ORIVEDEN KAUPUNGIN KOULUTUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIVEDEN KAUPUNGIN KOULUTUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA 2005-2007"

Transkriptio

1 ORIVEDEN KAUPUNGIN KOULUTUSTOIMEN TIETOSTRATEGIA Orivedellä Tiina Sarisalmi

2 2 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 3 2. OPPIMISKULTTUURI JA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA 4 3. TAVOITTEET 4 4. NYKYTILAN KUVAUS (lokakuu 2004) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Oriveden peruskoulujen ja lukion atk-laitteet Kansalaisopiston ja kirjaston laitteet OSAAMINEN Opettajien tiedot ja taidot Perusopetus ja lukio Kansalaisopisto SISÄLLÖT Tietokoneiden käyttö opetuksessa KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUKIPALVELUT Tekninen ja laitetuki (mikrotukihenkilöt) Koulutus Pedagoginen tuki Hallinnollinen tuki 5. TIETOSTRATEGIAN TOIMEENPANO TIETOSTRATEGIA OSANA OPETUSSUUNNITELMAA Tieto- ja viestintätekniikan osaamistavoitteet Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa 5.2. TAVOITTEET Toimintaympäristö Osaaminen Sisällöt - tietokoneiden opetuskäyttö Tukipalvelut Oppilaitosten yhteiset tukipalvelut Oppilaitoskohtainen tuki 6. ARVIOINTI JA SEURANTA 20 LIITTEET: 1. TAVOITTEET JA VISIOT ORIVEDEN PERUSKOULUN JA LUKION ATK-LAITTEET - yhteenveto 3. OPETTAJILLE OSOITETUN KYSELYN TULOKSET Oriveden seudun kansalaisopisto Perusopetus ja lukio yhteenveto i. Alakoulut ii. Yhteiskoulu iii. Lukio

3 3 TAVOITTEENA ON, ETTÄ VUOTEEN 2007 MENNESSÄ Suomi on avoin ja tietoturvallinen verkostoyhteiskunta, jossa tietoyhteiskuntaosaaminen on korkeatasoista kaikilla kansalaisilla on perusvalmiudet ja mahdollisuudet käyttää sähköisiä asiointija sisältöpalveluja tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osa oppilaitosten arkea sähköinen oppimateriaali on laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja palvelee eri käyttäjäryhmiä laajasti ja sitä on saatavissa riittävästi tietoyhteiskuntaohjelman toimintoja on arvioitu jatkuvasti, kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti (Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma , OPM) 1. JOHDANTO Tämä tietostrategia on jatkoa Oriveden koulutoimen tietostrategialle ja perustuu Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa (OPM 2004) asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisinä osina tätä tietostrategiaa ovat Oriveden koulutustoimen tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien nykytilan arviointi, tärkeimpien kehittämisalueiden ja toimenpiteiden määrittely sekä tavoitteiden asettelu vuodelle Tässä tietostrategiassa keskitytään erityisesti Orivedellä perusopetusta antaviin kouluihin ja lukioon, mutta myös Oriveden kaupunginkirjaston ja Oriveden seudun kansalaisopiston tehtävää ja merkitystä tietoyhteiskunnan rakentajina arvioidaan. Lokakuun lopussa 2004 selvitettiin kaikkien oppilaitosten ATK- ja viestintälaitteiden määrä ja toimintakunto. Samalla pyydettiin kaikkia opettajia arvioimaan omat tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitonsa, koulutustarpeensa ja halukkuutensa, tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa sekä opettajien käsitysten mukaan tärkeimmät kehittämisalueet ja heidän mahdollisesti tarvitsemansa tuki. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja opetuskäyttöä on pohdittu laajasti opetussuunnitelmatyössä yhtenä keskeisenä aihekokonaisuutena ja jokaisen oppiaineen kohdalla erikseen. Uuden tietoyhteiskuntaohjelman mukaisesti tämäkin tietostrategia jakautuu kolmeen toisiinsa yhteydessä olevaan ja toisaalta oman kokonaisuutensa muodostavaan osaan, toimintaympäristöön (oppimisympäristö), osaamiseen ja sisältöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen, oppilaiden ja yleensä orivesiläisten tietoyhteiskuntavalmiuksiin, tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen ja tekniseen tukeen ja ylläpitoon sekä tietotekniikkayhteyksien ja laitevarustuksen ajantasaisuuteen ja saatavuuteen. Kaikki Orivedellä perusopetusta antavat koulut, Oriveden lukio ja Oriveden seudun kansalaisopisto päivittävät omat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa kevään 2005 aikana.

4 4 2. OPPIMISKULTTUURI JA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat olennaisilta osiltaan käsitykseen aktiivisesta, itseohjautuvasta, päämäärätietoisesta ja luovasta oppijasta, joka pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimistaan. Toisaalta ymmärretään, että oppiminen tapahtuu aina tilannesidonnaisesti ja että tiedon rakentuminen on sosiaalisesti välittynyt prosessi. Opettajan rooli on jo muuttunut ja muuttuu yhä enemmän tiedon jakajasta oppimisprosessin ohjaajaksi. Tällöin opettajalta edellytetään tieto- ja viestintäteknisiä perusvalmiuksia sekä kykyä ohjata oppimisprosesseja, joihin sisältyy tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä, tiedon kriittistä arviointia ja tiedon tuottamista. Oppimisympäristön merkitystä korostetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelutiloja ja opiskeluvälineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Kehittyvä tietoyhteiskunta edellyttää lisäksi kouluilta yhä tiiviimpää yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa ja verkostoitumista alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Uudessa opetussuunnitelmassa kuvaillaan kaksi opetuksen sisällöllistä aihekokonaisuutta, jotka edellyttävät opettajilta ja oppilailta aktiivista ja kriittistä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Viestintä ja mediataito Tässä aihekokonaisuudessa päämääräksi asetetaan kyky osallistuvaan, vuorovaikutukselliseen ja yhteisölliseen viestintään sekä taito hankkia ja vertailla tietoa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana, mikä edellyttää viestinnän ja median teknisten välineiden käytön harjoittelua monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Teknologia ja ihminen Tässä aihekokonaisuudessa kehitetään oppilaiden välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä, sekä ohjataan heitä pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Tämä edellyttää mm. tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa. Elinikäinen oppiminen - Uuteen oppimiskulttuuriin kuuluu myös elinikäisen oppimisen periaate. Tietoyhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan monenlaisia uusia valmiuksia, joiden hankkiminen ja päivittäminen on välttämätöntä iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Kirjastolla ja kansalaisopistolla on merkittävä tehtävä tarjota kansalaisille mahdollisuuksia tietoyhteiskuntaosaamisen hankkimiseksi ja ajantasaistamiseksi. 3. TAVOITTEET Oriveden koulutustoimen strategiset painotukset ja tavoitteet: Tieto- ja viestintätekniikan käytön tuntemus ehkäisee syrjäytymistä ja lisää tasa-arvoisuutta. Sitä voidaan kutsua nykyajan lukutaidoksi. Vuosiluokille 1-6 asetetaan tieto- ja viestintätekniikan osaamisen perustavoitteet. Perustaitoihin kuuluvat käyttöjärjestelmän hallinta (tiedostojen tallentaminen, avaaminen, tiedostohaku jne.), tekstinkäsittely, tiedonhaku internetistä ja sähköpostin käyttö.

5 5 Kaikilla kouluasteilla siirretään huomion painopiste laitteista ja erillisestä ATK-opetuksesta pedagogiseen uudistamiseen, jolloin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö laajenee käytännössä lähes kaikkiin oppiaineisiin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on selkeä askel kohti avointa oppimisympäristöä. Luokkahuoneen seinät ja oppikirjan sisältö eivät enää määrää tiedon rajoja. Tämä edellyttää myös nykyistä merkittävästi laajempaa yhteistyötä eri oppiaineitten ja oppilaitosten välillä. Tätä voidaan pitää yhtenä Oriveden koulutoimen sisäisen kehittämisen painopistealueena. Oriveden kaupungin sekä orivesiläisten yritysten ja yhteisöjen kotisivujen käyttö keskeisenä oppimisympäristönä on osa yrittäjyyskasvatusta ja askel kohti laajenevaa kotiseututietoisuutta ja oman elinympäristön tuntemusta. Tavoitteena on tällöin aktiivinen, vastuunsa tunteva ja osallistuva yhteiskunnan jäsenyys. Viides painopistealue on kansainvälisyyskasvatus ja siihen liittyvät erilaiset hankkeet. Nykyaikainen tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa reaaliaikaisen kanssakäymisen eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kesken. Tavoitteena voidaan pitää, että jokaisella koululla on vuonna 2007 ainakin yksi ystävyyskoulu jossain päin maailmaa. Kehitetään Oriveden koulutustoimen kotisivuja ja luodaan niistä Oriveden oppimisportaali, jolle on tunnusomaista avoimuus ja yhteistyö yli oppilaitosrajojen ja joka toimii opettajien ja oppilaiden tiedonhankinnan, yhteistyön ja viestinnän välineenä sekä läheisessä yhteistyössä Oriveden kaupunginkirjaston kanssa. Luodaan Orivedelle kirjaston ja kansalaisopiston toimipisteisiin sekä eri koulujen tiloihin kaikille kansalaisille avoimia tietotupia ja tietokeskuksia, joissa Oriveden asukkaat voivat käyttää tietokoneita ja saada ohjausta ja tukea tietotekniikan eri sovellusten käytössä. 4. NYKYTILAN KUVAUS (lokakuu 2004) 4.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Oriveden peruskoulujen ja lukion atk-laitteet Oriveden kouluissa on oppilaskäytössä yhteensä 179 tietokonetta, joista 35 on hankittu vuosien 2003 ja 2004 aikana. Näistä 21 on lukion ATK-luokan koneita. Perusopetuksessa on oppilaskäytössä siis vain 14 uutta tietokonetta. Henkilökunnan käyttöön on vastaavana aikana hankittu 19 uutta tietokonetta (näistä 15 kannettavaa). Kaiken kaikkiaan Oriveden kouluilla on 48 tietokonetta, jotka ovat ainoastaan henkilökunnan käytössä. Yleisesti voidaan sanoa, että oppilaskäytössä olevista koneista valtaosa on hankittu ennen vuotta 2000 ja on syytä alkaa järjestelmällisesti uusia koulujen konekantoja. Myös niissä toimivat ohjelmistot ovat viime vuosituhannelta, eikä niiden avulla voi käyttää kuin auttavasti hyödyksi nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

6 6 Oriveden perusopetusta antavien koulujen ja lukion tietokoneet: Koulu: Oppilaskäytössä olevien tietokoneiden lukumäärä (hankittu ) Oppilaiden lukumäärä/ tietokone Opettajien käytössä olevien koneiden lukumäärä (hankittu ) Tietokoneiden lukumäärä yhteensä (hankittu ) Tietokoneiden lukumäärä 2002 (opettajien käytössä) Eräjärven koulu 8 (0) 7,5 2 (1) 10 (1) 6 Hirsilän koulu 10 (3) 7,6 3 (2) 13 (5) 6 (1) Holman koulu 4 (0) 8,5 0 4 (0) 7 (0) Karpin koulu 10 (2) 3,1 2 (1) 12 (3) 7 (1) Keskuskoulu 23 (1) 12 3 (2) 26 (3) 24 (2) Naappilan koulu Onnistaipaleen koulu Päilahden koulu Vehkalahden koulu Kultavuoren koulu 4 (1) 9 1 (0) 5 (1) 3 6 (0) 4,5 1 (0) 7 (0) 7 (1) 4 (0) 10 1 (1) 5 (1) 6 20 (0) 9,1 5 (4) 25 (4) 20 (1) 4 (0) 2,2 1 (0) 5 (0) 5 (1) Yhteiskoulu 53 (3) 7,1 17 (4) 70 (7) 56 (2) Lukio 28 (21) 6,8 12 (4) 40 (25) 32 (2) Yhteensä 174 (31) 7,5 48 (19) 222 (50) 178 (11) Kouluista Oriveden Keskuskoulun tilanne on edellisen taulukon tunnuslukujen perusteella huonoin. Koulussa on yksi tietokone 12 oppilasta kohden. Lisää laitteita tarvitaan myös Päilahden, Holman ja Vehkalahden kouluilla sekä kaikissa esikoululuokissa, joissa ei ole yhtään tietokonetta opettajien ja/tai oppilaitten käytössä. Huomionarvoista on myös se, ettei Holman koululla ole yhtään tietokonetta pelkästään henkilökunnan käytössä. Karpin ja Naappilan koulujen yhteistyöllä voidaan paikata Naappilan koulun tilannetta. Mutta, kuten edellä mainittiin, lukiota lukuun ottamatta kaikkien koulujen yhteinen ongelma on armotta vanhentunut konekanta, jota on välttämättä ryhdyttävä uusimaan pikaisesti. Oheislaitteet ja muut tvt-laitteet: Tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen käyttöön tarvitaan myös oheislaitteita. Näitä koulut ovat hankkineet hyvin vähän, esim. kaikilla Oriveden kouluilla on yhteensä vain kuusi digikameraa. Koulujen tulisikin itse vuotuista käyttösuunnitelmaa tehdessään muistaa, että tällaiset suhteellisen edulliset tvt-laitteet kuten digikamerat, muistitikut, polttavat CD-asemat, web-kamerat jne. kuuluvat nykyaikaisen koulun varustukseen. Suuremmissa kouluissa, joissa on vähintään kymmenen oppilaan tietokoneluokka, pitäisi olla myös kunnollinen dataprojektori, jota voisi tarvittaessa käyttää myös muissa opetustiloissa.

7 7 Vuosiluokkien 1-6 kouluille voisi myös harkita kalliimpien ja suhteellisen helposti siirrettävien laitteiden ostamista yhteishankintoina. Tällaisia olisivat mm. digivideokamerat ja dataprojektorit. Yhdessäkään koulussa ei ole digitelevisioita, digilähetysten vastaanottamiseen viritettyjä antenneja tai dvd-laitteita. Koko Suomi on siirtymässä digiverkkoon. Miten käy Oriveden koulujen? Tietokoneohjelmat: Suurimmassa osassa oppilaskoneista on Windows 95 tai 98 käyttöjärjestelmä. Uusissa koneissa on Windows 2000 tai XP. Oriveden koulutoimessa ei missään ole otettu käyttöön Linuxjärjestelmää. Windows Office 2000 on perustyökalupakettina monissa kouluissa. Puutteita on kuitenkin tässäkin. Jonkun verran puutteita on korjattu ottamalla käyttöön Open Office. Kuvienkäsittelyohjelmisto on kaikissa kouluissa vanha ja suurelta osin puuttuu kokonaan. Henkilökunnan käyttöön on hankittu yksittäisiä lisenssejä. Virustorjuntaohjelmisto on 128 koneessa. Kokonaan ilman virustorjuntaa pyöritetään siis lähes 90 tietokonetta. Tämä on aikamoinen turvallisuusriski, eikä ihme, että koulujen ja Oriveden kaupungin sähköposteissa liikkuu jatkuvasti todella paljon viruksia ja roskapostia. Saastuneita koneita on todennäköisesti useita. Opetusohjelmista käytössä on yleisesti Moppi. Lisenssit eivät varsinkaan vuosiluokkien 1-6 kouluissa ole aivan selvät. Usein ohjelmat ovat myös todella vanhoja. Ohjelmistojen yhtenäistämiseksi ja lisenssiviidakon purkamiseksi sekä uusien päivitysten hankkimiseksi kannattaisi pohtia mahdollisuuksia tiettyjen yhteisten ohjelmien hankkimiseksi kaikille kouluille (kuntalisenssi) Oriveden seudun kansalaisopiston ja Oriveden kaupunginkirjaston laitteet Oriveden seudun kansalaisopistolla on opetuskäytössä viisi tietokonetta. Näistä yksi kannettava on rehtorin ja opettajien käytössä, kaksi sijoitettuna Oriveden kaupunginkirjastoon Oriveden asukkaiden vapaaseen käyttöön ja kaksi sijoitetaan kansalaisopiston opetustiloihin Suojan talon yläkerrassa. Oriveden kirjastolla on neljä tietokonetta yleisökäytössä (edellä mainittujen lisäksi) sekä Pirkanmaan kirjastojen yhteisen PIKI-tietokannan asiakaspääte. 4.2 OSAAMINEN Perusopetuksen ja lukion opettajien tieto- ja viestintätekniikan tiedot ja taidot Kaikissa kouluissa arvioitiin opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot kyselyllä lokakuun lopussa Kyselyyn vastasi 70 opettajaa (peruskoulu ja lukio) eli noin 80 % kaikista peruskoulujen ja lukion opettajista (lukio 85 %, yhteiskoulu 60 %, alakoulut 91 %). Oriveden kouluissa opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ovat kehittyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista opettajista keskimäärin 75 prosentilla on hyvät perustaidot ja käytännöllisesti katsoen kaikki hallitsevat perustaidot vähintäänkin kohtalaisesti.

8 8 Kyselyyn vastanneista 38 eli 54 % oli osallistunut omassa koulussa järjestettyyn ope.fi koulutukseen. Voikin sanoa, että ope.fi koulutus on onnistunut Orivedellä pääsääntöisesti hyvin. Kaikista vastanneista 40 eli 57 % toivoo, että ope.fi koulutusta jatkettaisiin Oriveden kouluissa edelleen ope.fi 2 tason koulutuksena omassa koulussa pienryhmissä. OPETTAJIEN OSAAMINEN - OPE.FI 1 TASO 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Windows käyttöjärjestelmän Tekstinkäsittelyohj elmien (Word) Internetin käyttö ja tiedonhaku Sähköpostin käyttö En osaa (%) Osaan jonkin verran (%) Osaan hyvin (%) Sen sijaan ope.fi 2 ja 3 tasojen tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat vielä kaukana tavoitellusta 50 prosentista. Tässä on myös yksi selkeä muutos kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Silloin toivottiin lähinnä perustaitojen opetusta, nyt toivotaan eniten ohjausta digikameroiden ja digivideoiden käytössä (28 opettajaa) sekä kuvankäsittelyohjelmien käytössä (20 opettajaa). Myös kotisivujen laadinta (16 opettajaa) ja PowerPoint ohjelman käyttö (13 opettajaa) kiinnostavat. Vain 6-12 opettajaa ilmoittaa, ettei tarvitse ope.fi 2 ja 3 tason taitoja ja kuusi opettajaa kertoo, ettei halua tai ehdi osallistua mihinkään koulutukseen. OPETTAJIEN OSAAMINEN - OPE.FI 2 TASO 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Skannerin, digikameran, digivideon käyttö ja Excel-ohjelman käyttö PowerPoint tai vastaavan esitysgrafiikkaohjelm PhotoShop, Corel tms. kuvankäsittelyohjelm En tarvitse tätä (%) En osaa (%) Osaan jonkin verran (%) Osaan hyvin (%)

9 9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % OPETTAJIEN OSAAMINEN - OPE.FI 2 JA 3 TASOT Kotisivujen laadinta ja päivitys Oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin Verkko- ja etäopetus Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen En tarvitse tätä (%) En osaa (%) Osaan jonkin verran (%) Osaan hyvin (%) Oriveden seudun kansalaisopiston opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja osaaminen Myös kansalaisopiston opettajille tehtiin samantapainen kysely kuin peruskoulun ja lukion opettajille. Kyselyyn vastasi 22 opettajaa eli vajaa 25 % opettajakunnasta. Alhaiseen vastausprosenttiin on useita syitä. Suurin osa kansalaisopistonopettajista opettaa vain yhtä tai kahta kurssia ja tekee päätyökseen jotain muuta. Siten he eivät miellä itseään opettajiksi vaan ohjaajiksi ja harrastuspiirien vetäjiksi. Kansalaisopiston kurssitarjonta on erittäin taide- ja harrastuspainotteinen eikä tietotekniikkaa ehkä näillä sektoreilla koeta erityisen tärkeäksi apuvälineeksi. Kansalaisopiston opettajien osaaminen - ope.fi 1 taso 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Windows käyttöjärjestelmän Tekstinkäsittelyohjel mien (Word) käyttö Internetin käyttö ja tiedonhaku Sähköpostin käyttö En osaa (%) Osaan jonkin verran (%) Osaan hyvin (%)

10 10 Kansalaisopettajien osaaminen - ope.fi 2 ja 3 tasot 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Skannerin, digikameran, digivideon käyttö ja PowerPoint tai vastaavan esitysgrafiikkaohjelma Kotisivujen laadinta ja päivitys Verkko- ja etäopetus En osaa (%) Osaan jonkin verran (%) Osaan hyvin (%) Vastanneista yli puolet hallitsee ope.fi 1 tason hyvin ja yli 80 % kohtuullisesti. Vastanneista % hallitsee hyvin ope.fi 2 tason taitoja, mutta vain 13 % ope.fi 3 tason taitoihin kuuluvan verkko- ja etäopetuksen, joka tulevaisuudessa on nimenomaan aikuisopetuksen tärkeä kehittämisalue. Vastanneet olivat erittäin kiinnostuneita oppimaan uusia asioita. Seitsemän opettajaa eli yli 30 % vastanneista halusi opiskella ainakin jotain tieto- ja viestintätekniikan aluetta, monet useampiakin. Kahdeksan (36 %) toivoi, että koulutusta järjestettäisiin oman opiston toimesta (ope.fi). Kuusi (27 %) ei halua tai ehdi osallistua koulutukseen. Koulutuksen lisäksi toivottiin ajanmukaisia laitteita ja ohjelmia tietokoneluokkiin, tietokoneita opetustiloihin, oppiainekohtaisia opetusohjelmia ja kirjallisuutta opettajien käyttöön itsenäistä opiskelua varten. 4.3 SISÄLLÖT Tietokoneiden käyttö opetuksessa Tietokoneen käyttöä Oriveden peruskouluissa ja lukiossa sekä Oriveden seudun kansalaisopistossa selvitettiin kyselylomakkeella, jossa pyydettiin opettajilta tietoja siitä, kuinka usein tietokonetta opetus- ja oppimistilanteissa käytetään, mitä tehtäviä tietokonetta apuna käyttäen tehdään sekä mitä ohjelmia käytetään. Opettajilta tiedusteltiin myös kuinka paljon he käyttävät tietokonetta viestintään muiden opettajien tai vanhempien kanssa sekä oppituntien valmisteluun ja työn suunnitteluun. Oriveden perusopetusta antavat koulut ja lukio

11 11 TIETOKONEITTEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Viestintä, valmistelu, suunnittelu ATK-luokka Luokan tietokone ATK-opetus Kotitehtävät Ei koskaan (%) Kuukausittain (%) Viikottain (%) Päivittäin (%) Opettajien peruskäyttötaidot ovat parin viimevuoden aikana huomattavasti lisääntyneet ja siten myös tietokoneen käyttö opetuksen suunnittelussa, oppituntien valmistelussa ja viestinnän välineenä on todella yleistä. Vain 6 opettajaa (9 %) ilmoittaa, ettei lainkaan käytä tietokonetta. Sen sijaan tietokoneiden opetuskäyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt, pikemminkin päinvastoin. Vastanneista opettajista 9 % ilmoitti käyttävänsä tietokonetta opetustyössä päivittäin (vuonna 2002 vastaava luku oli 15 %), 25 % käyttää tietokonetta opetustyössä viikoittain (27 % vuonna 2002), 33 % kuukausittain (24 % vuonna 2002) ja 38 % ei käytä tietokonetta lainkaan opetuksessa (34 % vuonna 2002). Taulukossa huomattava määrä opettajista (59 %) ilmoitti, ettei koskaan käytä luokkahuoneen tietokonetta. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että kouluissa on vielä paljon opetustiloja, joissa ei ole tietokoneita. Ne opettajat, joilla on opetustiloissaan tietokone käytettävissä yleensä käyttävät sitä viikoittain. Samoin kuin vuonna 2002 tietokonetta käytetään eniten tiedonhankinnassa (Internet, cd-romit), esitelmien ja projektien teossa sekä kirjoitelmien laatimisessa (Word). Opetusohjelmia (Moppi, AlfaSoft jne.) käytetään usein tukiopetuksessa ja harjaannuttamisessa. Lisäksi käytetään eri oppiaineissa niihin soveltuvia ohjelmia kuten kuvankäsittelyä (PhotoShop) ja piirtämistä (Paint) kuvaamataidossa. Oriveden seudun kansalaisopisto Oriveden seudun kansalaisopiston opettajista vain viisi (23 %) vastanneista ilmoitti käyttävänsä tietokonetta opetuksen valmisteluun, suunnitteluun tai viestintään päivittäin ja kaksi (9 %) viikoittain, loput kuukausittain tai harvemmin. Opetuksessa tietokoneita eivät käytä juuri muut kuin ATK-opettajat. Kansalaisopiston opettajista vastanneet käyttivät tietokonetta yleensä tiedonhakuun, oman materiaalin laatimiseen (Word) tai tiedottamiseen (s-posti).

12 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUKIPALVELUT Tekninen ja laitetuki (mikrotukihenkilöt) Oriveden kaupungin mikrotukihenkilö on koulujen käytettävissä. Mikrotuen tarve on kuitenkin Oriveden koulutoimessa paljon suurempi kuin mitä nyt on saatavissa. Voi olettaa, että yksi merkittävä syy tietokoneiden opetuskäytön vähentymiseen on toimimattomat verkot ja hitaat internet-yhteydet. Suurempia ja laajempia asennustöitä kuten koneiden verkottamista tai internetyhteyksien luomista joudutaan usein odottelemaan jopa puoli vuotta. Yhteiskoululla ja lukiolla on omat mikrotukihenkilönsä, jotka valvovat tietokoneluokkia ja ylläpitävät verkkojen ja ohjelmien toimintaa. Lisäresursseja tarvittaisiin kuitenkin koko koulutoimen mikrotukeen Koulutus Ope.fi 1 tason koulutus on ollut laajasti käytettävissä Oriveden kaikissa oppilaitoksissa. Alakoulujen opettajat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen kiitettävästi. Opetushenkilöstöllä on mahdollisuus myös koulujen omien henkilökunnan koulutusresurssien puitteissa hakeutua tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin. Toisaalta ei ole olemassa kokonaisvaltaista suunnitelmaa opettajien koulutuksesta Ope.fi 1 tason jälkeen Pedagoginen tuki Oriveden kouluille ei ole varsinaisesti resurssoitu minkäänlaista pedagogista tukea. Ope.fi kouluttajat tai atk-vastaavat auttavat pienissä teknisissä pulmissa ja opettajat auttavat toinen toisiaan, mutta varsinaista järjestelmällistä ja esimerkiksi tuntiresurssein tuettua pedagogista tukea ei juuri ole saatavissa Hallinnollinen tuki Hallinnollista tukea oppilaitokset saavat hallinto-ohjelman käytössä, lähinnä oppilasarviointien teossa. Oriveden koulutoimella ja jokaisella oppilaitoksella on omat kotisivut. Niiden päivitykseen ja hallinnointiin on ollut saatavissa tukea. Jatkossa kunkin koulun henkilökunta vastaa kotisivujensa päivittämisestä itse. Tätä varten pitäisi olla koulukohtainen tuntiresurssi. 5. TIETOSTRATEGIAN TOIMEENPANO 5.1 TIETOSTRATEGIA OSANA OPETUSSUUNNITELMAA Orivedellä uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön portaittain seuraavasti: esikouluissa ja vuosiluokilla 1-2 syksystä 2003 alkaen vuosiluokilla 3-4 ja 7 syksystä 2004 alkaen

13 13 perusopetuksen vuosiluokilla 5-6 ja 8 sekä lukion 1. vuosikurssilla syksystä 2005 alkaen perusopetuksen vuosiluokalla 9 ja lukion 2. vuosikurssilla syksystä 2006 alkaen koko perusopetus ja lukio noudattavat uutta opetussuunnitelmaa syksystä 2007 alkaen Opetussuunnitelmissa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja opetuskäyttöä sekä luokka-asteittain että oppiaineittain. Perusopetuksessa asetetaan tieto- ja viestintätekniikan perusosaamistavoitteet vuosiluokkien 2, 4, 6 ja 9 päättyessä, jotta esimerkiksi koulun vaihtamisen yhteydessä oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa. Koska tieto- ja viestintätekniikkaa tarvitaan useissa eri oppimistehtävissä ja projekteissa, ja se myös opetussuunnitelman perusteissa esitetään yhdeksi keskeiseksi sisällölliseksi aihekokonaisuudeksi, sitä ei voi lokeroida yhden oppiaineen erilliseksi osaksi. Jokaisen oppiaineen opetussuunnitelmassa esitetään miten erilaisia viestintätaitoja ja tietotekniikan käyttöä opetellaan. Opetussuunnitelmiin kirjataan, minkälaisia oppiaineiden ja oppilaitosten rajat ylittäviä oppimisprojekteja kouluissa toteutetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kansainvälisyyskasvatusprojektit ja ystävyyskouluhankkeet, kotiseutuun, sen luontoon ja kulttuuriin sekä oman kaupungin toimintaan ja palveluihin tutustuminen, yhteistyö Oriveden kirjaston kanssa, omien kotisivujen sekä luokka- ja verkkolehtien teko, videoelokuvien teko jne. Näissä kaikissa tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella käytöllä ja tuntemuksella on tärkeä merkitys ja tehtävä Tieto- ja viestintätekniikan osaamistavoitteet Vuosiluokat 1-6 Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetus tapahtuu integroidusti kaikissa oppiaineissa. Oppilaiden tulee hallita 6. luokan päättyessä seuraavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Tietotekniikan perusteet Oppilaalla on peruskäsitys tieto- ja viestintätekniikasta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja yhteisistä pelisäännöistä Oppilas tutustuu tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin ja peruskäsitteisiin, sekä netikettiin. Tietokoneen käyttö ja tiedon hallinta Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön liittyvät perustoimenpiteet. näppäimistön ja hiiren käyttö järjestelmän ja ohjelmien käynnistäminen ja sulkeminen valikoiden käyttö tulostaminen oletustulostimella kansiorakenteen ymmärtäminen tiedoston tallentaminen ja nimeäminen tiedoston avaaminen ohjelmassa erilaisten opetusohjelmien käyttö Tekstinkäsittely Oppilas hallitsee tekstinkäsittelyn alkeet.

14 14 tekstin kirjoittaminen ja perusmuotoilu (automaattinen rivinvaihto, enter vain kappaleen lopussa, välilyönti välimerkin jälkeen) kirjasinmuotoilut: kirjasinlaji ja koko, lihavointi, kursivointi, alleviivaus leikepöydän käyttö: kopioi, leikkaa, liitä tekstiä WWW - Internet Sähköposti Muu viestintätekniikka Oppilas osaa käyttää www-selainta, tietää välineitä tiedonhakuun. www-sivun löytäminen osoitteen perusteella yksinkertaisten hakujen tekeminen hakukoneella hakutulosten arvioinnin perusteet tuntee vastuunsa Internetin käyttäjänä Oppilas osaa lähettää ja vastaanottaa tekstipohjaisia sähköpostiviestejä. viestin rakenteen ymmärtäminen: otsikot, runko-osa viestin vastaanottaminen viestin lähettäminen annettuun osoitteeseen viestiin vastaaminen vastaanotetun viestin poistaminen Oppilaalla on käsitys nykyaikaisista viestintävälineistä ja tehokkaista viestintätavoista. Oppilas tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin (puhelimet, faksit, joukkoviestimet) ja tulee tietoiseksi niiden mahdollisuuksista ja rajoituksista. Hän oppii puhelinkäyttäytymisen perustaidot. Vuosiluokat 7-9 Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetus tapahtuu integroidusti lähes kaikissa oppiaineissa. Lisäksi tietotekniikkaa on mahdollisuus opiskella valinnaisilla kursseilla. Oppilaiden tulee hallita peruskoulun päättyessä vähintään seuraavat tietotekniset taidot: Tietotekniikan perusteet Oppilaalla on käsitys tieto- ja viestintätekniikasta ja sen tuomista mahdollisuuksista yksilölle ja yhteiskunnalle, sekä myös tietoisuus sen käyttöön liittyvistä riskeistä ja käyttöä ohjaavista laeista ja säännöistä Oppilas tutustuu tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin ja niihin liittyvään käsitteistöön. Tietokoneen käyttö ja tiedon hallinta Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön liittyvät perustoimenpiteet. käyttöliittymän hallitseminen kansiorakenteen ja verkkoympäristön ymmärtäminen tiedostojen käsittely tulostaminen ohjeen käyttäminen

15 15 Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tietokannat Kuvankäsittely Internet Muu viestintätekniikka Oppilas hallitsee jonkin tekstinkäsittelyohjelman peruskäytön. tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla tiedoston tallentaminen aluetoiminnot (leikepöytä) kirjasinmuotoilut asettelut oikoluku taulukon ja kuvan lisääminen esikatselu ja tulostaminen ohjeen käyttäminen Oppilas osaa käyttää taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen. tietojen syöttäminen oikeassa muodossa kaavion tekeminen kaavion ja taulukon tulostaminen Oppilas osaa käyttää tärkeimpiä tietokantapalveluja, esimerkiksi kirjastotietokantaa. Oppilas tutustuu johonkin kuvankäsittelyohjelmaan. Oppilas osaa käyttää sähköpostia, osaa etsiä ja hyödyntää Internetistä saatavaa tietoa, tietää tietoverkkojen hyödyt ja haitat, ymmärtää oman vastuunsa verkossa oltaessa. Sähköposti Sähköpostiviestin rakenne Sähköpostiviestin käsittely internetin hyödyt ja haitat oppilaan vastuu verkossa www-sivun löytäminen osoitteen perusteella hakukoneiden käyttö suosikkilistojen käyttö tekstin ja kuvan kopiointi www-sivuilta tekijänoikeuksien huomioiminen www-materiaalin yhteydessä sivun tulostus Oppilaalla on laaja käsitys nykyaikaisista viestintävälineistä ja tehokkaista viestintätavoista. Oppilas tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin (esim. puhelimet sekä joukkoviestimet) ja tulee tietoiseksi niiden mahdollisuuksista ja rajoituksista. Lukion vuosikurssit 1-3(4) Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetus tapahtuu integroidusti lähes kaikissa oppiaineissa. Lisäksi tietotekniikkaa on mahdollisuus opiskella valinnaisilla kursseilla.

16 16 Ylioppilaiden tulee osata vähintään seuraavat tietotekniset taidot: Tietotekniikan perusteet Opiskelijalla on hyvä käsitys tieto- ja viestintätekniikasta ja sen tuomista mahdollisuuksista yksilölle ja yhteiskunnalle, sekä myös tietoisuus sen käyttöön liittyvistä riskeistä ja käyttöä ohjaavista laeista ja säännöistä. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin, niiden käyttöön sekä niihin liittyvään perussanastoon. Hän tietää erilaisten sovellusohjelmien käyttötarkoitukset ja mahdollisuudet. Tietokoneen käyttö ja tiedon hallinta Opiskelija hallitsee laitteiston käyttöön liittyvät perustoimet. käyttöliittymän hallitseminen kansiorakenteen ja verkkoympäristön ymmärtäminen tiedostojen käsittely tulostaminen ohjeen käyttäminen Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Tietokannat Kuvankäsittely Opiskelija hallitsee jonkin tekstinkäsittelyohjelman käytön. tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla tiedoston tallentaminen aluetoiminnot (leikepöytä) kirjasinmuotoilut kappaleen asettelut sivun asettelut oikoluku taulukon ja kuvan lisääminen ja muokkaaminen sivulla esikatselu ja tulostaminen ohjeen käyttäminen Opiskelija osaa käyttää taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen sekä osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman kaavion muodon. tietojen syöttäminen oikeassa muodossa kaavion tekeminen kaavion liittäminen johonkin muuhun sovellukseen kaavion ja taulukon tulostaminen Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä tietokantapalveluja, esimerkiksi kirjastotietokantaa. Opiskelija osaa jonkin kuvankäsittelyohjelman peruskäytön. yleisimmät kuvaformaatit kuvan piirtäminen kuvan tallentaminen kuvan tulostaminen

17 Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa Jokaisen koulun opetussuunnitelmassa selvitetään miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään eri oppiaineissa oppimisen apuvälineenä. Samalla esitetään, miten toteutetaan tämän tietostrategian luvussa 3 (Tavoitteet) asetetut Oriveden kaupungin koulutoimen erityiset kehittämisen painotukset sekä luvussa kuvatut osaamistavoitteet. 5.2 TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2007 Tietoyhteiskunnan toiminta edellyttää ajanmukaisen tietoteknisen ympäristön sekä avoimet, verkottuneet toimintatavat. Tekninen ympäristö koostuu pääte- ja oheislaitteista, verkoista sekä palvelimista ja niihin liittyvistä palveluista. Teknisen infrastruktuurin tavoitteena on avoin, yhteen toimiva, turvallinen ja pitkäikäisen kehityksen mahdollistava arkkitehtuuri. Kaikissa oppilaitoksissa on vähintään yksi tietokone keskimäärin seitsemää oppilasta kohden. Tietokoneet uusitaan siten, että vuoteen 2007 mennessä kaikki ennen vuotta 2000 hankitut koneet on poistettu ja vaihdettu uusiin. Yli 10 oppilaspäätteen tietokoneluokkien tietokoneet uusitaan pääsääntöisesti leasing-sopimuksilla. Jokaisessa koulussa on tietokoneluokka (yhteiskoulussa kaksi), jossa on 6-20 oppilaskonetta ja mahdollisuus ryhmäopetukseen. Kaikissa perusopetustiloissa on vähintään yksi tietokone. Koulujen koneet toimivat verkossa ja kaikista perusopetustiloista on laajakaistayhteys internetiin. Tietokoneita on koulujen kirjastoissa tai vastaavissa tiloissa oppilaiden käytettävissä kotitehtävien teossa, esitelmien ja muiden projektien laadinnassa myös kouluajan jälkeen. Oppilaskäytössä olevissa tietokoneissa on päivitetyt versiot hyötyohjelmista (Office) sekä ohjelmat kuvankäsittelyä, digivideon editointia, lehden ja kotisivujen tekoa varten. Lisäksi kouluilla on ainekohtaisia perusohjelmia (Moppi, Alfasoft, Sanakirjat jne.), joita voidaan käyttää tukiopetuksessa ja itsenäisen opiskelun tukena.. Kaikissa oppilaitoksissa on riittävä määrä tulostimia (myös neliväri-), oma digikamera ja skanneri. Isommilla kouluilla on lisäksi omat digivideokamerat ja dataprojektorit ja pienillä kouluilla yhteisiä Koulutustoimella on videoneuvottelulaitteet etäopetuksen (lukio, avoin korkeakoulu, kansalaisopisto) sekä erilaisten kansainvälisyyskasvatus- ja yhteistyöprojektien käyttöön. Kirjaston toimipisteissä, kyläkouluilla ja keskustan oppilaitoksissa on kaikille kansalaisille avoimia tietotupia ja tietokeskuksia, joissa orivesiläiset voivat turvallisesti käyttää tietokoneita ja saada tukea ja ohjausta tarvittaessa.

18 OPETTAJIEN OSAAMINEN 2007 Oppilaitosten henkilöstön hyvä pedagoginen ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat oman työn kehittämisen ja opetusmenetelmien uudistamisen. Opetustoimen henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan koulutusta jatketaan ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä integroidaan opetussuunnitelmatyötä tukevaan täydennyskoulutukseen. Vuoteen 2007 mennessä opettajista 95 % hallitsee hyvin Ope.fi 1 tason tiedot ja käyttää tietokonetta työssään, 75 % opettajista hallitsee hyvin ainakin 1-4 Ope.fi 2 tason osioista ja 10 % opettajista hallitsee Ope.fi 3 tason tiedot ja taidot. Tähän päästään jatkamalla Ope.fi:n tyyppistä paikalliskoulutusta eri oppilaitoksissa sekä tukemalla opettajien omaehtoista kouluttautumista. Vuoden 2005 keväällä laaditaan Ope.fi 2 ja/tai 3 tasojen koulutukseen haluaville henkilökohtainen koulutussuunnitelma TIETOKONEIDEN OPETUSKÄYTTÖ 2007 Tietokoneiden opetuskäytön tavoitteet asetetaan yksityiskohtaisesti uusissa opetussuunnitelmissa. Tässäkin suuntaa-antavina periaatteina toimivat syrjäytymisen ehkäiseminen (= perustaidot kaikille!), oppiaine- ja oppilaitosrajojen ylittäminen, oman kotiseudun ja lähiympäristön tuntemuksen lisääminen, kansainvälisyyskasvatus sekä pedagoginen uudistuminen ja uudet oppimismenetelmät. Oriveden seudun kansalaisopiston toimintaa ja resursseja suunnataan nykyistä enemmän tietoyhteiskuntataitojen hankkimista tukeviin opintoihin sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän koulutustarjonnan kehittämiseen. Oriveden kaupunginkirjaston toimintaa vahvistetaan omaehtoisen opiskelun mahdollistavana opiskeluympäristönä parantamalla sen tietoteknistä varustusta. Orivedenkirjastolla on riittävästi kirjastoalan ammattihenkilöstöä, jolla on pedagogisia taitoja, jotta tiedonhallintataidot saadaan kansalaistaidoiksi TUKIPALVELUT 2007 Oriveden koulutustoimella ja kouluilla on käytettävissään asiantuntevia kouluttajia sekä ohjaus- ja tukihenkilöitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukemiseen. Näiden henkilöiden toimintaedellytykset on turvattu riittävin resurssein. Seuraavassa on kuvattu oppilaitosten tarvitsemat tukipalvelut ja yleinen tavoite vuodelle Orivedellä toimii kuitenkin hyvin erilaisia kouluja, joten tuen tarve vaihtelee koulukohtaisesti riippuen opettajien tietoteknisestä osaamisesta ja koulujen koosta. Eri koulujen tavoitteet esitetään oppilaitosten omissa tietostrategioissa. On selvää, että tukipalvelut on resurssoitava tavalla tai toisella esim. siihen osoitetulla viikkotuntiresurssilla. Tukipalveluiden tarve on erityisen suuri juuri nyt ja seuraavien vuosien

19 19 aikana, kun opettajien kokemus tietotekniikan opetuskäytöstä on vielä vähäinen. Kokemuksen ja koulutuksen lisääntyessä esim. pedagogisen tuen tarve saattaa vähetä Oppilaitosten yhteiset tukipalvelut Kaupungin atk-osasto (mikrotukihenkilö) vastaa koneiden asennuksesta ja huollosta, tietoliikenneyhteyksistä ja verkotuksien toteutuksesta, palvelimien ylläpidosta ja varmuuskopioinnista sekä koulujen raportoimien ongelmien hoitamisesta. Nykyinen määrä ei ole riittävä ja tarvitaan ainakin yksi mikrotukihenkilö lisää. Koulutustoimen tietotekniikan seurantaryhmä esittää päätettäväksi (suuremmat) laite- ja ohjelmistohankinnat ja niiden tasapuolisen sijoittamisen eri kouluihin, suunnittelee kaupungin oppilaitosten opettajien yleisen koulutusohjelman ja seuraa sen toteutumista sekä seuraa ja arvio oppilaitosten yhteisen ja kunkin koulun oman tietostrategian toteutumista Oppilaitoskohtainen tuki PEDAGOGINEN TUKI LAITETUKI HALLINNOLLINEN TUKI Tietostrategian johtaminen yhdessä rehtorin kanssa Opettajien koulutusohjelman suunnittelu ja organisointi yhdessä seurantaryhmän kanssa Pedagogisten sovellusten, ohjelmien ja materiaalin sekä oheislaitteiden käytön opastus Opettajien pedagoginen tuki oppitunneilla sekä projektien ja digitaalisen opetusmateriaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa Etä- ja verkko-opetuksen pedagoginen tuki Yhteistyö seurantaryhmän ja kaupungin ATK-osaston kanssa Pienten tietoteknisten ongelmien selvittely ATK-luokan esimiehenä toimiminen; ohjelmat ja niiden toimivuus Laite-, ohjelma- ja käyttäjärekisterien ylläpito Yhteistyö seurantaryhmän ja kaupungin ATK-osaston kanssa Koulun kotisivujen ylläpito ja kehittäminen yhdessä koulun opettajien ja rehtorin kanssa Hallinto-ohjelman oppilasarvosteluosan käytön tuki Yhteistyö seurantaryhmän ja ATK-osaston kanssa

20 20 6. ARVIOINTI JA SEURANTA Oriveden kaupungin oppilaitosten tietostrategian toteutumista seuraa ja arvioi koulutustoimen tietotekniikan seurantaryhmä. Ryhmää johtaa tehtävään nimetty koordinaattori ja siihen kuuluvat edustajat perusopetuksesta (vuosiluokat 1-6), yhteiskoulusta, lukiosta ja kirjastosta sekä kaupungin sivistystoimenjohtaja. Ryhmä seuraa vuosittain oppilaitosten laitehankintoja, verkkoyhteyksien kehittymistä, opettajien kouluttautumista sekä arvioi pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tuen saatavuuden kehittymistä eri oppilaitoksissa näissä toimivien atk-tukihenkilöiden toimittamien raporttien pohjalta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymistä seurataan yhdessä opetussuunnitelman toteutumisen seurannan kanssa sekä erillisin kyselyin. Kunkin oppilaitoksen atk-vastaava yhdessä pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilön sekä koulun rehtorin kanssa muodostavat koulun oman atk-ryhmän, joka seuraa koulukohtaisen tietostrategian toteutumista. Ryhmä toimii yhteistyössä oppilaitosten yhteisen tietotekniikan seurantaryhmän kanssa ja raportoi tälle toteutuneista laitehankinnoista ja koulutuksesta sekä mahdollisista ongelmista.

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä:

Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä: Harjoittelukoulun oppilaan osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä: Peruskoulun päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin työvälineohjelmiin ja muihin oppimista tukeviin sovelluksiin sekä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä

Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä Harjoittelukoulun oppilaan TVT-osaamisen kuvaus peruskoulun päättyessä Peruskoulun päättyessä oppilas on tutustunut monipuolisesti erilaisiin työvälineohjelmiin ja muihin oppimista tukeviin sovelluksiin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Oppilas osaa hyödyntää itsenäisesti. ympäristöä opiskelussa. Oppilas hyödyntää suunnitelmallista. Oppilas osaa hyödyntää tietoja

Oppilas osaa hyödyntää itsenäisesti. ympäristöä opiskelussa. Oppilas hyödyntää suunnitelmallista. Oppilas osaa hyödyntää tietoja TVT-TAITOTASOJEN TIIVISTELMÄ A. KÄYTÄNNÖN TAIDOT JA OMA TUOTTAMINEN viestintäteknisen ympäristön ja ohjelmistojen Oppilas opettelee hyödyntämään tieto- ja viestintäteknistä Oppilas osaa hyödyntää itsenäisesti

Lisätiedot

Teemat. Osaamisen kohottaminen

Teemat. Osaamisen kohottaminen Teemat Strategian toimeenpano 23.11.2001 Toimeenpano: Mitkä toiminta-alueet valitaan? Vaihtoehtoisia toimintoja kuinka tvt-opetuskäytön kehittäminen organisoituu? kehittämistyöhön Keskustelua JANNE SARIOLA

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot