Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Transkriptio

1 Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa KEHRÄ- projek5n 5edotus- ja koulutusristeily Viking Amorella Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1

2 Vedenlaatu Ekologinen luokitus Vedenlaatu Ekologinen luokitus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

3 Kuva: Klaus Berglund 3

4 Ravinteita sitoutuu kalaan Fosfori 0,8 % Typpi 2,8 % Fosfori 0,7 % Typpi 2,7 % 4

5 Poistokalastuksen vaikutus tn särkikalaa = 40 tn P HELCOM: Suomen poiste?ava 150 tn P/v 5

6 PaikallisesH hyvinkin merki?ävää Kalastuksella voidaan poistaa Mynälahteen jokien kau?a tulevasta fosforista 70 % Taivassalo P 5,6 tn 6

7 Poistokalastus kustannustehokasta Maatalous: Yhdyskunnat: /tn P Lähteet: Helcom 2009, Syke /tn P HELCOMIN SUOSITUS

8 Poistokalastuksen hyödyt: win- win- win Ravinteiden poisto Amma^kalastuksen elvy_äminen Ko5maisen kalan saatavuuden paraneminen Poistokalastus Virkistyskäytön edistäminen Kalakantojen tervehdy_äminen Uusi luonnonvara hyötykäy_öön 8

9 Poistokalastus ympäristötoimeksi Vesiviljelyn kansallinen kehi?ämisstrategia = ValHoneuvoston periaatepäätös (Kesäkuu 2009) ValHoneuvoston Itämeriselonteko (Kesäkuu 2009) Pääministerin sitoumus (BSAG) (Helmikuu 2010) AmmaWkalastuksen kansallinen kehi?ämisstrategia (Helmikuu 2010) PiloWhanke maatalousrahastosta (HuhHkuu 2010) Eduskunnan rahoituspäätös poistokalastukselle (Joulukuu 2010) 9

10 Pilo^hanke Yleistavoite: Tietoa kestävälle laajami?aiselle ravinteiden poistokalastukselle rannikolla (ja sisävesillä) Pilo5n tavoite: Selvi?ää särkikalojen laajami?aisen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia Pilotoidaan kaksi poten5aalista hyödyntämislinjaa: 1: Saaristomerestä elintarvike?a ja rehua 2: Suomenlahdesta bioenergiaa 10

11 Elintarvike ja rehu Länsi-Rannikon Kala Oy (lahnamassa) Kalaset Oy (särkimassa) Naantalin Ruokamestarit Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis L A J I T T E L U Isot lahnat ja särjet Muut särkikalat Massaus P A K A S T U S Kalapihvit Vienti Muut särki kalat VK, SK RE- HU- KES- KUK- SET Pohjoisen Saaristomeren kalastajat Länsi-Rannikon Kala Oy Kalarannan Vihannes Oy

12 Bioenergia Aura-Mare Oy / Biota Tech Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis H A P O T U S Hapotettu särkikalamassa B I O Ö L J Y Biodiesel Jäännösmassa B I O K A A S U Mädätysjäännös M A A N P A R A N N E Suomenlahden kalastajat Sybimar Oy:n hapotusyksikkö Inkoossa Sybimar Oy Uusikaupunki BIOvakka Suomi Oy Vehmaa

13 Mitä halutaan 5etää? 1. Miten paljon kalaa on ja paljonko saadaan pyyde?yä? 2. Miten vastaano?o, säilöntä ja logishikka saadaan toimimaan? 3. Voiko syntyä liiketoimintaa? 4. Mitä asioita jatkossa tulee kehi?ää?

14 Paljonko kalaa on? Biomassa-arviointi: Viisto- ja Didsonkaikuluotaukset keväällä ja syksyllä

15 Paljonko kalaa pyyde_ävissä? VajaasH hyödynnetyn kalan vastaano?omäärät yhteistyöyrityksissä tn Pohjoinen Saaristomeri: Sivusaaliin talteenotto Pikkalanlahti: Kohdistettu pyynti 70 tn

16 Alustavia johtopäätöksiä Jos kalastaja saa raaka- aineesta 40 snt/kg (sis. alv): 1. Sivusaaliita saadaan keräilyn avulla talteen Saaristomereltä 2. Kohdistetulla pyynnillä voi saada hyvin suuria saaliita 3. Investoinnit eivät käynnisty ilman varmuu?a jatkosta 4. Ylimääräisestä käsi?elystä pitää maksaa enemmän (esim. särki verestyksen kanssa vähintään 60 snt/kg) 5. Ostajan mohvaaho (kanna?avuus) tärkeä 6. Silakkarysän sivusaaliin hyödyntämisessä ongelmia 16

17 Silakkarysät Mynämäki Silakkarysäpyynnin poten5aali: Vehmaa Masku - Saalis n tn v Särkikalaa 1-5 %: tn - Sivusaaliin määrä lisääntymässä Iniö Jari Setälä

18

19 Alustavia tuloksia keräilyn, laji_elun ja jatkokäsi_elyn kanna_avuudesta Jos ostaja saa raaka- aineen: Kalan keräily, laji?elu ja jatkokäsi?ely Saaristomerellä kanna?aa, jos vajaash hyödynne?y kala kerätään muun kalan yhteydessä ja merki?ävä osa vajaash hyödynnetyn kalan saaliista menee vienhin 19

20 Alustavia tuloksia Jos ostaja saa raaka- aineen: Kalalle on vienh- ja rehumarkkinoita (>700 gr) Särkeä vientiin (>15 cm) Rehukalan Kuva: pakastus Mika Remes 20

21 Entäs ko5maan elintarvikemarkkinat? KalapihviprojekH Aikaisemmat hankkeet: - Eineksillä parhaat edellytykset - Hyvä maku, mu?a MITEN LUODAAN KYSYNTÄÄ? Miten pihvit pitäisi markkinoida? Karvinen 2003, 2005: - Erityistuote vähi?äismarkkinoille 21

22 Kolme erikoistuote_a vk- markkinoille Rapukalapihvi Omenalahnapihvi Särkipihvi Naantalin Ruokamestarit Oy 22

23 4 markkinoin5teemaa

24 Maistatukset CM: Länsi-Keskus Ravattula

25 Kulu_ajien spontaanit reak5ot talteen 25

26 Mikä menekki ja säilyykö myyn55skissä? Tietoa kestäviin valintoihin 26

27 Ketkä kieltäytyivät maistamasta: Asiakkaiden ennakkoasenteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Maistoi Ei maistanut 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuuspihvi Ympäristökala Lähikala Särki ja lahna

28 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maistaneiden mieltymys makuun Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Yllättyi Piti Ei pitänyt Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki

29 Asiakkaiden suosikkipihvit 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki Omena- lahna Rapukala Särki

30 Myynnit 30 Kg Viikko 45 viikko Omena- lahna Särki Rapukala

31 Vähi_äishinta (15-20 /kg) Korkea hinta edellyttää aktiivista markkinointia! Tietoa kestäviin valintoihin 31

32 TEHTÄVÄ SUOMELLA Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia? Consider it solved Maabrändiraportti TEHTÄVÄ RAVINTOLOILLE JA ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE: Särkikaloista Gourmetherkkuja Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta : Vähän hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi tehostettava! Tarvitaan ruokakulttuurin muutosta sekä oikeaa tuotteistamista ja markkinointia, jotta mielikuvia voidaan muuttaa.

33 Kalan vastaano_omahdollisuuksien parantaminen kalan hapotuksella Alueilla, joissa 1) Vastaano?o- ja/tai pakastuskapasiteewa ei ole 2) Kalaa keräileviä tukkuja ei ole 3) Kalan kertasaaliit liian vähäiset, jo?a kuljetus kanna?aisi 4) Kala ei laadultaan kelpaa ihmisravinnoksi tai rehuksi (esim. hoitokalastus) Kalaa voidaan säilöä hapolla 33

34 Kalan hapotusyksikön testaus Kuva: Sybimar Oy

35 Hapotusyksikön asennus Kuvat: Klaus Berglund

36 Kuvat: Klaus Berglund

37 Kuvat: Klaus Eeva Berglund

38 Hapotusyksikkö sisältä Kuvat: Klaus Berglund

39 Saadut kokemukset Yksikkö toimii parannusten jälkeen tehokkaash

40 Parannukset: 1) Murskain vaihdettiin 2) Sekoitin lisättiin varastokonttiin

41 Sybimar Oy, Uusikaupunki Jatkohyödyntäminen Biodiesel Kuvat: Esko Pettay

42 Aura-Mare Oy, Turku Kuvat: Esko Pettay

43 Biovakka Finland Oy, Vehmaa Kuva: Petteri Kitti Sähköä Ravinteita pelloille Kuva: Roni Lehti

44 Biodiesel Biokaasutus Alustavia arvioita hapotetun kalan jatkohyödyntämisestä - Ei kanna?avaa - bioöljyn saanto noin 5 % - Ei (vielä) kanna?avaa - porwmaksut nykyisin /tn - tuotetun sähkön osuus alhainen (tariffi ei ehkä ratkaiseva) - kalan katalyywvaikutus tuo lisäarvoa kalalle - bioravinne ei ole vielä business Turkiseläinten rehu - TodennäköisesH kanna?ava

45 Lisäarvotuo_eet? 45

46 Tiivistäen 1. Kalastus on kustannustehokas tapa poistaa ravinteita 2. Särkikalaa on rannikolla paljon 3. PyynH kiinnostaa ammawkalastajia 4. Talteeno?o onnistuu 5. Saaliille löytyy markkinoita Kuva: Guy Svanbäck 46

47 Poistokalastusjärjestelmästä alustavas Eduskunta: 1 Milj. Suomenlahdelle ja Saaristomerelle ja sisävesille + MMM: PohjanlahH Ministeriö suunni?elee järjestelmän sisältöä Ilmoitus EU- komissiolle AmmaWkalastajat tekevät ympäristönhoitosopimuksen osallistumisesta Ympäristöpalkkio kalastajalle Saalistavoite, särkikalasaalis mentävä hyötykäy?öön Velvoite ilmoi?aa saaliita ja havainnoida veden laadun muutoksia Kannustaa kohdiste?uun pyynhin ja elintarvikekäy?öä Tuetaan logishikan järjestämistä Tavoite käynnistää keväällä 47

48 Meri tn Sisävesi tn Yhteensä tn 1 M = tn 0,4 M = tn 0,2 M = 500 tn H tn tn tn P P P P H P tn P P 200 tn H P tn 100 tn H H 100 tn H 100 tn H H tn P = Pakastuskapasitee^a H = Hapotuksen tarve

49 Kiitos! Jari Setälä

50 RKTL ja särkikalojen hyödyntäminen Vajaakäy?öisen järvikalan jalostuksen ongelmat ja kehi?äminen Kalatutkimuksia Yhteenveto ennen 1995 toteutetuista kehi?ämishankkeista - Jalostajien haasta?elu Esiselvitys vajaash hyödynnetyn kalan kaupallisista käy?ömahdollisuuksista. Hanke Yhteenveto vuoden 1995 jälkeen toteutetuista hankkeista - Ýrityshaasta?elut - Kokeellista bioenergiaan lii?yvää selvitystä Raaka- aineen saatavuus: - Särkikalojen biomassan arvioinh 50