Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa"

Transkriptio

1 Mika Orjala Selvitystyö Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Tausta ESKO-kalatalousryhmä perustettiin vuonna 2009 edistämään Etelä-Suomen ammattikalastusta sekä kalastusmatkailua. Suomessa on yhteensä seitsemän kalatalousryhmää; näiden tehtävänä on kehittää omien alueittensa ammattikalastusta paikallisten lähtökohtien ja tarpeiden perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) toteuttaa paraikaa tutkimusta ns. toisarvoisten kalalajien poistokalastuksesta yhteistyössä yhdeksän muun yrityksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta syntynyttä hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus maaseudun kehittämisvaroilla. Vajaasti hyödynnetyiksi kalalajeiksi luetaan RKTL:n hankkeessa särki, lahna, säyne, pasuri, sorva, salakka, seipi, suutari, kiiski, simppu sekä kolmi- ja kymmenpiikki. Särkikalojen poistopyynnillä voidaan poistaa ravinteita rehevöityneiltä vesialueilta, minkä lisäksi arvokkaammat kalalajit saavat enemmän elintilaa. Tämän lisäksi särkikalat vapauttavat merenpohjan sedimentoituneita ravinteita takaisin kiertoon. RKTL:n pilottitutkimus kohdistuu kahdelle alueelle, Pohjoiselle Saaristomerelle sekä Suomenlahdelle. Molemmissa pilottihankkeissa kalastajille maksetaan toimitetusta raaka-aineesta 40 senttiä (sis. alv) kalakilolta. Saaristomeren hankkeessa särkikaloista tuotetaan elintarvikkeita ja eläinrehua, kun puolestaan Suomenlahden projektissa kalamassasta valmistetaan bioenergiaa. Oheisessa selvitystyössä tarkastellaan Etelä-Suomen ammattikalastajien kiinnostusta osallistua poistokalastushankkeeseen, jos/kun hanke saa pysyvää rahoitusta valtion budjetista. Hanke tukisi 1

2 ESKO:n pyrkimyksiä edistää ammattikalastajien toimeentuloa sekä ammattiin sitoutuneisuutta. Raportissa tutkitaan tämän lisäksi myös eteläsuomalaisten kalasatamien soveltuvuutta poistokalastuskeräyspisteille, eli mihin muun kalastuksen ohessa pyydystetty toisarvoinen kala voidaan kerätä satama-alueilla. Edellä mainittujen asioiden lisäksi selvitystyössä tarkastellaan myös poistokalan menekkipaikkoja, eli minne ja mihin toisarvoinen kalamassa voidaan sijoittaa. Selvitystyössä keskitytään pääasiassa olemassa olevien kalasatamien hyödyntämiseen sekä näiden toiminta-alueella olevien ammattikalastajien kiinnostuksen kartoittamiseen. Toisaalta myös muut eteläsuomalaiset (kalastus)alueet on huomioitu, mikäli alueen kalastajilla esiintyy kiinnostusta poistokalastukseen. ESKO-kalatalousryhmän toiveena on, että oheinen selvitystyö kannustaa päätöksentekoa systemaattisen poistokalastuksen käynnistämisessä. Oheisessa selvityksessä ei mainita yksityiskohtaisia tietoja haastatelluista ammattikalastajista yksityisyyssuojan varmistamiseksi. Hanko Hangon alueella toimii yksi ammattikalastaja, joka on kiinnostunut poistokalastuksesta. Hänen lisäkseen Hangon läheisellä Bromarvin alueella asuu kaksi kalastajasukua, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan arvioitu pyyntimäärä Hangon merialueilla on kg/vuosi. Hangon kalasataman aluetta laajennetaan paraikaa ja kaupunki pystyy varaamaan n. 60 m 2 alueen uuden kalasataman laiturin viereen, mihin poistokalan vastaanottokontit voidaan sijoittaa (mikäli kalamassasta valmistetaan biopolttoainetta). Laiturialueelle rakennetaan myös nosturi, mitä voidaan hyödyntää poistokalan nostamista varten. Hangon vesialueet ovat hyvin laajat, tuhansia hehtaareja, joilta löytyy haastateltujen ammattikalastajien mukaan runsaasti toisarvoista kalaa. Kalasataman alueelle on vastikään rakennettu uusi kalankäsittelyhalli, joka sisältää muun muassa halkaisukoneen ja savustamon. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan alueelle voitaneen perustaa myös jäädyttämö kalojen pakastamista varten. Bromarvista on noin 15 minuutin ajoaika 2

3 veneellä Hangon kalasatamaan, joten Hangon kalasatama on hyvin saavutettavissa myös Bromarvin kalastajille. Hangon kalasataman uudistustyöt saadaan valmiiksi jouluun 2010 mennessä, minkä ohella sataman syväys on riittävä kaikentyyppisille kalastusaluksille. Kuva 1. Hangon kalasataman laajennustyöt valmistunevat vuoden 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen esimerkiksi poistokalan keräyspisteelle on luvassa hyvät tilat sekä vesi- ja sähköliitännät. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Hankolaisen ammattikalastajan mukaan merkittävä osa alueella tuotetusta kalasta kuljetetaan Venäjälle. Myös toisarvoiselle kalalle, kuten lahnalle ja särjelle, voisi hänen mukaansa olla kosolti kysyntää Itä-Euroopan markkinoilla. Poistokalana pyydetty lahna ja särki voidaan esimerkiksi pakastaa, minkä jälkeen kalatuotteet voidaan kuljettaa olemassa olevien kuljetuskanavien kautta Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. 3

4 Raasepori Raaseporin alueelta Snappertunasta löytyy yksi ammattikalastaja, joka on halukas osallistumaan poistokalastukseen. Aikaisemmin mainitut kaksi bromarvilaista kalastajasukua voisivat käyttää Hangon keräyspistettä; Bromarvista Hangon kalasatamaan on noin 15 minuutin ajomatka. Haastatteluiden perusteella bromarvilaiset ammattikalastajat joutuvat uudistamaan kalastusvälineistöään, jos he osallistuvat poistokalastukseen. Kuva 2. Poistokalan keräyspiste Inkoossa. Sybimar Oy:n valmistamat keräyskontit ovat siirtolavoilla helpon liikutettavuuden varmistamiseksi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Inkoo Inkoo on toinen pilottikohde RKTL:n selvityshankkeessa Mynälahden lisäksi. Poistokalan keräyspiste on sijoitettu ammattikalastaja Klaus Berglundin laiturialueelle; myös muut 4

5 inkoolaiset kalastajat voivat halutessaan käyttää kyseistä keräyspistettä. Berglund kalastaa vuodessa arviolta kg toisarvoista kalaa. Helsinki Yksi ammattikalastaja Helsingin alueella on kiinnostunut poistokalastuksesta ja hän on arvioinut pystyvänsä kalastamaan kg/vuosi toisarvoista kalaa. Vanhankaupunginlahti sekä Laajasalo ovat Helsingin kaupungin liikuntaviraston merellisen osaston kalastuspäällikkö Matti Mielosen ja poistokalastushankkeesta kiinnostuneen ammattikalastajan mielestä ensisijaiset pyyntikohteet. Näillä vesistöalueilla on runsaasti toisarvoista kalaa. Jos poistokalastushanke toteutuu, niin Helsingin yliopiston Viikin tiedepuisto on halukas tekemään yhteistyötä kalamassan jatkoprosessoinnin kanssa. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tarkastaja Esa Andstenin mukaan Korkeasaaren puoleinen sivu Sompasaaren laiturialueelta olisi sopiva paikka keräyspisteelle, jos alueen rakentamissuunnitelmat antavat myöden. On oletettavaa, että Sompasaaren alue on tulevaisuudessa merkittävä uusrakennuskohde, joten poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne vain muutamaksi vuodeksi. Helsingin kaupungin liikuntaviraston meriosaston hallinnoimilta satama-alueilta saattaa löytyä pysyvämpi sijoituspaikka keräyspisteelle. Porvoo Porvoon alueella on ainakin noin seitsemän ammattikalastajaa, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Tolkkisten satamasta löytyy tilat poistokalan keräyspisteelle, minkä lisäksi laitteistolle on saatavilla myös sähkö- ja vesiyhteydet. Tolkkisten sataman omistava yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, joka valmisti muun muassa Inkoon keräyspisteen. Sataman omistavat tahot ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastushankkeesta sekä ovat valmiita avustamaan keräyspisteen perustamisessa. Poistokalastustoiminnan toteutuessa Tolkkisten sataman omistavat tahot ja Sybimar Oy hoitavat toisarvoisen kalan Tolkkisten keräyskontista 5

6 Uuteenkaupunkiin, eli kalamassalle löytyy myös ns. loppusijoituspaikka. Toinen potentiaalinen satamapaikka toisarvoisen kalan keräyspisteelle olisi Kuggen-satama, joka on tällä hetkellä pelastuslaitoksen käytössä. Kuggen-satama on osin paremmin saavutettavissa joillekin porvoolaisille kalastajille. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voi sanoa, että Porvooseen kannattaa ehkä sijoittaa jopa kaksi keräyspistettä: toinen Tolkkisten satamaan ja toinen erään suurpellinkiläisen kalastajan satama-alueelle (varustettu nosturilla), jota varmasti myös muut alueen kalastajat voivat tarvittaessa käyttää. Loviisa Kaksi loviisalaista ammattikalastajaa ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan poistokalastukseen, minkä lisäksi muutama muu kalastaja on mahdollisesti osallistumassa hankkeeseen jos/kun se toteutuu. Loviisan kaupunki on valmis sijoittamaan poistokalan keräyspisteen Loviisan kalasatamaan. Paikallinen kalanviljelylaitos on kiinnostunut toimittamaan omat perkuujätteensä poistokalan keräyspisteeseen. Yksi ammattikalastaja on myös kiinnostunut sijoittamaan vastaanottopisteen omaan rantaan, ja siten Inkoon pilottihankkeen tavoin vastata keskitetysti toiminnasta. Ammattikalastajat arvioivat voivansa toimittaa yhteensä noin kg/vuosi. Ammattikalastaja Ahvenkoskelta on alustavasti valmis investoimaan itsenäisesti käsittely- ja vastaanottokontteihin sekä järjestämään muun bioraaka-aineen saatavuuden niin, että Ahvenkoskelle voidaan perustaa oma biokaasulaitos. Arvioitu poistokalastus Ahvenkoskella on noin kg/vuosi. Pyhtään Keihässalmi Pyhtäällä ei ole ammattikalastajia, jotka voisivat osallistua poistokalastukseen. Eräs sukuyritys harjoittaa kalankasvatusta Pyhtäällä ja yrityksen omistava perhe olisi mahdollisesti kiinnostunut 6

7 poistokalastuksesta, jos/kun pilottihankkeen jälkeen toisarvoisen kalan pyynnille saadaan pysyvä valtion rahoitus. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan kyseisen kalankasvattamon kalankasvatusaltaiden lähettyvillä on suuri määrä toisarvoista kalaa, joka olisi helposti pyydettävissä. Kalankasvatusyrityksessä syntynyt kalajäte viedään konteissa rehutehtaalle ja kirjolohien rasvaiset sisälmykset käytetään puolestaan biodieselraaka-aineena toisella paikkakunnalla sijaitsevassa yrityksessä. Pyhtäällä on siis vastaanottokanavat toisarvoiselle kalalle, mikäli poistokalastus saa rahoitusta. Kuva 3. Keihässalmen kalasataman ranta-alueen maapohja voidaan valmistella kunnan rakennuspuolen työpäällikön Jukka Niemisen mukaan sellaiseen kuntoon, että poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne. Keräyspisteeseen saadaan tarvittaessa myös sähköt ja vesi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Keihässalmen kalasatamassa on uudenaikainen kalahalli, josta löytyy tilat kalankäsittelyyn ja - jäädyttämiseen. Tämän lisäksi alueella on myös isokokoinen varastohalli, joka on useamman kalastajan käytössä. Poistokalan keräystä ajatellen kalasataman alueella on hyvät edellytykset 7

8 kahdelle keräyskontille. Alueelta löytyy ammattikäyttöön tarkoitettu laiturialue, joka on varustettu nosturilla. Tätä nosturia voidaan tarvittaessa hyödyntää poistokalastuksessa. Kyseisen laiturialueen vieressä sijaitsee maa-alue, johon Pyhtään kunnan työpäällikkö Jukka Niemisen mukaan voidaan sijoittaa keräyskontit. Kuva 4. Potentiaalinen paikka poistokalan keräyspisteelle Kotkan kalasatama-alueella. Valokuvaajan takana sijaitsee kalahalli, johon kalat voidaan kuljettaa käsiteltäväksi esimerkiksi kiinteistötraktorilla. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Kotka Kotkan ja sen lähialueilla operoiva merkittävä ammattikalastaja on todennut, että Kotkan lähialueelta voidaan toimittaa kg poistokalaa vuositasolla. Edellä mainittu 8

9 kalastaja voisi sitoutua toimintaan heti jos poistokalastushanke saa pysyvää rahoitusta. Kymenlaakson kuntien elinkeinoyhtiö Cursor Oy, joka vastaa Kuusisen kalasataman toiminnoista, on valmis varaamaan alueelta riittävästi tilaa poistokalan vastaanottopisteelle. Satama-alueella on kaksi varteenotettavaa sijoituspaikkaa poistokalan keräyspisteelle. Näistä parempi sijaitsee kalahallin etupuolella, jonka laiturialueella sijaitsee riittävän tukeva nosturi, jota voidaan tarvittaessa käyttää kalansaaliin nostamiseen veneestä. Toinen ehdokaspaikka sijaitsee kalahallin takapuolella, johon voidaan tarvittaessa rakentaa laituri ja siihen nosturi. Keräyspistettä ei tosin voida rakentaa tähän yhteyteen, mutta kalat voidaan tarvittaessa siirtää käsiteltäväksi suoraan kalahalliin. On mahdollista, että kalamassa voitaisiin kuljettaa Kotkan keräyspisteestä Haminan Energialle, jos logistiikkaketju voidaan järjestää kustannustehokkaaksi. Kuva 5. Haminan sataman alueella on hyvät tilat keräyspisteelle. Alue on suljettu ulkopuolisilta, joten esimerkiksi ilkivaltaa ei pitäisi päästä tapahtumaan. (Kuva: Mika Orjala, 2010) 9

10 Hamina Tällä hetkellä yksi sukupolvenvaihdoksen edessä oleva ammattikalastaja jatkajineen on alustavasti kiinnostunut poistokalastustoiminnasta. Haminan kaupunki on valmis osoittamaan kaksi eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa poistokalan vastaanottoyksikölle satama-alueelta. Näistä parempi alue sijaitsee ns. virka-aluslaiturin lähettyvillä, jossa on erittäin hyvin tilaa kahdelle vaihtoehtoiselle vastaanottokontille. Haminan alueella on riittävästi poistokalastusalueita ja arvioitu vuosituotanto on noin kg. Haminan Energia on valmis vastaanottamaan kaiken poistokalan biokaasutuotantoonsa, eli toisarvoiselle kalalle on vastaanottokanava Haminan alueella. Alustavissa keskusteluissa Haminan Energiasta kerrottiin, ettei toisarvoisen kalan lähettäjille olisi tiedossa mitään porttimaksuja, vaan kalasta saatettaisiin jopa maksaa jotain ammattikalastajille. Virolahti, Klamilan kalasatama Kaksi virolahtelaista ammattikalastajaa on kiinnostunut poistokalastuksesta. Klamilan kalasataman halli on kooltaan n. 300 m2 ja siinä on iso yleinen käsittelyhalli, jäähdyttämö ja pakastamo. Laiturialue on hyvin laaja, joten Virolahdelle on mahdollista sijoittaa poistokalan keräyspiste. Harjun oppimiskeskukseen on rakenteilla keskisuuri biokaasuvoimala, jonka tuotantokapasiteetti on noin 2 MW. Biokaasuvoimala valmistunee vuoden 2011 kuluessa riippuen eduskunnan sähkönsyöttötariffipäätöksestä. Harjun oppimiskeskuksesta saatujen tietojen mukaan oppimiskeskuksen biovoimalaan otetaan mieluusti kalamassaa, eli Virolahdessa kerätty poistokalamassa voidaan viedä ko. voimalaan. Harjun biovoimalahankkeesta on päävastuussa (ja pääomistajana) Haminan Energia, joka siirrättää Harjussa tuotetun biovoimalan maakaasuputkia pitkin Haminaan. Haminan Energia on kiinnostunut tekemään yhteistyötä sekä Klamilan että Haminan (ja mahdollisesti myös Kotkan suhteen, riippuen siitä, miten kalamassa saadaan kuljetetuksi biokaasulaitokselle) keräyspisteen osalta, jos poistokalastushanke toteutuu. 10

11 Yhteenveto Ammattikalastajien kanssa tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että ainakin viisi uutta poistokalan vastaanottopistettä voidaan perustaa ja että noin parikymmentä kalastajaa olisi kiinnostunut hoitokalastuksesta. Toisarvoiselle kalalle löytyy menekkiä ainakin kuudella eri paikkakunnalla joko elintarvikkeeksi, rehuksi tai biopolttoaineeksi. Oheinen poistokalastusselvitys on vasta viitteellinen, sillä ammattikalastajilta on kysytty kiinnostusta ja mahdollista sitoutumista poistokalastukseen vain ehdollisena; kalastajat ovat kiinnostuneita hankkeesta, jos tuotantoketjun alkupäässä ammattikalastaja saa korvauksen poistokalastuksesta (0,40 /kg). Tämän lisäksi täytyy löytää menekki suurehkolle määrälle toisarvoista kalaa. Ensisijaisena tavoitteena on, että poistokalasta valmistetaan elintarvikkeita ja/tai rehua ja toissijaisesti kalamassa ohjataan biokaasutuotantoon. Esimerkiksi paikalliset ravintolat kalasatamien läheisyydessä voisivat olla kiinnostuneita ruokavalikoiman laajentamiseen. Tässä vaiheessa ilman selviä tulevaisuudennäkymiä poistokalastushankkeen pysyvyydestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkällisiä suunnitelmia ravintoloiden kanssa. Toisarvoiselle kalalle on kysyntää myös ulkomailla. Useat ammattikalastajat vievät jo tällä hetkellä runsaasti kalaa Balttiaan ja Itä-Eurooppaan. Poistokalan käytössä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia käyttötapoja, eli jos esimerkiksi poistokalastusalueella on jo olemassa biokaasuvoimala, niin kalamassa kannattaa viedä sinne. Ns. mädätysjäännöstä voidaan käyttää biokaasutuksen ja -kompostoinnin jälkeen maanparannusaineena pelloilla, sillä kala on erinomainen typen sekä fosforin lähde. Esimerkiksi perunan istutuksessa on perinteisesti käytetty kalaa: istutusperunan viereen asetetaan silakka/särki, josta irtoaa maaperään fosforia ja typpeä edesauttaen näin perunan kasvua. Poistokalan käyttäminen rehupelletin valmistuksessa on myös harkinnan arvoinen mahdollisuus. Poistokalastuksessa voidaan valikoivalla pyydystämisellä (haavilla) tarkistaa ja poimia erilleen takaisin päästettävät jalokalat sekä lajitella poistokalastukseen tarkoitetut kalat. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella kukin ammatinharjoittaja pystyy kalastamaan kg vuositasolla, Inkoon ja Mynälahden pilottikokeilun mukaisesti. 11

12 Osa poistokalastukseen osallistuvista kalastajista joutunee uudistamaan pyydysvalikoimaansa, minkä lisäksi myös yleistyvään hyljeongelmaan joudutaan kiinnittämään huomiota. Joka tapauksessa poistokalastus vastaa kokopäiväistä kalastamista niinä vuodenaikoina, kun tällainen hoitava kalastus on mahdollista. Kuva 6. Hylkeenkestävä push up -ponttoonirysä, jonka nosto vedestä tapahtuu paineilmalla. Vene ajetaan kuvan etualalla sijaitsevan harmaan keräysastian alle, josta kalat voidaan kätevästi tiputtaa veneeseen. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan vähempiarvoisen kalan pyynnille ei ole olemassa saalisrajoituksia valtion toimesta. Luonnollisesti vesialueiden omistajat voisivat halutessaan asettaa kalastusoikeuden vuokraamiselle ehtoja, mutta koska kyseessä on ns. hoitava kalastus, niin rajoituksia tuskin asetetaan. Jo olemassa olevien vastaanottokanavien käyttö on järkevää, mutta joissain tapauksissa myös uuden biokaasureaktorin rakentamista kannattaa harkita jos toisarvoisesta kalasta halutaan tuottaa bioenergiaa. Jotta yli euron hintaisen biokaasureaktorin rakentaminen olisi taloudellisesti 12

13 kannattavaa, niin poistokalan lisäksi reaktorin polttoaineeksi olisi hyvä saada muun muassa maatalousjätettä. Ilman riittävää biomassaa biokaasuvoimalan rakentaminen ei kannata (ks. liite 1). Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5 10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä, sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Tässä vaiheessa, vielä ilman tarkempia laskelmia poistokalamassan eri käyttömahdollisuuksista, voitaneen arvioida, että poistokalamassalle löytynee riittävästi käyttökohteita. Tärkeää tosin on, että kalamassan siirtäminen vastaanottopisteistä eri käyttökohteisiin ei aiheuta kuluja kalastajille. Sybimar Oy:n mukaan poistokalamassaa olisi hyvä saada kuorma-autollinen 100 km säteellä, jotta sen kuljettaminen kuorma-autolla (kuljetuskustannus noin 2 /km) olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi siis täysperävaunullisen rekan kuljettaminen maksaa noin kaksi euroa kilometriä kohti, jos sen lastina on esimerkiksi 30 tonnia kalamassaa. Kuljetuskustannukset nousevat helposti hyvin suuriksi, joten kalamassan paikallinen käyttö on logistiikan ja ympäristön kannalta useimmiten paras ratkaisu. Kalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voidaan sanoa, että käytännössä jokainen ammattikalastaja oli erittäin kiinnostunut meneillään olevasta pilottihankkeesta. Eli jos MMM:n sekä RKTL:n yhteishanke saa jatkorahoitusta, niin poisto-/hoitokalastukseen sitoutuneita ammattikalastajia löytyy helposti. Varsinkin kun poistokalastuksella hyödytetään sekä ns. arvokkaampien kalalajien kasvua ja merialueiden vedenalaista ympäristöä, että myös ammattikalastajien toimeentuloa. Lähteet Haastattelut Etelä-Suomen ammattikalastajien kanssa käydyt keskustelut, puhelinhaastattelut ja tapaamiset, Palaveri RKTL:n tutkijan Jari Setälän kanssa Palaveri Sybimar ja Biota Oy:n edustajien kanssa ja

14 Palaveri Pöyry Oy:n edustajan kanssa Kirjallinen aineisto Jari Setälä & Jari Raitaniemi (2010): Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Kalahaavi 1/2010, Kalastusalueiden, kalatalousviranomaisen ja -neuvonnan tiedotuslehti. 14

15 Liite 1. 15

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Uusikaupunki 16.9.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin RKTL Vajaasti hyödynnetyt kalat Vajaakäyttöisten järvikalojen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin Pilottihanke 2010-2011 Yleistavoite: Tietoa kestävän

Lisätiedot

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa KEHRÄ- projek5n 5edotus- ja koulutusristeily Viking Amorella 9.2.2011 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 Vedenlaatu

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella 2009 2013

Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella 2009 2013 Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella 2009 2013 Virolahti Hanko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO Etukannen kartan lähde: MMM Kala- ja riistaosasto Kuva: Jukka Hakala Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Loppuraportti Jari Setälä, Susanna Airaksinen, Juha Lilja ja Jari Raitaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 DIAARINUMERO

Lisätiedot

Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan?

Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan? EU investoi kestävään kalatalouteen Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan? Esiselvitys / Loppuraportti PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATTIOPISTO LIVIA / KALATALOUS- JA

Lisätiedot

Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot

Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot Selvitystyö Etelä-Suomen Kalatalousohjelma (ESKO) 27.1.2011 Mika Orjala Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot Johdanto Tämä selvitystyö liittyy

Lisätiedot

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry 8. Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry Vesikasvillisuuden niitot 2010-2013 Kustannukset yhteensä 127 000 euroa, Rahoittajana Joensuun seudun leader ry ja Keski-Karjalan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Eduskunta haluaa roskakalat ruuaksi Helsingin sanomat: Liisa Takala 25.1.2011 Särki mielletään usein roskakalaksi. Vesistöistä poistettavat roskakalat tulisi jalostaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Tekijät: Jari Setälä, Ville Tarkki, Miia Mannerla ja Jouni Vielma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Vuosiraportti 2010 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Onkamojärvien kunnostukset

Onkamojärvien kunnostukset Tuovi Vaaranta 11.06.15, Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry:n ja Pro Onkamojärvet ry:n hankekoordinaattori Onkamojärvien kunnostukset Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry (www.nieminensintsi.net)kunnosti

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot