Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa

Transkriptio

1 Mika Orjala Selvitystyö Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Tausta ESKO-kalatalousryhmä perustettiin vuonna 2009 edistämään Etelä-Suomen ammattikalastusta sekä kalastusmatkailua. Suomessa on yhteensä seitsemän kalatalousryhmää; näiden tehtävänä on kehittää omien alueittensa ammattikalastusta paikallisten lähtökohtien ja tarpeiden perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) toteuttaa paraikaa tutkimusta ns. toisarvoisten kalalajien poistokalastuksesta yhteistyössä yhdeksän muun yrityksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta syntynyttä hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus maaseudun kehittämisvaroilla. Vajaasti hyödynnetyiksi kalalajeiksi luetaan RKTL:n hankkeessa särki, lahna, säyne, pasuri, sorva, salakka, seipi, suutari, kiiski, simppu sekä kolmi- ja kymmenpiikki. Särkikalojen poistopyynnillä voidaan poistaa ravinteita rehevöityneiltä vesialueilta, minkä lisäksi arvokkaammat kalalajit saavat enemmän elintilaa. Tämän lisäksi särkikalat vapauttavat merenpohjan sedimentoituneita ravinteita takaisin kiertoon. RKTL:n pilottitutkimus kohdistuu kahdelle alueelle, Pohjoiselle Saaristomerelle sekä Suomenlahdelle. Molemmissa pilottihankkeissa kalastajille maksetaan toimitetusta raaka-aineesta 40 senttiä (sis. alv) kalakilolta. Saaristomeren hankkeessa särkikaloista tuotetaan elintarvikkeita ja eläinrehua, kun puolestaan Suomenlahden projektissa kalamassasta valmistetaan bioenergiaa. Oheisessa selvitystyössä tarkastellaan Etelä-Suomen ammattikalastajien kiinnostusta osallistua poistokalastushankkeeseen, jos/kun hanke saa pysyvää rahoitusta valtion budjetista. Hanke tukisi 1

2 ESKO:n pyrkimyksiä edistää ammattikalastajien toimeentuloa sekä ammattiin sitoutuneisuutta. Raportissa tutkitaan tämän lisäksi myös eteläsuomalaisten kalasatamien soveltuvuutta poistokalastuskeräyspisteille, eli mihin muun kalastuksen ohessa pyydystetty toisarvoinen kala voidaan kerätä satama-alueilla. Edellä mainittujen asioiden lisäksi selvitystyössä tarkastellaan myös poistokalan menekkipaikkoja, eli minne ja mihin toisarvoinen kalamassa voidaan sijoittaa. Selvitystyössä keskitytään pääasiassa olemassa olevien kalasatamien hyödyntämiseen sekä näiden toiminta-alueella olevien ammattikalastajien kiinnostuksen kartoittamiseen. Toisaalta myös muut eteläsuomalaiset (kalastus)alueet on huomioitu, mikäli alueen kalastajilla esiintyy kiinnostusta poistokalastukseen. ESKO-kalatalousryhmän toiveena on, että oheinen selvitystyö kannustaa päätöksentekoa systemaattisen poistokalastuksen käynnistämisessä. Oheisessa selvityksessä ei mainita yksityiskohtaisia tietoja haastatelluista ammattikalastajista yksityisyyssuojan varmistamiseksi. Hanko Hangon alueella toimii yksi ammattikalastaja, joka on kiinnostunut poistokalastuksesta. Hänen lisäkseen Hangon läheisellä Bromarvin alueella asuu kaksi kalastajasukua, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan arvioitu pyyntimäärä Hangon merialueilla on kg/vuosi. Hangon kalasataman aluetta laajennetaan paraikaa ja kaupunki pystyy varaamaan n. 60 m 2 alueen uuden kalasataman laiturin viereen, mihin poistokalan vastaanottokontit voidaan sijoittaa (mikäli kalamassasta valmistetaan biopolttoainetta). Laiturialueelle rakennetaan myös nosturi, mitä voidaan hyödyntää poistokalan nostamista varten. Hangon vesialueet ovat hyvin laajat, tuhansia hehtaareja, joilta löytyy haastateltujen ammattikalastajien mukaan runsaasti toisarvoista kalaa. Kalasataman alueelle on vastikään rakennettu uusi kalankäsittelyhalli, joka sisältää muun muassa halkaisukoneen ja savustamon. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan alueelle voitaneen perustaa myös jäädyttämö kalojen pakastamista varten. Bromarvista on noin 15 minuutin ajoaika 2

3 veneellä Hangon kalasatamaan, joten Hangon kalasatama on hyvin saavutettavissa myös Bromarvin kalastajille. Hangon kalasataman uudistustyöt saadaan valmiiksi jouluun 2010 mennessä, minkä ohella sataman syväys on riittävä kaikentyyppisille kalastusaluksille. Kuva 1. Hangon kalasataman laajennustyöt valmistunevat vuoden 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen esimerkiksi poistokalan keräyspisteelle on luvassa hyvät tilat sekä vesi- ja sähköliitännät. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Hankolaisen ammattikalastajan mukaan merkittävä osa alueella tuotetusta kalasta kuljetetaan Venäjälle. Myös toisarvoiselle kalalle, kuten lahnalle ja särjelle, voisi hänen mukaansa olla kosolti kysyntää Itä-Euroopan markkinoilla. Poistokalana pyydetty lahna ja särki voidaan esimerkiksi pakastaa, minkä jälkeen kalatuotteet voidaan kuljettaa olemassa olevien kuljetuskanavien kautta Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. 3

4 Raasepori Raaseporin alueelta Snappertunasta löytyy yksi ammattikalastaja, joka on halukas osallistumaan poistokalastukseen. Aikaisemmin mainitut kaksi bromarvilaista kalastajasukua voisivat käyttää Hangon keräyspistettä; Bromarvista Hangon kalasatamaan on noin 15 minuutin ajomatka. Haastatteluiden perusteella bromarvilaiset ammattikalastajat joutuvat uudistamaan kalastusvälineistöään, jos he osallistuvat poistokalastukseen. Kuva 2. Poistokalan keräyspiste Inkoossa. Sybimar Oy:n valmistamat keräyskontit ovat siirtolavoilla helpon liikutettavuuden varmistamiseksi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Inkoo Inkoo on toinen pilottikohde RKTL:n selvityshankkeessa Mynälahden lisäksi. Poistokalan keräyspiste on sijoitettu ammattikalastaja Klaus Berglundin laiturialueelle; myös muut 4

5 inkoolaiset kalastajat voivat halutessaan käyttää kyseistä keräyspistettä. Berglund kalastaa vuodessa arviolta kg toisarvoista kalaa. Helsinki Yksi ammattikalastaja Helsingin alueella on kiinnostunut poistokalastuksesta ja hän on arvioinut pystyvänsä kalastamaan kg/vuosi toisarvoista kalaa. Vanhankaupunginlahti sekä Laajasalo ovat Helsingin kaupungin liikuntaviraston merellisen osaston kalastuspäällikkö Matti Mielosen ja poistokalastushankkeesta kiinnostuneen ammattikalastajan mielestä ensisijaiset pyyntikohteet. Näillä vesistöalueilla on runsaasti toisarvoista kalaa. Jos poistokalastushanke toteutuu, niin Helsingin yliopiston Viikin tiedepuisto on halukas tekemään yhteistyötä kalamassan jatkoprosessoinnin kanssa. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tarkastaja Esa Andstenin mukaan Korkeasaaren puoleinen sivu Sompasaaren laiturialueelta olisi sopiva paikka keräyspisteelle, jos alueen rakentamissuunnitelmat antavat myöden. On oletettavaa, että Sompasaaren alue on tulevaisuudessa merkittävä uusrakennuskohde, joten poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne vain muutamaksi vuodeksi. Helsingin kaupungin liikuntaviraston meriosaston hallinnoimilta satama-alueilta saattaa löytyä pysyvämpi sijoituspaikka keräyspisteelle. Porvoo Porvoon alueella on ainakin noin seitsemän ammattikalastajaa, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Tolkkisten satamasta löytyy tilat poistokalan keräyspisteelle, minkä lisäksi laitteistolle on saatavilla myös sähkö- ja vesiyhteydet. Tolkkisten sataman omistava yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, joka valmisti muun muassa Inkoon keräyspisteen. Sataman omistavat tahot ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastushankkeesta sekä ovat valmiita avustamaan keräyspisteen perustamisessa. Poistokalastustoiminnan toteutuessa Tolkkisten sataman omistavat tahot ja Sybimar Oy hoitavat toisarvoisen kalan Tolkkisten keräyskontista 5

6 Uuteenkaupunkiin, eli kalamassalle löytyy myös ns. loppusijoituspaikka. Toinen potentiaalinen satamapaikka toisarvoisen kalan keräyspisteelle olisi Kuggen-satama, joka on tällä hetkellä pelastuslaitoksen käytössä. Kuggen-satama on osin paremmin saavutettavissa joillekin porvoolaisille kalastajille. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voi sanoa, että Porvooseen kannattaa ehkä sijoittaa jopa kaksi keräyspistettä: toinen Tolkkisten satamaan ja toinen erään suurpellinkiläisen kalastajan satama-alueelle (varustettu nosturilla), jota varmasti myös muut alueen kalastajat voivat tarvittaessa käyttää. Loviisa Kaksi loviisalaista ammattikalastajaa ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan poistokalastukseen, minkä lisäksi muutama muu kalastaja on mahdollisesti osallistumassa hankkeeseen jos/kun se toteutuu. Loviisan kaupunki on valmis sijoittamaan poistokalan keräyspisteen Loviisan kalasatamaan. Paikallinen kalanviljelylaitos on kiinnostunut toimittamaan omat perkuujätteensä poistokalan keräyspisteeseen. Yksi ammattikalastaja on myös kiinnostunut sijoittamaan vastaanottopisteen omaan rantaan, ja siten Inkoon pilottihankkeen tavoin vastata keskitetysti toiminnasta. Ammattikalastajat arvioivat voivansa toimittaa yhteensä noin kg/vuosi. Ammattikalastaja Ahvenkoskelta on alustavasti valmis investoimaan itsenäisesti käsittely- ja vastaanottokontteihin sekä järjestämään muun bioraaka-aineen saatavuuden niin, että Ahvenkoskelle voidaan perustaa oma biokaasulaitos. Arvioitu poistokalastus Ahvenkoskella on noin kg/vuosi. Pyhtään Keihässalmi Pyhtäällä ei ole ammattikalastajia, jotka voisivat osallistua poistokalastukseen. Eräs sukuyritys harjoittaa kalankasvatusta Pyhtäällä ja yrityksen omistava perhe olisi mahdollisesti kiinnostunut 6

7 poistokalastuksesta, jos/kun pilottihankkeen jälkeen toisarvoisen kalan pyynnille saadaan pysyvä valtion rahoitus. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan kyseisen kalankasvattamon kalankasvatusaltaiden lähettyvillä on suuri määrä toisarvoista kalaa, joka olisi helposti pyydettävissä. Kalankasvatusyrityksessä syntynyt kalajäte viedään konteissa rehutehtaalle ja kirjolohien rasvaiset sisälmykset käytetään puolestaan biodieselraaka-aineena toisella paikkakunnalla sijaitsevassa yrityksessä. Pyhtäällä on siis vastaanottokanavat toisarvoiselle kalalle, mikäli poistokalastus saa rahoitusta. Kuva 3. Keihässalmen kalasataman ranta-alueen maapohja voidaan valmistella kunnan rakennuspuolen työpäällikön Jukka Niemisen mukaan sellaiseen kuntoon, että poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne. Keräyspisteeseen saadaan tarvittaessa myös sähköt ja vesi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Keihässalmen kalasatamassa on uudenaikainen kalahalli, josta löytyy tilat kalankäsittelyyn ja - jäädyttämiseen. Tämän lisäksi alueella on myös isokokoinen varastohalli, joka on useamman kalastajan käytössä. Poistokalan keräystä ajatellen kalasataman alueella on hyvät edellytykset 7

8 kahdelle keräyskontille. Alueelta löytyy ammattikäyttöön tarkoitettu laiturialue, joka on varustettu nosturilla. Tätä nosturia voidaan tarvittaessa hyödyntää poistokalastuksessa. Kyseisen laiturialueen vieressä sijaitsee maa-alue, johon Pyhtään kunnan työpäällikkö Jukka Niemisen mukaan voidaan sijoittaa keräyskontit. Kuva 4. Potentiaalinen paikka poistokalan keräyspisteelle Kotkan kalasatama-alueella. Valokuvaajan takana sijaitsee kalahalli, johon kalat voidaan kuljettaa käsiteltäväksi esimerkiksi kiinteistötraktorilla. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Kotka Kotkan ja sen lähialueilla operoiva merkittävä ammattikalastaja on todennut, että Kotkan lähialueelta voidaan toimittaa kg poistokalaa vuositasolla. Edellä mainittu 8

9 kalastaja voisi sitoutua toimintaan heti jos poistokalastushanke saa pysyvää rahoitusta. Kymenlaakson kuntien elinkeinoyhtiö Cursor Oy, joka vastaa Kuusisen kalasataman toiminnoista, on valmis varaamaan alueelta riittävästi tilaa poistokalan vastaanottopisteelle. Satama-alueella on kaksi varteenotettavaa sijoituspaikkaa poistokalan keräyspisteelle. Näistä parempi sijaitsee kalahallin etupuolella, jonka laiturialueella sijaitsee riittävän tukeva nosturi, jota voidaan tarvittaessa käyttää kalansaaliin nostamiseen veneestä. Toinen ehdokaspaikka sijaitsee kalahallin takapuolella, johon voidaan tarvittaessa rakentaa laituri ja siihen nosturi. Keräyspistettä ei tosin voida rakentaa tähän yhteyteen, mutta kalat voidaan tarvittaessa siirtää käsiteltäväksi suoraan kalahalliin. On mahdollista, että kalamassa voitaisiin kuljettaa Kotkan keräyspisteestä Haminan Energialle, jos logistiikkaketju voidaan järjestää kustannustehokkaaksi. Kuva 5. Haminan sataman alueella on hyvät tilat keräyspisteelle. Alue on suljettu ulkopuolisilta, joten esimerkiksi ilkivaltaa ei pitäisi päästä tapahtumaan. (Kuva: Mika Orjala, 2010) 9

10 Hamina Tällä hetkellä yksi sukupolvenvaihdoksen edessä oleva ammattikalastaja jatkajineen on alustavasti kiinnostunut poistokalastustoiminnasta. Haminan kaupunki on valmis osoittamaan kaksi eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa poistokalan vastaanottoyksikölle satama-alueelta. Näistä parempi alue sijaitsee ns. virka-aluslaiturin lähettyvillä, jossa on erittäin hyvin tilaa kahdelle vaihtoehtoiselle vastaanottokontille. Haminan alueella on riittävästi poistokalastusalueita ja arvioitu vuosituotanto on noin kg. Haminan Energia on valmis vastaanottamaan kaiken poistokalan biokaasutuotantoonsa, eli toisarvoiselle kalalle on vastaanottokanava Haminan alueella. Alustavissa keskusteluissa Haminan Energiasta kerrottiin, ettei toisarvoisen kalan lähettäjille olisi tiedossa mitään porttimaksuja, vaan kalasta saatettaisiin jopa maksaa jotain ammattikalastajille. Virolahti, Klamilan kalasatama Kaksi virolahtelaista ammattikalastajaa on kiinnostunut poistokalastuksesta. Klamilan kalasataman halli on kooltaan n. 300 m2 ja siinä on iso yleinen käsittelyhalli, jäähdyttämö ja pakastamo. Laiturialue on hyvin laaja, joten Virolahdelle on mahdollista sijoittaa poistokalan keräyspiste. Harjun oppimiskeskukseen on rakenteilla keskisuuri biokaasuvoimala, jonka tuotantokapasiteetti on noin 2 MW. Biokaasuvoimala valmistunee vuoden 2011 kuluessa riippuen eduskunnan sähkönsyöttötariffipäätöksestä. Harjun oppimiskeskuksesta saatujen tietojen mukaan oppimiskeskuksen biovoimalaan otetaan mieluusti kalamassaa, eli Virolahdessa kerätty poistokalamassa voidaan viedä ko. voimalaan. Harjun biovoimalahankkeesta on päävastuussa (ja pääomistajana) Haminan Energia, joka siirrättää Harjussa tuotetun biovoimalan maakaasuputkia pitkin Haminaan. Haminan Energia on kiinnostunut tekemään yhteistyötä sekä Klamilan että Haminan (ja mahdollisesti myös Kotkan suhteen, riippuen siitä, miten kalamassa saadaan kuljetetuksi biokaasulaitokselle) keräyspisteen osalta, jos poistokalastushanke toteutuu. 10

11 Yhteenveto Ammattikalastajien kanssa tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että ainakin viisi uutta poistokalan vastaanottopistettä voidaan perustaa ja että noin parikymmentä kalastajaa olisi kiinnostunut hoitokalastuksesta. Toisarvoiselle kalalle löytyy menekkiä ainakin kuudella eri paikkakunnalla joko elintarvikkeeksi, rehuksi tai biopolttoaineeksi. Oheinen poistokalastusselvitys on vasta viitteellinen, sillä ammattikalastajilta on kysytty kiinnostusta ja mahdollista sitoutumista poistokalastukseen vain ehdollisena; kalastajat ovat kiinnostuneita hankkeesta, jos tuotantoketjun alkupäässä ammattikalastaja saa korvauksen poistokalastuksesta (0,40 /kg). Tämän lisäksi täytyy löytää menekki suurehkolle määrälle toisarvoista kalaa. Ensisijaisena tavoitteena on, että poistokalasta valmistetaan elintarvikkeita ja/tai rehua ja toissijaisesti kalamassa ohjataan biokaasutuotantoon. Esimerkiksi paikalliset ravintolat kalasatamien läheisyydessä voisivat olla kiinnostuneita ruokavalikoiman laajentamiseen. Tässä vaiheessa ilman selviä tulevaisuudennäkymiä poistokalastushankkeen pysyvyydestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkällisiä suunnitelmia ravintoloiden kanssa. Toisarvoiselle kalalle on kysyntää myös ulkomailla. Useat ammattikalastajat vievät jo tällä hetkellä runsaasti kalaa Balttiaan ja Itä-Eurooppaan. Poistokalan käytössä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia käyttötapoja, eli jos esimerkiksi poistokalastusalueella on jo olemassa biokaasuvoimala, niin kalamassa kannattaa viedä sinne. Ns. mädätysjäännöstä voidaan käyttää biokaasutuksen ja -kompostoinnin jälkeen maanparannusaineena pelloilla, sillä kala on erinomainen typen sekä fosforin lähde. Esimerkiksi perunan istutuksessa on perinteisesti käytetty kalaa: istutusperunan viereen asetetaan silakka/särki, josta irtoaa maaperään fosforia ja typpeä edesauttaen näin perunan kasvua. Poistokalan käyttäminen rehupelletin valmistuksessa on myös harkinnan arvoinen mahdollisuus. Poistokalastuksessa voidaan valikoivalla pyydystämisellä (haavilla) tarkistaa ja poimia erilleen takaisin päästettävät jalokalat sekä lajitella poistokalastukseen tarkoitetut kalat. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella kukin ammatinharjoittaja pystyy kalastamaan kg vuositasolla, Inkoon ja Mynälahden pilottikokeilun mukaisesti. 11

12 Osa poistokalastukseen osallistuvista kalastajista joutunee uudistamaan pyydysvalikoimaansa, minkä lisäksi myös yleistyvään hyljeongelmaan joudutaan kiinnittämään huomiota. Joka tapauksessa poistokalastus vastaa kokopäiväistä kalastamista niinä vuodenaikoina, kun tällainen hoitava kalastus on mahdollista. Kuva 6. Hylkeenkestävä push up -ponttoonirysä, jonka nosto vedestä tapahtuu paineilmalla. Vene ajetaan kuvan etualalla sijaitsevan harmaan keräysastian alle, josta kalat voidaan kätevästi tiputtaa veneeseen. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan vähempiarvoisen kalan pyynnille ei ole olemassa saalisrajoituksia valtion toimesta. Luonnollisesti vesialueiden omistajat voisivat halutessaan asettaa kalastusoikeuden vuokraamiselle ehtoja, mutta koska kyseessä on ns. hoitava kalastus, niin rajoituksia tuskin asetetaan. Jo olemassa olevien vastaanottokanavien käyttö on järkevää, mutta joissain tapauksissa myös uuden biokaasureaktorin rakentamista kannattaa harkita jos toisarvoisesta kalasta halutaan tuottaa bioenergiaa. Jotta yli euron hintaisen biokaasureaktorin rakentaminen olisi taloudellisesti 12

13 kannattavaa, niin poistokalan lisäksi reaktorin polttoaineeksi olisi hyvä saada muun muassa maatalousjätettä. Ilman riittävää biomassaa biokaasuvoimalan rakentaminen ei kannata (ks. liite 1). Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5 10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä, sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Tässä vaiheessa, vielä ilman tarkempia laskelmia poistokalamassan eri käyttömahdollisuuksista, voitaneen arvioida, että poistokalamassalle löytynee riittävästi käyttökohteita. Tärkeää tosin on, että kalamassan siirtäminen vastaanottopisteistä eri käyttökohteisiin ei aiheuta kuluja kalastajille. Sybimar Oy:n mukaan poistokalamassaa olisi hyvä saada kuorma-autollinen 100 km säteellä, jotta sen kuljettaminen kuorma-autolla (kuljetuskustannus noin 2 /km) olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi siis täysperävaunullisen rekan kuljettaminen maksaa noin kaksi euroa kilometriä kohti, jos sen lastina on esimerkiksi 30 tonnia kalamassaa. Kuljetuskustannukset nousevat helposti hyvin suuriksi, joten kalamassan paikallinen käyttö on logistiikan ja ympäristön kannalta useimmiten paras ratkaisu. Kalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voidaan sanoa, että käytännössä jokainen ammattikalastaja oli erittäin kiinnostunut meneillään olevasta pilottihankkeesta. Eli jos MMM:n sekä RKTL:n yhteishanke saa jatkorahoitusta, niin poisto-/hoitokalastukseen sitoutuneita ammattikalastajia löytyy helposti. Varsinkin kun poistokalastuksella hyödytetään sekä ns. arvokkaampien kalalajien kasvua ja merialueiden vedenalaista ympäristöä, että myös ammattikalastajien toimeentuloa. Lähteet Haastattelut Etelä-Suomen ammattikalastajien kanssa käydyt keskustelut, puhelinhaastattelut ja tapaamiset, Palaveri RKTL:n tutkijan Jari Setälän kanssa Palaveri Sybimar ja Biota Oy:n edustajien kanssa ja

14 Palaveri Pöyry Oy:n edustajan kanssa Kirjallinen aineisto Jari Setälä & Jari Raitaniemi (2010): Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Kalahaavi 1/2010, Kalastusalueiden, kalatalousviranomaisen ja -neuvonnan tiedotuslehti. 14

15 Liite 1. 15