Suomen Pankin ennusteita

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita Osa 2 syksy 1986

2 SUOMEN PANKKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR (4) EC60 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS VUOSINA Tiivistelmä Lähivuosien suhdannekehitys läntisissä teollisuusmaissa arvioidaan alkuvuoden hidastuneesta kasvusta huolimatta varsin tyydyttäväksi. Kokonaistuotannon kasvua edesauttavat kevenevä rahapolitiikka erityisesti Yhdysvalloissa sekä öljyn hinnan odottamattoman suuren laskun aikaansaama tulonlisäys teollisuusmaissa. Kotimaisen kysynnän, erityisesti kulutuksen arvioidaan olevan alkuvaiheessa kasvua edistävän tekijän. Investointien ennustetaan elpyvän kysynnän ja talouspolitiikan vaikutuksesta ensi vuonna. Kasvua hidastavana tekijänä esiintyy Japanin ja Länsi-Euroopan heikko ulkomaisen kysynnän nettokasvu valuuttojen dollarin suhteen tapahtuneen voimakkaan revalvoitumisen vuoksi. Myös OPEC-maiden ja kehitysmaiden hidas tulokehitys toimii OECD-maiden vientiä jarruttavana tekijänä. Hintojen nousu jää ennusteperiodilla varsin hitaaksi lähinnä öljyn ja raaka-aineiden hintojen verkkaisen kasvun vuoksi. Inflaation arvioidaan kuitenkin lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana, eniten Yhdysvalloissa dollarin voimakkaan devalvoitumisen seurauksena ja jossain määrin myös muissa teollisuusmaissa kysynnän ja öljyn hinnan nousun aikaansaamana. TAULUKKO 1 Keskeiset ennusteluvut OECD-maiden BKT, määrä OECD-maiden kotim. kysynnän määrä OECD-maiden kotim. kysynnän hinta Suomen vientimarkkinat, määrä USD/DM, prosenttimuutos Raakaöl jy USD/tynnyri Raaka-aineiden hinnat Kehitys keväällä 1986 Kevään suhdannekehitys on ollut odotettua heikompaa lähes kaikissa suurissa teollisuusmaissa ja kokonaistuotannon kasvu on jäänyt näissä prosenttiyksikön verran keväällä ennustettua alhaisemmaksi. Kasvun hidastuminen on Euroopassa ja Japanissa, mutta osittain myös Yhdysvalloissa ollut seurausta ulkomaankaupan negatiivisesta vaikutuksesta kotimaiseen tuotantoon, mikä on johtunut suurista valuuttakurssien muutoksista ja öljyn hinnan laskun välittömistä negatiivisista vaikutuksista maailmantalouteen. Myös kehitysmaiden ostovoima on ollut heikko velkaantuneisuuden ja alhaisten raaka-aineiden reaalihintojen vuoksi. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvu ei ole juuri poikennut kevään ennusteesta, vaikka öljyn hinnan lasku on ollutkin odotettua voimakkaampi. Tämä on merkinnyt eri sektoreiden säästämisasteiden nousua. Inflaatiossa on havaittavissa maittain pieniä kehityseroja ennusteeseen

3 SUOMEN PAN KKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 Oletuksista verrattuna, mutta keskimäärin hintojen nousu on vastannut odotuksia. Merkityksellistä tulevaisuudennäkymien kannalta on se, että Yhdysvaltain korkotaso on tällä hetkellä keväällä arvioitua alempi, mikä on johtunut rahapolitiikan elvyttäväksi kääntyneestä linjasta. Linjan muutos on ollut seurausta Yhdysvaltain suhdannenäkymien selvästä heikkenemisestä sekä maan ulkoisen tasapainon parantamistarpeesta. Myös raaka-aineiden ja öljyn hinnat ovat nyt selvästi keväällä arvioitua alemmalla tasolla. Yhdysvaltain rahapolitiikan kevenevän linjan arvioidaan jatkuvan loppuvuoden ajan. Keskuspankin katsotaan pyrkivän maan ulkoisen tasapainon parantamiseen sekä hidastuneen kotimaisen kysynnän elvyttämiseen varsinkin, kun inflaatio on aikaisempien tavoitteiden mukaisesti tasaantunut. Dollarin devalvoitumispaineet ovat vallinneet varsin pitkään ja näkyneet Yhdysvaltain ja Euroopan valuuttojen lyhyiden korkojen eroina. Ensi vuoden aikana Yhdysvaltain rahapolitiikan arvioidaan olevan neutraalia, mikäli kokonaistuotannon kasvu kiihtyy odotetulla tavalla. Vuoden 1988 aikana nähdään keskuspankilla olevan jo tarvetta inflaation vastaiseen politiikkaan dollarin devalvoitumisen ja kysynnän lisääntymisen aiheuttamien hintojen nousupaineiden vuoksi. Euroopan teollisuusmaissa ei ole nähtävissä samanlaisia talouden tasapainottomuusongelmia kuin Yhdysvalloissa ja rahapolitiikan arvioidaan näin ollen pysyvän ennusteperiodilla lähes neutraalina. Euroopan ja Japanin ei myöskään uskota sanottavammin myöntyvän Yhdysvaltojen vaatimuksiin ryhtyä vuorostaan elvyttämään teollisuusmaiden taloutta varsinkin, kun kotimaisen kysynnän kasvu on jo käynnissä. Yhdysvaltain kevenevän rahapolitiikan ja edelleen USA:n ja Euroopan välillä vallitsevan korkoeron vuoksi valuuttakurssien tasapainottomuuskehityksen arvioidaan jatkuvan ennusteperiodilla niin, että teknisluonteisesti oletetaan dollarin kurssin devalvoituvan D-markan suhteen vuoden 1986 syyskuun alusta eteenpäin 5 prosentin vuosivauhtia vuoden 1988 loppuun. Euroopan maiden ja Japanin valuuttakurssien välisten suhteiden ei oleteta muuttuvan ennusteperiodilla. Suomen markan ja Ruotsin kruunun kurssit määräytyvät indeksipainojensa mukaan (ks. liite). Yhdysvaltain budjettialijäämän parantamistavoitteiden ja Gramm-Rudman-lain arvioidaan vaikuttavan vasta ennusteperiodin toisena vuonna liittovaltion menoihin. Tällöinkin tasapainon paraneminen tapahtuu pääasiassa suhdannenousun lisäämien liittovaltion tulojen kautta. Euroopan maissa ja Japanissa julkisen sektorin budjetin tasapaino ei ole ongelma, varsinkaan lisääntyvän kysynnän oloissa. Öljyntuottajamaiden arvioidaan onnistuvan tuotannon rajoitustoimissaan, jolloin raakaöljyn hinta nousee ennusteperiodilla osittain kylläkin kysynnän kasvun seurauksena kohti nykyisellä tuotantokapasiteetilla arvioitua tasapainohintaa 19 dollaria tynnyriltä. Teknisluonteisesti raakaöljyn maailmanmarkkina-

4 SUOMEN PANKKI SE KTOR I RAPORTT I Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 TAULUKKO 2 Politiikkaoletukset hinnan ennustetaan nousevan vuoden 1988 loppuun asti dollarin puolta vuotta kohti, jolloin nimellinen hinta nousee keskimäärin 10 % vuodessa. Ennusteperiodin lopulla raakaöljyn tynnyrihinta on 17.5 dollaria. Raaka-aineiden reaalihinnat pysyvät ennusteperiodilla edelleen alhaisina siten, että ensi vuonna ei tapahdu lainkaan nousua ja vuonna 1988 kasvu on vain kahden prosentin luokkaa. Tämä on seurausta ennusteperiodin alun hitaasta teollisuustuotannon kasvusta ja vähäisestä varastokysynnästä sekä edelleen jatkuvista kysynnän rakenteen muutoksista Rahapolitiikka Yhdysva 11 at kevenevä neturaal i kiristyvä - eurodollarikorko Eurooppa kevenevä neutraal i neutraal i - euro-om-korko Finanssipolitiikka Yhdysvallat neutraal i kiri styvä kiristyvä Eurooppa ki reä neutraali neutraal i Ennuste OECD-maiden bruttokansantuotteen vuosittaisen kasvuvauhdin arvioidaan lisääntyvän lähes kolmeen prosenttiin määrältään kahtena seuraavana vuonna, kun kuluvan vuoden alkupuolella kasvu putosi vajaaseen kahteen prosenttiin. Kasvun lisääntyminen perustuu Euroopan maissa kulutuskysyntään ja osittain myös kiinteisiin investointeihin. Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvun elpyminen nojaa yhtälailla ulkomaiseen ja kotimaiseen kysyntään. Maailmantalouden kysynnän elpyminen on näin ollen täysin teollistuneiden maiden varassa, jotka ovat hyötyneet öljyn ja raaka-aineiden alhaisista hinnoista. Kehitysmaiden kasvuedellytykset näyttävät heikoilta paitsi, että alenevat nimelliskorot vähentävät niiden velanhoitokustannuksia. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvu edesauttaa Suomen lännenviennin markkinoiden kasvua niin, että ensi ja seuraavana vuonna päästään noin viiden prosentin määrälliseen markkinoiden lisäykseen. Toteutunut ja odotettavissa oleva dollarin kurssimuutos edesauttaa Yhdysvaltain vientiä ja heikentää voimakkaasti Euroopan ja Japanin viennin kilpailukykyä Yhdysvaltojen suhteen kaikilla markkinoilla. Yhdysvaltain viennin ja tuonnin epäsuhta on kuitenkin tällä hetkellä sitä luokkaa, että sen vaihtotaseen alijäämien huomattava supistuminen ennustetullakin kurssikehityksellä vie vuosia. Tähän on osaltaan vaikuttamassa Yhdysvaltain tuonnin hintajouston alhaisuus ja tulojouston korkeus. Ottaen huomioon keskuspankin uuden elvyttävämmän

5 SUOMEN PANKKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 rahapolitiikan linjan Yhdysvaltain ulkomaankaupan alijäämän rahoitus muodostunee lähivuosina keskeiseksi ongelmaksi ja ennusteessa hahmotetun suhdannekehityksen riskitekijäksi. Kuluvan vuoden alkupuolella tapahtuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan voimakkaan alenemisen vaikutukset ovat toinen keskeinen arvioidun suhdannekehityksen epävarmuustekijä. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvuennuste perustuu pääasiassa eri malleilla tehtyihin simulointeihin öljyn hinnan alenemisen vaikutuksista. Näihin liittyy kuitenkin merkittäviä oletusluonteisia ongelmia öljyä tuottavien ja tuottamattomien kehitysmaiden kysynnän sopeutumisen ja teollisuusmaiden säästämisasteiden kehityksen osalta. Joka tapauksessa voidaan todeta, että öljyn hinnan lasku merkitsee huomattavaa nimellistulojen lisäystä öljyä tuottamattomille teollisuusmaille. Kaavamaisesti laskien öljystä aiheutuva tulojen kasvu osuutena OECD-maiden kokonaiskulutuksesta on lähes 6 % kuluvana vuonna, kun verrataan tilanteeseen, että öljyn maailmanmarkkinahinta ei olisi lainkaan laskenut. Käytettävissä olevien tulojen kasvu ei luonnollisesti kohdistu pelkästään kotitaloussektoriin, vaan osa menee yrityksille ja julkiselle sektorille, jonka politiikasta jakauma suuressa määrin riippuu. Kyseessä on joka tapauksessa melkoinen lataus, jonka purkautumisnopeus riippuu suuressa määrin eri sektoreiden suhdanneodotuksista ja säästämisasteiden joustamisesta. Ennusteessa on lähdetty siitä, että teollisuusmaiden kulutuskysyntä kiihtyy runsaaseen kolmen prosentin kasvuvauhtiin ensi ja seuraavana vuonna lähinnä öljyn hinnan laskun aiheuttaman tulonlisäyksen seurauksena. Myös kiinteiden investointien kasvuvauhdin arvioidaan lisääntyvän teollisuusmaissa neljään viiteen prosenttiin kysynnän kasvun ja reaalikorkojen laskun tuloksena. Reaalikorkojen lasku johtuu pääasiassa nimelliskorkojen alenemisesta, mutta ennusteperiodin lopulla myös pitkän aikavälin inflaatioodotukset pyrkivät nousemaan. Alkuvaiheessa tapahtuva energiainvestointien väheneminen korvautuu jatkossa asuntoinvestointien ja tuotannollisten investointien lisäyksellä. LIITTEET JAKELU Ennustetaul ukot Kuvi ot Malliin tehdyt muutokset S. Hämäläinen KT:n johto KT:n tutkijat KT:n laskentahenkilöstö KT: n arki sto

6 'SUOMEN PAHKK I Kansantalouden osasto ENNUSTE Luottamuksellinen KANSAINVÄLINEN TALOUS 1.1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS, HUOLTOTASE-ERÄT, %-MUUTOKSET VUOSITTAIN..."'8Z = YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~ TUONT 1, MAA KOTI M.KYS.MMRA KOTIM.KYS.HINTA JAPANI SAKSAN L-T RANSKA I So-BRITANNIA BKT MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA BKT MÄÄRÄ VIENTI, MMRä TUONT 1, MAA8~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS.HINTA BKT, ~ VIENTI, ~ TUONTI, MAA86 KOTIM.KYS.MMRA KOTIM.KYS.HI NTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~ TUONTI, ~. KOTIM.KYS.MAARA KOTlM.KYS.H I NTA RUOTSI BKT, ~ VIENTI, M~ TUONT 1, MAARA KOTI M.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA saa...-=a... = OECD-MMT YHT. BKT,~ (6-MAATA) (1) VIENTI, ~ TUONT 1, MAA6~ KOTI M.KYS.MAARA. KOTIM.KYS.HINTA == a=a... =... SVT-MAAT BKT, MÄÄRä VI ENT 1, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA =-... a=s... a===... MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ MUU MAAILMA (ML.SEV) OPEC KEHITYSMAAT =a =... MAA ILMANKAUPPA SUOMEN VIENTIMARKKINAT (PL MUU MAAILMA) == = a... DOLLARIN KURSSI,FIMIUSD KK.N EUROÖOLLARIKORKO 9.6 RAAKAÖLJY USD!TYNNYRI 28.8 R-AINEHINNAT (PL. ENERGIA),USD,%-M. 4.4 YKSIKKQTYQKUST. SUOMI KANS.VAL. %-M. 3.4% YKSIKKOTYOKUST. 14 MAATA KANS.VAL.,%-M. 1.3% SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI -2.0% KANS.VAL.!-M SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI 5.3% YHT. VAL. %-M % 0.1% -3.8% -4.7% % 2.4% -2.0% -2.1% % 2.5% -1.7% -3.6% % 2.6% -0.9% -1.6% 2.0% 2.7% 0.4% -0.1%... (1) Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Brltannla Ja RuotsI yhteense

7 ,, SUOMEN PANKK I ENNUSTE Luottamuksellinen Kensanta I ouden osasto KANSAINVÄLINEN 5UHDANNEKEHITYS.HUOLTOTASE-ERÄT, %-+1UUTOKSET PUOL I VUOS I TTA I N VUOS I TASOLLA... a... : 1985S1 1985S S2 1987S1 1987S2 1988S1 1988S :uaa... aaa...:: YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI MÄå8Ä TUONTI, MAARA KOTIM.KY5. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA JAPANI BKT, MÅÅR VI ENT 1, MAARA TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA SAKSAN L-T BKT, MÄÄRÄ VI ENT 1, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA RANSKA BKT, MÄÄRÄ VI ENT 1, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ ! KOTlM.KYS. MÄÄRÄ KOTlM.KYS.HINTA _.- I So-BRI TANN IA BKT, MÅÅR6. _ VIENTI, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KY5.HINTA RUOTSI BKT, MÄÄRÄ i~~:: ~ KOTIM.KYS. MAARA KOTlM.KYS.H I NTA ==.===... =-... = =====... =... =...:. OECD-+1AAT YHT. BKT, MÄÄRÄ (6 MAATA) (1) VIENTI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA = =======- =... =.===.===..-======= ====--= =====... =s ==... aa == == ==-== SVT-+1AAT BKT, MÅÅR VIENTI, MMRa TUONT 1, MAARa KOTIM.KYS. MAARA KOTIM.KYS.HINTA ==-=... == ==.. aaas==-... s:= ==.==-== =.==..._= _==_ MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ MUU MAAILMA (ML. SEV) OPEC KEH I TYSMAAT ~ ==_ =.~ =.===-.=... aa=a... =... == s MAA ILMANKAUPPA =... =... =... =... aaa... SUOMEN VIENTIMARKKINAT(PL MUU MAAILMA)... ==.== =-:... = DOLLARIN KURSSI,FIM/USD KK.~ EURODOLLARIKORKO RAAKAOLJY USDITYNNYRI RAAKA-AINEHINNAT PL. ENERGIA, % UUTOS VUOSITASOLLA YKS I KKQTYQKUST. SUOM I KANS. V AL. %-+1. VT YKSIKKOTYOKUST. 14 MAATA KANS.VAL %-+1. VT. SUHT.YKS.TYÖKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS.VAL.!-M. VT. SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI YHT.VAL. %-M. VT... =... (1) Yhdysvall at, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Brltannla Ja Ruotsi yhteensä.

8 BRUTTOKANSANTUOTE MllRlN MUUTOS VUOSITASOLLA OECD (6 MAATA) I~--~------~--~------~ YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) ----~ ~--~--~--~~--~---I Sep-86

9 SVT-MAIDEN TUONTI SUOMEN VIENTIMARKKINAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %,,% \ 101" \ I 'dl l~~ 110 o 1 \:1. I 1 \ \ 1;... 1 ii ~ y '1, ep-86

10 3 KK:N EUROKORKOJA EURODOLLARI CA) EURO-DM (8) I~--~----~~~----~--~----~----~--~ ---- KORKOERO (A-B) O~~19~7~4~~7~6~~~1I~8~0~~8~211~a~4~~~~~[ 3 KK: N EUROKORKOJA REAALISENA EURODOLLARI (C) OEFLATOITU USAN KOT.KOK.KYS.HINNALLA EURO-OM (0) OEFLATOITU SAKSAN KOT.KOK.KYS.HINNALLA I~---r----~--~----~--~~--~----r---~ REAALIKORKOERO (C-D) -5~~19-7-4~~7-6~~-78~~-8~0--~8-2~--8-4~~8~6~~~'-5 4-SEP-86

11 DOLLARIN KURSSIKEHITYS. FIM/USD 7,.7 r \A I 16 51, I, _._ , Sep-86

12 GENERAL GOVERNMENT BUDGET BALANCES (as a percentage af GNP/GOP) UNITED STATES 1% %1 GENERAL GOVERNMENT BUDGET BALANCES (as a percentage af GNP/GOP) MAJOR 7 COUNTRIES %1 1% -6' ' 6 JAPAN %~ I I ~% 0-6' 1980,, 1987 ' SMALLER COUNTRIES %~ I 1 \ ~% ' 1980 ' ' 6 GERMANY %~ I I ~% 0-6' 1980, '-6 TOTAL OECD %1 1 1% -6' 1980 ' 1981 ' 1982 ' 1983 ' 1984 ' 1985 ' Lähde:OECD kevään ennuste (1986) Aug-~", E I 1 l Aug-

13 OECD (6-MAA T A) INFLAATIO (KOTIMAISEN KYSYNNÄN HINTA) VUOSITASON PROSENTTIMUUTOS %~--~----~--~----~--~----~--~--~ 15~-r-r----r----r----~ ~ 10~--~----r----r~~ ~ 5~---r----r---~----+-~~----~---+--~ YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) %~--~----~--~----~--~----~--~--~% 15~---r----r----r ~15 O~~19-7-4~~7-6~~7-8~~8-0~~8-2~~-84~~-86~~~ EP-86

14 RAAKADLJYN SPOT-HINTA (ARABIAN LIGHT) usd/b ~ ~----~------~usd/b 20~---~ ~------~------~----r~~+----~ 10~~~~ ~------~---~ ~ O~~~~---~~~---~~~---~~~~---~~~I öljyn REAALIHINTA RAAKAöLJYN SPOT-HINTA/OECD KOT.KOK.KYS.HINTA. 75=100 Ind. Ind. 250~---~ T~~------~ ~ 200~----r ~~---~ ~ 150~ ~------~------~~~ ~ 50~~-r ~------~----r ~ 0~~1-97-4~~76~~-78~~-80~~-8-2~~8-4~~8-6~~8~8 0 4-Sep-86

15 HWWA RAAKA-AINEHINTAINOEKSI PLo ENERGIA Ind.~ ~----~--~ Ind. 100~~-+~~+---~----~----~ ~ RAAKA-AINEIDEN REAALIHINTA HWWA RAAKA-AINEHINTAINOEKSI PLo ENERGIAi_~CD-MAIOEN KOT.KOK.KYS.HINT~ 75=100 Ind. Ind. 50~~1-97-4~~76~~-7-8~~8-0~~8-2~~8-4~~8-6~~8~ Sep-86

16 EUROOPPA (4 MAATA) MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA YKSITYINEN KlLUTUS KIINTElT INVESTOINNIT I ~--~----~--~~--~----~--- 3-SEP-SC. VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) S~---r----~--~----~--~~ ~ I KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNfA JULKINEN KULUTUS I

17 eurooppa l4 MAATAJ BKT (A) KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ (B)... MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %..% 3-SEP ~. '~----~------r-----~ ~ r-----~ r/ \ l\ 2 5 l' f.. /t-. I \.'. l:zz _ ss=:: I I \ f '- O 0 I,~.I, -~ 1 v i '" '-_' I l' r.- I ~974 I L5. 0 NETTOVIENTI (A-B) 5.0 ' i 2.5 I A I Ix 12.5 o. 0 1 \ 1 7"iI:: /1 \: /- 1 \ I 1" I '" :J:::::;;:s = ' 2.5

18 , I I I I I (C aj an 'P co co co co "II;f aj CD cu co 0 aj 0 ei) -CO -JC~ ~~ Z..J >0 en en >~ ~~ en en ~o Z::l 0> ~ 1- oen ~C) «~..J..J i;... «_ > ~~z en -:EJC... a: >- ~~JC 0 ~OJC :t: CO~:E >- ",... aj (C,... -en I ~ -M... z "II;f,... UJ en > 1-1- UJ Z an CO... CO... ~... en ~ an I

19 YHDYSVALLAT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ VIENTI. MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %, 1%,,, "'" ~ t,. I, I I ", I I 201 ' 120, I \,\ o 1 ~ 1, 1 =n '" ~ /1 k ; 1 I t' 10-20' '-20 8-Sep-86

20 YHDYSVALLAT BKT TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %1 1%," ', 251 : ~ I, 01 '\:z,.',1 k "'1' \1 - l'-,-...,.~_ ~ " k,.., SEP-86 I~ ' ' 50 TUONTIAt.TTIUS 20r ==:J15 10 I -.J ~ 86 88~

21 YHDYSVALLAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA YKSITYINEN KlR..UTUS KIINTEÄT INVESTOINNIT I~--~----~--~----~--~~ ~ E ~----~----~~~ ~~O VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) I----~----~--~ ~ ~-----a.t----I--"""I _--~ ~-----p-a l!!=-.j _-~ -5.0 ~~19-7-4~~7-6~ ~-8~0~~8-2~--8-4~~8-6~~~ KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNfA JULKINEN KULUTUS X ~----~ ~ ~--~~ J------I-----~--~

22 JAPANI BKT (A) KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ (B) --~-- MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %, 1% B-SEP-B , ta '" I 1»... ~ 1-51 t -10' ; i- to NETTOVIENTI (A-B) ' '-5

23 JAPANI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA 8-SEP-I~ YKSITYINEN KULUTUS KIINTElT INVESTOINNIT ---~- I~--~----~ ~----~--~----~--~ 10~ ~~~~---r ~~~-r E-~~----~----~ ~~---+--~ -20~~~--~~~-7-8~~8-0~~-82~~-8~4~~8-6~~8~8-20 VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) %~--~----~----~--~----~--~~--~--~ 5.0 ~~r+----;-----~--_+----~--~~--_+--~ 2.5 ~~r+----~----~ ~---+--~ ~...,~ t i L ~--'--...I.--~7-8~~8-0~~-82~...-8~4~-'--8-6~~--I KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNIA JULKINEN KULUTUS I----~----~----~--~----~----~--~--~% M ~----~ ~---+--~15 10~ ~ ~----t ~10-10L ~--'--76~~-7-8~~8-0~ L ~--~88-10

24 RUOTSI BKT TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %~~% 3-SEP-B6 20~ ; ~----~~----_ ~ 10 L,.. ;... \ I J1 \ J., _ :::J 1 0 \ of \/ \ I ~ C~~ ~ r ~ II -""---'\1.~~'-7' T',' II.~ ' ",4: ==t c / 1 I -20' ; ~ 20 TUONTIALTTIUS 35', ' '25

25 VAIHTOTASEVAJEET, YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) JAPANI OPEC JA KEHITYSMAAT MRO USO ~ r- r o r- ~~!! _. ~...".--..."....". -..." ".,,'"..." " r-... r- ~ t-..- r- r- r " - r- t- t r-tr '". -..., , " ~ ~ '"""i " " --< ~ , J o l -l --i - - I Sep-86

26 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen (10) EC65 1 VIENTI 1 Toteutunut kehitys 1986 alkupuolelle 2 Vientimarkkinoiden kehitys 3 Vientimenestykseen vaikuttavat tekijät 4 Vientikehitys toimialoittain a) Metsäteollisuus c) Metalliteollisuus 5 Muut toimi alat 6 Ennuste 7 Käytetyt menetelmät LIITE 1 Suomen viennin markkinaosuuksista vuoden 1986 alkupuoliskolla Liitekuviot II TUONTI LIITTEET 1 Tuonnin määrä Raaka-aineiden tuonti Raakaöljy ja polttoaineet Valmiit tavarat 2 Palvelusten tuonti Tuontihinnat (Raaka-aineet (pl. Öljy» Raakaöljy ja polttoaineet Valmiit tavarat Koko tuonti Kuvioita Mallien antamat ennusteet Lännenkaupan tase öljyistä puhdistettuna Vaihtotaseen dekomponointi

27 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen EC65 1 Toteutunut kehitys 1986 alkupuolelle 2 Vientimarkkinoiden kehitys Teollisuustuotannon kasvu länsimaissa oli lähes pysähdyksissä viime vuoden puolesta välistä kuluvan vuoden alkupuolelle asti. Tämä heijastui myös länsivientiin, joka supistui vuoden 1985 jälkipuoliskolla edellisestä vuosipuoliskosta 4 %, kuluvan vuoden alkupuoliskon jäädessä viime vuoden lopun tasolle. Vientihintojen viime vuonna alkanut lasku jatkui tänä vuonna toiselle neljännekselle asti. Länsiviennin kehitys jäi odottamattoman huonoksi kaikilla päätoimialoilla. ~Wös metallituoteteollisuudessa, jossa vielä keväällä odotettiin melkoista menestystä lännessä, vientitoimitukset jäivät alhaisiksi. Itävienti supistui 1986 alkupuoliskolla 11 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta, tosin osittain lakot siirsivät toimituksia. Kun myös palvelusten vienti väheni kauppalaivaston supistumisen ja Tschernobylin onnettomuuden aikaansaaman matkustustulojen menetysten vuoksi huomattavasti, tavaroiden ja palvelusten vienti jäi todella heikoksi kuluvan vuoden alkupuolella. Kansainvälisen ennusteen mukaan kysynnän kasvu OECD-maissa painottuu ennusteperiodilla yksityiseen kulutukseen. Siten, huolimatta öljyn hinnan laskusta, maailmankauppa kasvanee ennustejaksolla keskimäärin ainoastaan 3.5 %, nousuvauhdin hitaasti kiihtyessä ennustejakson loppua kohti. Suomen vientimarkkinat (pl. SEV) kasvavat sen sijaan hiukan nopeammin, n. 4 % keskimäärin. Tuonti kasvanee ennustejaksolla voimakkaimmin USA:ssa ja Japanissa, mutta Suomen osuus USA:n tuonnista putosi jo 1986 alkupuoleen mennessä niin paljon, ettei USA:n markkinoilla ole enää sellaista merkitystä kuin edellisinä vuosina (ks. liiteraportti). OPECin tuonti supistunee edelleen jatkossa, mutta Suomen vienti OPEC-maihin on jo supistunut niin paljon ettei sillä ole enää kokonaisuuden kannalta kovin paljon painoa. Länsiviennissä painopiste jääneekin ennustejaksolla Eurooppaan, jossa tuonnin kasvu pysyy suhteellisen hitaana. Euroopassakin kysyntä painottunee kulutukseen, ainoastaan Länsi-Saksassa investoinnit alkavat kasvaa merkittävästi kuluvan vuoden lopulla. Idänkaupan oletetaan ennustessa sopeutuvan alentuneeseen öljyn hintaan siten, että ensi vuonna vaihtotase on tasapainossa ja kuluvana vuonna syntyvää n. 2 mrd. markan saldon ylärajan ylitystä aloitetaan kuolettamaan jo vuonna Koska idäntuonnin määrällisen kasvun arvioidaan jäävän vähäiseksi merkitsee saldo-oletus että idänvienti supistuu volyymiltaan ensi vuonna -29 % tämän vuoden 6 prosentin lisäksi. Ajanjakson lopulla vienti itään supistuisi vielä vajaat 3 %. Runsaista viennin leikkauksista huolimatta ennusteperiodin lopussa

28 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORIRAPORTTI Luottamuksellinen EC65 3 Vientimenestykseen vaikuttavat tekijät Suomen saatava Neuvostoliitolta olisi vielä 4 mrd. markkaa, mikä olisi hoidettava ennen 5-vuotiskauden loppua. Huolimatta toukokuun minidevalvaatiosta suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky heikkenee koko ennustejaksolla selvästi enemmän kuin keväällä arvioitiin. Kumulatiiviseti kilpailukyky heikkenisi -7.5 % , kun keväällä arvio oli vain -2.1 %. Kilpailukykyä on tosin korjattu erilaisilla IItempuilla ll kuten energiaverouudistuksella. Sen sijaan suhteessa Länsi-Eurooppaan kilpailukyky ei enää heikkenisi johtuen markan devalvoitumisesta eurooppalaisiin valuuttoihin (ks. kuvio 1). Länsiviennin jousto suhteellisten yksikkötyökustannusten suhteen on suuruusluokkaa 0.5, jolloin kilpailukyvyn vaikutus länsivientiin olisi koko ennustejaksolla lähes -4 %. Kotimaisista kustannuksista johtuen myöskään vientihinnat eivät manufaktuuriteollisuudessa laske suhteessa kilpailijoihin riittävästi markkinaosuuksien valtaamiseksi. Raakaaineiden maailmanmarkkinahintojen taso jäänee myös suhdannetilanteeseen nähden alhaiseksi (tosin metsäteollisuuden vientihinnat nousevat lievästi), joten vaihtosuhteen paranemisestakaan ei synny palkanmaksun vaaraa. Suomen viennin hyödykerakenne ei suhdannenoususta huolimatta anna pontta viennille raaka-aineiden kysyntänäkymien ollessa vaisuja ja samoin raskaiden investointiohjelmien jäädessä vähäisiksi. Idänviennistä vapautuva kapasiteetti ei lisää ennustejakson aikana merkittävästi länsivientiä. Tähän on kaksi syytä: 1) Idänvientiin erikoistunutta tuotantokapasiteettia on osin vaikea muuttaa länsiviennin kysyntää vastaavaksi. Esimerkiksi paperiteollisuuden itään toimitetuille tuotteille ei liene kovin paljon länsi kysyntää (toim.joht. Hakkarainen vierailunsa aikana). Samoin osa metalliteollisuuden vientituotteista on vaikeasti markkinoitavissa länteen. TEVANAKE-teollisuus joutuu puolestaan kilpailuun halpatuontitavaroiden kanssa, joten nekin yritykset joutuvat panostamaan designiin ennen länsimarkkinoiden avautumista, vaikka konekapasiteetti olisikin soveltuvaa. 2) Toinen tekijä ovat kotimaiset palkkakustannukset. Nimelliset palkkasopimukset on naulattu kiinni pariksi vuodeksi, joten markkinaosuuksien valtaamiseen tarvittava vientihintojen aleneminen ei liene saavutettavissa. Työttämyysasteen reipas nousu vähentänee palkkapaineita ennusteperiodin lopulla, mutta viiveiden (n. 1.5 vuotta) vuoksi tämä ei ehdi vielä vaikuttaa. Siten idänviennin supistumisen länsivientiä lisäävä vaikutus jää pääosin ennusteperiodin ulkopuolelle.

29 suor~en PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen EC65 4 Vientikehitys toimialoittain a) Metsäteollisuus c) Metalliteollisuus Metsäteollisuuden yksikköarvoindeksit, kuten Tilastokeskuksen vientihintaindeksikin nousivat heinäkuussa melkoisesti. Vaikka elokuussa niihin TK:n mukaan tulikin hieman takapakkia näyttäisi eri indikaattorien mukaan kysyntä ja siten hintakehitys melko suotuisalta metsäteollisuudessa loppuvuodesta. Tosin paperiteollisuudessa eri tuotteiden osalta kehitys poikkeaa melkoisesti. Sellun hinnat noussevat loppuvuodesta melkoisesti, mutta joidenkin suomalaisten yritysten viime vuosina melkoisesti investoiman LWC-paperin hinnat ovat laskussa Länsi-Saksan paperiteollisuuden kanssa syntyneen dispuutin vuoksi. Kuluvana vuonna arvioidaan länteen vietyjen määri en säilyvän sekä puu- että paperi teo 11 i suudessa keskimäärin viime vuoden tasolla. Ennusteen mukaan vienti kasvaisi siten reippasti alkuvuodesta. Metsäteollisuudessa ensi vuoden kysyntäarviot ovat ennusteessa varovaisia juuri epäyhtenäisen kehityksen vuoksi. Mm. Brasilia vähentää lyhytkuituisen sellun vientiä ensi vuonna kotimaan tarpeen vuoksi, mikä saattaa nostaa jonkin verran markkinasellun maailmanmarkkinahintoja. Toisaalta paperipuolella hintakehitykseen liittynee emo syistä melkoisesti epävarmuutta. Samoin heikentynyt Amerikan sisäinen markkinatilanne saattaa heijastua dollarin halvettua Euroopassa. Puutavarapuolella hinnat ja Eurooppaan kysytyt määrät ovat elpyneet kuluvan vuoden aikana voimakkaasti. Toisaalta OPECmaiden ja Pohjois-Afrikan kysyntä Suomen ja Ruotsin sahatavaralle on romahtanut. Etelä-Ruotsin tukkipuupula jossain määrin pitänee tarjontaa kurissa (samoin Kanadan lakot) ja sahatavaran hinnat ilmeisesti nousevat vielä jatkossa. Metsäteollisuuden vientimäärien kasvun länteen (ensi vuonna n. 4-5 %) on ennusteessa arvioitu tavanomaiseen suhdannetilanteeseen verrattuna vaatimattomaksi. Toisaalta paperiteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on säilynyt suhteellisen korkeana, jo 11 oi n markkinoi den "pil aarni seen" ei 1 i ene tarvetta. Toisaalta tukki puun kantohinnat ovat laskusta huolimatta edelleen korkeat suhteessa vientihintaan, mikä ei antane aihetta järin suuriin vientiponnistuksiin. Sahojen lopettamiset ovat myös lisänneet jäljellä olevan kapasiteetin käyttöasteita. Sen sijaan melkoista epävarmuutta on miten reaalikorkojen nousu ja toisaalta kantohintojen lasku vaikuttaa tukki puun tarjontaan. Metalliteollisuuden länsivientiennustetta on keväästä revisioitu huomattavasti alaspäin. Kevään ennusteessa oltiin (yhdessä toimialajärjestöjen kanssa) ylioptimistisia sekä