Suomen Pankin ennusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pankin ennusteita"

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita Osa 2 syksy 1986

2 SUOMEN PANKKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR (4) EC60 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS VUOSINA Tiivistelmä Lähivuosien suhdannekehitys läntisissä teollisuusmaissa arvioidaan alkuvuoden hidastuneesta kasvusta huolimatta varsin tyydyttäväksi. Kokonaistuotannon kasvua edesauttavat kevenevä rahapolitiikka erityisesti Yhdysvalloissa sekä öljyn hinnan odottamattoman suuren laskun aikaansaama tulonlisäys teollisuusmaissa. Kotimaisen kysynnän, erityisesti kulutuksen arvioidaan olevan alkuvaiheessa kasvua edistävän tekijän. Investointien ennustetaan elpyvän kysynnän ja talouspolitiikan vaikutuksesta ensi vuonna. Kasvua hidastavana tekijänä esiintyy Japanin ja Länsi-Euroopan heikko ulkomaisen kysynnän nettokasvu valuuttojen dollarin suhteen tapahtuneen voimakkaan revalvoitumisen vuoksi. Myös OPEC-maiden ja kehitysmaiden hidas tulokehitys toimii OECD-maiden vientiä jarruttavana tekijänä. Hintojen nousu jää ennusteperiodilla varsin hitaaksi lähinnä öljyn ja raaka-aineiden hintojen verkkaisen kasvun vuoksi. Inflaation arvioidaan kuitenkin lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana, eniten Yhdysvalloissa dollarin voimakkaan devalvoitumisen seurauksena ja jossain määrin myös muissa teollisuusmaissa kysynnän ja öljyn hinnan nousun aikaansaamana. TAULUKKO 1 Keskeiset ennusteluvut OECD-maiden BKT, määrä OECD-maiden kotim. kysynnän määrä OECD-maiden kotim. kysynnän hinta Suomen vientimarkkinat, määrä USD/DM, prosenttimuutos Raakaöl jy USD/tynnyri Raaka-aineiden hinnat Kehitys keväällä 1986 Kevään suhdannekehitys on ollut odotettua heikompaa lähes kaikissa suurissa teollisuusmaissa ja kokonaistuotannon kasvu on jäänyt näissä prosenttiyksikön verran keväällä ennustettua alhaisemmaksi. Kasvun hidastuminen on Euroopassa ja Japanissa, mutta osittain myös Yhdysvalloissa ollut seurausta ulkomaankaupan negatiivisesta vaikutuksesta kotimaiseen tuotantoon, mikä on johtunut suurista valuuttakurssien muutoksista ja öljyn hinnan laskun välittömistä negatiivisista vaikutuksista maailmantalouteen. Myös kehitysmaiden ostovoima on ollut heikko velkaantuneisuuden ja alhaisten raaka-aineiden reaalihintojen vuoksi. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvu ei ole juuri poikennut kevään ennusteesta, vaikka öljyn hinnan lasku on ollutkin odotettua voimakkaampi. Tämä on merkinnyt eri sektoreiden säästämisasteiden nousua. Inflaatiossa on havaittavissa maittain pieniä kehityseroja ennusteeseen

3 SUOMEN PAN KKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 Oletuksista verrattuna, mutta keskimäärin hintojen nousu on vastannut odotuksia. Merkityksellistä tulevaisuudennäkymien kannalta on se, että Yhdysvaltain korkotaso on tällä hetkellä keväällä arvioitua alempi, mikä on johtunut rahapolitiikan elvyttäväksi kääntyneestä linjasta. Linjan muutos on ollut seurausta Yhdysvaltain suhdannenäkymien selvästä heikkenemisestä sekä maan ulkoisen tasapainon parantamistarpeesta. Myös raaka-aineiden ja öljyn hinnat ovat nyt selvästi keväällä arvioitua alemmalla tasolla. Yhdysvaltain rahapolitiikan kevenevän linjan arvioidaan jatkuvan loppuvuoden ajan. Keskuspankin katsotaan pyrkivän maan ulkoisen tasapainon parantamiseen sekä hidastuneen kotimaisen kysynnän elvyttämiseen varsinkin, kun inflaatio on aikaisempien tavoitteiden mukaisesti tasaantunut. Dollarin devalvoitumispaineet ovat vallinneet varsin pitkään ja näkyneet Yhdysvaltain ja Euroopan valuuttojen lyhyiden korkojen eroina. Ensi vuoden aikana Yhdysvaltain rahapolitiikan arvioidaan olevan neutraalia, mikäli kokonaistuotannon kasvu kiihtyy odotetulla tavalla. Vuoden 1988 aikana nähdään keskuspankilla olevan jo tarvetta inflaation vastaiseen politiikkaan dollarin devalvoitumisen ja kysynnän lisääntymisen aiheuttamien hintojen nousupaineiden vuoksi. Euroopan teollisuusmaissa ei ole nähtävissä samanlaisia talouden tasapainottomuusongelmia kuin Yhdysvalloissa ja rahapolitiikan arvioidaan näin ollen pysyvän ennusteperiodilla lähes neutraalina. Euroopan ja Japanin ei myöskään uskota sanottavammin myöntyvän Yhdysvaltojen vaatimuksiin ryhtyä vuorostaan elvyttämään teollisuusmaiden taloutta varsinkin, kun kotimaisen kysynnän kasvu on jo käynnissä. Yhdysvaltain kevenevän rahapolitiikan ja edelleen USA:n ja Euroopan välillä vallitsevan korkoeron vuoksi valuuttakurssien tasapainottomuuskehityksen arvioidaan jatkuvan ennusteperiodilla niin, että teknisluonteisesti oletetaan dollarin kurssin devalvoituvan D-markan suhteen vuoden 1986 syyskuun alusta eteenpäin 5 prosentin vuosivauhtia vuoden 1988 loppuun. Euroopan maiden ja Japanin valuuttakurssien välisten suhteiden ei oleteta muuttuvan ennusteperiodilla. Suomen markan ja Ruotsin kruunun kurssit määräytyvät indeksipainojensa mukaan (ks. liite). Yhdysvaltain budjettialijäämän parantamistavoitteiden ja Gramm-Rudman-lain arvioidaan vaikuttavan vasta ennusteperiodin toisena vuonna liittovaltion menoihin. Tällöinkin tasapainon paraneminen tapahtuu pääasiassa suhdannenousun lisäämien liittovaltion tulojen kautta. Euroopan maissa ja Japanissa julkisen sektorin budjetin tasapaino ei ole ongelma, varsinkaan lisääntyvän kysynnän oloissa. Öljyntuottajamaiden arvioidaan onnistuvan tuotannon rajoitustoimissaan, jolloin raakaöljyn hinta nousee ennusteperiodilla osittain kylläkin kysynnän kasvun seurauksena kohti nykyisellä tuotantokapasiteetilla arvioitua tasapainohintaa 19 dollaria tynnyriltä. Teknisluonteisesti raakaöljyn maailmanmarkkina-

4 SUOMEN PANKKI SE KTOR I RAPORTT I Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 TAULUKKO 2 Politiikkaoletukset hinnan ennustetaan nousevan vuoden 1988 loppuun asti dollarin puolta vuotta kohti, jolloin nimellinen hinta nousee keskimäärin 10 % vuodessa. Ennusteperiodin lopulla raakaöljyn tynnyrihinta on 17.5 dollaria. Raaka-aineiden reaalihinnat pysyvät ennusteperiodilla edelleen alhaisina siten, että ensi vuonna ei tapahdu lainkaan nousua ja vuonna 1988 kasvu on vain kahden prosentin luokkaa. Tämä on seurausta ennusteperiodin alun hitaasta teollisuustuotannon kasvusta ja vähäisestä varastokysynnästä sekä edelleen jatkuvista kysynnän rakenteen muutoksista Rahapolitiikka Yhdysva 11 at kevenevä neturaal i kiristyvä - eurodollarikorko Eurooppa kevenevä neutraal i neutraal i - euro-om-korko Finanssipolitiikka Yhdysvallat neutraal i kiri styvä kiristyvä Eurooppa ki reä neutraali neutraal i Ennuste OECD-maiden bruttokansantuotteen vuosittaisen kasvuvauhdin arvioidaan lisääntyvän lähes kolmeen prosenttiin määrältään kahtena seuraavana vuonna, kun kuluvan vuoden alkupuolella kasvu putosi vajaaseen kahteen prosenttiin. Kasvun lisääntyminen perustuu Euroopan maissa kulutuskysyntään ja osittain myös kiinteisiin investointeihin. Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvun elpyminen nojaa yhtälailla ulkomaiseen ja kotimaiseen kysyntään. Maailmantalouden kysynnän elpyminen on näin ollen täysin teollistuneiden maiden varassa, jotka ovat hyötyneet öljyn ja raaka-aineiden alhaisista hinnoista. Kehitysmaiden kasvuedellytykset näyttävät heikoilta paitsi, että alenevat nimelliskorot vähentävät niiden velanhoitokustannuksia. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvu edesauttaa Suomen lännenviennin markkinoiden kasvua niin, että ensi ja seuraavana vuonna päästään noin viiden prosentin määrälliseen markkinoiden lisäykseen. Toteutunut ja odotettavissa oleva dollarin kurssimuutos edesauttaa Yhdysvaltain vientiä ja heikentää voimakkaasti Euroopan ja Japanin viennin kilpailukykyä Yhdysvaltojen suhteen kaikilla markkinoilla. Yhdysvaltain viennin ja tuonnin epäsuhta on kuitenkin tällä hetkellä sitä luokkaa, että sen vaihtotaseen alijäämien huomattava supistuminen ennustetullakin kurssikehityksellä vie vuosia. Tähän on osaltaan vaikuttamassa Yhdysvaltain tuonnin hintajouston alhaisuus ja tulojouston korkeus. Ottaen huomioon keskuspankin uuden elvyttävämmän

5 SUOMEN PANKKI SE KTOR 1 RAPORTTI Kansantalouden osasto Luottamuksellinen H. Kuosmanen, 1. Pyyhtiä R. Siiskonen/AR EC60 rahapolitiikan linjan Yhdysvaltain ulkomaankaupan alijäämän rahoitus muodostunee lähivuosina keskeiseksi ongelmaksi ja ennusteessa hahmotetun suhdannekehityksen riskitekijäksi. Kuluvan vuoden alkupuolella tapahtuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan voimakkaan alenemisen vaikutukset ovat toinen keskeinen arvioidun suhdannekehityksen epävarmuustekijä. Teollisuusmaiden kotimaisen kysynnän kasvuennuste perustuu pääasiassa eri malleilla tehtyihin simulointeihin öljyn hinnan alenemisen vaikutuksista. Näihin liittyy kuitenkin merkittäviä oletusluonteisia ongelmia öljyä tuottavien ja tuottamattomien kehitysmaiden kysynnän sopeutumisen ja teollisuusmaiden säästämisasteiden kehityksen osalta. Joka tapauksessa voidaan todeta, että öljyn hinnan lasku merkitsee huomattavaa nimellistulojen lisäystä öljyä tuottamattomille teollisuusmaille. Kaavamaisesti laskien öljystä aiheutuva tulojen kasvu osuutena OECD-maiden kokonaiskulutuksesta on lähes 6 % kuluvana vuonna, kun verrataan tilanteeseen, että öljyn maailmanmarkkinahinta ei olisi lainkaan laskenut. Käytettävissä olevien tulojen kasvu ei luonnollisesti kohdistu pelkästään kotitaloussektoriin, vaan osa menee yrityksille ja julkiselle sektorille, jonka politiikasta jakauma suuressa määrin riippuu. Kyseessä on joka tapauksessa melkoinen lataus, jonka purkautumisnopeus riippuu suuressa määrin eri sektoreiden suhdanneodotuksista ja säästämisasteiden joustamisesta. Ennusteessa on lähdetty siitä, että teollisuusmaiden kulutuskysyntä kiihtyy runsaaseen kolmen prosentin kasvuvauhtiin ensi ja seuraavana vuonna lähinnä öljyn hinnan laskun aiheuttaman tulonlisäyksen seurauksena. Myös kiinteiden investointien kasvuvauhdin arvioidaan lisääntyvän teollisuusmaissa neljään viiteen prosenttiin kysynnän kasvun ja reaalikorkojen laskun tuloksena. Reaalikorkojen lasku johtuu pääasiassa nimelliskorkojen alenemisesta, mutta ennusteperiodin lopulla myös pitkän aikavälin inflaatioodotukset pyrkivät nousemaan. Alkuvaiheessa tapahtuva energiainvestointien väheneminen korvautuu jatkossa asuntoinvestointien ja tuotannollisten investointien lisäyksellä. LIITTEET JAKELU Ennustetaul ukot Kuvi ot Malliin tehdyt muutokset S. Hämäläinen KT:n johto KT:n tutkijat KT:n laskentahenkilöstö KT: n arki sto

6 'SUOMEN PAHKK I Kansantalouden osasto ENNUSTE Luottamuksellinen KANSAINVÄLINEN TALOUS 1.1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS, HUOLTOTASE-ERÄT, %-MUUTOKSET VUOSITTAIN..."'8Z = YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~ TUONT 1, MAA KOTI M.KYS.MMRA KOTIM.KYS.HINTA JAPANI SAKSAN L-T RANSKA I So-BRITANNIA BKT MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA BKT MÄÄRÄ VIENTI, MMRä TUONT 1, MAA8~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS.HINTA BKT, ~ VIENTI, ~ TUONTI, MAA86 KOTIM.KYS.MMRA KOTIM.KYS.HI NTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~ TUONTI, ~. KOTIM.KYS.MAARA KOTlM.KYS.H I NTA RUOTSI BKT, ~ VIENTI, M~ TUONT 1, MAARA KOTI M.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA saa...-=a... = OECD-MMT YHT. BKT,~ (6-MAATA) (1) VIENTI, ~ TUONT 1, MAA6~ KOTI M.KYS.MAARA. KOTIM.KYS.HINTA == a=a... =... SVT-MAAT BKT, MÄÄRä VI ENT 1, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS.MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA =-... a=s... a===... MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ MUU MAAILMA (ML.SEV) OPEC KEHITYSMAAT =a =... MAA ILMANKAUPPA SUOMEN VIENTIMARKKINAT (PL MUU MAAILMA) == = a... DOLLARIN KURSSI,FIMIUSD KK.N EUROÖOLLARIKORKO 9.6 RAAKAÖLJY USD!TYNNYRI 28.8 R-AINEHINNAT (PL. ENERGIA),USD,%-M. 4.4 YKSIKKQTYQKUST. SUOMI KANS.VAL. %-M. 3.4% YKSIKKOTYOKUST. 14 MAATA KANS.VAL.,%-M. 1.3% SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI -2.0% KANS.VAL.!-M SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI 5.3% YHT. VAL. %-M % 0.1% -3.8% -4.7% % 2.4% -2.0% -2.1% % 2.5% -1.7% -3.6% % 2.6% -0.9% -1.6% 2.0% 2.7% 0.4% -0.1%... (1) Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Brltannla Ja RuotsI yhteense

7 ,, SUOMEN PANKK I ENNUSTE Luottamuksellinen Kensanta I ouden osasto KANSAINVÄLINEN 5UHDANNEKEHITYS.HUOLTOTASE-ERÄT, %-+1UUTOKSET PUOL I VUOS I TTA I N VUOS I TASOLLA... a... : 1985S1 1985S S2 1987S1 1987S2 1988S1 1988S :uaa... aaa...:: YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI MÄå8Ä TUONTI, MAARA KOTIM.KY5. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA JAPANI BKT, MÅÅR VI ENT 1, MAARA TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA SAKSAN L-T BKT, MÄÄRÄ VI ENT 1, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HI NTA RANSKA BKT, MÄÄRÄ VI ENT 1, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ ! KOTlM.KYS. MÄÄRÄ KOTlM.KYS.HINTA _.- I So-BRI TANN IA BKT, MÅÅR6. _ VIENTI, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KY5.HINTA RUOTSI BKT, MÄÄRÄ i~~:: ~ KOTIM.KYS. MAARA KOTlM.KYS.H I NTA ==.===... =-... = =====... =... =...:. OECD-+1AAT YHT. BKT, MÄÄRÄ (6 MAATA) (1) VIENTI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA = =======- =... =.===.===..-======= ====--= =====... =s ==... aa == == ==-== SVT-+1AAT BKT, MÅÅR VIENTI, MMRa TUONT 1, MAARa KOTIM.KYS. MAARA KOTIM.KYS.HINTA ==-=... == ==.. aaas==-... s:= ==.==-== =.==..._= _==_ MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ MUU MAAILMA (ML. SEV) OPEC KEH I TYSMAAT ~ ==_ =.~ =.===-.=... aa=a... =... == s MAA ILMANKAUPPA =... =... =... =... aaa... SUOMEN VIENTIMARKKINAT(PL MUU MAAILMA)... ==.== =-:... = DOLLARIN KURSSI,FIM/USD KK.~ EURODOLLARIKORKO RAAKAOLJY USDITYNNYRI RAAKA-AINEHINNAT PL. ENERGIA, % UUTOS VUOSITASOLLA YKS I KKQTYQKUST. SUOM I KANS. V AL. %-+1. VT YKSIKKOTYOKUST. 14 MAATA KANS.VAL %-+1. VT. SUHT.YKS.TYÖKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS.VAL.!-M. VT. SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI YHT.VAL. %-M. VT... =... (1) Yhdysvall at, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Brltannla Ja Ruotsi yhteensä.

8 BRUTTOKANSANTUOTE MllRlN MUUTOS VUOSITASOLLA OECD (6 MAATA) I~--~------~--~------~ YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) ----~ ~--~--~--~~--~---I Sep-86

9 SVT-MAIDEN TUONTI SUOMEN VIENTIMARKKINAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %,,% \ 101" \ I 'dl l~~ 110 o 1 \:1. I 1 \ \ 1;... 1 ii ~ y '1, ep-86

10 3 KK:N EUROKORKOJA EURODOLLARI CA) EURO-DM (8) I~--~----~~~----~--~----~----~--~ ---- KORKOERO (A-B) O~~19~7~4~~7~6~~~1I~8~0~~8~211~a~4~~~~~[ 3 KK: N EUROKORKOJA REAALISENA EURODOLLARI (C) OEFLATOITU USAN KOT.KOK.KYS.HINNALLA EURO-OM (0) OEFLATOITU SAKSAN KOT.KOK.KYS.HINNALLA I~---r----~--~----~--~~--~----r---~ REAALIKORKOERO (C-D) -5~~19-7-4~~7-6~~-78~~-8~0--~8-2~--8-4~~8~6~~~'-5 4-SEP-86

11 DOLLARIN KURSSIKEHITYS. FIM/USD 7,.7 r \A I 16 51, I, _._ , Sep-86

12 GENERAL GOVERNMENT BUDGET BALANCES (as a percentage af GNP/GOP) UNITED STATES 1% %1 GENERAL GOVERNMENT BUDGET BALANCES (as a percentage af GNP/GOP) MAJOR 7 COUNTRIES %1 1% -6' ' 6 JAPAN %~ I I ~% 0-6' 1980,, 1987 ' SMALLER COUNTRIES %~ I 1 \ ~% ' 1980 ' ' 6 GERMANY %~ I I ~% 0-6' 1980, '-6 TOTAL OECD %1 1 1% -6' 1980 ' 1981 ' 1982 ' 1983 ' 1984 ' 1985 ' Lähde:OECD kevään ennuste (1986) Aug-~", E I 1 l Aug-

13 OECD (6-MAA T A) INFLAATIO (KOTIMAISEN KYSYNNÄN HINTA) VUOSITASON PROSENTTIMUUTOS %~--~----~--~----~--~----~--~--~ 15~-r-r----r----r----~ ~ 10~--~----r----r~~ ~ 5~---r----r---~----+-~~----~---+--~ YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) %~--~----~--~----~--~----~--~--~% 15~---r----r----r ~15 O~~19-7-4~~7-6~~7-8~~8-0~~8-2~~-84~~-86~~~ EP-86

14 RAAKADLJYN SPOT-HINTA (ARABIAN LIGHT) usd/b ~ ~----~------~usd/b 20~---~ ~------~------~----r~~+----~ 10~~~~ ~------~---~ ~ O~~~~---~~~---~~~---~~~~---~~~I öljyn REAALIHINTA RAAKAöLJYN SPOT-HINTA/OECD KOT.KOK.KYS.HINTA. 75=100 Ind. Ind. 250~---~ T~~------~ ~ 200~----r ~~---~ ~ 150~ ~------~------~~~ ~ 50~~-r ~------~----r ~ 0~~1-97-4~~76~~-78~~-80~~-8-2~~8-4~~8-6~~8~8 0 4-Sep-86

15 HWWA RAAKA-AINEHINTAINOEKSI PLo ENERGIA Ind.~ ~----~--~ Ind. 100~~-+~~+---~----~----~ ~ RAAKA-AINEIDEN REAALIHINTA HWWA RAAKA-AINEHINTAINOEKSI PLo ENERGIAi_~CD-MAIOEN KOT.KOK.KYS.HINT~ 75=100 Ind. Ind. 50~~1-97-4~~76~~-7-8~~8-0~~8-2~~8-4~~8-6~~8~ Sep-86

16 EUROOPPA (4 MAATA) MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA YKSITYINEN KlLUTUS KIINTElT INVESTOINNIT I ~--~----~--~~--~----~--- 3-SEP-SC. VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) S~---r----~--~----~--~~ ~ I KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNfA JULKINEN KULUTUS I

17 eurooppa l4 MAATAJ BKT (A) KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ (B)... MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %..% 3-SEP ~. '~----~------r-----~ ~ r-----~ r/ \ l\ 2 5 l' f.. /t-. I \.'. l:zz _ ss=:: I I \ f '- O 0 I,~.I, -~ 1 v i '" '-_' I l' r.- I ~974 I L5. 0 NETTOVIENTI (A-B) 5.0 ' i 2.5 I A I Ix 12.5 o. 0 1 \ 1 7"iI:: /1 \: /- 1 \ I 1" I '" :J:::::;;:s = ' 2.5

18 , I I I I I (C aj an 'P co co co co "II;f aj CD cu co 0 aj 0 ei) -CO -JC~ ~~ Z..J >0 en en >~ ~~ en en ~o Z::l 0> ~ 1- oen ~C) «~..J..J i;... «_ > ~~z en -:EJC... a: >- ~~JC 0 ~OJC :t: CO~:E >- ",... aj (C,... -en I ~ -M... z "II;f,... UJ en > 1-1- UJ Z an CO... CO... ~... en ~ an I

19 YHDYSVALLAT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ VIENTI. MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %, 1%,,, "'" ~ t,. I, I I ", I I 201 ' 120, I \,\ o 1 ~ 1, 1 =n '" ~ /1 k ; 1 I t' 10-20' '-20 8-Sep-86

20 YHDYSVALLAT BKT TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %1 1%," ', 251 : ~ I, 01 '\:z,.',1 k "'1' \1 - l'-,-...,.~_ ~ " k,.., SEP-86 I~ ' ' 50 TUONTIAt.TTIUS 20r ==:J15 10 I -.J ~ 86 88~

21 YHDYSVALLAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA YKSITYINEN KlR..UTUS KIINTEÄT INVESTOINNIT I~--~----~--~----~--~~ ~ E ~----~----~~~ ~~O VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) I----~----~--~ ~ ~-----a.t----I--"""I _--~ ~-----p-a l!!=-.j _-~ -5.0 ~~19-7-4~~7-6~ ~-8~0~~8-2~--8-4~~8-6~~~ KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNfA JULKINEN KULUTUS X ~----~ ~ ~--~~ J------I-----~--~

22 JAPANI BKT (A) KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ (B) --~-- MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %, 1% B-SEP-B , ta '" I 1»... ~ 1-51 t -10' ; i- to NETTOVIENTI (A-B) ' '-5

23 JAPANI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA 8-SEP-I~ YKSITYINEN KULUTUS KIINTElT INVESTOINNIT ---~- I~--~----~ ~----~--~----~--~ 10~ ~~~~---r ~~~-r E-~~----~----~ ~~---+--~ -20~~~--~~~-7-8~~8-0~~-82~~-8~4~~8-6~~8~8-20 VARASTOT (BKT-KONTRIBUUTIO) %~--~----~----~--~----~--~~--~--~ 5.0 ~~r+----;-----~--_+----~--~~--_+--~ 2.5 ~~r+----~----~ ~---+--~ ~...,~ t i L ~--'--...I.--~7-8~~8-0~~-82~...-8~4~-'--8-6~~--I KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNIA JULKINEN KULUTUS I----~----~----~--~----~----~--~--~% M ~----~ ~---+--~15 10~ ~ ~----t ~10-10L ~--'--76~~-7-8~~8-0~ L ~--~88-10

24 RUOTSI BKT TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %~~% 3-SEP-B6 20~ ; ~----~~----_ ~ 10 L,.. ;... \ I J1 \ J., _ :::J 1 0 \ of \/ \ I ~ C~~ ~ r ~ II -""---'\1.~~'-7' T',' II.~ ' ",4: ==t c / 1 I -20' ; ~ 20 TUONTIALTTIUS 35', ' '25

25 VAIHTOTASEVAJEET, YHDYSVALLAT EUROOPPA (4 MAATA) JAPANI OPEC JA KEHITYSMAAT MRO USO ~ r- r o r- ~~!! _. ~...".--..."....". -..." ".,,'"..." " r-... r- ~ t-..- r- r- r " - r- t- t r-tr '". -..., , " ~ ~ '"""i " " --< ~ , J o l -l --i - - I Sep-86

26 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen (10) EC65 1 VIENTI 1 Toteutunut kehitys 1986 alkupuolelle 2 Vientimarkkinoiden kehitys 3 Vientimenestykseen vaikuttavat tekijät 4 Vientikehitys toimialoittain a) Metsäteollisuus c) Metalliteollisuus 5 Muut toimi alat 6 Ennuste 7 Käytetyt menetelmät LIITE 1 Suomen viennin markkinaosuuksista vuoden 1986 alkupuoliskolla Liitekuviot II TUONTI LIITTEET 1 Tuonnin määrä Raaka-aineiden tuonti Raakaöljy ja polttoaineet Valmiit tavarat 2 Palvelusten tuonti Tuontihinnat (Raaka-aineet (pl. Öljy» Raakaöljy ja polttoaineet Valmiit tavarat Koko tuonti Kuvioita Mallien antamat ennusteet Lännenkaupan tase öljyistä puhdistettuna Vaihtotaseen dekomponointi

27 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen EC65 1 Toteutunut kehitys 1986 alkupuolelle 2 Vientimarkkinoiden kehitys Teollisuustuotannon kasvu länsimaissa oli lähes pysähdyksissä viime vuoden puolesta välistä kuluvan vuoden alkupuolelle asti. Tämä heijastui myös länsivientiin, joka supistui vuoden 1985 jälkipuoliskolla edellisestä vuosipuoliskosta 4 %, kuluvan vuoden alkupuoliskon jäädessä viime vuoden lopun tasolle. Vientihintojen viime vuonna alkanut lasku jatkui tänä vuonna toiselle neljännekselle asti. Länsiviennin kehitys jäi odottamattoman huonoksi kaikilla päätoimialoilla. ~Wös metallituoteteollisuudessa, jossa vielä keväällä odotettiin melkoista menestystä lännessä, vientitoimitukset jäivät alhaisiksi. Itävienti supistui 1986 alkupuoliskolla 11 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta, tosin osittain lakot siirsivät toimituksia. Kun myös palvelusten vienti väheni kauppalaivaston supistumisen ja Tschernobylin onnettomuuden aikaansaaman matkustustulojen menetysten vuoksi huomattavasti, tavaroiden ja palvelusten vienti jäi todella heikoksi kuluvan vuoden alkupuolella. Kansainvälisen ennusteen mukaan kysynnän kasvu OECD-maissa painottuu ennusteperiodilla yksityiseen kulutukseen. Siten, huolimatta öljyn hinnan laskusta, maailmankauppa kasvanee ennustejaksolla keskimäärin ainoastaan 3.5 %, nousuvauhdin hitaasti kiihtyessä ennustejakson loppua kohti. Suomen vientimarkkinat (pl. SEV) kasvavat sen sijaan hiukan nopeammin, n. 4 % keskimäärin. Tuonti kasvanee ennustejaksolla voimakkaimmin USA:ssa ja Japanissa, mutta Suomen osuus USA:n tuonnista putosi jo 1986 alkupuoleen mennessä niin paljon, ettei USA:n markkinoilla ole enää sellaista merkitystä kuin edellisinä vuosina (ks. liiteraportti). OPECin tuonti supistunee edelleen jatkossa, mutta Suomen vienti OPEC-maihin on jo supistunut niin paljon ettei sillä ole enää kokonaisuuden kannalta kovin paljon painoa. Länsiviennissä painopiste jääneekin ennustejaksolla Eurooppaan, jossa tuonnin kasvu pysyy suhteellisen hitaana. Euroopassakin kysyntä painottunee kulutukseen, ainoastaan Länsi-Saksassa investoinnit alkavat kasvaa merkittävästi kuluvan vuoden lopulla. Idänkaupan oletetaan ennustessa sopeutuvan alentuneeseen öljyn hintaan siten, että ensi vuonna vaihtotase on tasapainossa ja kuluvana vuonna syntyvää n. 2 mrd. markan saldon ylärajan ylitystä aloitetaan kuolettamaan jo vuonna Koska idäntuonnin määrällisen kasvun arvioidaan jäävän vähäiseksi merkitsee saldo-oletus että idänvienti supistuu volyymiltaan ensi vuonna -29 % tämän vuoden 6 prosentin lisäksi. Ajanjakson lopulla vienti itään supistuisi vielä vajaat 3 %. Runsaista viennin leikkauksista huolimatta ennusteperiodin lopussa

28 SUOMEN PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORIRAPORTTI Luottamuksellinen EC65 3 Vientimenestykseen vaikuttavat tekijät Suomen saatava Neuvostoliitolta olisi vielä 4 mrd. markkaa, mikä olisi hoidettava ennen 5-vuotiskauden loppua. Huolimatta toukokuun minidevalvaatiosta suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky heikkenee koko ennustejaksolla selvästi enemmän kuin keväällä arvioitiin. Kumulatiiviseti kilpailukyky heikkenisi -7.5 % , kun keväällä arvio oli vain -2.1 %. Kilpailukykyä on tosin korjattu erilaisilla IItempuilla ll kuten energiaverouudistuksella. Sen sijaan suhteessa Länsi-Eurooppaan kilpailukyky ei enää heikkenisi johtuen markan devalvoitumisesta eurooppalaisiin valuuttoihin (ks. kuvio 1). Länsiviennin jousto suhteellisten yksikkötyökustannusten suhteen on suuruusluokkaa 0.5, jolloin kilpailukyvyn vaikutus länsivientiin olisi koko ennustejaksolla lähes -4 %. Kotimaisista kustannuksista johtuen myöskään vientihinnat eivät manufaktuuriteollisuudessa laske suhteessa kilpailijoihin riittävästi markkinaosuuksien valtaamiseksi. Raakaaineiden maailmanmarkkinahintojen taso jäänee myös suhdannetilanteeseen nähden alhaiseksi (tosin metsäteollisuuden vientihinnat nousevat lievästi), joten vaihtosuhteen paranemisestakaan ei synny palkanmaksun vaaraa. Suomen viennin hyödykerakenne ei suhdannenoususta huolimatta anna pontta viennille raaka-aineiden kysyntänäkymien ollessa vaisuja ja samoin raskaiden investointiohjelmien jäädessä vähäisiksi. Idänviennistä vapautuva kapasiteetti ei lisää ennustejakson aikana merkittävästi länsivientiä. Tähän on kaksi syytä: 1) Idänvientiin erikoistunutta tuotantokapasiteettia on osin vaikea muuttaa länsiviennin kysyntää vastaavaksi. Esimerkiksi paperiteollisuuden itään toimitetuille tuotteille ei liene kovin paljon länsi kysyntää (toim.joht. Hakkarainen vierailunsa aikana). Samoin osa metalliteollisuuden vientituotteista on vaikeasti markkinoitavissa länteen. TEVANAKE-teollisuus joutuu puolestaan kilpailuun halpatuontitavaroiden kanssa, joten nekin yritykset joutuvat panostamaan designiin ennen länsimarkkinoiden avautumista, vaikka konekapasiteetti olisikin soveltuvaa. 2) Toinen tekijä ovat kotimaiset palkkakustannukset. Nimelliset palkkasopimukset on naulattu kiinni pariksi vuodeksi, joten markkinaosuuksien valtaamiseen tarvittava vientihintojen aleneminen ei liene saavutettavissa. Työttämyysasteen reipas nousu vähentänee palkkapaineita ennusteperiodin lopulla, mutta viiveiden (n. 1.5 vuotta) vuoksi tämä ei ehdi vielä vaikuttaa. Siten idänviennin supistumisen länsivientiä lisäävä vaikutus jää pääosin ennusteperiodin ulkopuolelle.

29 suor~en PANKKI Kansantalouden osasto Pentti Forsman/TN SEKTORI RAPORTTI Luottamuksellinen EC65 4 Vientikehitys toimialoittain a) Metsäteollisuus c) Metalliteollisuus Metsäteollisuuden yksikköarvoindeksit, kuten Tilastokeskuksen vientihintaindeksikin nousivat heinäkuussa melkoisesti. Vaikka elokuussa niihin TK:n mukaan tulikin hieman takapakkia näyttäisi eri indikaattorien mukaan kysyntä ja siten hintakehitys melko suotuisalta metsäteollisuudessa loppuvuodesta. Tosin paperiteollisuudessa eri tuotteiden osalta kehitys poikkeaa melkoisesti. Sellun hinnat noussevat loppuvuodesta melkoisesti, mutta joidenkin suomalaisten yritysten viime vuosina melkoisesti investoiman LWC-paperin hinnat ovat laskussa Länsi-Saksan paperiteollisuuden kanssa syntyneen dispuutin vuoksi. Kuluvana vuonna arvioidaan länteen vietyjen määri en säilyvän sekä puu- että paperi teo 11 i suudessa keskimäärin viime vuoden tasolla. Ennusteen mukaan vienti kasvaisi siten reippasti alkuvuodesta. Metsäteollisuudessa ensi vuoden kysyntäarviot ovat ennusteessa varovaisia juuri epäyhtenäisen kehityksen vuoksi. Mm. Brasilia vähentää lyhytkuituisen sellun vientiä ensi vuonna kotimaan tarpeen vuoksi, mikä saattaa nostaa jonkin verran markkinasellun maailmanmarkkinahintoja. Toisaalta paperipuolella hintakehitykseen liittynee emo syistä melkoisesti epävarmuutta. Samoin heikentynyt Amerikan sisäinen markkinatilanne saattaa heijastua dollarin halvettua Euroopassa. Puutavarapuolella hinnat ja Eurooppaan kysytyt määrät ovat elpyneet kuluvan vuoden aikana voimakkaasti. Toisaalta OPECmaiden ja Pohjois-Afrikan kysyntä Suomen ja Ruotsin sahatavaralle on romahtanut. Etelä-Ruotsin tukkipuupula jossain määrin pitänee tarjontaa kurissa (samoin Kanadan lakot) ja sahatavaran hinnat ilmeisesti nousevat vielä jatkossa. Metsäteollisuuden vientimäärien kasvun länteen (ensi vuonna n. 4-5 %) on ennusteessa arvioitu tavanomaiseen suhdannetilanteeseen verrattuna vaatimattomaksi. Toisaalta paperiteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on säilynyt suhteellisen korkeana, jo 11 oi n markkinoi den "pil aarni seen" ei 1 i ene tarvetta. Toisaalta tukki puun kantohinnat ovat laskusta huolimatta edelleen korkeat suhteessa vientihintaan, mikä ei antane aihetta järin suuriin vientiponnistuksiin. Sahojen lopettamiset ovat myös lisänneet jäljellä olevan kapasiteetin käyttöasteita. Sen sijaan melkoista epävarmuutta on miten reaalikorkojen nousu ja toisaalta kantohintojen lasku vaikuttaa tukki puun tarjontaan. Metalliteollisuuden länsivientiennustetta on keväästä revisioitu huomattavasti alaspäin. Kevään ennusteessa oltiin (yhdessä toimialajärjestöjen kanssa) ylioptimistisia sekä

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE-- 1990-1991 6.9.1990 Ennuste perustuu 3.9.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE 6.9.1990

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016

BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2014 2016 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE

KANSAINVÄLISEN TALOUDEN ENNUSTE Liite ennusteraporttiin Luottamuksellinen 6.9.1991 KANSANVÄLSEN TALOUDEN ENNUSTE 19911992 Luottamuksellinen 6.9.1991 1 KANSANVÄLNEN TALOUS VUOSNA 1991 92 1 OECDmaat taantumassa vuoden alkupuoliskolla 2

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. kevät 1986. osa 1

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. kevät 1986. osa 1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1986 osa 1 SUOMEN PANKKI S U H DAN N E - E N N U S T E V U 0 S 1 K S 1 1 9 8 6-1 9 8'8 1 YHTEENVETO ESTA 1.1 Ennusteen lähtökohdat Kansainvälinen talous Kotimainen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI. ENNUSTE Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT. Kansantalouden osasto SUHDANNE-ENNUSTE VUOSIKSI 1988-1990

SUOMEN PANKKI. ENNUSTE Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT. Kansantalouden osasto SUHDANNE-ENNUSTE VUOSIKSI 1988-1990 Luottamuksellinen 19.2.1988 LIITE 1 KUVIOT SUHDANNE VUOSIKSI 1988 1990 1. Kansainvälinen kehitys, bruttokansantuote 2. Bruttokansantuote, määrän muutos, % 3. Kotimainen kokonaiskysyntä 4. Suomen länsivienti

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot