillä ja kokojakauma ei ollut aivan haluttu. Huomioitavaa: Riittävän ja edustavan näytemäärän kokoonsaamiseksi kalastajat tulee sitouttaa näytekeruuseen hankkeen alkuvaiheessa. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % naaras koiras raaka Riittävä määrä kalastajia suhteessa normisaaliisiin ja varasuunnitelma jos esim. kalastaja sairastuu. 20 % 10 % 0 % Tarkka etukäteisohjeistus, kontrollointi keruun edistyessä ja korjaavat toimenpiteet tarvittaessa. Kuhien pituusluokat cm
11 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Ruovesi ja Mouhijärvi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Ruovesi (n=114) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mouhijärvi (n=86) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 2016 Ruovesi (n=86) 0 % 2016 Mouhijärvi (n=121) 100 % 90 % Monilla järvillä sukukypsien kuhien osuus 80 % lisääntyi toisena näytevuonna 70 % kun vahvat 60 % vuosiluokat olivat vuoden vanhempia naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm
12 Ruovedellä sukukypsyysikkuna alkaa avautua noin 40 cm koossa, 5-vuotiaista kuhista osa kuitenkin raakoja myös isompina Kuhavuosiluokan 2010 kokojakauma Ruovedellä paino (g) pituus (mm) naaras (3) raaka (24) koiras (9)
13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Roine ja Mallasvesi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Roine (n=60) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mallasvesi (n=58) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2016 Roine (n=119) 0 % 100 % Poikkeava tilanne: raakojen osuus suurempi 90 % v. 2016, koska saaliissa jo muutamia 80 % nopeakasvuisia vl ja 2013 kuhia 70 % 60 % 2016 Mallasvesi (n=66) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm
14 Roine ja Mallasvesi Sukukypsyysaste pituusluokittain keskiarvo 100 % Roine (n=179) 100 % Mallasvesi (n=124) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm Kahden vuoden aineistolla saadaan luotettavampi käsitys normitilanteesta verrattuna siihen, jos näytteitä olisi kerätty vain yhtenä talvena. Kuhat saavuttavat 80 %:sti sukukypsyyden: Roineella n cm koossa Mallasvedellä n cm koossa (41 42 cm naaraskuhista sukukypsiä yli 50 %)
15 Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamittaa lähestyvät kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
16 Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamitan saavuttaneet kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
17 Vuosiluokka 2010 hallitseva aineistossa (45 %) 100 % 90 % 80 % 70 % Koko kuha-aineisto vuosiluokittain vuosil vuosil vuosil vl vahva, ei vielä kunnolla pyynnin kohteena kaikilla järvillä talvina 2015 ja % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % Kyrösjärvi (n=235) Näsijärvi (n=256) Pyhäjärvi poh (n=234) Sorvanselkä (n=261) Ponsanselkä (n=239) Risti/Pappilans. (n=257) Koko kuha-aineisto vuosiluokittain Isoniemens. (n=87) Rautavesi (n=266) vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil % vuosil vl paikoin merkittävä, paikoin heikko 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil vuosil Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja KVVY 0 % Roine (n=178) Mallasvesi (n=123) Pälkänevesi (n=59) Kerteselkä (n=36) Ukonselkä (n=102) Ruovesi (n=198) Mouhijärvi (n=195)
18 Vuoden 2015 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2015 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
19 Vuoden 2016 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2016 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
20 4 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 4-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras 3-vuotiaat kuhat (n=15) vielä raakoja yhtä nopeakasvuista Mallasveden koirasta lukuun ottamatta. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras Mallasvedellä ja Pälkänevedellä merkittävä osa kuhista myös naaraista sukukypsiä jo 4-vuotiaana ja yli 90 % 5-vuotiaana. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi
21 6 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 6-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras koiras raaka Roineella, Pälkänevedellä ja Ukonselällä kaikki 6- vuotiaat kalat sukukypsiä. Huom! Mallasvesi 6-v pieni kpl-määrä (5); 1 raaka kala 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 100 % 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % naaras 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi Kaikki 8-vuotiaat kuhat olivat sukukypsiä.
22 Takautuva kasvunmääritys suomusta Ensiarvoisen tärkeää ottaa puhtaita suomuja! Lima ja epäpuhtaudet tulee pyyhkäistä kuhan kyljestä pois veitsellä ennen suomunäytteenottoa. Määritysvaiheessa säästyy rutkasti aikaa, kun suomunäytteet on otettu oikein. Iänmääritys muutenkin haastavaa, etenkin hidaskasvuisilla vanhoilla kaloilla. Mouhijärven kuhan suomu
23 Likainen suomu sopii DNA-määritykseen muttei iänmääritykseen Likaisista suomuista iänmääritys mahdotonta / epäluotettavaa
24 Mallasvedellä kuhan kasvunopeus erittäin hyvä 4-vuotias sukukypsä koiras, vuosiluokka 2012 huippunopea kasvu 500 pituus (mm) vuosia
25 Kuhat kasvavat nopeimmin karuissa ja kirkasvetisissä järvissä 700 Kuhan pituuskasvu 600 mm Pälkänevesi Mallasvesi Roine Kertejärvi Mouhijärvi Ukonselkä Ruovesi vuosia
26 5 kasvukaudessa kuhan kasvunopeuden järvikohtaiset piirteet tulevat selkeästi näkyviin; haitari yli 10 cm ja 0,8 kg Keskipaino 1,3 kg Kasvuerot lisääntyvät järvien välillä merkittävästi erityisesti 3. kasvukaudesta eteenpäin Keskipaino 0,5 kg Kuvan kasvutiedoissa korostuvat vuosiluokan nopeakasvuisimmat kuhat
27 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu kaikilla tutkimusjärvillä isot erot alku- ja loppuvaiheen kasvuvauhdissa Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Kuhavuosiluokan 2010 kasvu pituus (mm) pituus (mm) ikä (kok. kasvukausia) Mallasvesi Pälkänevesi Roine Kerteselkä Ukonselkä Ruovesi Mouhijärvi ikä (kok. kasvukausia) 5 6 Ponsanselkä Isoniemenselkä Ristin-Pappilans. Sorvanselkä Rautavesi Näsijärvi Kyrösjärvi Pyhäjärvi pohj. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
28 Kasvunopeudesta saatava kuva vaihtelee vuosiluokittain ja vuosittain, koska ensin pyynnin kohteeksi tulevat nopeakasvuisimmat kuhat mm Vuosiluokkien 2009 ja 2010 kasvu Ruovedellä vuosia Ruovesi vl (2015, n=21) Ruovesi vl (2015, n=36)) Ruovesi vl (2016, n=21) Ruovesi vl (2016, n=34) Kasvukauden lämpötila, vesistön olosuhteet ja ravintotilanteen muutokset (esim. muikku- ja kuorekannan vaihtelu), kuhavuosiluokan vahvuus ja kuhan yksilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat kasvunopeuteen Vain yhden vuoden kuhanäytteillä saadaan harhainen kuva kasvunopeudesta Näytteenoton jakaminen useammille vuosille lisää näin myös kasvutietojen luotettavuutta
29 Vanhempien ikäluokkien kasvunopeudesta muodostuva käsitys on aliarvio ja nuorempien ikäluokkien kasvukäyrä yliarvio Kuhan pituuskasvu vuosiluokittain Ruovedellä (2015 näytteet) Todellinen keskimääräinen kasvunopeus lienee tätä luokkaa mm Ruovesi vl (n=4) Ruovesi vl (n=16) Ruovesi vl (n=36) Ruovesi vl (=21) Ruovesi vl (n=9) Ruovesi 2007 (n=10) Ruovesi 2006 (n=12) Ruovesi 2005 (n=6) vuosia
30 Pituuskasvu heikkenee selvästi 4 vuotta vanhemmilla kaloilla. Painoa tulee kuitenkin huomattavasti lisää: esim. Pälkänevedellä 4-vuotias 40 cm kuha painaa noin 700 g, 6-vuotias cm kuha noin 1,5 kg. 120 Kuhan keskimääräinen yksilökohtainen pituuskasvu Pälkänevedellä, Ruovedellä ja Ukonselällä (5-7 vuotiaat kuhat) mm vuosia Pälkänevesi Ruovesi Ukonselkä
31 Naaraat ja koiraat kasvavat suurin piirtein yhtä nopeasti Kuhan kasvu, kaikki järvet (n=709) Kalatalouskeskuksen aineisto mm vuosia naaras (n=325, keskikoko 461 mm, 940 g ) koiras (n=384, keskikoko 452 mm, 895 g )
32 Ensimmäisenä kesänä tullut kasvuero näkyy aikuisten kuhien koossa, mutta osa kuhista kuroo myöhemmin kokoeron kiinni 550 Vuosiluokan 2010 kuhien koko 6-vuotiaina alle 9 cm ja yli 11 cm 1-vuotiaiden poikasten kokoryhmissä 500 pituus 6-vuotiaana (mm) pituus 1-vuotiaana (mm) Mouhijärvi alle 9 cm Mouhijärvi yli 11 cm Roine alle 9 cm Roine yli 11 cm
33 Samanikäisten kuhien koossa ja lihavuudessa huima ero järvien välillä; esim. Mallasvesi ja Ukonselkä 1800 Kuhan pituus-painosuhde vuosiluokka g Mallasvesi Ukonselkä
34 Nopeakasvuisten kantojen kuhat yli 2 kertaa painavampia kuin samanikäiset hidaskasvuisten kantojen kuhat vuotiaiden kuhien paino 4 järvellä paino (g) vuosia Mouhijärvi Ukonselkä Roine Mallasvesi
35 Samoissa pituusluokissa Ruoveden kuhat ovat Ukonselän kuhia tukevammassa kunnossa. Ukonselän alle 45 cm kuhat ovat pääosin huomattavasti laihempia, mikä kuvastaa vallitsevaa ravintotilannetta Vuosiluokan 2010 pituus-painosuhde Ruovesi ja Ukonselkä g Ukonselällä kuhille sopivaa ruokaa on ollut kannan tiheyteen nähden selvästi vähemmän tarjolla kuin Ruovedellä mm Ruovesi Ukonselkä
36 Hidaskasvuisten kantojen kuhat kasvavat pari ensimmäistä vuotta suurin piirtein yhtä nopeasti tai jopa nopeammin (esim. Ruovesi) kuin nopeakasvuisten kantojen kuhat 500 Kuhavuosiluokan 2011 kasvu Mallasvedellä ja Ruovedellä (2015 ja 2016 näytteet) Ruoveden vl kuhien kasvunopeus on hyvä 3 ensimmäistä vuotta Mallasvesi 2015 Mallasvesi 2016 mm Ruoveden kuhien kasvu heikkenee selvästi 4. kasvukaudesta eteenpäin; ravintotilanne ilmeisesti muuttuu ratkaisevasti Mallasveden tilanteeseen nähden Ruovesi 2015 Ruovesi vuosia
37 Hidaskasvuisten kantojen kuhilla täytyy olla pulaa ravinnosta myös rehevissä vesissä (esim. Mouhijärvi). Viime aikoina selitystä kuhien hitaalle kasvulle on usein teorisoitu lähinnä genetiikan pohjalta. Olisi ehkä syytä tarkemmin miettiä myös itse perusasiaa; ravintotilanteen merkitystä suhteessa kuhakannan tiheyteen? mm Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Roineella ja Mouhijärvellä (2015 ja 2016 näytteet) Mouhijärven kuhien kasvupotentiaali näkyy alussa yhtä nopeana tai jopa nopeampana kasvuna Roineen kuhiin verrattuna Mouhijärven ilmeisen tiheän kuhakannan kuhien kasvu heikkenee selvästi; syynä mitä todennäköisimmin vaje sopivasta ravinnosta, ei huonot geenit! Roine 2015 Roine 2016 Mouhijärvi 2015 Mouhijärvi vuosia
38 Hidaskasvuisissa kannoissa kuhien kunto on selvästi heikompi kuin nopeakasvuisissa kannoissa 1,2 Kuhan kuntokerroin 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, ,9 cm 35-39,9 cm 40-44,9 cm 45-49,9 cm 50-54,9 cm kaikki Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
39 4-vuotiaiden kuhien kokohaitari jopa 13 cm samassa järvessä. Hitaammin kasvaneet ja laihemmat 4- vuotiaat kuhat raakoja, hyvin kasvaneet jo kypsiä 1200 Vuosiluokan 2011 kuhayksilöiden koko Mallasvesi (4-vuotiaat kuhat, 2015 näytteet) g naaras raaka koiras mm
40 Hyvä pituus- ja paksuuskasvu nopeuttavat sukukypsymistä Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Mouhijärvellä (n=83) pituus (mm) Raakojen kuhien pituuskasvu alkuun yhtä nopeaa Raakojen kuhien kasvu hidastui, kuntokerroin myös pienempi kuin sukukypsillä vuosia naaras (n=45, keskipit. 426 mm) koiras (n=23, keskipit. 415 mm) raaka (n=15, keskipit. 374 mm)
41 Vuosiluokat 2010 ja 2011 hallitsevia Mouhijärvellä, Ruovedellä ja Ukonselällä vuosiluokkien osuus iso 100 % Kuhavuosiluokatjärvittäin (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
42 1. kesän lämpötila ratkaisee pyynnin kohteeksi tulevan kuhavuosiluokan suuruusluokan (vahva - heikko) Veden keskilämpötila Längelmävesi Kaivanto, Kangasala kesä-ja heinäkuu (kesäkuun 2007 tieto puuttuu) Vertailuna Tampere Härmälän kesä- ja heinäkuun ilman lämpötilan keskiarvot 22,4 lämpötila ( C) ,5 13,9 vesi heinäkuu x=20,1 C ilma heinäkuu x=18,2 C iii 17,9 ilmaheinäkuu x=17,6 C vesi kesäkuu x=16,2 C ilma kesäkuu x=14,6 C kesäkuu vesi heinäkuu vesi Lähde: SYKE Ilman keskilämpötila heinäkuu llman keskilämpötila heinäkuu Veden lämpötila heinäkuun keskiarvo Ilman keskilämpötila kesäkuu Veden lämpötila kesäkuun keskiarvo Lähde: Ilmatieteen laitos, Tampere Härmälä
43 Heinäkuu 2010 tilastohistorian lämpimin, heinäkuu 2008 kylmä C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Kesän 2009 nopea lämpeneminen juhannuksen jälkeen ja vl ja 2008 pienuus (tilaa järvessä; vähän kannibalismia ja ravintokilpailua) edesauttoi joillakin järvillä vahvan kuhavuosiluokan muodostumista 24,8 ⁰ ( ) 2010 Supervuosiluokan syntytarina kesäkuuta Kylmän kesän 2008 luontainen kuhatuotanto heikkoa: näkyi monissa järvissä saalistason tippumisena kuhan kasvunopeudesta riippuen vuosina Viileähköjen kesien 2007 ja 2009 lisääntymistulos korosti asiaa (= 3 kesää peräkkäin ei erityisen suotuista lisääntymiselle) touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo
44 Kesä 2011 ja alkukesä 2013 erittäin lämpimiä Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus 24,4 ⁰ (28.7.) 15. kesäkuuta touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo C Vuosiluokka 2011 vahva monilla tutkimusjärvillä, vuosiluokan 2013 nopeakasvuisimmat kuhat alkaneet nyt tulla jo pyyntikokoon
45 Kesä 2014 lämmin, miten lämpötilan sahaus vaikutti kuhatuottoon? Kesät 2015 ja 2017 poikkeuksellisen kylmiä, kuhatuotanto jäänee hyvin heikoksi. C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Alkukesä 2016 erittäin lämmin, välillä viileämpää, merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta on saatu kesäkuuta 25,6 ⁰ (26.7.) Ilmaston lämpeneminen suosii kuhaa paitsi, jos lämpeneminen tarkoittaa jatkossakin vuosien 2015 ja 2017 kaltaisia kesiä Suomessa! touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo
46 Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C 1100 päiväasteita Poikkeus: kesäkuun 2014 loppupuolella lämpötila romahti uudestaan alle 15 asteen pariksi viikoksi. Kuha lienee kuitenkin kutenut monissa järvissä jo toukokuun lopulla tai viimeistään kesäkuun alkupuolella lämmin alkukesä ja viileä keskikesä Lähde: Suomen ympäristökeskus
47 Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C ja lämmin alkukesä, viileä keskikesä 1300 päiväasteita Lähde: Suomen ympäristökeskus päiväasteet 50 vrk 15 asteen saavuttamisen jälkeen päiväasteet
48 Kuha-aineiston enemmistöllä (vl ; 85 %) takanaan 3 4 lämmintä (2010, 2011, 2013, 2014) ja 1 2 viileää (2012, 2015) kasvukautta. Tavanomainen kasvukausi 2009 päättyi viileään lokakuuhun (ilma ka. 3,3 C). Veden (Längelmävesi Kaivanto) ja ilman (Tampere Härmälä) lämpötila kasvukausina veden lämpötila ( C) ,3 12 ilman lämpötila ( C) vesi, kesä-syyskuu ilma, touko-loka ka. ilma Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus Vuoden 2007 veden lämpötilatieto puuttuu
49 Kuhayksilöiden ominaisuudet vaikuttavat usein kasvuun enemmän kuin olosuhteet Kahden talvella 2017 pyydystetyn vl kuhan kasvu Näsijärvellä pituus (mm) Lämmin kasvukausi yksin ei automaattisesti takaa nopeaa kasvua lämmin 2011 lämmin 2012 viileä 2013 lämmin 2014 lämmin 2015 viileä 2016 tavanom. kasvukaudet
50 Jokaisen kuhan tulisi päästä kutemaan vähintään kertaalleen Hieman absurdi ajatus! Lähtökohtia Riittävän vahva ja geneettisesti monimuotoinen aikuisten kuhien joukko on tärkeää kannan uusiutumisen kannalta (Yli)suuri emokalamäärä ei kuitenkaan tuota automaattisesti vahvaa vuosiluokkaa (esim. vl jäivät heikoiksi, vaikka tuolloin emokuhia oli runsaasti vahvojen vl ansiosta) Pieni tai kohtalainen emokalasto voi tuottaa erittäin vahvan vuosiluokan suotuisissa olosuhteissa (korkea kesän lämpötila) Tiedossa ei ole, kuinka monta emokuhaa oikeasti tarvitaan, hyvin luultavasti pidemmässä juoksussa kuitenkin selvästi enemmän kuin yksi! Luonnontieteellisiä faktoja Kiloisella naaraskuhalla on noin mätimunaa Vahvassa kuhakannassa sukukypsiä kuhia uiskentelee yhdestä useampaan kappaleeseen vesihehtaarilla km² kokoisella kuhajärvellä poikasia kuoriutuu alkukesällä valtavasti (satoja miljoonia, jopa yli 1 miljardi kpl) Poikasista valtaosa kuolee ensimmäisten elinviikkojen aikana; vuoden kuluessa noin 99,9 % (petokalat, ravintokilpailu, nälkiintyminen, taudit, linnut) Luonto karsii kovalla kädellä ja kalastukselle (ihmiselle) jää joka tapauksessa vain rippeet jäljelle
51 Kannibalismi säätelee kuhakannan kokoa Varmoja merkkejä onnistuneesta vuoden 2016 poikastuotannosta 18 kuhasta 10 oli syönyt jotain: 3 kpl oli syönyt ahvenen, yhdellä oli tuore kuore,yhdellä törö ja jokunen mysis relicta ötökkä, kuhanpoikasia oli 5 yksilöllä Tämä on tyypillistä tähän aikaan vuotta ja ainoastaan muikut puuttui, niitä ja kiiskiä näkee myöskin usein... Tampereen Pyhäjärven saaliskuha Ravintona edellisenä kesänä syntyneitä kuhanpoikasia. Kuva: Pekka Rintamaa.
52 Kuhakanta ei voi kasvaa rajattomasti. Mitä enemmän isompia kuhia, sitä enemmän 0+ ja 1+ poikasia syödään pois; vahvat aiemmat vuosiluokat ja isot kuhat rajoittavat tulevien ikäluokkien suuruutta. Kannibalismia esiintyy kesällä ja talvella. Kalastuksen säätely ei ole itseisarvo; sitä tarvitaan, jos kalastus uhkaa tehostua liikaa ja kannan lisääntyminen vaarantuu. Tarpeeton säätely heikentää kalavarojen hyödyntämismahdollisuuksia. Saaliskaloja on. Kalastajien väheneminen ehkä suurin huolenaihe kalataloudessamme! Voisiko (sopivan) tehokas kuhankalastus tasoittaa kuhakantojen vaihtelua? (Vrt. muikku ja sen kannan vaihtelut.) Perinteisillä kuhavesillä saalistaso on säilynyt korkealla vuodesta toiseen. Hyvien lisääntymisvuosien ansiosta yksikkösaaliit ovat saavuttaneet huippunsa viimeisten 10 vuoden aikana. Pyhäjärven saaliskuha ja sen saaliskuha kevättalvella Kuva: Pekka Rintamaa.
53 Kuhaistutukset tutkimusjärviin (1-k poikasia) Keskiarvo kpl Yhteensä kpl/vuosi Kerteselkä Kyrösjärvi Längelmävesi Mallasvesi Mouhijärvi Näsijärvi Pyhäjärvi Pälkänevesi Rautavesi Roine Ruovesi Ukonselkä Yhteensä Pinta-ala Keskiarvo kpl/ha ha kpl/ha/v Kerteselkä 7,7 0,0 7,6 7,1 5,4 0, ,6 Kyrösjärvi 7,4 4,8 5,9 7,8 15,4 11, ,8 Längelmävesi 1,8 5,0 0,7 3,4 4,3 2, ,9 Mallasvesi 10,8 6,7 10,7 11,4 0,0 0, ,6 Mouhijärvi 0,0 0,0 6,6 4,9 3,0 3, ,9 Näsijärvi 4,3 4,1 3,7 2,7 2,7 2, ,4 Pyhäjärvi 3,5 5,7 2,5 1,7 1,6 3, ,0 Pälkänevesi 2,4 2,5 11,8 17,7 0,0 0, ,7 Rautavesi 5,4 2,8 6,2 3,1 1,8 3, ,9 Roine 2,0 3,3 2,4 1,6 0,0 0, ,6 Ruovesi 0,9 2,1 0,9 0,7 1,0 0, ,0 Ukonselkä 0,5 0,0 4,7 0,0 9,4 8, ,8 Kuha lisääntyy luontaisesti kaikissa tutkimusjärvissä. Roineen, Mallasveden ja Palkäneveden näytteissä luonnossa syntynyt vuosiluokka 2011 oli yleisin; vaikka ko. vuonna istutuskielto. Myös vl näkyi jo Mallasveden ja Roineen näytteissä, ei kuitenkaan Pälkänevedellä. Mallasveden ja Pälkäneveden kuhasaaliit pudonneet 2 viime vuoden aikana (luultavasti pieni luonnonpoikasten eloonjäänti v. 2012). Kuhaistutuksilla voi olla näillä järvillä saaliita lisäävä vaikutus, varsinkin heikkoina lisääntymisvuosina. Ukonselällä, Ruovedellä ja Mouhijärvellä istutusten hyöty erittäin kyseenalainen. Saaliissa 7 8 vuosiluokkaa, myös istuttamattomien viileiden kesien kuhia runsaasti.
54 Jatkoselvitykset 2017 Kuhajärvien kalastusselvitys , mukana 7 Pirkanmaan kalastusaluetta; tavoitteena selvittää miten kalastus on vaikuttanut siihen, missä tilassa kuhakannat ovat tällä hetkellä eri järvissä, käytännön toimenpiteet aluillaan (P-Savon ELY osarahoittaa khmvaroin) DNA-selvitykset 2017-; selvitetään mikä on istutusten vaikutus tutkimusjärvien kuhakantoihin ja miten kannat eroavat toisistaan; käynnistynyt jo Hirvenniemen osakaskunnan hankkeena Näsijärvellä (näytteet keväältä 2017 analysoitavana Helsingin yliopistossa). Kalastusalueiden kohteet tulevat mukaan vuonna 2018 (hakemukset loppuvuodesta P-Savon ELYYN)
55 Kuha merkittävä saalis kotitarvekalastuksessa
56 Kuha merkittävä saalis kaupallisessa kalastuksessa Kuva: Päivi Pyyvaara
57 Kuha tavoitelluin saaliskala kesäkauden vapaa-ajankalastuksessa
58 Kuha merkittävä myös kalastusmatkailun saalislajina, vaikka hauki on predaattori nro 1! Pietarilainen toimittaja Sergei Jenikejev kuvaamassa Pocydazim ( Hei, kalastetaanpa kuhaa ) -TV-filmin materiaalia Ruovedellä Vilppulassa kesällä 2005.
59 Miten kuhatuotto tulisi mitata? Kalastajaryhmiä, odotuksia ja tarpeita on monenlaisia. Sopivan kokoinen kuha ja hyvä saalisvarmuus ovat kaikkien mieleen. Kalastusmatkailussa ja muussa virkistyskalastuksessa suuret saaliskalat ovat toivelistan kärjessä kalansyöjillä tuore, terveellinen ja herkullinen ateria kotimaisesta kuhasta. Asiaa pitää pohtia hyvin tarkkaan tulevia kalatalousalueiden käyttö-ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
60 Kiitoksia!
Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä
Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Erityistarkastelussa: Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Ruovesi, Ukonselkä, Kerteselkä ja Mouhijärvi Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Suunnittelija
LisätiedotTARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017
TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE Näytevuodet 2015-2016 erikseen Ari Westermark 2017 Kirje nro 631/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SUKUKYPSYYSKOKO
LisätiedotKuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä. Ismo Kolari ja Ari Westermark 2017
Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Ismo Kolari ja Ari Westermark 2017 Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Ismo Kolari ja Ari Westermark 2017 Kansi. Kyrösjärvi oli yksi kuhatutkimuksen
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotKuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys
Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys Kuhanpyyntiä Pyhäjärven Sorvanselällä talvella 2019 Pirkkalan kalastusalueen kokous Toivon talo, Pirkkala 19.3.2019 Ismo Kolari isännöitsijä
LisätiedotPyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä
3.4.2018 Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä Ari Westermark 27.3.2018 KVVY Tutkimus Oy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pyhäjärven kalataloudellinen yhteistarkkailu
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä 27 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /27 2 Sisällys. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.....
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotKuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä
Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro X/8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset... 4.. Ikä ja kasvu...
LisätiedotVanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...
LisätiedotMiten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere
Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
LisätiedotVAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere
VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotKUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13
KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotKUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä
KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä Päivän ohjelma: 8:3 Kahvi Yleiset tiedotukset 9: Kalatalousalueiden toiminnan käynnistys 9:3 Muuta ajankohtaista Kuha, osa I 9:45 Taustaa ja
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56
ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotKANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016
KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotAjankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotToimintaympäristö 2017
Toimintaympäristö 2017 Hallitusohjelma / TILANNEKUVA (s. 8) Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Työttömyys on korkealla. Talouden kasvu on hiipunut. Kilpailukykymme on
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotPirkanmaan kuhajärvien kalastusselvitys Ismo Kolari 2018
Pirkanmaan kuhajärvien kalastusselvitys Ismo Kolari 2018 Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 66. Kansi. Kyrösjärvi on Pirkanmaan parhaita kuhavesiä. Kuhan lisääntyminen onnistuu järvessä hyvin
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ
Opinnäytetyö KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ Marko Nieminen Kala- ja ympäristötalous 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous TIIVISTELMÄ Marko Nieminen
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKalastuksen valvonta muuttui
Kalastuksen valvonta muuttui 1.4.2012 Pyydysten merkintä Kalastuksen valvojille tutkinto Raportointi entistä tärkeämpää Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n valvontatyökalu Ennen tehtiin näin: Kartta missä
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005
KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/06 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotHeinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen
Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotPälkäneveden Jouttesselän
Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotKALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon
KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotToiminnanjohtajan kokemukset kalatalousalueen ensimmäisistä kuukausista
Toiminnanjohtajan kokemukset kalatalousalueen ensimmäisistä kuukausista Toiminnanjohtaja Päivi Pyyvaara, Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue Pirkanmaan kalatalouskeskus ry Toimialue Muodostui Vammalan
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotKalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotVeneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat
Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?
On se kalastuksen ohjaus niin vaikeeta! Ja vielä pitää muistaa.. kalastajat ja niiden monenlaiset tutkimattomat toiveet, tavoitteet ja vaatimukset ja sosiaalinen kestävyys Ja parhaaseen käytettävissä olevaan
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
Lisätiedot