Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot"

Transkriptio

1 Selvitystyö Etelä-Suomen Kalatalousohjelma (ESKO) Mika Orjala Poistokalastusjärjestelmän puitteissa pyydettyjen vähäarvoisten kalojen hyödyntämisvaihtoehdot Johdanto Tämä selvitystyö liittyy Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) pilottihankkeeseen vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Lahnan, särjen, säynen, pasurin, sorvan ja muiden toisarvoisten kalalajien hyödyntäminen on ollut vähäistä verrattuna esimerkiksi lohen, kirjolohen, kuhan, siian ja ahvenen käyttöön. RKTL:n pilottihankkeen aikana varsinkin lahnan ja särjen imagoa ruokakalana pyritään kehittämään; tämän lisäksi kaupallisesti kestäviä tuotantoketjuja särkikalojen laajamittaiseen hyödyntämiseen elintarvikkeina, eläinrehuna, kalajauhona tai bioenergiana tullaan edistämään. Samanaikaisesti kun toisarvoisen kalan menekkikohteita tutkitaan RKTL:n toimesta, niin Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä tutkimusasemalla selvitetään millaisia vaikutuksia poistokalastuksella on meriympäristöön. Poistokalastuksen hyötyvaikutuksia meriympäristöön ei ole vielä tutkittu tieteellisesti, joten Tvärminnessä tehtävä tutkimus antaa arvokasta tietoa esimerkiksi ravinteiden poistotehokkuudesta. Fosforin ja typen poiston lisäksi toisarvoisten kalalajien pyydystämisellä saattaa olla muitakin myönteisiä vaikutuksia merialueisiin. Esimerkiksi lajienvälinen kilpailu ravinnosta saattaa pienentyä ja arvokalojen kutumenestys voi parantua, kun samoista resursseista kilpailee pienempi määrä kaloja. Poistokalastuksella voi olla vaikutusta myös veden kirkkauteen. Esimerkiksi lahnat tonkivat ruokansa pohjaliejusta torveksi venytetyllä suullaan imuroiden. Syödessään lahnat mylläävät pohjaa niin, että vedenpinnalle kohoaa kasvinkappaleita ja muuta kasviainesta sumentaen samalla vettä. Lahnojen lukumäärän pienentyessä vesialueiden kirkkaus saattaa samalla parantua. Särkikalojen ravinnonhaun ohessa merenpohjasta vapautuu ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä, minkä lisäksi pienikokoiset kalat syövät eläinplanktonin vähiin. Eläinplanktonin mää- 1

2 rän väheneminen aiheuttaa puolestaan kasviplanktonin voimakasta lisääntymistä vesistöissä, kun kasvun ns. rajoitustekijät puuttuvat. Toisarvoisen kalan pyynnillä on erityisen suuri vaikutus ravinteiden poistossa ja sitä kautta vesialueiden rehevöitymisen ehkäisemisessä. Esimerkiksi tuhannen tonnin lahna- ja särkisaalis sisältää noin 7 8 tonnia fosforia ja tonnia typpeä. Jos poistokalaa pyydetään tonnia, niin määrä sisältää noin 75 tonnia fosforia. Tämä on puolet Suomelle määritetystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut HELCOMin toimintaohjelmassa. Suomalaiset ammattikalastajat poistavat tosin jo tällä hetkellä noin 500 tonnia fosforia vuodessa Itämeren alueelta; saalismäärän pääosa kertyy ulappa-alueilta saaduista silakka- ja kilohailisaaliista. Esimerkiksi rehustrategiatyöryhmän raportin mukaan kalastus on tällä hetkellä ainoa keino poistaa vesistöistä asutuksen ja teollisuuden jätevesiä sekä maa- ja metsätalouden hajakuormituksen tuottamia ravinteita. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai joulukuun 2010 alussa valmiiksi talousarvioesityksensä, jossa päätettiin että rannikkoalueilla tapahtuva poistokalastus saa tukea noin yhden miljoonan euron verran ja sisävesillä tehtävä toisarvoinen kalastus saa puolestaan rahoitusta noin euron verran. Tämä on merkittävä askel poistokalastukselle ja suomalaiselle ammattikalastukselle ympäristönsuojelun ohella, sillä hankkeella on tämänhetkisten tietojen mukaan ainoastaan myönteisiä vaikutuksia Suomen vesistöihin sekä ammattikalastajien elinkeinojen edistämiseen. Toisarvoisen kalan määrä Suomen merialueilla Tilastojen mukaan toisarvoisten kalalajien saaliit Suomen rannikkoalueilla ovat vaihdelleet 500 ja tonnin välillä vuosina (kuva 1). Tästä määrästä suurin osa, toisinaan yli kaksi kolmannesta, on ollut kuoretta, jota on troolattu Perämerellä sekä pyydystetty rysillä Merenkurkun alueella. Lahnan ja särjen kalastussaaliit ovat olleet 2000-luvulla noin 500 tonnia/v, josta poisheitetyksi on ilmoitettu noin 100 tonnia/v, johtuen näiden kalalajien vähäisestä käyttöarvosta. Kalavarojen arviointiin erikoistuneen RKTL:n erikoistutkija Jari Raitaniemen mukaan särki- ja lahnapopulaatioiden uusiutumisraja Suomen merialueilla on tällä hetkellä vielä arvoitus, johtuen lahnan ja särjen lisääntymisalueiden suppeudesta. Julkisuu- 2

3 dessa esillä ollut arvio vuosittaisesta toisarvoisen kalan pyydystämismäärästä tonnia vuodessa on lähinnä valistunut arvaus, joka ei perustu tieteellisiin tutkimustuloksiin. Jotain Suomen merialueiden viimeaikaisista kalatiheyksistä kuitenkin jo tiedetään. RKTL suoritti kaikuluotaustutkimusta vuonna 2007 Saaristomerellä, jossa tarkasteltiin alueen kalamääriä. Keskimääräinen kalatiheys hehtaarilla oli kg, alueesta ja vuodenajasta riippuen. RKTL:n kaikuluotaustutkimuksen ohessa ei tehty koekalastuksia, joten tutkimusalueiden kalalajistosta ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Kuva 1. Ammattikalastuksessa pyydystetyn kuoreen, särjen, lahnan ja muun toisarvoisen kalan tilastoitu saalis rannikolla vuosina (Lähde: RKTL, Voidaanko kalastuksella vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormaa? Kalankasvatuksen nettokuormitusjärjestelmän esiselvitys. 2/2008: 13) Tutkimusten ja kenttähavaintojen perusteella tiedetään, etteivät lahna ja särki lisäänny yli neljän promillen suolapitoisuudessa. Jari Raitaniemen mukaan kalojen mätimunat eivät ilmeisesti kuoriudu, jos suolapitoisuus on tätä korkeampi. Esimerkiksi Saaristomerellä lahnan ja särjen lisääntymisalueet rajoittuvat edellä mainitun saliniteettirajan vuoksi lähinnä joen- ja puronsuihin sekä niiden edustoille. On mahdollista, että jos makeanveden valuma sisävesialueilta on normaalia vaatimattomampi esimerkiksi manneralueen sademäärien vähäisyyden vuoksi, niin merialueiden suolaisuus pysyy tavanomaista korkeampana myös joensuistoalueilla ja muilla yleensä vähäsuolaisilla alueilla. Tällöin lahnan ja särjen lisääntyminen voi mahdollisesti olla rajoitetumpaa. Tämän ohella Atlantilta Itämerelle tulevat suolapulssit saattavat vaikuttaa pitemmällä aikavälillä Suomen merialueiden saliniteettiin ja siinä samalla vähäarvoisen kalan lisääntymisalueiden määrään. RKTL:n tilastojen mukaan vuonna 2009 lah- 3

4 noja pyydettiin Suomen merialueilta 331 tonnin edestä ja särkeä puolestaan 229 tonnia (taulukko 1). Kolmasosa lahnoista pyydystettiin verkoilla ja 2/3-osaa saalistettiin rysillä. Esimerkiksi siikarysillä kalastettiin vuonna 2009 Selkämerellä yhteensä 25 tonnia lahnaa ja itse tavoitekalaa, siikaa, ainoastaan 27 tonnia. Särjistä puolestaan hiukan yli puolet pyydettiin rysillä ja noin 1/3-osaa verkoilla. Toisin kuin lahnaa, särkeä pyydystettiin vuonna 2009 myös troolauksella, yhteensä 34 tonnin verran. Taulukko 1. Lahna- ja särkisaalis (1 000 kg) Suomen merialueilla vuonna (Lähde: RKTL, ammattikalastus merellä 2009: 15) Jari Raitaniemen mukaan osa merialueilla pyydystetyistä lahnoista ja särjistä on ikärakenteeltaan osin hyvinkin vanhoja: 10-vuotiaat kalat ovat erittäin yleisiä ja jopa yli 30-vuotiaisiin lahnoihin törmää silloin tällöin. Tämä herättää kysymyksen särki- ja lahnapopulaatioiden uusiutumiskyvystä, varsinkin kun merialueilla ei ole yhtä runsaasti sopivia lisääntymisalueita kuin sisävesillä, missä koko vesialue saattaa olla potentiaalista kutualuetta. Raitaniemi arvioi virallisia tutkimustuloksia ei vielä ole saatavilla että itäisellä Suomenlahdella särki- ja lahnapopulaatioiden uusiutumiskynnys voi poiketa huomattavasti läntisestä Suomenlahdesta: suolapitoisuus on itäisellä merialueella pienempi, joten lisääntymisalueet ovat luultavasti isompia kooltaan. Mitä idemmäksi siis mennään, niin sitä todennäköisempää on, että lahna- ja särkipopulaatioiden koko pysyy suurena tehokalastuksesta huolimatta. Kalavarojen arviointiin erikoistunut Jari Raitaniemi ei ole huolestunut siitä, että särki- ja lahnakannat saattaisivat vähentyä poistokalastuksen myötä. Hänen mukaansa kokemukset esimerkiksi järvialueilta ovat osoittaneet, että jos lahnan ja särjen määrät tipahtavat prosenttiin nykyisistä määristä, niin useat muut lajit alkavat lisääntyä paremmin kuin vuosikausiin. Raitaniemen arvion mukaan ainakin ahven ja merikutuinen siika runsastuisivat ja mahdollisesti myös muut kalalajit. Esimerkiksi meritaimenkantojen tila saattaa olennaisesti parantua. Merialueiden kalamäärä siis kokonaisuudessaan pienenee, mutta sen taloudellinen arvo kohoaa. Tämän lisäksi lahnapopulaation pienentyessä myös lahnat kasvavat paremmin ja onkin luultavaa, että isojen, yli kaksikiloisten, yksilöiden kokonaismäärä kasvaa selvästi nykyisestä. Lisäksi tulee myös huomioida myönteiset vaikutukset rannikkovesissä, sillä jos 4

5 poistokalastuksella onnistutaan vähentämään lahna- ja särkipopulaatioita, niin luultavasti veden näkösyvyys paranee. Kuva 2. Lahnan ja särjen pyyntimäärät (1000 kg) Suomen merialueilla Pääosa lahna- ja särkisaaliista saadaan huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana, tosin kuukausittaiset vaihtelut voivat olla hyvinkin suuria. (Lähde: RKTL, ammattikalastus merellä 2009: 47) RKTL:ssä tehtävät särki- ja lahnapopulaatioiden lukumäärätutkimus käynnistyi vuonna 2010 ja käyttökelpoista tutkimustietoa saataneen vasta muutaman vuoden kuluttua, mikäli tutkimus (ja sen rahoitus) etenee suunnitellusti. Särkikalojen määriä rannikkoalueilla ei vielä ole tehty Suomessa saati muualla, joten RKTL:ssä on tänä vuonna vasta kokeiltu uudenlaista tutkimusmenetelmää, jolla on päästy laskemaan kalakantojen tiheyksiä alustavasti. Mynälahdella ja Inkoossa tehtävät luotaustutkimukset on Jari Raitaniemen mukaan tarkoitus laajentaa jatkossa niin suuriksi, että tutkimustieto olisi laajemminkin käyttökelpoista. RKTL tehnee luotaustutkimusta myös itäisellä Suomenlahdella, sillä rannikkoalueiden olosuhteet poikkeavat eri alueiden välillä. Oletettavasti RKTL suorittaa luotaustutkimusta myös muilla Suomen merialueilla, jotta lahnan ja särjen paikallispopulaatioista saadaan tarkkaa ja lukumäärällisesti luotettavaa tietoa. Särjen ja lahnan pyyntitilastoja tarkasteltaessa huomaa suurta vaihtelua eri vuosien välillä. On merkillepantavaa, että lahnan ja särjen pyyntimäärät ovat hienoisesti kasvaneet viime vuosien aikana; vuonna 2009 pyydettiin eniten lahnoja noin kolmeenkymmeneen vuoteen ja särkiäkin pyydystettiin tavanomaista enemmän (kuva 2). Edellisvuosikymmenten saalismääriin on kuitenkin vielä matkaa: esimerkiksi 1960-luvulla lahnaa pyydettiin kaksi kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Lisäksi tulee vielä huomioida, että toisarvoisen ka- 5

6 lan saalis on usein ilmoitettu puutteellisesti kalastajat eivät aina näe tarpeellisena ilmoittaa vähäarvoisen kalan saalismääristä, varsinkin jos/kun sivusaalis erotetaan ns. myytävästä saaliista heti pyynnin yhteydessä. Kalajätteen määrä Suomessa Suomalaiset kalankasvattamot tuottavat kirjolohta vajaat tonnia kirjolohta ja noin 700 tonnia siikaa vuosittain. Ritolan ym. (2001) mukaan täysikasvuisen naaraskalan kokonaispaino koostuu seuraavasti: trimmattu filee 56,5 %, mäti 8,5 %, fileoinnin jätteet 26 % (pään ja selkäruodon osuus 20,5 %) ja perkausjätteet 9 %. 1 Suomalaisesta kirjolohituotannosta ja - jalostuksesta syntyy vuosittain perkaus- ja fileointijätettä noin tonnia ja siiantuotannosta puolestaan likimain 240 tonnia jätettä/v. Noin 80 prosenttia perkuujätteestä menee arvioiden mukaan turkiseläinten rehuksi. Suomeen tuotiin kalajätettä vuonna 2009 yhteensä tonnia (taulukko 2). Kalajätettä on käytetty erityisesti turkiseläinten rehussa jo pitkään ja ulkomaiselle lähinnä Norjasta tuotavalle kalajätteelle riittää kysyntää rehun raaka-aineena myös tulevina vuosina, jos turkistarhaus jatkuu Suomessa. Toisaalta Suomesta myös viedään kalajätettä ulkomaille, esimerkiksi vuonna 2009 kalajätteen kokonaisvientimäärä oli tonnia. On huomionarvoista, miten arvokasta kalajauho on suhteessa esimerkiksi kalajätteeseen. Ulkomailta tuodun kalajauhon hinta on keskimäärin noin 885 /tonni, kun taas tavallisen kalajätteen tuontihinta on suunnilleen noin 151 /tonni. Suomalaisen kalajauhon vientihinta on puolestaan keskimäärin 838 /t, kun taas kalajätteen vientihinta on 186 /t. Tilanne on samanlainen, jos kalajauhon hintaa verrataan rehukalan keskimääräiseen vientitonnihintaan noin 127 /t. Kalajauhon hintaero esimerkiksi rehukalaan on noin kuusinkertainen, joten kalan jalostaminen kalajauhoksi on materiaalin arvon ja käyttökelpoisuuden kannalta hyödyllistä. Täytyy kuitenkin huomioida se tosiseikka, että kalajauhon kuiva-ainepitoisuus (jopa 90 %) on kalajätteeseen verrattuna paljon korkeampi. Kalajätteen kuiva-ainepitoisuus saattaa hyvinkin olla jopa alle puolet kalajauhoon verrattuna, riippuen kalajätteen laadusta ja vesipitoisuudesta. Kalamateriaalin jalostuksen yhteydessä kalajauhon saantotonnit ovat toisin sanoen huomat- 1 Peratulla kalalla tarkoitetaan kalaa, josta veri, sisäelimet ja mäti on poistettu. 6

7 tavasti pienemmät kuin lähtöainetonnit kuiva-aineprosentin muutoksen vuoksi. Tämän lisäksi kalajauhon proteiinipitoisuus on moninkertaisesti parempi: kalajauho sisältää proteiinia noin 70 %, kun taas jalostamattoman kalajätteen proteiinipitoisuus on huomattavasti pienempi, ehkä vain jopa %. Tämän takia kalajätteen jalostaminen kalajauhoksi ei ole kovin kannattavaa, sillä kalajätteen proteiinipitoisuus on melko vaatimaton (kokonaiseen) rehukalaan verrattuna. Rehukalan poikkeuksellisen suureen keskimääräiseen tuontitonnihintaan (8 500 /t) vaikuttavat arvokkaat tuontituotteet, jotka on jouduttu tilastollisesti sijoittamaan rehukalakategoriaan 2. Vuonna 2009 Suomeen tuotiin kalajauhoa Tanskasta (8 187 t), Islannista (2 313 t), Norjasta (1 542 t), Saksasta (1 246 t) ja Kiinasta (21 t). Taulukko 2. Kalan ja kalatuotteiden tuonti ja vienti vuonna (Lähde: RKTL, kalan ulkomaankauppa 2009: 11) Kalajätettä syntyy toki myös Suomessa pyydystetyn kalan jalostuksesta. Vuonna 2007 Suomessa jalostettiin yhteensä tonnia kotimaista kalaa, tästä silakkaa/kilohailia oli noin tonnia. Tuontikalaa jalostettiin puolestaan tonnia vuonna Perkuujätettä syntyy noin % kalaraaka-aineen painosta, eli vuodessa saadaan arviolta tonnia kalanperkuujätettä. Jätteen määrä riippuu suuresti kalan jalostamisasteesta, eli perkuujätteen osuus saattaa nousta jopa 35 %:iin, jos kalasta valmistetaan esimerkiksi fileitä. Asiasta ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, sillä RKTL ei seuraa perkuujätteen määrää, ainoastaan kalan jalostustilastoa. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) vesistöjen kunnostukseen ja hoitoon erikoistuneen Ilkka Sammalkorven mukaan Suomessa hoitokalastetaan vuosittain järveä ja niistä poistetaan yhteensä muutamia satoja tonneja vähäarvoista kalaa. RKTL:n tilastoyksikön antamien tietojen mukaan ammattikalastajien hoitokalastussaalis sisävesialueilta oli esimerkiksi vuonna 2008 yhteensä 673 tonnia. Tästä määrästä suurin osa oli särkeä (397 tonnia) ja lahnaa (129 tonnia). Sammalkorven mukaan sisäjärvissä tehdyn poistokalastuksen tilastointi on puutteellista, johtuen osin vesienhoitohankkeiden hajanaisesta rahoituksesta. Poiskalastetta- 2 Kirjoittajan saama täsmennys RKTL:n tilastoyksiköstä. 7

8 van vähäarvoisen kalan määrä saisi kuitenkin olla paljon suurempikin sillä esimerkiksi RKTL:n tutkija Teuvo Nivan mukaan vesistöjen särkikalavaltaisuus on paljon pahempi ongelma kuin mitä tiedetään. Aihe ei kuitenkaan kiinnosta eikä herätä suuria tunteita kuten esimerkiksi lohen pyyntirajoitukset (Helsingin Sanomat, ). Muun muassa Lokan tekojärven särkiongelma on nykyisin erittäin paha, mikä on johtanut vaellussiikakannan heikentymiseen ankaran ravintokilpailun tuloksena. Tutkimusten mukaan Lokan tekojärven kalakannasta särkiä on peräti 80 prosenttia. Kalajätteistä muodostuu huomattavan paljon käyttökelpoista raaka-ainetta, joka on erittäin käyttökelpoista materiaalia esimerkiksi rehuraaka-aineena ja biokaasumateriaalina. Jos mietitään silkkaa taloudellista arvoa, niin kalan jalostaminen kalajauhoksi on erittäin kannattavaa, mikäli kalaa ei voida käyttää elintarvikkeeksi tai rehuksi; kalajauhon maailmanlaajuinen kysyntä on jo nykyään erittäin korkealla ja kyseisen raaka-aineen tarve vain suurenee tulevaisuudessa. Kalajauho eläinrehun raaka-aineena Kalajauho valmistetaan joko kokonaisesta kalasta tai perkuujätteistä keittämällä, puristamalla, kuivaamalla ja lopulta jauhamalla kalajauhoksi. Puristusvaiheessa kalasta poistetaan rasva, josta voidaan valmistaa kalaöljyä. Lopputuotteena saadaan ruskeaa jauhoa tai pellettejä, joita käytetään lähinnä viljellyn kalan tai eläinten rehuna. Valmis kalajauho sisältää valkuaista noin 68 %, rasvaa noin 10 %, kosteutta noin 10 % ja tuhkaa noin 10 %. Kalajauhoa käytetään esimerkiksi sikojen, siipikarjan ja lampaiden rehun ainesosana, sillä monipuolisen valkuais- ja aminohappokoostumuksensa vuoksi se on hyvä raaka-aine etenkin ruoansulatuselimistöltään herkkien porsaiden rehuissa. Kalajauhon kalleuden vuoksi raaka-aineen osuus rehutuotannossa on tosin Rehuraisiosta annettujen tietojen mukaan nykyisin melko pieni rehuvolyymeihin nähden. Tällä hetkellä kalajauhoa ei saa käyttää märehtijöiden rehussa, tosin esimerkiksi Rehustrategiatyöryhmän raportissa suositellaan, että kalajauhon käyttö sallittaisiin myös märehtijöille. Samalla voitaisiin luopua vaatimuksesta, minkä mukaan kalajauhopitoiset rehut tulee valmistaa erillisillä tehdaslinjoilla. Kokonaisuudessaan noin sadasta tonnista kalamassaa saadaan noin kaksikymmentä tonnia kalajauhoa. 8

9 Rehustrategiatyöryhmän raportin (2010) mukaan Suomeen tuotiin rehuaineita vuonna 2004 yhteensä 289 miljoonaa kiloa EU-maista ja kolmansista maista 49 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä 74 prosenttia oli kasviperäisiä rehuaineita. Vuoteen 2009 mennessä rehuaineiden tuonti Suomeen oli kasvanut 28 prosentilla: EU-maista tuotiin 363 miljoonaa kiloa rehuraaka-ainetta ja kolmansista maista 77 miljoonaa kiloa. On merkillepantavaa, että kalajauhoa tuotiin Suomeen vuonna 2004 yhteensä 15 miljoonaa kiloa, mutta vuonna 2008 vain 10,8 miljoonaa kiloa kalajauhoa tuotaisiin enemmän, jos raaka-aineen hinta olisi matalampi. Rehuraisio Oy:n edustajan Knut-Olof Lerchen mukaan vesiviljelyn nopean kasvun (noin 8 % vuodessa) vuoksi kalajauhon kulutus on noussut voimakkaasti. Kun vielä vuonna 1992 vesiviljelyyn käytettiin noin 15 % koko kalajauhotuotannosta, niin vuoteen 2006 mennessä vesiviljelyyn käytettiin jo 87 % tuotetusta kalajauhosta. Samalla aikavälillä myös kalaöljyn käyttöaste on noussut merkittävästi (22 % 87 %). Vesiviljelyn nopea kasvu on merkinnyt huomattavaa hinnannousua kalajauholle, sillä materiaalin hinta kaksinkertaistui vuosien välisenä aikana. Kalajauhon raaka-ainehinnan nousun vuoksi kalankasvatusteollisuus on lähivuosien aikana käynyt läpi muutosprosessin, missä kalaöljy ja -jauho on pyritty korvaamaan kasviperäisillä raaka-aineilla. Ennusteiden mukaan kalajauhon osuus kalanrehuissa tulee laskemaan myös tulevaisuudessa. Lerchen mukaan kalaöljyn korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla on kuitenkin ongelmallista, sillä kalaöljy sisältää runsaasti omega-3- ja omega-6- rasvahappoja, jotka ovat monille kalalajeille välttämättömiä ja jotka ainakin osittain puuttuvat kasviöljyistä. Kaloihin kertyneet rasvahapot ovat samalla erittäin tärkeä omega-3- ja omega- 6-ravinnelähde ihmisille, sillä kasvatettujen kalojen sisältämä rasvahappomäärä on suoraan verrannollinen siihen rasvahappomäärään mitä ne saavat kalarehun kautta. Rehustrategiatyöryhmän raportissa arvioidaan, että kalajauhon käyttö vähenee ja mahdollisesti jopa loppuu, sillä kyseisen raaka-aineen tuotantomäärä ei kasva maailmanlaajuisella tasolla. Tämän lisäksi kalajauhoa eniten rehuissa käyttävä kalojen viljely jatkaa voimakasta määrällistä kasvuaan. Raportissa todetaan myös, että kalajauhon maailmanmarkkinahinta on ollut viime aikoina voimakkaassa nousussa, ja että sen saatavuus on ollut heikkoa. Pienet toimituserät nostavat puolestaan huomattavasti rahtikustannuksia. Kalajauhon kysyntä ylittää toisin sanoen selkeästi tarjonnan maailmanlaajuisesti katsottuna ja tämän vuoksi raakaaineen kotimaiseen tuotantoon kannattaa ehdottomasti panostaa, mitä suositellaan myös rehustrategiatyöryhmän raportissa. 9

10 Tällä hetkellä ainut suomalainen kalanrehun valmistaja on Rehuraisio Oy, joka alkoi valmistaa kalanrehua vuonna Rehuraisio valmistaa rehuja sekä kotimaan- että ulkomaanmarkkinoille. Yhtiön valmistama kalanrehu menee pääasiassa kirjolohen ja siian kasvatukseen. Lohikalat tarvitsevat tyypillisesti 5 8 grammaa fosforia rehukiloa kohden, mikä sitoutuu tehokkaasti kalojen elimistöön ulosteen mukana luontoon kulkeutuva fosfori on hyvin vaikeasti sulavassa muodossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulosteisiin päätyy noin viisi grammaa tuotettua kasvatuskalakiloa kohden ja tästä ulostefosforin määrästä on liukenevaa fosforia 9 25 prosenttia. Rehuraisio tuottaa kalajauhon nykyisin pääasiassa Tanskasta ja Norjasta. Erityisesti Tanskan tuonti on kasvanut, koska dioksiinin poiston avulla myös tanskalainen Itämeren tai Pohjanmeren lähialueen kalajauho täyttää dioksiinivaatimukset. Dioksiiniongelmaa ei esiinny esimerkiksi Norjan ja Islannin merialueilla Atlantin valtamerellä. Rehuraisiolla ei ole omaa kalajauhon tuotantoa, vaan kaikki materiaali tuodaan ulkomailta. Yrityksessä on aika ajoin mietitty oman kalajauhotehtaan perustamista, mutta korkeiden perustamiskustannusten sekä kotimaisen kalamassan rajoitetun saatavuuden vuoksi kalajauhon itsenäinen tuottaminen ei ole kannattavaa. Kalatuotannon maailmanlaajuinen kasvu on lisännyt kalajauhon ja -öljyn kysyntää ja samalla myös hintatasoa. Kysynnän ja hintatason nousuun on vaikuttanut se, että kalajauhon tuotantomäärät eivät ole voineet kasvaa, kun kalasaaliit ovat jo pidempään pysyneet samansuuruisina. Kalajauhon korkeasta hinnasta johtuen Rehuraisio onkin siirtymässä entistä enemmän kasviperäiseen rehuntuotantoon, missä kalajauho korvataan kasviperäisillä aineilla, kuten soijavalkuaisella. Kalaöljy korvataan puolestaan rypsiöljyllä. Rehuraisio Oy:n edustajan mukaan yritys on kiinnostunut kotimaisesta kalajauhosta, mikäli kotimaisesta poistokalasta aletaan sitä valmistaa, ja jos materiaali täyttää yrityksen laatuvaatimukset. Honkajoki Oy on suomalaisia lihateollisuuden sivutuotteita jalostava yhtiö, jonka omistavat Atria ja HKScan. Yhtiön päätuotteita ovat valkuaisrehut, lannoitteet, eläinrasva ja kaukolämpö. Honkajoki Oy hoitaa myös TSE-riskiaineksen ja valtakunnallisesti maatiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilyn ja käsittelyn. Honkajoki Oy:n tehdas on lisäksi hyväksytty korkeariskisen eläinjätteen käsittelylaitokseksi. Honkajoki Oy:llä on valmiudet valmistaa kalajauhoa sekä Honkajoen että Kaustisen tehtailla. Kaustisilla, Findest Protein Oy:llä (Honkajoki Oy), on kolmoskategoriaan luokiteltava valmistuslinja, jossa valmistetaan aika ajoin muun muassa 3 Rehuraisio alkoi valmistaa eläinrehua vuonna 1948; yhtiön ensimmäinen tuote oli Kana-Herkku. 10

11 silakoista kalajauhoa. Kyseisen valmistuslinjan vastaanottokyky on tarvittaessa noin tonnia kalaraaka-ainetta vuodessa. Findest Protein Oy:n kalajauhotuotanto on kausittaista, johtuen kotimaisen raaka-aineen rajallisesta saatavuudesta. Honkajoki Oy on kiinnostunut poistokalamassan vastaanottamisesta, eikä kalamateriaalille olisi mahdollisesti tiedossa lainkaan porttimaksuja. Honkajoki Oy:lle eläinkuljetuksia hoitavat yritykset voisivat hoitaa kalamassakuljetukset satama-alueilta eteenpäin, joten ammattikalastajille ei koidu kalamassan poiskuljettamisesta kustannuksia. Kalajauhotuotantoon tarkoitetulle kalamassa tulee jäähdyttää, mutta tämän lisäksi sille ei tarvitse tehdä muuta käsittelyä kalasatamissa, sillä kalat voidaan käyttää kokonaisuudessaan kalajauhon valmistamisprosessissa. Poistokalastettu kalamassa olisi kuitenkin hyvä saada mahdollisimman nopeasti prosessoitavaksi kalajauhotehtaalle, sillä kalajauhon laatuun vaikuttaa suuresti prosessoitavan kalan tuoreus. Tuoreuden tarkkailussa käytetään mittareina TVN- (Total Volatile Nitrogen) ja histamiini-pitoisuuksia. Valmis jauho suojataan härskiintymiseltä lisäämällä siihen antioksidantteja. Toisarvoinen kala biokaasutuotannossa Biokaasun tuotanto on merkittävästi lisääntynyt Suomessa 1990-puolivälistä lähtien, johtuen pääasiassa kaatopaikkakaasun tuotannon lisäyksestä. Kaatopaikkojen on ympäristölainsäädännön perusteella otettava kaatopaikoilla muodostuva kaasu talteen ja joko hyödyntää tai hävittää kerätty biokaasu. Biokaasutuotannon kasvusta huolimatta Suomi on biokaasun käytössä muuta Eurooppaa jäljessä. Suomessa tuotettiin biokaasulla energiaa noin 421,1 GWh vuonna Määrä on hyvin pieni, jos tuotantomäärää verrataan Saksan lukemiin, joka on Euroopan suurin biokaasun tuottaja. Saksassa tuotetaan biokaasulla vuosittain GWh energiaa, mikä vastaa lähes kolminkertaisesti Loviisan ydinvoimalan sähköntuotantoa. Melkein yhtä suuri biokaasun käyttäjä on Iso-Britannia, jossa tuotetaan vuodessa noin GWh. Suomessa oli yhteensä 59 biokaasulaitosta vuonna Näistä reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilalaitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset. Esimerkkinä yhteismädätyslaitoksista voidaan mainita Biovakka, jossa 11

12 voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Suomessa oli 26 reaktorilaitosta vuonna 2007 ja kaatopaikkakaasua kerättiin puolestaan 33 kaatopaikalla. Suomalaisten biokaasulaitosten määrä on kaiken kaikkiaan hyvin pieni verrattuna erityisesti Saksaan, missä toimi vuoden 2007 lopussa noin biokaasulaitosta. Biokaasun tuotanto on biologinen prosessi, joka sisältää seuraavat vaiheet (Biovakka Oy, 2010): 1. Biomassan vastaanotto ja esikäsittely. 2. Hygienisointi, jossa biomassa kuumennetaan rikkakasvien siementen ja taudinaiheuttajien poistamiseksi. 3. Mädätys, jossa kaasu tuotetaan. Mädätys tapahtuu täysin suljetussa, hapettomassa tilassa. 4. Mädätysjäännöksen jalostaminen kierrätysravinteiksi. 5. Rikinpoisto biokaasusta. 6. Kaasun varastointi. 7. Kaasun jalostus ja paineistus. 8. Kaasun hyötykäyttö. Toisarvoisella kalalla on suuri käyttöarvo biokaasun tuotannossa, sillä se nostaa mädättämön kaasuntuottokapasiteettia huomattavasti (ks. liite 2; tiedot saatu Pöyry Oy:n bioenergiaasiantuntijalta). Uusiutuvien energialähteiden käyttö on merkittävässä kasvussa maailmanlaajuisesti ja Suomessakin pyritään lisäämään muun muassa tuuli-, biokaasu- ja vesivoiman käyttöä. Esimerkiksi Haminan Energia Oy on perustamassa Harjun oppimiskeskukseen Virolahdelle biokaasulaitoksen, joka on toimintakunnossa varatoimitusjohtaja Pekka Raukon mukaan syksyllä Valmistuttuaan laitos pystyy käsittelemään vajaat tonnia eläinperäistä jätettä, kuten hevosen- ja karjanlantaa sekä kasviperäistä jätettä. Kyseinen biokaasulaitos voi ottaa myös vastaan kalamassaa, varsinkin kun kala-aineksella on mädättämön kaasuntuottoa parantava vaikutus. Haminan Energia Oy ottaa huomioon kalamassan runsaan kaasuntuottopotentiaalin porttimaksun suuruutta määriteltäessä. On kuitenkin sanottava, että vaikka kalamassa onkin mainio raaka-aine biokaasulaitoksille, niin ensisijaisena käyttönä tulisi kuitenkin olla elintarvike- ja rehukäyttö sekä kalajauhon valmistus ja vasta toissijaisena biokaasukäyttö. Pelkästään biokaasumateriaalina kalamassan arvo on suhteellisen pieni verrattuna vaikkapa raaka-ainearvoon kalajauhona, elintarvikkeena ja/tai lisäarvotuotteena, kuten kalaöljynä. 12

13 Jos poistokalaa halutaan käyttää biokaasulaitoksissa, niin ennen laitosinvestointeja kannattaa varmistaa että kalamassan saatavuus pysyy tasaisena ympäri vuoden. Pelkästään toisarvoisen kalamassan käyttöön perustuvaa bioenergialaitosta ei toisin sanoen kannata perustaa, jollei laitoksen raaka-aineeksi saada myös jotain muuta raaka-ainetta, kuten maatalousjätettä. Tilanne sen sijaan muuttuu, jos biokaasulaitokseen saadaan esimerkiksi useamman ison maatilan tuotantojätteet, jolloin noin puolen miljoonan euron laitosinvestoinnista saadaan hyötyä (ks. liite 1 ja 2). Esimerkkikaavion maatilalla saadaan eläin- ja kasviperäistä jätettä noin tonnia vuodessa, minkä lisäksi biokaasuyksikköön saadaan kalamassaa noin 140 tonnia vuodessa. Tällaisessa tapauksessa biokaasulaitoksen investointi on Pöyry Oy:n biokaasuenergiaasiantuntijan mielestä jo harkinnan arvoista. On kuitenkin huomioitava, että biokaasulaitokseen tulevan syötteen määrän tulisi pysyä suhteellisen vakiona ympäri vuoden, jotta kaasun muodostumiseen reaktorissa ei tulisi häiriöitä. Vuonna 2011 käyttöönotettavalla sähkönsyöttötariffilla eli takuuhintajärjestelmällä tuetaan biokaasulla, tuulivoimalla, puupolttoaineella sekä metsähakkeella tuotettua sähköä, mikä varmasti kannustaa uusiin biokaasulaitosinvestointeihin. Takuuhintajärjestelmällä annettavan tuen määrää on vielä mahdotonta arvioida, minkä vuoksi muun muassa valtiontalouden tarkastusvirasto suhtautuu siihen skeptisesti, sillä järjestelmän nähdään sitovan valtion varoja pitkälle tulevaisuuteen. Sähkönsyöttötariffista tulee 12-vuotinen ja tiettävästi järjestelmästä tulee markkinaehtoisempi kuin Saksassa, missä maksetaan korkeita tukia esimerkiksi tuulisähkön tuottajille. Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5 10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä, sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Julkisuudessa runsaasti esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. Elintarvikekäyttö ja ulkomaanvienti Lahnaa ja särkeä käytetään runsaasti ruokakalana Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Kyseisiä kalalajeja on hyödynnetty myös suomalaisessa ruokakulttuurissa, tosin niiden käyttö on melko marginaalista verrattuna muihin ruokakaloihin, kuten esimerkiksi loheen, kuhaan, ahveneen, 13

14 siikaan ja ahveneen. RKTL tutkii meneillään olevassa poistokalastuksen pilottihankkeessa myös kuluttajien kalaruokamakutottumuksia. Turun marketeissa tehtyjen maistatustestien perusteella lahna- ja särkipihvit saivat pääosin myönteistä palautetta. Kuluttajille annettiin maistettavaksi kolmenlaisia pihvejä: särkipihvejä, rapusärkipihvejä sekä omenalahnapihvejä. RKTL:n tutkimuksen ennakkotietojen mukaan lahnapihveistä pitävät erityisesti vanhemman ikäluokan ihmiset, jotka arvostavat kalan konstailematonta makua. Ennakkoasenteet ovat kuitenkin edelleen vahvat ja vaaditaankin paljon työtä, että lahnasta ja särjestä tuotetut elintarvikkeet saavat edes osin samanlaista arvostusta kuin ns. perinteiset arvokalalajit, kuten ahven, lohi, siika ja kuha. Toisarvoisen kalan elintarvikekäytössä piilee suuri potentiaali, varsinkin jos lahnasta ja särjestä valmistettujen ruokalajien imagoa saadaan kohennettua. Myönteisiä mielikuvia edistävä mainonta esimerkiksi television kokkiohjelmissa parantaisi varmasti lahna- ja särkiruokien suosiota kuluttajien keskuudessa. Myöskään muita medioita, kuten Internetiä ja Facebookmainontaa, ei tule sivuuttaa. Lahnojen ja särkien saatavuus vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan, sillä pääosa lahna- ja särkisaaliista saadaan huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana. Tämä asettaa osin rajoituksia näiden toisarvoisten kalojen ravintolakäytölle talviaikaan, mutta ravintoloissa on varmasti totuttu tiettyjen kalalajien rajoitettuun saatavuuteen. Toisarvoisten kalojen myynninedistämisen voisi myös yhdistää Reilu Kala -hankkeeseen, jossa kohennetaan kalan käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa. Kyseisessä hankkeessa luodaan myönteistä imagoa läheltä pyydetylle kalalle, jonka pyydystäminen ja kuljetuskanavat ammattikalastajalta kuluttajalle ovat ympäristöllisesti kestävällä pohjalla. Tätä nykyä Suomesta viedään kalaa ulkomaille sekä ihmisravinnoksi (70 % kokonaisvientimäärästä) että rehuksi (30 %). Vientiarvon mukaisessa järjestyksessä Suomen tärkeimmät kauppakumppanit kalan ja kalatuotteiden viennissä vuonna 2009 olivat: Ruotsi (14,5 milj. euroa), Viro (8,0 milj. euroa), Venäjä (7,9 milj. euroa) ja Tanska (2,9 milj. euroa). Tärkeimmät vientituotteet ovat silakka- ja kilohailipakasteet, rehukala, tuore lohi ja silakka, silli- ja silakkavalmisteet sekä -säilykkeet, mäti ja mätituotteet. Esimerkiksi Venäjälle vietiin kokonaista kilohailia ja silakkaa 23,1 milj. kiloa. Tanskaan puolestaan kuljetettiin rehukalaa noin 11,2 milj. kiloa. Vaikka siis Venäjä on määrällisesti tärkein kauppakumppani, niin vientiarvon suhteen Ruotsi kuitenkin johtaa tilastoa (taulukko 3). Jos sen sijaan tarkastellaan tärkeimpiä kalan ja kalatuotteiden tuontimaita, niin tuontiarvon mukaisessa järjestyksessä Norja (107,9 milj. euroa), Ruotsi (31,6 milj. euroa), Tanska (30,4 milj. euroa) ja Thaimaa (16,5 milj. euroa) 14

15 ovat Suomen tärkeimmät kauppakumppanit. Kokonaistuonnista melkein puolet, 46 % (22 milj. kiloa), tuli Norjasta. RKTL ei valitettavasti seuraa lahnan tai muiden vähempiarvoisten kalalajien ulkomaankauppaa, joten Suomen vientimääristä ei voida antaa edes summittaista arviota. Asiasta voi kuitenkin päätellä sen, että toisarvoisten kalalajien viennin määrä ja arvo on vain murto-osa ns. arvokalojen vientiin verrattuna. Taulukko 3. Kalan ja kalatuotteiden vienti Suomesta eri maihin vuonna (Lähde: RKTL, kalan ulkomaankauppa 2009: 13) Lahna ja särki ovat Baltiassa ja Venäjällä huomattavasti suositumpia ruokakaloja kuin Suomessa. Jo tällä hetkellä jotkut suomalaiset ammattikalastajat myyvät suurikokoisia lahnoja Venäjälle ja Viroon, missä kysyntää on varmasti myös isommalle kalamäärälle. Esimerkiksi Kalamesta Oy:ssa nähdään Venäjä ja Baltia potentiaalisena vientialueena, jos/kun alueen markkinatilanne selvitetään. Aikaisempina vuosina lahnan kysyntä kotimaassa oli suurempi, mutta Kalamesta Oy:n edustajan mukaan ongelmana oli tuolloin lahnan heikko saatavuus kyseisen kalalajin taloudellinen arvo oli niin pieni ns. arvokaloihin verrattuna, etteivät ammattikalastajat ottaneet lahnasaalista talteen. Ongelmana on myös lahnan työläs jalostettavuus, sillä se vaatii oman tuotantolinjan kalatehtaassa. Kalamesta Oy:n edustaja näkeekin parhaana ratkaisuna lahnan ja särjen markkinoinnin tuoreena tai pakasteena kokonaisena kalana esimerkiksi Baltiaan ja Venäjälle. Kalamesta Oy on lahnan jalostamishaasteista huolimatta kiinnostunut ottamaan lahnaa vastaan, mikäli kalastajat toimittavat kaloja heille. Jalostettavuuden ohella haasteena ovat lahnan ja muiden toisarvoisten kalojen mahdolliset makuhaitat: matalista merenlahdista pyydettä- 15

16 vissä vähäarvoisissa kaloissa saattaa olla makuhaittoja. Tämä koskee erityisesti keväällä ja kesällä pyydettyä lahnaa, joka saattaa olla mudanmakuista. Asia on tärkeä ottaa huomioon, sillä makuhaittoja sisältävä kala saa nopeasti huonon maineen elintarvikkeena, heikentäen mahdollisesti myös muiden kalalajien kysyntää ja mainetta. Osa haastatteluista kalatukkuliikkeistä, kuten Helsingin Kalatukku, näkee toisarvoisen kalan kotimaiset markkinat niin pieninä, etteivät näe tarpeellisena ottaa esimerkiksi särkeä tai lahnaa myyntivalikoimiinsa. Helsingissä operoiva Kalatukku E. Eriksson Oy on Suomen merkittävin sushin 4 valmistaja, ja yhtiön tulevaisuuden näkymät näyttävät erittäin hyvälle. Eriksson Oy:n mukaan sushiruokien suosio on edelleen kasvussa Suomessa, mikä samalla tarkoittaa kalaraaka-aineiden kasvavaa kysyntää. Kalatukku E. Eriksson Oy:llä, turkulaisella Martin Kalalla, Stockmannilla, Pro Kalalla sekä WWF:llä on lähiaikoina käynnistymässä yhteistyöhanke, jossa pyritään muun muassa edistämään lahnan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä sushissa. Eriksson Oy:n edustajan mukaan toisarvoisia kaloja voidaan hyvinkin käyttää sushiruokalajeissa; tärkeänä edellytyksenä sushissa on, että tarjottavat kalasuupalat eivät sisällä ruotoja, mikä asettaa vaatimuksia käytettäville kalalajeille. Mitä vaikeampaa kalalajin perkaus on, niin sitä enemmän se työllistää yrityksen henkilökuntaa ja siten tuottaa lisäkustannuksia. Eriksson Oy:n edustajan mielestä lahnaa ja muita toisarvoisia kalalajeja ei välttämättä kannata myydä ns. omalla nimellään, sillä kuluttajilla saattaa olla kyseisistä roskakaloista kielteisiä näkemyksiä. Hänen mielestään onkin parempi, jos esimerkiksi lahnaa käytetään muiden (arvo)kalojen joukossa vaikkapa siis sushiraaka-aineena. Lahnan ja särjen vienti ulkomaille saattaa tulevaisuudessa muodostua yhä merkittävämmäksi, jos/kun suomalaiset ammattikalastajat pystyvät tarjoamaan säännöllisesti toisarvoista kalaa poistokalastustukijärjestelmän ansiosta. Poistokalan kasvava tarjonta antanee aihetta asian markkinointiin esimerkiksi baltialaisten ja venäläisten medioitten kautta sekä kalastusviranomaisten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Suomalaisten, kuten esimerkiksi Kalatukku E. Eriksson Oy:n, osaaminen esimerkiksi sushialalla voi muodostua tulevaisuudessa merkittäväksi vientituotteeksi. 4 Sushi on japanilainen ruokalaji, jolla on yli tuhatvuotinen historia ja perinteet. Se lieneekin kaikkein näkyvin esimerkki japanilaisesta ruuasta maailmalla. Sushi merkitsee mitä tahansa etikalla maustettua riisiruokalajia, eli sillä ei viitata kalaan. Kun siis kalasta ja riisistä tehtyjä annoksia myydään, niin nimellä viitataan edelleenkin riisiin, ei kalaan. 16

17 Kalasta saatavat lisäarvotuotteet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee toisarvoisen kalan poistokalastustutkimushankkeeseen liittyen myös selvitystä kalan lisäarvotuotteista. Norja on edelläkävijä kalan lisäarvotuotteissa ja siellä käytetään vuodessa arviolta tonnia kalastuksen ja vesiviljelyn sivutuotteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. RKTL:n tutkija Jouni Vielman mukaan kalaraakaaineelle, kuten poistokalalle, on runsaasti erilaisia käyttötarkoituksia jalostusasteesta riippuen. Esimerkiksi eläinten rehut, energia, öljy (erilaisiin teknisiin laitteisiin) ja lemmikkiruoat ovat lopputuotteita, joilla on suuri kysyntä ja tuotantomäärät sekä suhteellisen pieni yksikköhinta. Tämän lisäksi nämä tuotteet eivät vaadi yhtä mittavaa jalostuslaitteistoa kuin esimerkiksi kalaöljykapselit, ravintoainelisät, terveystuotteet sekä lääkkeen kaltaiset yhdisteet. Näillä lopputuotteilla on korkea hinta, edellisiin tuotteisiin verrattuna pidempi jalostusaste sekä kvantitatiivisesti pienemmät tuotantomäärät. Jalostusasteen vaikutus kalasta saataviin lopputuotteisiin voidaan Vielman mukaan esittää vaikkapa seuraavasti: 1 kg rehusilakan sisältämää proteiinia maksaa yhden euron, 1 kg kalajauhon sisältämää proteiinia maksaa kaksi euroa ja 1 kg urheiluravinnelisän sisältämää proteiinia maksaa noin 300 euroa. Jos Norjassa kalaraaka-aineesta saatavat lisäarvotuotteet ovat merkittävä teollisuuden haara, niin Suomessa tilanne on vaatimattomampi. Kalaraaka-ainevirrat ovat ensinnäkin melko pieniä Norjaan verrattuna ja tämän lisäksi myös hyvin hajanaisia. Norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluva Axellus Oy on terveystuotteiden, kuten ravintolisien ja erityisruokavaliotuotteiden, markkinajohtaja Suomessa 40 prosentin markkinaosuudella. Axellus-konsernin kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat, Baltia ja Puola. Möllerin Kalanmaksaöljy sekä vitamiinivalmiste Sana-sol kuuluvat yhtiön suosituimpiin ja tunnetuimpiin tuotteisiin, joilla on monikymmenvuotinen historia; Axellus Oy:llä on luontais- ja terveystuotteita markkinoilla yhteensä noin 50 tuotetta. Toimitusjohtaja Kari Haapakorvan mukaan Axellus Oy:n 17,5 miljoonan euron liikevaihdosta 70 prosenttia kerääntyy päivittäistavarakaupan puolelta, loput erikoiskaupoista kuten tavarataloista, apteekeista ja urheilukaupoista. Haapakorva näkee lisäarvotuotealan tulevaisuuden lupaavana: Terveystuotetoimiala on niin pieni, että markkina kasvaa luontaisesti. Elintasosairaudet ja paheneva ylipaino-ongelma pitävät huolen, että tuotteiden käyttäjiä tulee koko ajan lisää. Taantumakaan ei kurita, sillä ihmiset haluavat pitää huolen työkyvystään ja -kunnostaan. (Kauppalehti: Kalanmaksaöljy pitää pintansa, ) 17

18 Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että suomalaisten lasten ja nuorten liian vähäinen D-vitamiinin saanti on erittäin yleistä. Jopa 60 prosenttia kouluikäisistä saa D- vitamiinia liian vähän, mikä näkyy lasten luiden haurastumisena ja jopa riisitautina. Tutkimusten mukaan myös noin 70 prosenttia odottavista äideistä kärsii D-vitamiinin puutoksesta. Tämän vuoksi Suomessa julkistettiin uusi D-vitamiinisuositus, jossa ohjeistetaan käyttämään D-vitamiinivalmisteita ympäri vuoden. D-vitamiinia saadaan hyvin harvoista elintarvikkeista, lähinnä vain kalasta, D-vitaminoiduista maitotuotteista sekä jonkin verran metsäsienistä. Esimerkiksi dosentti Outi Mäkitien mukaan [D-vitamiinia] ei saa terveellisestä kasvisruoasta eikä myöskään roskaruoasta (Keskipohjanmaa ). Merestä ja isoista järvistä pyydetyt kalat sisältävät tavallisesti huomattavasti enemmän D-vitamiinia kuin pienistä järvistä pyydystetyt kalat. Merialueilta pyydetty toisarvoinen kala ja siitä valmistetut elintarvikkeet ovat siis mitä luultavimmin erinomainen D-vitamiinin lähde, jota kannattaa hyödyntää suomalaisessa ruokakulttuurissa. Johtopäätökset Vähäarvoisen kalan käytössä piilevät suuret taloudelliset mahdollisuudet. Perinteisesti toisarvoisen kalan markkina-arvo on ollut hyvin pieni ns. arvokaloihin verrattuna. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua poistokalastusjärjestelmän myötä, sillä nyt ammattikalastajilla on taloudellinen houkutin pyytää lahnaa, särkeä ja muita vähäarvoisia kalalajeja. Poistokalastuksen avulla voidaan ehkäistä rannikkovesien rehevöitymistä sekä tuotetaan raaka-ainetta esimerkiksi elintarvike- ja rehutuotantoon. Jos poistokalastus muodostuu pysyväksi toiminnaksi Suomen vesialueilla vakinaisen valtionrahoituksen ansiosta, niin tämä mahdollistaisi merkittävän ja melko säännöllisen raaka-ainelähteen eri teollisuudenaloille. Aiemmin vähäarvoiseksi luokiteltu kalamassa on itse asiassa arvokasta raaka-ainetta, jonka arvo paranee jalostusasteen myötä. Poistokalastetun kalamassan ensisijaisena käyttökohteena tulisi pitää elintarviketuotantoa, johon kuuluu nopeasti kehittyvä teollisuusala eli kalan lisäarvotuotteet, kuten ravintolisät. Myös systemaattisempi vientitoiminta valtioihin, joissa arvostetaan lahnan ja särjen elintarvikekäyttöä, on varteenotettava tulevaisuuden toimintavisio. Toiseksi tärkeimpänä käyttökohteena voidaan pitää rehu- ja kalajauhotuotantoa, jossa kalamassan kysyntä on maailmanlaa- 18

19 juisesti hyvin korkea. Kolmantena käyttökohteena on bioenergiatuotanto. Vaikka kalamassan käyttöarvo biokaasumateriaalina onkin huomionarvoinen, niin täytyy kuitenkin sanoa, että vähäarvoisen kalan hyötyarvo on muissa lopputuotteissa paljon parempi. Tämän vuoksi toisarvoista kalaa kannattaa käyttää biokaasumateriaalina ainoastaan silloin, jos parempia käyttökohteita ei löydy. Mikä tahansa tässä raportissa mainittu käyttövaihtoehto on kuitenkin parempi kuin kalamateriaalin suoranainen tuhoaminen: esimerkiksi Lokan tekojärvestä pyydystettiin kesällä 2010 noin 70 tonnin särkisaalis, joka haudattiin maahan. Vähäarvoisen kalan käyttökohteille on tarpeellista tehdä syventäviä tuotanto- ja liiketaloudellisia lisätutkimuksia. On mahdollista, että vähäarvoiselle kalalle löytyy poistokalastuksen myötä muitakin, uusia, käyttökohteita, jotka saattavat tuoda ammattikalatalouteen (ammattikalastus ja kalankasvatus sekä -jalostus) uusia toimintamuotoja. Melko pienen poistokalastustuen ansiosta (0,40 /kg) saatetaan toisin sanoen luoda useita merkittäviä liiketoimintoja, jotka kehittävät suomalaista ammattikalataloutta eteenpäin. Vuosittain pyydystettävän toisarvoisen kalan määrä on vielä arvoitus, mutta jos poistokalaa saadaan vaikkapa noin tonnia/v, niin tällaisen kalamäärän pienimuotoinenkin jalostus saattaa merkitä huomattavaa liiketoimintaa. On myös toivottavaa, että ammattikalastajien osuus poistokalastuksessa olisi liiketaloudellisesti laajempi kuin pelkästään kalaraaka-aineen tuottajina. Perinteinen suomalainen rannikonläheinen ammattikalastus uhkaa pian loppua kokonaan, jollei alalle kehitetä nopeasti uutta liiketoimintaa. Ammattikalastajien keski-ikä on tällä hetkellä jo yli 57 vuotta. Nuoria henkilöitä on vaikeaa houkutella taloudellisesti kannattamattomalle ammattikalastusalalle. Ammattikalastukseen tulisikin kehittää uutta liiketaloudellista toimintaa, joka parantaisi ammattikalastajien toimeentuloa. Poistokalastusjärjestelmä antaa erilaisille ammattikalastukseen liittyville kehittämishankkeille lupaavat lähtökohdat ja onnistuessaan siitä voi tulla myös erittäin kustannustehokas keino ravinteiden poistamiseen rannikkovesialueilta. Etelä-Suomen Kalatalousohjelma (ESKO) suosittaa seuraavanlaisia kehittämistoimenpiteitä ja selvityksiä toisarvoisen kalan poistokalastukseen ja ammattikalatalouteen liittyen: Ammattikalastajan rooli poistokalastuksessa: välineistö, vastaanottopisteiden laitteistot ja muut kalasatamien kehittämistoimenpiteet, logistiikka, tiedottaminen ja koulutus, toiminnan jalostus; ammattikalastajien ansaitsemis- ja liiketoimintamahdollisuudet toisarvoisen kalan jatkojalostuksessa, myynnissä, paikallisessa bioenergiatuotannossa jne. 19

20 Poistokalastukseen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa; eli miten voidaan parhaiten hyödyntää vähäarvoista kalaraaka-ainetta, jota saadaan mahdollisesti jopa tonnia vuodessa Systemaattinen lahnan, särjen ja muiden vähäarvoisten kalalajien ulkomaanviennin edistäminen, varsinkin Venäjälle ja Baltian maihin Yhteistoiminta poistokalastuksessa muiden Itämeren valtioiden kanssa (esimerkiksi Ruotsi ja Viro) Kehittämistyö lahnan saamiseksi takaisin suomalaiseen ruokakulttuuriin, ravintoloihin sekä vakiotuotteeksi kauppoihin; tiedotus- ja mainontatyö eri medioissa (televisio, Internet, sanomalehdet jne.) Kirjalliset lähteet D-vitamiini.fi. D-vitamiinin lähteet ravinnosta. ( ) <http://www.d-vitamiini.fi/tietoa_d-vitamiinista/dvitamiinin_lahteet_ravinnosta.php> Eduskunta. Budjettimietintö valmistui perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen suurimmat lisäykset. ( ). < Eduskunta. Talousarvioaloite 48/2010 vp. Määrärahan osoittaminen vesistöjen ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poistokalastuksella. ( ) <http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_48_2010 _p.shtml> Euroja senttikaloista, senttejä arvokaloista: vähäarvoisten kalojen ja arvokalojen vähäarvoisten osien tuotteistus - esitystiivistelmä. Kalamiehet ry 70 vuotta , juhlaseminaari. Helsingin yliopisto, lehdistötiedotteet. Tvärminnen eläintieteellinen asema sai rahoituksen lahnan poistokalastuksen tutkimiseen ( ). <http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c fa8/4b5466a26a9ab9cec22577dc005054b8?OpenDocument> Helsingin Sanomat. Arvokalat häviävät Lokan tekojärvestä. A 10. ( ) Helsinki Commission, HELCOM HOD 22/2007. Outcomes from the Expert Meetings of the HELCOM Baltic Sea Action Plan: Eutrophication Segment. ( ) <http://meeting.helcom.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=18975&folderid=78512&name=dlfe pdf> Fishmeal Information Network ( ). <http://www.gafta.com/fin/> Kalahaavi 1/2010. Kalastusalueiden, kalatalousviranomaisen ja -neuvonnan tiedostuslehti. Setälä, J. & J. Raitaniemi: Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi, 8-9. Kauppalehti. Kalanmaksaöljy pitää pintansa. ( ) <http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/ yritysuutiset/?oid=2010/02/30235> Keskipohjanmaa ( ). D-vitamiinia purkista ympäri vuoden. Lääkärit tapaavat viikoittain luuston haurastumista potevia lapsia. 20

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä Uusikaupunki 16.9.2014 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin RKTL Vajaasti hyödynnetyt kalat Vajaakäyttöisten järvikalojen

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari 4.5.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä RKTL Tietoa kestäviin valintoihin Pilottihanke 2010-2011 Yleistavoite: Tietoa kestävän

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa

Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Mika Orjala Selvitystyö 6.11.2010 Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Tausta ESKO-kalatalousryhmä perustettiin

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa KEHRÄ- projek5n 5edotus- ja koulutusristeily Viking Amorella 9.2.2011 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 Vedenlaatu

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla.

Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla. Esittäjä Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla. 19.3.2014 Erik Norrgård KALANKASVATUS: lähes kaikilla on mielipide ja mielikuva, mutta hyvin harva tuntee alaa Vapaa-ajan toiminta on henkisesti

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet

Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Vajaasti hyödynnetyn kalan kaupalliset käyttö- mahdollisuudet Tekijät: Jari Setälä, Ville Tarkki, Miia Mannerla ja Jouni Vielma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015 Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi

Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi Loppuraportti Jari Setälä, Susanna Airaksinen, Juha Lilja ja Jari Raitaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 DIAARINUMERO

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen Leningradin alueella on merkittävä vesistöalue, joka soveltuu ruokakalakasvatuksen toimintaan ja johon kuuluu sisävesialueet ja Suomen lahti, Laatokan ja Äänisen järviä. FGNU GosNIIOHR n asiantuntijoiden

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Jouni Vielma Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Typen ominaiskuormitus, kg/tn Fosforin ominaiskuormitus, kg/tn Laitoksen keskikoko merialueella, tn Kuormitus

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Coastal zone management will be less of an exercise in conflict resolution if directed at creating symbioses, for instance

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042

Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Pekka, VP, Matikainen 040-5101042 Eduskunta haluaa roskakalat ruuaksi Helsingin sanomat: Liisa Takala 25.1.2011 Särki mielletään usein roskakalaksi. Vesistöistä poistettavat roskakalat tulisi jalostaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot