Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Transkriptio

1 Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin

2 Pilottihanke Yleistavoite: Tietoa kestävän laajamittaisen ravinteiden poistokalastuksen järjestämiseksi Pilotin tavoite: Selvittää särkikalojen laajamittaisen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia Pilotoidaan kaksi potentiaalista hyödyntämislinjaa: 1: Saaristomerestä elintarviketta ja rehua 2: Suomenlahdesta bioenergiaa 2

3 Keskeiset kysymykset 1. Paljonko raaka-ainetta on ja mikä on sen laatu kaupalliseen hyödyntämiseen? 2. Kiinnostaako pyynti kalastajia, mikä on kalan pyydettävyys ja kalastuksen kannattavuus? 4. Miten kalan vastaanotto, jatkokäsittely ja markkinointi kannattaa?

4 Kalaa on paljon Mynälahti kevät 2011: 1200 kg/ha, josta särkikaloja 200 kg/ha Pikkalanlahti syksy 2011: 200 kg/ha, josta särkikaloja 130 kg/ha

5 Vähän vierasaineita Polyklooratut dioksiinit (PCDD), furaanit (PCDF), bifenyylien (PCB) ja non-orto eli co-planaaristen bifenyylien (co-pcb) määrittäminen nahoitetusta kalafileestä Suurin sallittu summapitoisuus Suurin sallittu pitoisuus dioksiineille RKTL Airaksinen Laskettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaan (upperbound, WHO-TEQ 2005) (Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos, Ympäristöterveyden osasto)

6 Kalastajia kiinnostaa pyytää Hankkeelle ostettu särkikalamäärä 350 tn hintaan 40 snt/kg (sis. alv) Kohdistettu kalastus tn Pohjoinen Saaristomeri Sivusaaliin talteenotto (>100 kalastajaa) Pikkalanlahti tn Tavoite saavutettiin

7 Kuva: Klaus Berglund Kohdistetun pyynnin kehittyminen

8 Kuvat: Klaus Berglund

9 Saaliin arvo on noussut Määrä Arvo % K g % -36 % 75% +51 % Särkikala Muu kala % + 6 % 32% Särkikala Muu kala Särkikalan (lahnan) määrä vähentynyt, Arvokalan kasvanut Sekä särkikalan että arvokalan saaliin arvo noussut

10 Vienti tuo lisäarvoa Ympäristöpalkkiolla 80 snt/kg 1,12 /kg 0,77 /kg 0,57 /kg 1,05 snt/kg Kaupallinen 38 snt/kg 55 % särkikalasta vientiin vuonna ,70 /kg 0,35 /kg 0,15 /kg 0,63 snt/kg

11 Arvokala takaa kannattavuuden Ympäristöpalkkiolla Kg /kg % Lahna > % 1, % % 0, % < % 0, % Arvokala % 5, % Tuotot % 1, % Muuttuvat kustannukset % Kiinteät kustannukset % Tulos % Tulos Muutos Ilman ympäristöpalkkiota Ilman arvokalaa Arvokalaa 1,5 x Ilman ympäristöpalkkiota ja arvokalaa 1,5 x % % % %

12 Särkikalapyynnillä merkitystä Silakkarysä Kg % /kg % Silakka % 0, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 0, % Silakkarysä ja kuorerysä Kg % /kg % Silakka % 0, % Kuore % 0, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 0, % Suomukalapyynti Kg % /kg % Suomukala % 5, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 2, % Kohdistettu pyynti + oma vienti Kg % /kg % Suomukala % 5, % Särkikala % 0, % Yhteensä % 1, % Särkikalan osuus voi olla kalastajan tuotoista %

13 Saaristomerellä sivusaaliit talteen Länsi-Rannikon Kala Oy Länsi-Rannikon Kala Oy: Silakka- ja kuorerysäpyynnin sivusaaliin käsittely Kalarannan Vihannes Oy: Suomukalapyynnin sivusaaliin keräily ja käsittely Kalaset Oy: Verkkopyynnin esikäsitelty sivusaalis ja massaus

14 Elintarvike ja rehu Länsi-Rannikon Kala Oy (lahnamassa) Kalaset Oy (särkimassa) Naantalin Ruokamestarit Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis L A J I T T E L U Isot lahnat ja särjet Muut särkikalat Massaus P A K A S T U S Kalapihvit Vienti Muut särki kalat VK, SK RE- HU- KES- KUK- SET Pohjoisen Saaristomeren kalastajat Länsi-Rannikon Kala Oy Kalarannan Vihannes Oy

15 Särkikalaa sivusaaliista 250 tn Touko-huhtikuu 80 %

16 Kuoreenpyynnin sivusaalis hyödynnettävissä Potentiaali tn Viikko Särkikalan merkitys vastaanottajalle 0,5 % määrästä ja arvosta

17 Kuorepyynnin sivusaalis pienikokoista

18 Erottelu kuoreen seasta työlästä 2011 kg % /kg % Tuotot: Rehu % 0, % Vienti % 0, % Yhteensä % 0, % Kustannukset: Erottelu % 0, % Rehu % 0, % Vienti 1) % 0, % Yleiskulut % 0, % Yhteensä % 0, % Tulos % -0, % Särkikalojen erottelu mahdollistaa kuoreen vastaanoton lisäämistä: Kalastajan tulonmuodostus kuoreen kautta.

19 Suomukalapyynnin sivusaalista vientiin 20 snt/kg Puolet särkikalasta vientiin

20 Pienen lahnan keräily ei vielä kannata 2010 Kevät kg /kg Tuotot: Rehu , Vienti % 0, Yhteensä , Kustannukset: Keräily , Lajittelu , Vientipakastus , Hallinto , Yhteensä , Tulos , Syksy kg /kg Tuotot: Rehu , Vienti % 0, Yhteensä , Kustannukset: Keräily , Lajittelu , Vientipakastus , Hallinto , Yhteensä , Tulos , tulos, jos hinnat tai vientiosuus korkeampi

21 Verestetyn särjen saatavuus vähäistä 0,6 /kg 1 /kg 5 tn Kalastajalle pitää maksaa kilpailukykyinen korvaus kalan esikäsittelystä!

22 Särkimassan valmistus työlästä Päitys, perkaus ja halkaisu Kuvat: Jani Mäkinen. Kalaset Oy

23 Särkimassan valmistus työlästä Massaus, pakkaus ja pakastus Kuvat: Jani Mäkinen Kalaset Oy

24 Valmistuskustannukset korkeat Särkimassan tuotantokustannus Vastaanotto, punnitus ja lajittelu 0,65 13 % Päitys ja perkaus 1,42 28 % Halkaisu, pesu ja nahkominen 1,33 27 % Massaus, pussitus 0,73 15 % Pakkaus, punnitus ja pakastus 0,87 17 % Omakustannushinta 5, %

25 Kotimarkkinoilla kasvavaa kysyntää Puhdas laadukas särkipihvi (85% särkeä): Verestetty särki, ostohinta : 1 /kg Massa omakustannushinta: 5 /kg Pihvi: Tukkuhinta 10 /kg Pihvin vähittäishinta 15 /kg Erikoistuote: rajallinen markkina Kaikki pilotissa tehty massa saatu kaupaksi 5 /kg > kysyntää olisi enemmän SK-sektorilla > raakaaineen saatavuus pullonkaula

26 Kuluttajat pitivät pihveistä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki Yllättyi Piti Ei pitänyt

27 Bioenergia Aura-Mare Oy / Biota Tech Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis H A P O T U S Hapotettu särkikalamassa B I O Ö L J Y Biodiesel Jäännösmassa B I O K A A S U Mädätysjäännös M A A N P A R A N N E Suomenlahden kalastajat Sybimar Oy:n hapotusyksikkö Inkoossa Sybimar Oy Uusikaupunki BIOvakka Suomi Oy Vehmaa

28 Kalan hapotuskontti Tehokas tapa käsitellä elintarvikkeeksi kelpaamaton kala Pilotissa testattu kontti (20 tn) Jatkokehitetty kontti (40 tn) Kuvat: Sybimar Oy

29 Hapotusyksikön asennus Kuvat: Klaus Berglund

30 Kuvat: Klaus Berglund

31 Kuvat: Eeva Klaus Berglund

32 Hapotusyksikkö sisältä = Murskain, 2 = Sekoitussäiliö, 3 = Ohjausyksikkö, 4 = Happosäiliö, 5 = Pumppu. (Kuva. Klaus Berglund).

33 Hapotuksen kustannukset katettavissa Investointi Poistoaika Kalan määrä Kg/v 10 v Kuljetusmatka 1000 km Tuki-% Huoltokustannus 1600 /v 90 % Kustannukset /kg % Kiinteät kulut Poisto 0,01 9 % Huolto 0,02 14 % Muuttuvat kulut Kuljetus 0,04 27 % Happo 0,05 36 % Kalastajan työ 0,01 7 % Muut kulut 0,01 7 % Kulut yhteensä 0, % Turkiseläinten rehuksi: 15 snt/kg ilman kuljetuskustannuksia

34 Bioenergiaa tutkitaan vielä Biodieselin valmistus ei ole kannattavaa Taulukko 1. Sybimar Oy:ssä käsiteltyjen näyte-erien kiintoaine-, vesi- ja rasvapitoisuus. Hapotetun kalaliuoksen Kesän näyte-erä Syksyn näyte-erä koostumus Kg % Kg Kiintoainejäämä ,41 % ,60 % Vettä ,95 % ,74 % Öljyä 550 4,64 % ,65 % Koko erä ,00 % ,00 % Biokaasutus jatkotutkimuksissa - metaanin tuottokyky - lisäarvotuotteet

35 Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä.

36 Ravinteiden poisto ammattikalastuksen avulla Poistokalastus: 4 Milj. kg = 30 tn fosforia sisärannikolta Kaupallinen pyynti Suomessa 2010: 3 Milj. kg = 22 tn fosforia rannikolta 118 Milj. kg = 472 tn fosforia avomereltä

37 Poistokalastuksen hyödyt: win-win-win Ravinteiden poisto Ekologinen tervehdyttäminen Uusi luonnonvara hyötykäyttöön Poistokalastus Virkistyskäytön edistäminen Ammattikalastuksen elvyttäminen Kotimaisen kalan saatavuuden paraneminen 37

38 Johtopäätökset tuloksista Poistokalastus kalakannan tervehdyttämiseksikin järkevä toimenpide. Särkikalojen kohdistettu pyynti on kaupallisesti kannattavaa, jos arvokkaampien lajien pyynti ja vienti mahdollista. Kalastajalle sivusaaliin talteenotto voi olla merkittävä tulon täydentäjä. Särkikalojen sivusaaliin keräily, vastaanotto, lajittelu, pakastus ja markkinointi on mahdollista muun kalan käsittelyn yhteydessä. Ei vielä ylläpidä särkikalojen kalastusta. Särkikalan talteenotto mahdollistaa kuoreen laajemman pyynnin.

39 Johtopäätökset tuloksista Särkikalatuotteiden kysyntä kotimarkkinoilla kasvaa. Jatkojalostus onnistuu kaupallisesti ainakin pienessä mittakaavassa. Elintarvikkeeksi kelpaamaton osa voidaan säilöä tehokkaasti. Turkisteollisuudessa on nykyisessä markkinatilanteessa tuoreelle, pakastetulle ja hapotetulle särkikalalle kysyntää. Biodieselin valmistus särkikaloista ei kannata. Biokaasutusta ja lisäarvotuotteita tutkittava.

40 Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > Uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten ja bioenergian ja lisäarvotuotteiden kansallinen tutkimus käynnistyi.

41 Elintarvikkeita kotimarkkinoille Maabrändiraportti : Särkikaloista Gourmet tuotteita Valtioneuvoston selonteko: ruokapolitiikasta Vähän hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi tehostettava! Palmia : Suurin yksittäinen ekotekomme kotimaisten kalojen suhteen on lahnapihvit. Fazer Amica Caternet Oy

42 Vaikutuksia Poistokalastusjärjestelmä jo käynnissä > win win - win Vientikanavia syntyi ennakoitua nopeammin Syntyi pyyntikonsepti särkivaltaisille kalavesille. Investoinnit särkikalojen vastaanottokapasiteettiin ja logistiikkaan Suomenlahdella käynnistyivät > muukin kalastus hyötyy Syntyi tehokas menetelmä poisto- ja hoitokalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen ja -jalostuksen sivutuotteiden hapotukseen. Kuluttajien ja jalostajien mielenkiinto särkikaloihin heräsi > uusia ekologisia tuotteita kuluttajille Ekologisten vaikutusten sekä bioenergian ja lisäarvotuotteiden tutkimus käynnistynyt

43 Vaikutusten seuranta Paljonko eri vesistöjen vaikutusalueelta saadaan poistettua kalan mukana ravinteita? Mihin kala käytetään? Ekologiset vaikutukset: Tehotutkimusalueiksi Pikkalanlahti ja Mynälahti?

44 Vähäarvoisten kalamassojen hyödyntäminen elintarvike-, rehu- ja bioenergiatuotantoon (TEKES-hanke, RKTL-Turun AMK ) 1. Raaka-ainevirtojen analyysi ja logistiikka 2. Kalan säilöntä, käsittely ja lisäarvotuotteet 3 ja 4. Kalan ja muiden biomassojen soveltuvuus bioenergian tuotantoon Särkikalat Muut raakaaineet Teollisuuden sivutuotteet Esikäsittely Fraktiointi Biokaasutuspotentiaali Mädäte Biokaasutus pilotti 5. Taloudellinen arvio ja liiketoimintamalli 6. Suunnitelma jatkohankkeeksi MTT ja VTT sekä kv-tutkimuslaitokset kiinnostuneita lisäarvotuotteiden tutkimuksesta

45 Lisätietoa Pilottihanke vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytön edistämiseksi. Setälä, Airaksinen, Lilja ja Raitaniemi. Loppuraportti. RKTL:n työraportteja 10/ s. Särkikalapihvien markkinointikokeilu vähittäiskauppamarkkinoilla Saarni, Setälä ja Lehtonen A.-K. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 2, s Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttömahdollisuudet. Setälä, Tarkki, Mannerla ja Vielma. RKTL:n työraportteja 1/ s. Tulossa: Rannikon särkikalojen määrien arviointi Lilja, Raitaniemi ja Setälä. RKTL:n työraportteja?/2012.

46 Kiitos!