Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä"

Transkriptio

1 Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin

2 Pilottihanke Yleistavoite: Tietoa kestävän laajamittaisen ravinteiden poistokalastuksen järjestämiseksi Pilotin tavoite: Selvittää särkikalojen laajamittaisen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia Pilotoidaan kaksi potentiaalista hyödyntämislinjaa: 1: Saaristomerestä elintarviketta ja rehua 2: Suomenlahdesta bioenergiaa 2

3 Keskeiset kysymykset 1. Paljonko raaka-ainetta on ja mikä on sen laatu kaupalliseen hyödyntämiseen? 2. Kiinnostaako pyynti kalastajia, mikä on kalan pyydettävyys ja kalastuksen kannattavuus? 4. Miten kalan vastaanotto, jatkokäsittely ja markkinointi kannattaa?

4 Kalaa on paljon Mynälahti kevät 2011: 1200 kg/ha, josta särkikaloja 200 kg/ha Pikkalanlahti syksy 2011: 200 kg/ha, josta särkikaloja 130 kg/ha

5 Vähän vierasaineita Polyklooratut dioksiinit (PCDD), furaanit (PCDF), bifenyylien (PCB) ja non-orto eli co-planaaristen bifenyylien (co-pcb) määrittäminen nahoitetusta kalafileestä Suurin sallittu summapitoisuus Suurin sallittu pitoisuus dioksiineille RKTL Airaksinen Laskettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaan (upperbound, WHO-TEQ 2005) (Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos, Ympäristöterveyden osasto)

6 Kalastajia kiinnostaa pyytää Hankkeelle ostettu särkikalamäärä 350 tn hintaan 40 snt/kg (sis. alv) Kohdistettu kalastus tn Pohjoinen Saaristomeri Sivusaaliin talteenotto (>100 kalastajaa) Pikkalanlahti tn Tavoite saavutettiin

7 Kuva: Klaus Berglund Kohdistetun pyynnin kehittyminen

8 Kuvat: Klaus Berglund

9 Saaliin arvo on noussut Määrä Arvo % K g % -36 % 75% +51 % Särkikala Muu kala % + 6 % 32% Särkikala Muu kala Särkikalan (lahnan) määrä vähentynyt, Arvokalan kasvanut Sekä särkikalan että arvokalan saaliin arvo noussut

10 Vienti tuo lisäarvoa Ympäristöpalkkiolla 80 snt/kg 1,12 /kg 0,77 /kg 0,57 /kg 1,05 snt/kg Kaupallinen 38 snt/kg 55 % särkikalasta vientiin vuonna ,70 /kg 0,35 /kg 0,15 /kg 0,63 snt/kg

11 Arvokala takaa kannattavuuden Ympäristöpalkkiolla Kg /kg % Lahna > % 1, % % 0, % < % 0, % Arvokala % 5, % Tuotot % 1, % Muuttuvat kustannukset % Kiinteät kustannukset % Tulos % Tulos Muutos Ilman ympäristöpalkkiota Ilman arvokalaa Arvokalaa 1,5 x Ilman ympäristöpalkkiota ja arvokalaa 1,5 x % % % %

12 Särkikalapyynnillä merkitystä Silakkarysä Kg % /kg % Silakka % 0, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 0, % Silakkarysä ja kuorerysä Kg % /kg % Silakka % 0, % Kuore % 0, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 0, % Suomukalapyynti Kg % /kg % Suomukala % 5, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 2, % Kohdistettu pyynti + oma vienti Kg % /kg % Suomukala % 5, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 1, % Särkikalan osuus voi olla kalastajan tuotoista %

13 Saaristomerellä sivusaaliit talteen Länsi-Rannikon Kala Oy Länsi-Rannikon Kala Oy: Silakka- ja kuorerysäpyynnin sivusaaliin käsittely Kalarannan Vihannes Oy: Suomukalapyynnin sivusaaliin keräily ja käsittely Kalaset Oy: Verkkopyynnin esikäsitelty sivusaalis ja massaus

14 Elintarvike ja rehu Länsi-Rannikon Kala Oy (lahnamassa) Kalaset Oy (särkimassa) Naantalin Ruokamestarit Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis L A J I T T E L U Isot lahnat ja särjet Muut särkikalat Massaus P A K A S T U S Kalapihvit Vienti Muut särki kalat VK, SK RE- HU- KES- KUK- SET Pohjoisen Saaristomeren kalastajat Länsi-Rannikon Kala Oy Kalarannan Vihannes Oy

15 Särkikalaa sivusaaliista 250 tn Touko-huhtikuu 80 %

16 Kuoreenpyynnin sivusaalis hyödynnettävissä Potentiaali tn Viikko Särkikalan merkitys vastaanottajalle 0,5 % määrästä ja arvosta

17 Kuorepyynnin sivusaalis pienikokoista

18 Erottelu kuoreen seasta työlästä 2011 kg % /kg % Tuotot: Rehu % 0, % Vienti % 0, % Yhteensä % 0, % Kustannukset: Erottelu % 0, % Rehu % 0, % Vienti 1) % 0, % Yleiskulut % 0, % Yhteensä % 0, % Tulos % -0, % Särkikalojen erottelu mahdollistaa kuoreen vastaanoton lisäämistä: Kalastajan tulonmuodostus kuoreen kautta.

19 Suomukalapyynnin sivusaalista vientiin 20 snt/kg Puolet särkikalasta vientiin

20 Pienen lahnan keräily ei vielä kannata 2010 Kevät kg /kg Tuotot: Rehu , Vienti % 0, Yhteensä , Kustannukset: Keräily , Lajittelu , Vientipakastus , Hallinto , Yhteensä , Tulos , Syksy kg /kg Tuotot: Rehu , Vienti % 0, Yhteensä , Kustannukset: Keräily , Lajittelu , Vientipakastus , Hallinto , Yhteensä , Tulos , tulos, jos hinnat tai vientiosuus korkeampi

21 Verestetyn särjen saatavuus vähäistä 0,6 /kg 1 /kg 5 tn Kalastajalle pitää maksaa kilpailukykyinen korvaus kalan esikäsittelystä!

22 Särkimassan valmistus työlästä Päitys, perkaus ja halkaisu Kuvat: Jani Mäkinen. Kalaset Oy

23 Särkimassan valmistus työlästä Massaus, pakkaus ja pakastus Kuvat: Jani Mäkinen Kalaset Oy

24 Valmistuskustannukset korkeat Särkimassan tuotantokustannus Vastaanotto, punnitus ja lajittelu 0,65 13 % Päitys ja perkaus 1,42 28 % Halkaisu, pesu ja nahkominen 1,33 27 % Massaus, pussitus 0,73 15 % Pakkaus, punnitus ja pakastus 0,87 17 % Omakustannushinta 5, %

25 Kotimarkkinoilla kasvavaa kysyntää Puhdas laadukas särkipihvi (85% särkeä): Verestetty särki, ostohinta : 1 /kg Massa omakustannushinta: 5 /kg Pihvi: Tukkuhinta 10 /kg Pihvin vähittäishinta 15 /kg Erikoistuote: rajallinen markkina Kaikki pilotissa tehty massa saatu kaupaksi 5 /kg > kysyntää olisi enemmän SK-sektorilla > raakaaineen saatavuus pullonkaula

26 Kuluttajat pitivät pihveistä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki Yllättyi Piti Ei pitänyt

27 Bioenergia Aura-Mare Oy / Biota Tech Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis H A P O T U S Hapotettu särkikalamassa B I O Ö L J Y Biodiesel Jäännösmassa B I O K A A S U Mädätysjäännös M A A N P A R A N N E Suomenlahden kalastajat Sybimar Oy:n hapotusyksikkö Inkoossa Sybimar Oy Uusikaupunki BIOvakka Suomi Oy Vehmaa

28 Kalan hapotuskontti Tehokas tapa käsitellä elintarvikkeeksi kelpaamaton kala Pilotissa testattu kontti (20 tn) Jatkokehitetty kontti (40 tn) Kuvat: Sybimar Oy

29 Hapotusyksikön asennus Kuvat: Klaus Berglund

30 Kuvat: Klaus Berglund

31 Kuvat: Eeva Klaus Berglund

32 Hapotusyksikkö sisältä = Murskain, 2 = Sekoitussäiliö, 3 = Ohjausyksikkö, 4 = Happosäiliö, 5 = Pumppu. (Kuva. Klaus Berglund).

33 Hapotuksen kustannukset katettavissa Investointi Poistoaika Kalan määrä Kg/v 10 v Kuljetusmatka 1000 km Tuki-% Huoltokustannus 1600 /v 90 % Kustannukset /kg % Kiinteät kulut Poisto 0,01 9 % Huolto 0,02 14 % Muuttuvat kulut Kuljetus 0,04 27 % Happo 0,05 36 % Kalastajan työ 0,01 7 % Muut kulut 0,01 7 % Kulut yhteensä 0, % Turkiseläinten rehuksi: 15 snt/kg ilman kuljetuskustannuksia

34 Bioenergiaa tutkitaan vielä Biodieselin valmistus ei ole kannattavaa Taulukko 1. Sybimar Oy:ssä käsiteltyjen näyte-erien kiintoaine-, vesi- ja rasvapitoisuus. Hapotetun kalaliuoksen Kesän näyte-erä Syksyn näyte-erä koostumus Kg % Kg Kiintoainejäämä ,41 % ,60 % Vettä ,95 % ,74 % Öljyä 550 4,64 % ,65 % Koko erä ,00 % ,00 % Biokaasutus jatkotutkimuksissa - metaanin tuottokyky - lisäarvotuotteet

35 Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä.

36 Ravinteiden poisto ammattikalastuksen avulla Poistokalastus: 4 Milj. kg = 30 tn fosforia sisärannikolta Kaupallinen pyynti Suomessa 2010: 3 Milj. kg = 22 tn fosforia rannikolta 118 Milj. kg = 472 tn fosforia avomereltä

37 Poistokalastuksen hyödyt: win-win-win Ravinteiden poisto Ekologinen tervehdyttäminen Uusi luonnonvara hyötykäyttöön Poistokalastus Virkistyskäytön edistäminen Ammattikalastuksen elvyttäminen Kotimaisen kalan saatavuuden paraneminen 37

38 Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä. Särkikalojen sivusaaliin keräily, vastaanotto, lajittelu, pakastus ja markkinointi on mahdollista muun kalan käsittelyn yhteydessä. Ei vielä ylläpidä särkikalojen kalastusta. Särkikalan talteenotto mahdollistaa kuoreen laajemman pyynnin.

39 Johtopäätökset tuloksista Särkikalatuotteiden kysyntä kotimarkkinoilla kasvaa. Jatkojalostus onnistuu kaupallisesti ainakin pienessä mittakaavassa. Elintarvikkeeksi kelpaamaton osa voidaan säilöä tehokkaasti. Turkisteollisuudessa on nykyisessä markkinatilanteessa tuoreelle, pakastetulle ja hapotetulle särkikalalle kysyntää. Biodieselin valmistus särkikaloista ei kannata. Biokaasutusta ja lisäarvotuotteita tutkittava.

40 Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > Uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten ja bioenergian ja lisäarvotuotteiden kansallinen tutkimus käynnistyi.

41 Elintarvikkeita kotimarkkinoille Maabrändiraportti : Särkikaloista Gourmet tuotteita Valtioneuvoston selonteko: ruokapolitiikasta Vähän hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi tehostettava! Palmia : Suurin yksittäinen ekotekomme kotimaisten kalojen suhteen on lahnapihvit. Fazer Amica Caternet Oy

42 Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä > win win - win Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille. Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen. Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten sekä bioenergian ja lisäarvotuotteiden tutkimus käynnistynyt

43 Vaikutusten seuranta Paljonko eri vesistöjen vaikutusalueelta saadaan poistettua kalan mukana ravinteita? Mihin kala käytetään? Ekologiset vaikutukset: Tehotutkimusalueiksi Pikkalanlahti ja Mynälahti?

44 Vähäarvoisten kalamassojen hyödyntäminen elintarvike-, rehu- ja bioenergiatuotantoon (TEKES-hanke, RKTL-Turun AMK ) 1. Raaka-ainevirtojen analyysi ja logistiikka 2. Kalan säilöntä, käsittely ja lisäarvotuotteet 3 ja 4. Kalan ja muiden biomassojen soveltuvuus bioenergian tuotantoon Särkikalat Muut raakaaineet Teollisuuden sivutuotteet Esikäsittely Fraktiointi Biokaasutuspotentiaali Mädäte Biokaasutus pilotti 5. Taloudellinen arvio ja liiketoimintamalli 6. Suunnitelma jatkohankkeeksi MTT ja VTT sekä kv-tutkimuslaitokset kiinnostuneita lisäarvotuotteiden tutkimuksesta

45 Lisätietoa Pilottihanke vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön edistämiseksi. Setälä, Airaksinen, Lilja ja Raitaniemi. Loppuraportti. RKTL:n työraportteja 10/ s. Särkikalapihvien markkinointikokeilu vähittäiskauppamarkkinoilla Saarni, Setälä ja Lehtonen A.-K. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 2, s Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttömahdollisuudet. Setälä, Tarkki, Mannerla ja Vielma. RKTL:n työraportteja 1/ s. Tulossa: Rannikon särkikalojen määrien arviointi Lilja, Raitaniemi ja Setälä. RKTL:n työraportteja?/2012.

46 Kiitos!

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa KEHRÄ- projek5n 5edotus- ja koulutusristeily Viking Amorella 9.2.2011 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 Vedenlaatu

Lisätiedot

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Uusikaupunki 16.9.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin RKTL Vajaasti hyödynnetyt kalat Vajaakäyttöisten järvikalojen

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Loppuraportti Jari Setälä, Susanna Airaksinen, Juha Lilja ja Jari Raitaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 DIAARINUMERO

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Raaka-aineen fraktiointi

Raaka-aineen fraktiointi Blue Products hanke Työpaketti 2 Raaka-aineen fraktiointi Anni Nisov, VTT 4.10.2017 Sisällys Blue Products työpaketit Fraktiointi Mitä on fraktiointi? Öljyn talteenotto Proteiinin talteenotto Fraktioinnin

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus Kari Ranta-aho 4.12.2017 1 EMKR rahoituksen rakenne Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Vuosiraportti 2010 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Tekijät: Jari Setälä, Ville Tarkki, Miia Mannerla ja Jouni Vielma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan?

Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan? EU investoi kestävään kalatalouteen Kalan hapotusyksikkö Kirjalaan Kalatalous- ja ympäristöopiston rantaan? Esiselvitys / Loppuraportti PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATTIOPISTO LIVIA / KALATALOUS- JA

Lisätiedot

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Vesijärven hoitokalastus

Vesijärven hoitokalastus Vesijärven hoitokalastus Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas, Luke Matti Kotakorpi ja Ismo Malin, LSYP Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 11.6.215 Ensimmäinen suuren mittakaavan hoitokalastushanke

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari 13.12.2017 Tero Forsman Pyhäjärvi-instituutti Kaupallisen hoitokalastuksen

Lisätiedot

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy Kala on terveellistä Kalan syöntisuositukset Kalan käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10.

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10. Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10. 8.9.2014 1 Tuesday, October 14, 2014 Riittääkö muutos vai tarvitaanko vallankumous? Taskulamppu ja paristot Paristojen ja metallin

Lisätiedot

KASVUN

KASVUN KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Vähäarvoisen kalamateriaalin jalostus lisäarvotuotteiksi liiketoimintanäkymät

Vähäarvoisen kalamateriaalin jalostus lisäarvotuotteiksi liiketoimintanäkymät Vähäarvoisen kalamateriaalin jalostus lisäarvotuotteiksi liiketoimintanäkymät Jouni Vielma, Jari Setälä, Susanna Airaksinen, Markus Kankainen, Ville Tarkki, Jukka Kaitaranta, Anne Norström ja Juha Nurmio

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja Yhteiskuntatutkimus Taloustutkija Markus Kankainen Pietari 15.3.2011 Ympäristötaloudelliset

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä

Lisätiedot

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Eduskunta haluaa roskakalat ruuaksi Helsingin sanomat: Liisa Takala 25.1.2011 Särki mielletään usein roskakalaksi. Vesistöistä poistettavat roskakalat tulisi jalostaa

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat KALATALOUDEN INNOVAATIOPÄIVÄT 2017 Tampere 9.-10.11.2017 Paikka Hotelli Scandic City Tampere Hämeenkatu 1, 33100 Tampere Ohjelma Torstai 9.11. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma 2014-2020

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi TUTUSTUMISMATKA BERGENIIN 24. - 25.8.2010

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi TUTUSTUMISMATKA BERGENIIN 24. - 25.8.2010 Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi TUTUSTUMISMATKA BERGENIIN 24. - 25.8.2010 Pilotin avulla pyritään kehittämään taloudellisesti toimivia arvoketjuja särkikalojen hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Jouni Vielma Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Typen ominaiskuormitus, kg/tn Fosforin ominaiskuormitus, kg/tn Laitoksen keskikoko merialueella, tn Kuormitus

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Särkijaloste suurkeittiön käyttöön

Särkijaloste suurkeittiön käyttöön Särkijaloste suurkeittiön käyttöön Case Jyväskylän lähiruokakokeilu 2014 Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin Vesistökunnostusseminaari, Rauma 11.6.2015 Leena Pölkki, projektipäällikkö, Jyväskylän

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen. TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen Panu Rantakokko 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ YMPÄRISTÖSEURANNOISTA Kansallinen vaarallisia kemikaaleja

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk 14.-15.10.

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk 14.-15.10. Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Asmo Honkanen Murmansk 14.-15.10.2008 Kalan kysyntä kasvaa Miljoonaa tonnia 180 160 140 Kokonaistarjonta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot