Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella 2009 2013"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKOn rahoittamat hankkeet kaudella Virolahti Hanko Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO

2 Etukannen kartan lähde: MMM Kala- ja riistaosasto Kuva: Jukka Hakala

3 Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO on perustettu kehittämään elinkeinokalataloutta, jotta ammattikalastuksella olisi tulevaisuutta ja monipuolinen kalatalous olisi myös jatkossa elinvoimainen elinkeino. Vuosina ESKO-kalatalousohjelma on edistänyt ammattikalastuksen, kalanviljelyn ja kalastusmatkailun kehittämistä. Seuraavilla sivuilla esitellään hankkeita ja toimia, joita ESKO-kalatalousohjelman kautta on toteutettu. Hanketiedoissa on ilmoitettu ELYkeskuksen hyväksymät hankkeen kokonaiskustannukset sekä ESKOn puoltama tuki. Rahoitettuja hankkeita on yhteensä 53, joista 26 on laajempia yleishyödyllisiä koko alan hankkeita ja 27 on yrityskohtaisia investointi- ja kehittämishankkeita. Ohjelman kautta on myös toteutettu useita omia selvityksiä ja käynnistetty uutta alan kehittämistoimintaa. Kalatalousohjelman budjetti on ollut yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee pääosin Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman Euroopan kalatalousrahaston kautta. Kuntien rahoitus on ollut noin 10 prosenttia. Lisäksi suurimmalta osalta hankkeita on vaadittu omarahoitusosuutta vaihdellen prosenttia kunkin hankkeen kustannusarviosta.

4 Ammattikalastus Suomenlahden rannikolla Suomenlahden rannikolla toimii enää noin 110 päätoimista ja noin 300 sivutoimista ammattikalastajaa. Vielä 25 vuotta sitten päätoimisia ammattikalastajia oli yli 400, joten ammattikunnan supistuminen on ollut melko huomattavaa. Pääsyy ammattikalastuksen vähenemiseen on alan heikko kannattavuus, työn vaativuus ja kovat olosuhteet, haittaeläinten, kuten hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat vahingot sekä vaikeudet saada toimivia ja riittäviä kalastusvesiä ja kalan käsittelytiloja. Kotimainen kala on kysytty ja arvostettu tuote. Kaikesta suomalaisten syömästä kalasta kuitenkin vain noin seitsemän prosenttia on ammattikalastajien pyytämää kotimaista kalaa ja tuontikalan osuus on kasvanut merkittävästi. Itämeressä ja Suomenlahdella on hyvinvoivat kalakannat, joten perusedellytykset kotimaisen kalan kulutuksen kasvamiseen ovat hyvät, jos alaa muutoin voidaan kehittää ja tehdä houkuttelevammaksi. Ammattikalastus on myös osa vahvaa saaristoperinnettä ja se on ollut merkittävä elinvoimaisuustekijä työpaikkojen ja toimeentulon osalta saaristossa.

5 Yleishyödylliset hankkeet Venäjän ja Baltian kalastusmatkailijoiden tarpeet ja mieltymykset Suomessa Hakija: Haaga Instituutti -säätiö Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa on tutkittu, minkälaisia kalastustarpeita ja -mieltymyksiä Venäjältä ja Baltiasta Suomeen tulevilla matkailijoilla on. Tutkimus on ollut melko laaja ja se on julkaistu erillisenä raporttina. Sen tuloksia hyödynnetään lähialueen kansainvälisille markkinoille suunnatun kalastusmatkailun kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena on toimia kalastusmatkailuyrittäjien apuna uuden toimintakonseptin luomisessa, jotta uusia matkailijoita saataisiin houkuteltua alueelle. Tutkimusten tulokset julkaistiin kahdessa workshop-muotoisessa seminaarissa, jotka järjestettiin Etelä- ja Itä -Suomessa. Hankkeen puitteissa kalastusmatkailualan yrityksille on järjestetty myös tuotekehityskoulutusta.

6 Loviisan Valkon kalasataman kehittäminen, esiselvitys Hakija: Loviisan kaupunki / Tekninen keskus Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: Toimivien kalasatamien olemassaolo on ammattikalastustoiminnan perusedellytys. Troolikalastuksen päättymisen vuoksi Loviisan Valkon kalasataman toiminta ja palvelut hiipuivat lähes olemattomiksi. Ammattikalastajat esittivät tarpeita ryhtyä kehittämään toimintatiloja ja palveluja. Kalasatamista tulisi löytyä perus- ja infrapalveluja oman kalan purkamista, käsittelyä ja jäittämistä varten. Lisäksi tarjolla voi olla myös muita teknisiä palveluja ja yhteistoimintaa ammattikalastajille. Valkon kalasataman esiselvityksessä on otettu selvää kalasataman nykyisestä rakenteesta, tiloista, välineistä, puutteista ja kehittämistarpeista, sekä millaisia toiveita kalastajilla on kalasataman toimivuuden parantamiseksi. Selvityksen pohjalta on laadittu ehdotus kalasataman kehittämistoimenpiteistä, kuten uudisinvestoinneista ja uudesta yhteistyöstä ammattikalastajien ja muiden toimijoiden välillä. Loviisan Valkon kalasataman kehittäminen -jatkohanke Hakija: Loviisan kaupunki / Tekninen keskus Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: Jatkohankkeessa on toteutettu esiselvitysraportin ja sen ehdotusten pohjalta kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta kunnan ja ammattikalastajien kesken, sekä valmisteltu kalasatamassa toimivien muiden yritysten kanssa uutta yhteistyö- ja toimintamallia. Valkon kalasatamassa ja sen välittömässä läheisyydessä toimii myös metallialan yrityksiä.

7 Lähde kalaan -kalastusmatkailuesite Hakija: Haaga Instituutti -säätiö / Haaga-Perho Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa kaikki toimivat kalastusmatkailuyritykset ESKO-kalatalousryhmän alueella. Kartoituksen pohjalta tehtiin taskukokoinen esite, jossa esitellään Etelä-Suomen kalastusmatkailumahdollisuuksia, kalastusoppaiden toimintaa ja heidän yhteystietonsa sekä vapaa-ajan kalastukseen liittyvät lupakäytännöt ja ehdot. Esitettä painettiin yhteensä yli kappaletta ja viidellä eri kielellä, suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Esite laitettiin jakoon pääkaupunkiseudun hotelleihin, matkatoimistoihin, lentokentälle, kalastusvälineliikkeisiin ja raja-asemien kauppoihin, jotta se on helposti kaikkien maahan tulevien matkailijoiden saatavilla. Esiteaineistoa jaettiin myös sähköisesti muun muassa ulkomaisille kalastusmatkoja välittäville matkatoimistoille. Esitteen avulla halutaan lisätä koko kalastusmatkailutoimialan näkyvyyttä, tehdä palvelukokonaisuus tunnetuksi ja helposti saavutettavaksi eri asiakasryhmille, ja sitä kautta kasvattaa sekä koko toimialaa että yritysten liikevaihtoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää yritysten välille uutta yhteistyötä yhteisen markkinoinnin avulla.

8 Kalasatama Kuusinen aktiivikäyttöön Hakija: Cursor Oy Toiminta-alue: Kotka Budjetti: Tukisumma: Kuusisen kalasatamaan on valmistunut uusi, moderni kalankäsittelyhalli, jossa on monipuoliset mahdollisuudet kalan vastaanottamiseen, käsittelyyn ja kylmäsäilytykseen. Ilmastointi- ja rakenneteknisten laitevaatimusten takia halli rakennettiin kaksikerroksiseksi, jolloin yläkertaan jäi vapaata tilaa. Hankkeen tarkoituksena oli kunnostaa hallin yläkerran vapaa tila näyttely-, kokous- ja koulutustilaksi. Tämän lisäksi hanke käynnisti paikallisesti pyydetystä kalasta valmistettavien lähiruokatuotteiden kehittämisen yhteistyössä suurtalouskeittiöiden kanssa. Klamilan kalasataman kalan ja pyydysten käsittelynosturi Hakija: Klamilan kalaosuuskunta Toiminta-alue: Virolahti Budjetti: Tukisumma: Klamilan kalasatamasta puuttui pyydysten ja varusteiden siirtämiseen tarkoitettu kuljetusväline. Välinevarasto sijaitsee kaukana varsinaisesta laituritilasta ja kalankäsittelyhallista. Kuljetusten helpottamiseksi hankittiin oma kuormaaja, jolla välineitä ja pyydyksiä saadaan nostettua ja siirrettyä satama-alueella.

9 Rysillä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta (Halli GPS) Hakija: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Itämeren hyljekanta on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut voimakkaasti ja monin paikoin se on tullut yhä merkittävämmäksi ammattikalastuksen harjoittamisen esteeksi. Hylje saattaa tuhota koko saaliin ja pyydykset käyttökelvottomiksi. Monin paikoin esimerkiksi verkkokalastusta ei voida enää harjoittaa hylkeiden tekemien tuhojen takia. Tämän vuoksi haluttiin kartoittaa hylkeiden liikkeitä ja käyttäytymistä merellä silloin, kun ammattikalastajilla on pyydyksiä vedessä. Hankkeessa tutkittiin satelliittiseurannalla hylkeiden liikkeitä Suomenlahden alueella ja erityisesti hylkeiden käyttäytymistä kalastajien pyydysten läheisyydessä. Tavoitteena oli selvittää ongelmahylkeiden toimintatavat kalastajien pyydyksillä, ja sitä kautta kehittää uusia keinoja ehkäistä hylkeiden aiheuttamia tuhoja. Hanke toteutettiin yhteistyössä Nylands Fiskarförbund r.f.:n ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n kanssa. Hankkeen tuloksena saatiin kattava karttapohjainen tieto hylkeiden liikkeistä, ja miten hylkeet yrittävät käyttää ravinnokseen ammattikalastajien pyydyksissä olevaa kalaa. Tulosten perusteella pyritään selvittämään, onko mahdollista kehittää pyydystekniikkaa tai kalastusmuotoa niin, että hylkeet eivät jatkossa aiheuttaisi yhtä suurta vahinkoa ammattikalastukselle kuin nykyisin.

10 Rysillä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta -jatkohanke Hakija: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Vuonna 2010 aloitettua hylkeiden satelliittimerkintä ja -seurantahanketta jatketaan, jotta saavutetaan tilastollisesti riittävä luotettavuus tuloksissa. Hylkeet pyydystetään elävänä, niiden selkään asennetaan satelliittilähetin ja niiden liikkumista ja vierailuja ammattikalastajien pyydyksillä seurataan. Uusille Urille Hakija: Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeen tavoitteena on koulutuksen avulla saada Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO:n alueelle 5 10 uutta yrittäjää joko ammattikalastuksen tai kalastusmatkailutoiminnan pariin sekä vahvistaa alalla jo toimivien yrittäjien ammattitaitoa. Koulutus on suunnattu kaikille Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO:n alueen kalastusalalle pyrkiville sekä alalla jo toimiville yrittäjille, joilla on tarvetta jatkokoulutukselle. Koulutusteemoja on kaikkiaan yhdeksän. Keskeisin tavoite on opastaa ja informoida alalle tulevia uusia yrittäjiä ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun perusedellytyksistä, kuten toimintaan kuuluvista luvista, kestävän kehityksen periaatteista, turvallisuudesta, liiketoiminnan taloudellisista realiteeteista ja oman yrityksen kehittämisestä.

11 Raasepori, ammattikalastus ja rannikon elinkeinot Hakija: Raaseporin kaupunki Toiminta-alue: Raasepori Budjetti: Tukisumma: Raaseporin kaupunki haluaa säilyttää ammattikalastuksen toimivana elinkeinona alueellaan. Hankkeessa selvitetään paikallisesti kalakantojen vaihtelun ja vähenemisen syitä sekä mahdollisuuksia palauttaa kalakantoja ammattikalastukseen tarkoitettuihin vesistöihin. Myös perinteiset kalamarkkinat pyritään käynnistämään uudestaan sekä hankitaan jääntekokone ammattikalastajien käyttöön. Lisäksi selvitetään, voidaanko ammattikalastuksen, kalastusmatkailun tai muiden saaristoelinkeinojen yhteyteen ja tueksi luoda uutta, täydentävää elinkeinotoimintaa. Karpfiskars påverkan på den lokala biodiversiteten - effekter av lokalt reduceringsfiske Hakija: Helsingin yliopisto / Tvärminnen tutkimusasema Toiminta-alue: Länsi-Uusimaa Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa selvitetään poistokalastuksen vaikutusta paikallisiin vesistöihin ja lahtiin Inkoon merialueilla. Tarkoitus on selvittää, mikä vaikutus veden laatuun, muihin kalakantoihin sekä pohjaeläimiin on sillä, että suuri määrä toisarvoista kalaa poistetaan vesistöstä.

12 Effektivare fiske Hakija: Nylands Fiskarförbund r.f. Toiminta-alue: Uusimaa Budjetti: Tukisumma: Effektivare fiske -hankkeessa toteutettiin kolme kampanjaa ja toimenpidettä, joilla kehitettiin ammattikalastusta ja parannettiin kannattavuutta yksittäisten ammattikalastajien toiminnassa. Toimenpiteinä käynnistettiin uusi yrittäjyyspalvelu ammattikalastajille, lisättiin koulutusta ja tiedottamista uusista toimintatavoista, kuten poistokalastuksesta sekä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että kalastusvesiä saataisiin ammattikalastuksen käyttöön.

13 Kalastusmatkailun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Hakija: Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen kannatusyhdistys ry Toiminta-alue: Uusimaa Budjetti: Tukisumma: Hankkeen päätavoitteena oli lisätä pääkaupunkiseudun kalastusmatkailutoiminnan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä luoda mahdollisuuksia alan yrittäjien yhteistyön lisäämiseen. Hankkeessa koottiin pääkaupunkiseudun kalastusmatkailuyrittäjien verkosto ja kehitettiin yhdessä uusia yhteistyömuotoja. Lisäksi selvitettiin pääkaupunkiseudulla toimivien kalastusmatkailuyritysten toiminta, yhteistyötarpeet, kehittämisnäkemykset ja mahdollisuudet rakentaa kalastusmatkailun yhteistoimintakonseptia pääkaupunkiseudulla. Hankkeen puitteissa kartoitettiin myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen alueen mahdollisuuksia saada yhteistoimintalaituri oheistarpeineen kalastusmatkailuyrittäjien käyttöön. Myös yksittäisiä yrityksiä avustettiin oman tiedotusmateriaalin ja mahdollisen yhteismarkkinointimateriaalin tekemisessä. Yrittäjät kehittivät kalastusmatkailupalveluja esittelevän Helsinki Fishing -nettisivuston, joka löytyy osoitteesta

14 Eläköön merilahna 2011 Hakija: Ostrea Ky Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Eläköön merilahna hankkeen tavoitteena on edistää kotimaisen kalan, erityisesti poistokalastettavan lahnan ja muiden heikosti hyödynnettyjen kalojen kulutusta ja arvostusta. Tuotekehitystä ja menekinedistämistä tehdään yhteistyössä alan toimijoiden, kuten ammattikalastajien, kalanjalostusyritysten, ruoka-alan ammattilaisten, ravintolakoulujen ja vähittäiskaupan kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää lahnasta helppoja ja maistuvia valmistuotteita tai komponentteja sekä reseptivihko vähittäiskaupan kuluttajille. Poistokalastus, toimintamuotojen kehittäminen ja seuranta Hakija: Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Poistokalastus on uusi toimintamuoto ammattikalastuksessa sekä vesistöjen kunnostamisessa. Ammattikalastajat tarvitsevat lisää tietoa ja tukea poistokalan käsittelyyn, markkinointiin ja toiminnan tehostamiseen liittyen. ESKO-alueella poistokalastukseen on ryhtynyt noin 30 ammattikalastajaa. Heidän toimintaansa varten on perustettu kahdeksan uutta poistokalan vastaanottopaikkaa. Pääosa poistokalasta viedään ulkomaille elintarvikekäyttöön ja varsinkin pienikokoinen elintarvikkeeksi kelpaamaton kala murskataan rehuksi. Poistokalan vuotuinen kalastusmäärä on noin kiloa.

15 Suomen etelärannikon kalamarkkinoiden kehittäminen Hakija: Helsingin yliopisto Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa luodaan uusi internetpohjainen huutokauppa tuoreen kalan myymiseksi suoraan kuluttajille, ravintoloille ja kaupoille. Tavoitteena on saada aikaan toimiva tuoreen kalan nettikauppa, joka takaa kalastajille nykyistä paremman hinnan ja kuluttajille läheltä pyydystettyä takuutuoretta sekä ensiluokkaista kalaa. Klamilan kalasataman kehittäminen Hakija: Virolahden kunta Toiminta-alue: Virolahti Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa kartoitetaan nykyiset Klamilan kalasatamaa ja sen kiinteistöjä, laitteita ja varusteita käyttävät sekä arvioidaan käytöstä aiheutuvat kulut. Hankkeessa selvitetään myös muita uusia elinkeinokalatalouteen perustuvia toimintamahdollisuuksia kalasatamassa.

16 Nya yrkesfiskare regionalt mästar-gisällprojekt Hakija: Nylands Fiskarförbund r.f. Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Ammattikalastuksesta kiinnostuneille nuorille tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua alalle mestari-kisälli-järjestelmän kautta. Hankkeessa luodaan uusi mestari-kisälli-järjestelmä, jonka kautta nuoret saavat tietoa ja käytännön taitoja seuraamalla ja työskentelemällä yhdessä pätevien ammattikalastajien kanssa. Kuva: Kalanviljelylaitosten tarkkailujen kehittäminen Hakija: Kymijoen vesistö ja ympäristö ry Toiminta-alue: Kaakkois-Suomi ja itäisin Uusimaa Budjetti: Tukisumma: Suomenlahdella toimii neljä kalankasvatuslaitosta, kaksi Virolahdella, yksi Pyhtäällä ja yksi Loviisassa. Ne ovat kooltaan keskitasoa pienempiä, koska toiminnan laajuutta säädellään tiukasti ympäristölupamenettelyn kautta. Kalankasvatuslaitoksia velvoitetaan myös seuraamaan kalankasvatuksen vaikutusta lähivesiin. Nykyiset tarkkailuvelvoitteet ovat monimutkaisia ja kalliita suhteessa yritysten liikevaihtoon ja tulokseen. Tämän takia käynnistettiin hanke, jossa kehitetään uusia ja toimivampia tarkkailumenetelmiä. Tavoitteena on kehittää tehokkaampia, täsmällisempiä ja edullisempia menetelmiä, jotka sopivat paremmin kyseisiin vesiympäristöihin. Uusien menetelmien avulla pyritään nykyistä selkeämmin saamaan selville kalanviljelyn mahdolliset ympäristöhaitat, jolloin viljelylaitoksilla on myös paremmat mahdollisuudet vähentää niitä.

17 Kuva: Vähempiarvoiset kalat ja niiden markkinat Hakija: Cursor Oy Toiminta-alue: Kaakkois-Suomi ja itäisin Uusimaa Budjetti: Tukisumma: Vähempiarvoisen kalan ja alueen ammattikalastajien pyytämän kalan menekin edistäminen on erityisen tärkeää. Sen takia tässä hankkeessa tehdään markkina-analyysi ja alueellinen vaikuttavuusselvitys, jotka ovat taustana tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäville investointipäätöksille uutta kalanjalostusyksikköä ajatellen. Keihässalmen kalasataman konseptin kehittäminen Hakija: Pyhtään kunta Toiminta-alue: Pyhtää Budjetti: Tukisumma: Keihässalmen kalasataman tulevaisuus halutaan turvata selvittämällä, mitä uutta yritystoimintaa satamaan voitaisiin kehittää, ja siten saada enemmän hyötyä irti nyt vajaakäyttöisestä kalasatamasta. Hankkeessa kartoitetaan asukkaiden ja eri toimijoiden näkemyksiä Keihässalmen kalasataman ja sen ympäristön toimintakonseptin kehittämiseksi. Lisäksi selvitetään, voidaanko kalasatamaa ja sen ympäristöä käyttää esimerkiksi kalastus- ja luontomatkailussa, virkistysalueena sekä minkälaisia mahdollisuuksia on laajentaa nykyistä toimintaa.

18 Eläköön lähikala Hakija: Suomen Osteriakatemia Oy Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa selvitetään ammattikalastajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta lähteä lähikalaraaka-aineen toimittajiksi. Tarkoitus on käynnistää uusi lähikalaan liittyvä tuotekehitysprosessi ja julkaista muun muassa uusi reseptivihko, joka perustuu lähikalatuotteisiin. Tavoitteena on, että kuluttajat oppivat arvostamaan enemmän läheltä pyydystettyä tuoretta kalaa. Kuva: ESKO-aktivointi Hakijat: Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry / Kehittämisyhdistys Sepra ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: ESKO-aktivointi-hankkeessa on palkattu aktivaattori toimintaajalle Aktivaattorin tehtävä on ollut ESKO-ohjelman mukaisesti selvittää ja käynnistää uusia yhteistyömuotoja, avustaa hankkeiden valmistelussa sekä muutoin toimia ESKO-kalatalousohjelman toteuttamisessa.

19 ESKO kv-toiminta Hakija: Kehittämisyhdistys Sepra ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Euroopan kalatalousryhmien ohjauksessa toivotaan, että eri maiden kalatalousryhmät ovat tiiviimmin yhteistyössä ja hankkivat kokemuksia ja oppia muilta kalatalousryhmien alueilta. ESKO-kalatalousryhmä on kahden kansainvälisen hankkeen kautta toteuttanut viisi erillistä yhteismatkaa, joissa on tutustuttu ammattikalastukseen ja erilaisiin uusiin kehittämistoimiin eri puolella Eurooppaa. Pääpaino on ollut Itämeren maissa. Lisäksi ESKO-kalatalousryhmä on itse vastaanottanut Euroopasta ryhmiä, jotka ovat halunneet perehtyä ESKO-alueen ammattikalastukseen. Euroopan kalatalousryhmien verkostoyksikkö FAR- NET:n kanssa on tehty Itämeriyhteistyötä.

20 Viestintähanke Kestävä Kalastus Hakija: Kehittämisyhdistys Sepra ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Kuva: Jonas Häggblom Hankkeessa tiedotetaan ESKO-alueen pienimuotoisesta rannikonläheisestä ammattikalastustoiminnasta, kestävästä kalastuksesta sekä ammattikalastuksen tilasta ja sen viime aikojen kehityksestä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja kiinnostusta ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä kohtaan, lisätä kalan kysyntää ja kulutusta sekä vähentää mahdollisia ristiriitoja ja virheellistä tietoa pienimuotoiseen ammattikalastukseen liittyen. Suomenlahden siian ja lohen kalastuksen kestävyydestä tehdään omat selvitykset, ja lisäksi tilataan ulkopuolinen esiselvitys ESKO-alueen kalastuksen kestävyydestä MSC-ympäristöstandardin mukaisesti. Selvitysten pohjalta toteutetaan kaupan keskusliikkeille, yksittäisille kauppiaille ja kuluttajille kattava tietopaketti kestävästä ammattikalastuksesta, jotta he saavat tietoa siitä, voiko kotimaista, lähellä kalastettua kalaa ostaa. Helsinki Fishing Hakija: Kehittämisyhdistys Sepra ry Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Helsinki Fishing -hankkeen avulla vahvistetaan kalastusmatkailualaa Suomenlahdella. Hankkeessa jatketaan ja tiivistetään jo käynnistynyttä pääkaupunkiseudun kalastusmatkailuyrittäjien välistä yhteistoimintaa, vahvistetaan heidän verkostoaan ja edelleen edistetään alan kehittämistä. Lisäksi tarkoitus on tiedottaa suomalaisille sekä keski- ja länsieurooppalaisille yrityksille, yhteisöille ja matkailukalastajille sekä venäläisille kalastuksen aktiiviharrastajille ja matkailukalastajille verkoston tarjoamista opastetuista kalastusretkistä ja alueen kalastusmatkailupalveluista.

21 Yrityshankkeet Investeringar 2009 Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Porvoo Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa uusitaan laituri, poijuja ja painoja merenkäynnille alttiissa satamassa. Lisäksi hankitaan painepesuri. Hankinnat edistävät kalastajan toimeentulomahdollisuuksia, kun toiminta laajenee ja kehittyy. Kalastusmatkailutila Skatakobben Hakija: Suomen Lohitukku Oy Toiminta-alue: Helsinki Budjetti: Tukisumma: Suomen Lohitukku Oy on ostanut Katajanokanluoto Skatakobbenin saarikiinteistön ajatuksenaan käyttää sitä elinkeinokalastustoimintaan. Keskeisellä paikalla, Helsingin edustalla sijaitsevaa saarta on ajateltu alkaa hyödyntää myös kalastusmatkailutarkoituksiin. Hankkeessa selvitetään ja suunnitellaan kalastusmatkailutoiminnan aloittamista kyseisessä saarikiinteistössä. Hankkeen hakija on itse ammattikalastaja, joten hankkeella pyritään myös ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun liiketoimintojen yhdistämiseen siten, että ne täydentäisivät toisiaan.

22 Kalastusmatkailu Haapasaari Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Kotka Budjetti: Tukisumma: Kuva: Jukka Hakala Tähän saakka perhepiirissä pyöritettyä ammattikalastus- ja kalastusmatkailutoimintaa pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan tämän hankkeen avulla päätoimiseksi elinkeinoksi. Tavoitteena on käynnistää oma kalankäsittely-, jalostus- ja myyntitoiminta sekä lahjapakkausten kehittäminen ja valmistus Kotkan Jylpyllä. Lisäksi hankkeen puitteissa on tarkoitus laajentaa jo olemassa olevaa kalastusmatkailutoimintaa Haapasaaressa Kotkan edustalla. Ny brygga Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: 682 Työturvallisuuden parantamiseksi hankkeessa uusitaan laiturin kansi, sekä hankitaan veneen verkkojen vetolaitteeseen uusi kumimatto. Kuva: Jonas Häggblom

23 Kalastusponttoonilautan rakentaminen Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Ahvenkoski, Loviisa Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa rakennettiin 5 x 8 metrin kokoinen kalastusponttoonilautta, jota ei ole ennen testattu ammattikalastuskäytössä. Isommalla lautalla pystytään kuljettamaan työvälineitä helpommin ja turvallisemmin, ja sitä voidaan käyttää myös turvallisempana työtasona. Kalastusponttoonilautta Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Kotka Budjetti: Tukisumma: Pilottihankkeessa kokeillaan uudentyyppisten ponttoonilauttojen käyttöä ammattikalastuksessa ja poistokalastuksessa. Tarkoitus on rakentaa kaksi erikokoista lauttaa, joista toinen on kooltaan 4 x 6 metriä ja toinen 8 x 12 metriä. Ponttoonilautoilla on monta etua. Ne mahdollistavat suuremman kuorman, suurempien pyydysten ja välineiden helpomman kuljetuksen sekä mahdollisesti myös rysien pesun ja huollon merellä. Ne toimivat tilapäisinä työalustoina merellä eri tehtävissä ja käyttökelpoisina kuljetettavina lauttoina poistokalastuksen yhteydessä.

24 Talviajoneuvojen hankinta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on erityispiirteenä se, että kalastusvedet jäätyvät talvikaudella. EU on myöntänyt erityisluvan ja -tuen talviajoneuvojen hankintaan, jotta ammattikalastajat voivat jatkaa kalastamista myös talviolosuhteissa. ESKO-kalatalousryhmä on myöntänyt avustusta yhteensä yhdeksälle ammattikalastajalle, jotta he voivat jatkaa ammattikalastusta ympärivuotisena kokopäivätoimintana. Alla tukea saaneiden ammattikalastajien toiminta-alueet, hankkeiden budjetit ja tukisummat. Raasepori: budjetti: 7 990, tukisumma: Raasepori: budjetti: , tukisumma: Raasepori: budjetti: , tukisumma: Pyhtää: budjetti: 7 355, tukisumma: Porvoo: budjetti: 8 250, tukisumma: Raasepori: budjetti: , tukisumma: Raasepori: budjetti: 8 700, tukisumma: Porvoo: budjetti: , tukisumma: Raasepori: budjetti: 7 823, tukisumma: Kalanjalostuspaikan viemäröinti Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Pyhtää Budjetti: 980 Tukisumma: 392 Hankkeessa kunnostetaan loppuun yksityisen ammattikalastajan kalankäsittelytila Pyhtäällä. Suurin osa kunnostustöistä on jo tehty vuosien aikana, mutta tila vaatii vielä uuden viemärijärjestelmän asentamista, mikä tehdään tämän hankkeen avulla. Näin kalan käsittelyä kyseisissä tiloissa voidaan jatkaa.

25 Ympäristöystävällinen rysien värjäysallas Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: 788 Hankkeessa kehitetään uusi rysien värjäysallas, jossa voidaan käsitellä eliönestomaaleja ympäristöystävällisemmin. Uusi värjäysallas on suljettu järjestelmä, josta maalia ei pääse valumaan maastoon. Tuoreen kalan käsittely- ja säilytystilaa Helsinkiin ja ongintapuistoselvitys Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Helsinki Budjetti: Tukisumma: Helsingin virallisen kalasataman sulkeuduttua hanketta hakeneella ammattikalastajalla ei ollut enää mahdollisuutta käyttää yleistä kalan purkulaituria, jääkonetta eikä kalan kylmäsäilytystiloja. Tämän takia hän haluaa investoida tuoreen kalan käsittely- ja säilytystilaan sekä kuljetusvälineisiin hanketuen avulla. Lisäksi hän tekee selvityksen teknisistä, taloudellisista ja käytännön mahdollisuuksista perustaa ongintapuisto Helsingin keskustaan. Kuva:

26 Uusi savu Hakija: Ahvenkosken Savu Oy Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa muodostetaan uusi ammattikalastajien yhteistyörinki, jonka kautta kalastajat voivat toimittaa kalaa Ahvenkoskelle perustettavalle kalanjalostuslaitokselle. Uusiin tiloihin hankitaan kalankäsittely- ja jalostuslaitteita, jotta paikallista kalaa ja erityisesti poistokalaa voidaan käsitellä ja jalostaa kalastajien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi hankitaan kylmäkuljetusauto, jolla kalaa voidaan noutaa alueen ammattikalastajilta. Hankkeessa pyritään kehittämään myös uusia tuotteita poistokalasta kotimaiseen kulutukseen. Lauttaveneen prototyypin työ- ja turvallisuusvälineet Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Porvoo Budjetti: Tukisumma: Työergonomiaa ja -turvallisuutta edistääkseen porvoolainen ammattikalastaja aikoo hankkeen avulla kehittää uudentyyppisen, edullisen ja kantavan kalastusveneen varusteineen uudenlaiseen poistokalastukseen. Hankkeella tuetaan uusien innovaatioiden käyttöönottamista ja ammattikalastustoiminnan monipuolistamista sekä työturvallisuuteen liittyvien asioiden edistämistä. Lisäksi voidaan saada uutta tietoa ja kokemusta poistokalastusvälineiden kehittämisestä.

27 Palveluterassi Kuusiseen Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Kotka Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa rakennetaan Kotkan Kuusiseen palveluterassi sekä laituri, joiden tarkoituksena on houkutella matkailijoita ja kuluttajia alueelle. Terassille tulee kahvila ja kalastusmatkailuyrittäjät voivat käyttää laituria yhteisenä lähtöja toimintapisteenä. Tällä tavoin siistitään Kuusisen kalasatama-alueen yleisilmettä ja tehdään siitä houkuttelevampi kävijöille. Nya bryggor Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Loviisa Budjetti: Tukisumma: Ammattikalastaja uusii ja samalla laajentaa laituria, jonka myrsky on hajottanut. Isompi laituri on tarpeen pyydysvälineiden käsittelyä varten. Rysänpesuponttooni Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Helsinki Budjetti: Tukisumma: Rysänpesupaikka, jota ammattikalastajat pystyivät aiemmin käyttämään, hävitetään Helsingin kaupungin rantarakentamistoimien takia. Hankkeessa helsinkiläinen ammattikalastaja hankkii rysänpesuponttoonin, jotta hän pystyy jatkamaan ammattikalastusta rysillä ja näin turvaamaan liiketoimintansa jatkuvuuden.

28 Poistokalan jalostaminen lemmikkieläinruuaksi Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Porvoo Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa otetaan selvää uusista menekkimahdollisuuksista vähäarvoiselle poistokalalle lemmikkieläinruokana. Tätä varten selvitetään kyseisenlaisen toiminnan liiketoimintakonsepti ja laaditaan suunnitelma toiminnan käynnistämisestä. Start av yrkesfiske ny utrustning Hakija: Ammattikalastaja Toiminta-alue: Sipoo Budjetti: Tukisumma: Hankkeen tavoitteena on edistää uuden ammattikalastajan toiminnan aloittamista ja parantaa tämän toimintaedellytyksiä tarvikehankintojen avulla. Tarkoituksena on hankkia jääkone, uutta työvälineistöä ja tyhjiöpakkauskone. Kuva: Jonas Häggblom

29 Kellosalmen lohen jalostusyksikkö Hakija: Vaalimaa Trading Oy Toiminta-alue: Virolahti Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa kunnostetaan osa hankitusta liiketilasta toimivaksi kalanjalostusyksiköksi, jotta se sopii tuoreen, kasvatetun kalan jalostamiseen lähinnä kylmä- ja lämminsavustustekniikoin. Kertakäyttöpakkaus poistokalan vientiin Hakija: Eltete TPM Oy Toiminta-alue: ESKO-alue Budjetti: Tukisumma: Hankkeessa kehitetään uusi kertakäyttöpakkaus poistokalan kuljetusta varten, jotta kalapaljujen riittämättömyyteen, toimituspaikalta palautumiseen, käsittelyyn, pesuun, huoltoon ja logistiikkaan liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua. Tarkoituksena on löytää ammattikalastajien tarpeita vastaava, kustannustehokkain ja samalla luotettava keino kalan kuljetukseen. Erilaisia prototyyppejä testataan sekä laboratoriossa että aidoissa käyttötilanteissa.

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom 28.2.2017 Heli Tommiska, SILMU ry Leader - SILMU Hallitus valittu kolmikantaperiaatteen mukaisesti puheenjohtaja Marja Teppinen, Mäntsälä 9 jäsentä

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

ESKO 2020. Strategia kaudelle 2014 2020

ESKO 2020. Strategia kaudelle 2014 2020 ESKO 2020 Strategia kaudelle 2014 2020 Sisällys: 1 ESKO kalatalousryhmä... 2 1.1 Kokemukset kalatalousryhmätoiminnasta ja taustaa... 2 1.2 Toiminta-alue... 2 2 SWOT ESKO-alueen elinkeinokalataloudesta

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Kestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Euroopan Meri- ja kalatalous- Rahasto / paikalliset kehittämishankkeet Kiehtovat kalavedet 2014-2020 kehittämisstrategia: 1. Verkostoitunut

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

KASVUN

KASVUN KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Porla Uudenmaan järvikeskus

Porla Uudenmaan järvikeskus Porla Uudenmaan järvikeskus Kuva Jan Södersved Hankesuunnittelija Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sanna.helttunen@vesiensuojelu.fi www.porla.fi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR (2016-2018), KATSAUS PROJEKTIIN Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen HANKKEEN TAUSTALLA Huoli lähivesien ja Itämeren huonosta tilasta Halu tehdä hyvää suojelemalla

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kalastusmatkailun lainalaisuudet

Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailuyrittäjyyden mahdollisuudet infotilaisuus Porosalmi 10.4.2014 Jorma Tiitinen Kalatalouspäällikkö, FT Etelä-Savon ELY-keskus, Jorma Tiitinen 10.4.2014 Kalastusmatkailun

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa

Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Mika Orjala Selvitystyö 6.11.2010 Etelä-Suomen Kalatalousohjelma ESKO Toisarvoisten kalalajien poistokalastus ja keräyspisteet eteläsuomalaisissa kalasatamissa Tausta ESKO-kalatalousryhmä perustettiin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.4.2017 toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria

Lisätiedot

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet)

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Karoliina korpela Tourism Development in

Lisätiedot

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/2017 1 LISÄLISTA ON TARKASTAMATON JA ALLEKIRJOITTAMATON AIKA 26.09.2017 16:00 PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere KÄSITELLYT ASIAT Asia

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE SÄÄDÖKSET JA VIRANOMAISTOIMINTA WORKSHOP 16.11.2010 PETROSKOI Hankkeen osa-alueet ja rahoitus kalanviljelyn ympäristökuormituksen vähentäminen

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Suomenlahden kalasatamat selvitys nykytilanteesta

Suomenlahden kalasatamat selvitys nykytilanteesta Suomenlahden kalasatamat selvitys nykytilanteesta Paapuuri Oy 2016 Sisällysluettelo Suomenlahden kalasatamat selvitys nykytilanteesta... 3 Yhteenveto... 3 Suomenlahden kalasatamat... 4 Taustaa... 4 Klamilan

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot