Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa"

Transkriptio

1 Mika Orjala Selvitystyö Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Tausta ESKO-kalatalousryhmä perustettiin vuonna 2009 edistämään Etelä-Suomen ammattikalastusta sekä kalastusmatkailua. Suomessa on yhteensä seitsemän kalatalousryhmää; näiden tehtävänä on kehittää omien alueittensa ammattikalastusta paikallisten lähtökohtien ja tarpeiden perusteella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) toteuttaa paraikaa tutkimusta ns. toisarvoisten kalalajien poistokalastuksesta yhteistyössä yhdeksän muun yrityksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta syntynyttä hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus maaseudun kehittämisvaroilla. Vajaasti hyödynnetyiksi kalalajeiksi luetaan RKTL:n hankkeessa särki, lahna, säyne, pasuri, sorva, salakka, seipi, suutari, kiiski, simppu sekä kolmi- ja kymmenpiikki. Särkikalojen poistopyynnillä voidaan poistaa ravinteita rehevöityneiltä vesialueilta, minkä lisäksi arvokkaammat kalalajit saavat enemmän elintilaa. Tämän lisäksi särkikalat vapauttavat merenpohjan sedimentoituneita ravinteita takaisin kiertoon. RKTL:n pilottitutkimus kohdistuu kahdelle alueelle, Pohjoiselle Saaristomerelle sekä Suomenlahdelle. Molemmissa pilottihankkeissa kalastajille maksetaan toimitetusta raaka-aineesta 40 senttiä (sis. alv) kalakilolta. Saaristomeren hankkeessa särkikaloista tuotetaan elintarvikkeita ja eläinrehua, kun puolestaan Suomenlahden projektissa kalamassasta valmistetaan bioenergiaa. Oheisessa selvitystyössä tarkastellaan Etelä-Suomen ammattikalastajien kiinnostusta osallistua poistokalastushankkeeseen, jos/kun hanke saa pysyvää rahoitusta valtion budjetista. Hanke tukisi 1

2 ESKO:n pyrkimyksiä edistää ammattikalastajien toimeentuloa sekä ammattiin sitoutuneisuutta. Raportissa tutkitaan tämän lisäksi myös eteläsuomalaisten kalasatamien soveltuvuutta poistokalastuskeräyspisteille, eli mihin muun kalastuksen ohessa pyydystetty toisarvoinen kala voidaan kerätä satama-alueilla. Edellä mainittujen asioiden lisäksi selvitystyössä tarkastellaan myös poistokalan menekkipaikkoja, eli minne ja mihin toisarvoinen kalamassa voidaan sijoittaa. Selvitystyössä keskitytään pääasiassa olemassa olevien kalasatamien hyödyntämiseen sekä näiden toiminta-alueella olevien ammattikalastajien kiinnostuksen kartoittamiseen. Toisaalta myös muut eteläsuomalaiset (kalastus)alueet on huomioitu, mikäli alueen kalastajilla esiintyy kiinnostusta poistokalastukseen. ESKO-kalatalousryhmän toiveena on, että oheinen selvitystyö kannustaa päätöksentekoa systemaattisen poistokalastuksen käynnistämisessä. Oheisessa selvityksessä ei mainita yksityiskohtaisia tietoja haastatelluista ammattikalastajista yksityisyyssuojan varmistamiseksi. Hanko Hangon alueella toimii yksi ammattikalastaja, joka on kiinnostunut poistokalastuksesta. Hänen lisäkseen Hangon läheisellä Bromarvin alueella asuu kaksi kalastajasukua, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan arvioitu pyyntimäärä Hangon merialueilla on kg/vuosi. Hangon kalasataman aluetta laajennetaan paraikaa ja kaupunki pystyy varaamaan n. 60 m 2 alueen uuden kalasataman laiturin viereen, mihin poistokalan vastaanottokontit voidaan sijoittaa (mikäli kalamassasta valmistetaan biopolttoainetta). Laiturialueelle rakennetaan myös nosturi, mitä voidaan hyödyntää poistokalan nostamista varten. Hangon vesialueet ovat hyvin laajat, tuhansia hehtaareja, joilta löytyy haastateltujen ammattikalastajien mukaan runsaasti toisarvoista kalaa. Kalasataman alueelle on vastikään rakennettu uusi kalankäsittelyhalli, joka sisältää muun muassa halkaisukoneen ja savustamon. Hankolaisen ammattikalastajan mukaan alueelle voitaneen perustaa myös jäädyttämö kalojen pakastamista varten. Bromarvista on noin 15 minuutin ajoaika 2

3 veneellä Hangon kalasatamaan, joten Hangon kalasatama on hyvin saavutettavissa myös Bromarvin kalastajille. Hangon kalasataman uudistustyöt saadaan valmiiksi jouluun 2010 mennessä, minkä ohella sataman syväys on riittävä kaikentyyppisille kalastusaluksille. Kuva 1. Hangon kalasataman laajennustyöt valmistunevat vuoden 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen esimerkiksi poistokalan keräyspisteelle on luvassa hyvät tilat sekä vesi- ja sähköliitännät. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Hankolaisen ammattikalastajan mukaan merkittävä osa alueella tuotetusta kalasta kuljetetaan Venäjälle. Myös toisarvoiselle kalalle, kuten lahnalle ja särjelle, voisi hänen mukaansa olla kosolti kysyntää Itä-Euroopan markkinoilla. Poistokalana pyydetty lahna ja särki voidaan esimerkiksi pakastaa, minkä jälkeen kalatuotteet voidaan kuljettaa olemassa olevien kuljetuskanavien kautta Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. 3

4 Raasepori Raaseporin alueelta Snappertunasta löytyy yksi ammattikalastaja, joka on halukas osallistumaan poistokalastukseen. Aikaisemmin mainitut kaksi bromarvilaista kalastajasukua voisivat käyttää Hangon keräyspistettä; Bromarvista Hangon kalasatamaan on noin 15 minuutin ajomatka. Haastatteluiden perusteella bromarvilaiset ammattikalastajat joutuvat uudistamaan kalastusvälineistöään, jos he osallistuvat poistokalastukseen. Kuva 2. Poistokalan keräyspiste Inkoossa. Sybimar Oy:n valmistamat keräyskontit ovat siirtolavoilla helpon liikutettavuuden varmistamiseksi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Inkoo Inkoo on toinen pilottikohde RKTL:n selvityshankkeessa Mynälahden lisäksi. Poistokalan keräyspiste on sijoitettu ammattikalastaja Klaus Berglundin laiturialueelle; myös muut 4

5 inkoolaiset kalastajat voivat halutessaan käyttää kyseistä keräyspistettä. Berglund kalastaa vuodessa arviolta kg toisarvoista kalaa. Helsinki Yksi ammattikalastaja Helsingin alueella on kiinnostunut poistokalastuksesta ja hän on arvioinut pystyvänsä kalastamaan kg/vuosi toisarvoista kalaa. Vanhankaupunginlahti sekä Laajasalo ovat Helsingin kaupungin liikuntaviraston merellisen osaston kalastuspäällikkö Matti Mielosen ja poistokalastushankkeesta kiinnostuneen ammattikalastajan mielestä ensisijaiset pyyntikohteet. Näillä vesistöalueilla on runsaasti toisarvoista kalaa. Jos poistokalastushanke toteutuu, niin Helsingin yliopiston Viikin tiedepuisto on halukas tekemään yhteistyötä kalamassan jatkoprosessoinnin kanssa. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tarkastaja Esa Andstenin mukaan Korkeasaaren puoleinen sivu Sompasaaren laiturialueelta olisi sopiva paikka keräyspisteelle, jos alueen rakentamissuunnitelmat antavat myöden. On oletettavaa, että Sompasaaren alue on tulevaisuudessa merkittävä uusrakennuskohde, joten poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne vain muutamaksi vuodeksi. Helsingin kaupungin liikuntaviraston meriosaston hallinnoimilta satama-alueilta saattaa löytyä pysyvämpi sijoituspaikka keräyspisteelle. Porvoo Porvoon alueella on ainakin noin seitsemän ammattikalastajaa, jotka ovat kiinnostuneita toisarvoisen kalan pyynnistä. Tolkkisten satamasta löytyy tilat poistokalan keräyspisteelle, minkä lisäksi laitteistolle on saatavilla myös sähkö- ja vesiyhteydet. Tolkkisten sataman omistava yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, joka valmisti muun muassa Inkoon keräyspisteen. Sataman omistavat tahot ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastushankkeesta sekä ovat valmiita avustamaan keräyspisteen perustamisessa. Poistokalastustoiminnan toteutuessa Tolkkisten sataman omistavat tahot ja Sybimar Oy hoitavat toisarvoisen kalan Tolkkisten keräyskontista 5

6 Uuteenkaupunkiin, eli kalamassalle löytyy myös ns. loppusijoituspaikka. Toinen potentiaalinen satamapaikka toisarvoisen kalan keräyspisteelle olisi Kuggen-satama, joka on tällä hetkellä pelastuslaitoksen käytössä. Kuggen-satama on osin paremmin saavutettavissa joillekin porvoolaisille kalastajille. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voi sanoa, että Porvooseen kannattaa ehkä sijoittaa jopa kaksi keräyspistettä: toinen Tolkkisten satamaan ja toinen erään suurpellinkiläisen kalastajan satama-alueelle (varustettu nosturilla), jota varmasti myös muut alueen kalastajat voivat tarvittaessa käyttää. Loviisa Kaksi loviisalaista ammattikalastajaa ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan poistokalastukseen, minkä lisäksi muutama muu kalastaja on mahdollisesti osallistumassa hankkeeseen jos/kun se toteutuu. Loviisan kaupunki on valmis sijoittamaan poistokalan keräyspisteen Loviisan kalasatamaan. Paikallinen kalanviljelylaitos on kiinnostunut toimittamaan omat perkuujätteensä poistokalan keräyspisteeseen. Yksi ammattikalastaja on myös kiinnostunut sijoittamaan vastaanottopisteen omaan rantaan, ja siten Inkoon pilottihankkeen tavoin vastata keskitetysti toiminnasta. Ammattikalastajat arvioivat voivansa toimittaa yhteensä noin kg/vuosi. Ammattikalastaja Ahvenkoskelta on alustavasti valmis investoimaan itsenäisesti käsittely- ja vastaanottokontteihin sekä järjestämään muun bioraaka-aineen saatavuuden niin, että Ahvenkoskelle voidaan perustaa oma biokaasulaitos. Arvioitu poistokalastus Ahvenkoskella on noin kg/vuosi. Pyhtään Keihässalmi Pyhtäällä ei ole ammattikalastajia, jotka voisivat osallistua poistokalastukseen. Eräs sukuyritys harjoittaa kalankasvatusta Pyhtäällä ja yrityksen omistava perhe olisi mahdollisesti kiinnostunut 6

7 poistokalastuksesta, jos/kun pilottihankkeen jälkeen toisarvoisen kalan pyynnille saadaan pysyvä valtion rahoitus. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan kyseisen kalankasvattamon kalankasvatusaltaiden lähettyvillä on suuri määrä toisarvoista kalaa, joka olisi helposti pyydettävissä. Kalankasvatusyrityksessä syntynyt kalajäte viedään konteissa rehutehtaalle ja kirjolohien rasvaiset sisälmykset käytetään puolestaan biodieselraaka-aineena toisella paikkakunnalla sijaitsevassa yrityksessä. Pyhtäällä on siis vastaanottokanavat toisarvoiselle kalalle, mikäli poistokalastus saa rahoitusta. Kuva 3. Keihässalmen kalasataman ranta-alueen maapohja voidaan valmistella kunnan rakennuspuolen työpäällikön Jukka Niemisen mukaan sellaiseen kuntoon, että poistokalan keräyspiste voidaan sijoittaa sinne. Keräyspisteeseen saadaan tarvittaessa myös sähköt ja vesi. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Keihässalmen kalasatamassa on uudenaikainen kalahalli, josta löytyy tilat kalankäsittelyyn ja - jäädyttämiseen. Tämän lisäksi alueella on myös isokokoinen varastohalli, joka on useamman kalastajan käytössä. Poistokalan keräystä ajatellen kalasataman alueella on hyvät edellytykset 7

8 kahdelle keräyskontille. Alueelta löytyy ammattikäyttöön tarkoitettu laiturialue, joka on varustettu nosturilla. Tätä nosturia voidaan tarvittaessa hyödyntää poistokalastuksessa. Kyseisen laiturialueen vieressä sijaitsee maa-alue, johon Pyhtään kunnan työpäällikkö Jukka Niemisen mukaan voidaan sijoittaa keräyskontit. Kuva 4. Potentiaalinen paikka poistokalan keräyspisteelle Kotkan kalasatama-alueella. Valokuvaajan takana sijaitsee kalahalli, johon kalat voidaan kuljettaa käsiteltäväksi esimerkiksi kiinteistötraktorilla. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Kotka Kotkan ja sen lähialueilla operoiva merkittävä ammattikalastaja on todennut, että Kotkan lähialueelta voidaan toimittaa kg poistokalaa vuositasolla. Edellä mainittu 8

9 kalastaja voisi sitoutua toimintaan heti jos poistokalastushanke saa pysyvää rahoitusta. Kymenlaakson kuntien elinkeinoyhtiö Cursor Oy, joka vastaa Kuusisen kalasataman toiminnoista, on valmis varaamaan alueelta riittävästi tilaa poistokalan vastaanottopisteelle. Satama-alueella on kaksi varteenotettavaa sijoituspaikkaa poistokalan keräyspisteelle. Näistä parempi sijaitsee kalahallin etupuolella, jonka laiturialueella sijaitsee riittävän tukeva nosturi, jota voidaan tarvittaessa käyttää kalansaaliin nostamiseen veneestä. Toinen ehdokaspaikka sijaitsee kalahallin takapuolella, johon voidaan tarvittaessa rakentaa laituri ja siihen nosturi. Keräyspistettä ei tosin voida rakentaa tähän yhteyteen, mutta kalat voidaan tarvittaessa siirtää käsiteltäväksi suoraan kalahalliin. On mahdollista, että kalamassa voitaisiin kuljettaa Kotkan keräyspisteestä Haminan Energialle, jos logistiikkaketju voidaan järjestää kustannustehokkaaksi. Kuva 5. Haminan sataman alueella on hyvät tilat keräyspisteelle. Alue on suljettu ulkopuolisilta, joten esimerkiksi ilkivaltaa ei pitäisi päästä tapahtumaan. (Kuva: Mika Orjala, 2010) 9

10 Hamina Tällä hetkellä yksi sukupolvenvaihdoksen edessä oleva ammattikalastaja jatkajineen on alustavasti kiinnostunut poistokalastustoiminnasta. Haminan kaupunki on valmis osoittamaan kaksi eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa poistokalan vastaanottoyksikölle satama-alueelta. Näistä parempi alue sijaitsee ns. virka-aluslaiturin lähettyvillä, jossa on erittäin hyvin tilaa kahdelle vaihtoehtoiselle vastaanottokontille. Haminan alueella on riittävästi poistokalastusalueita ja arvioitu vuosituotanto on noin kg. Haminan Energia on valmis vastaanottamaan kaiken poistokalan biokaasutuotantoonsa, eli toisarvoiselle kalalle on vastaanottokanava Haminan alueella. Alustavissa keskusteluissa Haminan Energiasta kerrottiin, ettei toisarvoisen kalan lähettäjille olisi tiedossa mitään porttimaksuja, vaan kalasta saatettaisiin jopa maksaa jotain ammattikalastajille. Virolahti, Klamilan kalasatama Kaksi virolahtelaista ammattikalastajaa on kiinnostunut poistokalastuksesta. Klamilan kalasataman halli on kooltaan n. 300 m2 ja siinä on iso yleinen käsittelyhalli, jäähdyttämö ja pakastamo. Laiturialue on hyvin laaja, joten Virolahdelle on mahdollista sijoittaa poistokalan keräyspiste. Harjun oppimiskeskukseen on rakenteilla keskisuuri biokaasuvoimala, jonka tuotantokapasiteetti on noin 2 MW. Biokaasuvoimala valmistunee vuoden 2011 kuluessa riippuen eduskunnan sähkönsyöttötariffipäätöksestä. Harjun oppimiskeskuksesta saatujen tietojen mukaan oppimiskeskuksen biovoimalaan otetaan mieluusti kalamassaa, eli Virolahdessa kerätty poistokalamassa voidaan viedä ko. voimalaan. Harjun biovoimalahankkeesta on päävastuussa (ja pääomistajana) Haminan Energia, joka siirrättää Harjussa tuotetun biovoimalan maakaasuputkia pitkin Haminaan. Haminan Energia on kiinnostunut tekemään yhteistyötä sekä Klamilan että Haminan (ja mahdollisesti myös Kotkan suhteen, riippuen siitä, miten kalamassa saadaan kuljetetuksi biokaasulaitokselle) keräyspisteen osalta, jos poistokalastushanke toteutuu. 10

11 Yhteenveto Ammattikalastajien kanssa tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että ainakin viisi uutta poistokalan vastaanottopistettä voidaan perustaa ja että noin parikymmentä kalastajaa olisi kiinnostunut hoitokalastuksesta. Toisarvoiselle kalalle löytyy menekkiä ainakin kuudella eri paikkakunnalla joko elintarvikkeeksi, rehuksi tai biopolttoaineeksi. Oheinen poistokalastusselvitys on vasta viitteellinen, sillä ammattikalastajilta on kysytty kiinnostusta ja mahdollista sitoutumista poistokalastukseen vain ehdollisena; kalastajat ovat kiinnostuneita hankkeesta, jos tuotantoketjun alkupäässä ammattikalastaja saa korvauksen poistokalastuksesta (0,40 /kg). Tämän lisäksi täytyy löytää menekki suurehkolle määrälle toisarvoista kalaa. Ensisijaisena tavoitteena on, että poistokalasta valmistetaan elintarvikkeita ja/tai rehua ja toissijaisesti kalamassa ohjataan biokaasutuotantoon. Esimerkiksi paikalliset ravintolat kalasatamien läheisyydessä voisivat olla kiinnostuneita ruokavalikoiman laajentamiseen. Tässä vaiheessa ilman selviä tulevaisuudennäkymiä poistokalastushankkeen pysyvyydestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkällisiä suunnitelmia ravintoloiden kanssa. Toisarvoiselle kalalle on kysyntää myös ulkomailla. Useat ammattikalastajat vievät jo tällä hetkellä runsaasti kalaa Balttiaan ja Itä-Eurooppaan. Poistokalan käytössä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia käyttötapoja, eli jos esimerkiksi poistokalastusalueella on jo olemassa biokaasuvoimala, niin kalamassa kannattaa viedä sinne. Ns. mädätysjäännöstä voidaan käyttää biokaasutuksen ja -kompostoinnin jälkeen maanparannusaineena pelloilla, sillä kala on erinomainen typen sekä fosforin lähde. Esimerkiksi perunan istutuksessa on perinteisesti käytetty kalaa: istutusperunan viereen asetetaan silakka/särki, josta irtoaa maaperään fosforia ja typpeä edesauttaen näin perunan kasvua. Poistokalan käyttäminen rehupelletin valmistuksessa on myös harkinnan arvoinen mahdollisuus. Poistokalastuksessa voidaan valikoivalla pyydystämisellä (haavilla) tarkistaa ja poimia erilleen takaisin päästettävät jalokalat sekä lajitella poistokalastukseen tarkoitetut kalat. Ammattikalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella kukin ammatinharjoittaja pystyy kalastamaan kg vuositasolla, Inkoon ja Mynälahden pilottikokeilun mukaisesti. 11

12 Osa poistokalastukseen osallistuvista kalastajista joutunee uudistamaan pyydysvalikoimaansa, minkä lisäksi myös yleistyvään hyljeongelmaan joudutaan kiinnittämään huomiota. Joka tapauksessa poistokalastus vastaa kokopäiväistä kalastamista niinä vuodenaikoina, kun tällainen hoitava kalastus on mahdollista. Kuva 6. Hylkeenkestävä push up -ponttoonirysä, jonka nosto vedestä tapahtuu paineilmalla. Vene ajetaan kuvan etualalla sijaitsevan harmaan keräysastian alle, josta kalat voidaan kätevästi tiputtaa veneeseen. (Kuva: Mika Orjala, 2010) Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan vähempiarvoisen kalan pyynnille ei ole olemassa saalisrajoituksia valtion toimesta. Luonnollisesti vesialueiden omistajat voisivat halutessaan asettaa kalastusoikeuden vuokraamiselle ehtoja, mutta koska kyseessä on ns. hoitava kalastus, niin rajoituksia tuskin asetetaan. Jo olemassa olevien vastaanottokanavien käyttö on järkevää, mutta joissain tapauksissa myös uuden biokaasureaktorin rakentamista kannattaa harkita jos toisarvoisesta kalasta halutaan tuottaa bioenergiaa. Jotta yli euron hintaisen biokaasureaktorin rakentaminen olisi taloudellisesti 12

13 kannattavaa, niin poistokalan lisäksi reaktorin polttoaineeksi olisi hyvä saada muun muassa maatalousjätettä. Ilman riittävää biomassaa biokaasuvoimalan rakentaminen ei kannata (ks. liite 1). Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5 10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä, sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Tässä vaiheessa, vielä ilman tarkempia laskelmia poistokalamassan eri käyttömahdollisuuksista, voitaneen arvioida, että poistokalamassalle löytynee riittävästi käyttökohteita. Tärkeää tosin on, että kalamassan siirtäminen vastaanottopisteistä eri käyttökohteisiin ei aiheuta kuluja kalastajille. Sybimar Oy:n mukaan poistokalamassaa olisi hyvä saada kuorma-autollinen 100 km säteellä, jotta sen kuljettaminen kuorma-autolla (kuljetuskustannus noin 2 /km) olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi siis täysperävaunullisen rekan kuljettaminen maksaa noin kaksi euroa kilometriä kohti, jos sen lastina on esimerkiksi 30 tonnia kalamassaa. Kuljetuskustannukset nousevat helposti hyvin suuriksi, joten kalamassan paikallinen käyttö on logistiikan ja ympäristön kannalta useimmiten paras ratkaisu. Kalastajien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella voidaan sanoa, että käytännössä jokainen ammattikalastaja oli erittäin kiinnostunut meneillään olevasta pilottihankkeesta. Eli jos MMM:n sekä RKTL:n yhteishanke saa jatkorahoitusta, niin poisto-/hoitokalastukseen sitoutuneita ammattikalastajia löytyy helposti. Varsinkin kun poistokalastuksella hyödytetään sekä ns. arvokkaampien kalalajien kasvua ja merialueiden vedenalaista ympäristöä, että myös ammattikalastajien toimeentuloa. Lähteet Haastattelut Etelä-Suomen ammattikalastajien kanssa käydyt keskustelut, puhelinhaastattelut ja tapaamiset, Palaveri RKTL:n tutkijan Jari Setälän kanssa Palaveri Sybimar ja Biota Oy:n edustajien kanssa ja

14 Palaveri Pöyry Oy:n edustajan kanssa Kirjallinen aineisto Jari Setälä & Jari Raitaniemi (2010): Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Kalahaavi 1/2010, Kalastusalueiden, kalatalousviranomaisen ja -neuvonnan tiedotuslehti. 14

15 Liite 1. 15

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Loppuraportti Jari Setälä, Susanna Airaksinen, Juha Lilja ja Jari Raitaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 DIAARINUMERO

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE

URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE 9.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Urheiluseurojen mainoslaitteiden sijoittamista pääväylien varsille selvittävän työryhmän toimeksianto 2.

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry 8. Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry Vesikasvillisuuden niitot 2010-2013 Kustannukset yhteensä 127 000 euroa, Rahoittajana Joensuun seudun leader ry ja Keski-Karjalan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin

Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastusaluepäivä 18.11.2015 Jämsä 1 Uusia tehtäviä tulossa Kalastonhoitomaksun kerääminen Valtion yleisten

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 31.10.2016 PÖYTÄKIRJA Nro 7/2016 KOKOUSAIKA Maanantai 31.10.2016 klo 12 13.45 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka 59 Kokouksen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Vuosiraportti 2010 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki

Lisätiedot

Onkamojärvien kunnostukset

Onkamojärvien kunnostukset Tuovi Vaaranta 11.06.15, Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry:n ja Pro Onkamojärvet ry:n hankekoordinaattori Onkamojärvien kunnostukset Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry (www.nieminensintsi.net)kunnosti

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015

VUOSIKERTOMUS 2015. Länsi Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015 LÄNSI UUDENMAAN KALASTUSALUE SIVU 1/6 VUOSIKERTOMUS 2015 PERUSTIEDOT Bromarf-Tenholan kalastusalue ja Hangon kalastusalueet päättivät vuosikokouksissaan keväällä 2014 kalastusalueiden liittämisestä yhteen.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot