FYSIOTERAPIAPALVELUJEN SÄHKÖINEN DOKUMENTOINTI - ohje rakenteiseen kirjaamiseen potilastietojärjestelmässä.
|
|
- Ahti Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FYSIOTERAPIAPALVELUJEN SÄHKÖINEN DOKUMENTOINTI - ohje rakenteiseen kirjaamiseen potilastietojärjestelmässä. Versio 1.0/ Tupu Holma Suomen Kuntaliitto, Sirkka-Liisa Tuurihalme Etelä-Pohjanmaan shp, Marja Arkela-Kautiainen Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Päivi Asikainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä,tarja Hernesniemi Salon kaupunki SOTE, Leena Mäkelä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Riitta Partia (Suomen Fysioterapeutit), Leena Noronen (Metropolia AMK), Tuija Savolainen Suomen Kuntaliitto.. Sisältö 1. Miksi ohje on laadittu 2. Kansalliset perusteet 3. Fysioterapian palveluprosessi 4. Fysioterapiapalvelu 5. Fysioterapiapalvelun kirjaaminen Otsikon valinta Ammatillisten fraasien muodostaminen ja valinta Nimikkeistön käyttö 6. Kirjaamiskäytännön kehittäminen Kirjaamisen arviointi Kirjaamisen parantaminen Kehitän kirjaamista näin 7. Keskeistä säännöstöä ja valtakunnallista ohjeistoa 1. Miksi ohje on laadittu Tämä ohje on laadittu avuksi fysioterapiapalvelujen rakenteiseen kirjaamiseen kaikissa sähköisissä potilastietojärjestelmissä. Tavoitteena on toteuttaa kansallisen lainsäädännön velvoitetta yhdenmukaisesta ja rakenteisesta kirjaamisesta. Ohje koskee julkista ja yksityistä sektoria sekä järjestöissä toimivia. Ohje on tarkoitettu fysioterapiahenkilöstölle, esimiehille, kouluttajille ja opiskelijoille ja tiedoksi muulle sosiaali- ja terveyshenkilöstölle sekä kannanotoksi tietojärjestelmäasiantuntijoille ja valtakunnallisten sähköisten palveluiden suunnittelijoille. Ohje on laadittu kansallisen lainsäädännön ja valtakunnallisten suositusten noudattamiseksi, fysioterapian sekä kuntoutuksen kuvaamiseksi yhdenmukaisesti asiakkaan palvelutapahtumissa ja palveluketjuissa, potilasasiakirjamerkintöjen tekemisen ja merkintöjen hyödyntämisen helpottamiseksi,
2 2 fysioterapian kirjaamisen ja tilastoinnin vertailukelpoisuuden lisäämiseksi ammattikunnan sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Ohje luo pohjan kirjaamisen laadun varmistamiselle sekä kirjaamiskäytännön arvioinnille. Järjestelmällisen ja suunnitelmallisen kirjaamisen avulla voidaan myös osoittaa fysioterapian ja kuntoutuksen vaikutukset asiakkaan tilaan ja tilanteeseen. Ohjeen liitteissä tarkennetaan fysioterapianimikkeistön nimikkeiden käyttöä kansallisten otsikoiden tarkentimena (Liite 1) sekä konkretisoidaan otsikoiden ja nimikkeistön nimikkeiden avulla rakenteista kirjaamista fysioterapiaprosessissa (Liite 2). 2. Kansalliset perusteet Ohje perustuu lainsäädäntöön sekä kansallisiin määrityksiin. Keskeinen lähtökohta on vuonna 2009 laadittu valtakunnallinen ohje erityistyöntekijöiden sähköiseen dokumentointiin. Dokumentointiohje on julkaistu osana niin kutsuttua ydintietomääritysopasta (Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt. Versio 3.0, päivitys menossa). Fysioterapiapalvelujen kirjaaminen toteutuu samoin periaattein kuin muidenkin erityistyöntekijöiden kirjaaminen. Kirjaamisessa otetaan huomioon myös kaikkia ammattiryhmiä velvoittavat yhteiset tietosisällöt (Kuvio 1). Kaikille ammattiryhmille yhteisten tietosisältöjen kirjaaminen Erityistyöntekijöille yhteisten tietosisältöjen kirjaaminen Kansalliset otsikot Hoidon syy, diagnoosiluokitukset, mahd. ICF Muut KanTaan vietävät yhteiset tiedot ja tilastot Erityistyöntekijöiden nimikkeistöt Kansalliset otsikot ja nimikkeistöjen käyttö Fysioterapian rakenteinen kirjaaminen Fysioterapianimikkeistö, fysioterapiterminologi Kuvio 1. Fysioterapian rakenteinen kirjaaminen osana muuta kokonaisuutta
3 3 Ohjeessa kuvattu rakenteisen kirjaamisen yleismalli on hyväksytty vuonna 2011 valtakunnallisessa erityistyöntekijöiden nimikkeistöjä koordinoivassa ryhmässä (NIKO). Mallin (Kuvio 2) laatimisessa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Koodistopalvelun sekä OPER-yksikön kanssa. Rakenteisen kirjaamisen mallia muokattiin edelleen Effica tietojärjestelmää käyttävien sairaanhoitopiirien yhteishankkeessa Proxit II, jossa fysioterapia oli pilottina. Vuoden 2012 aikana malliin perustuva nimikkeistönmukainen kirjaaminen ohjeistettiin yhdessä Suomen Fysioterapeuttien kirjaamisryhmän kanssa. 1. Otsikko: Lähtökohtana on, että käytetään kansallisesti sovittuja otsikoita (Koodistopalvelu), joiden sisältö täsmennetään tarvittaessa ammattiryhmäkohtaisesti. Järjestelmä voi tarjota käyttöön muitakin otsikoita, mutta niiden käyttöä ei suositella Nimikkeistön nimike: Otsikon sisältämää kertomustekstiä jäsennetään nimikkeistön nimikkein (= otsikon tarkennin). Nimikkeet toimivat ala- tai väliotsakkeen tapaan. Nimikkeistön nimikkeiden käyttö tekee ammattiryhmän merkinnöistä vertailukelpoisia eri työpaikkojen ja tietojärjestelmien välillä Vapaa teksti, valmis fraasi tai muu tekstin jäsentäjä Otsikoiden tai nimikkeiden sisältämä vapaa teksti voidaan osittain tai täysin korvata valmiiksi laadituilla mallilauseilla (ammatillinen fraasi). Tekstiä voi jäsentää myös muilla ammattialalle ominaisilla vakiintuneilla käsitteillä (toimintakyvyn, esitietojen jäsennys). Kuvio2. Rakenteisen kirjaamisen malli erityistyöntekijöiden palveluissa. 3. Fysioterapian palveluprosessi Fysioterapian palveluprosessi (Kuvio3) koostuu samansisältöisistä päävaiheista riippumatta toteutustavasta, prosessin pituudesta ja organisaatiosta. Fysioterapiaprosessi voi olla osa hoitojaksoa tai palveluketjua, mutta myös täysin itsenäinen oma prosessinsa esimerkiksi poliklinikalla tai avohoidossa.
4 4 Fysioterapiaprosessin dokumentointi on kuvattu rakenteisen kirjaamisen näkökulmasta tämän ohjeen liitteessä 2. Tavoitteena on osoittaa nimikkeistönmukaisen kirjaamisen toteutuminen osana fysioterapiaprosessia. Fysioterapia kirjataan samoin periaattein, riippumatta siitä, millaisesta prosessista on kyse. Samat päävaiheet on tunnistettavissa ja tarvittava tieto myös kirjattava olipa kyse lyhyestä tai pitkäkestoisesta prosessista. Kuvio 3. Fysioterapian palveluprosessi Valmisteleva työvaihe käynnistyy palvelupyynnön, lähetteen tai muun yhteydenoton seurauksena. Työvaiheeseen sisältyy mm. asiakkaan asiakirjojen ja muiden tarvittavien tietojen hankkimista, tietoihin perehtymistä sekä ajanvaraus- ja muita järjestelyjä. Asiakkaan tulovaihe sisältää asiakkaan haastattelun sekä esitietojen keräämisen. Fysioterapia- ja kuntoutustarpeen arviointi perustuu asiakkaan liikkumisen ja toimintakyvyn tutkimiseen, jonka perusteella tehdään johtopäätökset, asetetaan tavoitteet yhdessä asiakkaan sekä tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Tavoitteet ohjaavat suunnitelman laatimista sisältäen myös keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutus sisältää asiakkaan saaman fysioterapia- ja kuntoutuspalvelun eri muodoissaan. Fysioterapian tulosta ja vaikutuksia arvioitaessa selvitetään, mitä hyötyä fysioterapiasta on ollut asiakkaalle hänen omasta mielestään. Osoitetaan myös ne muutokset, joita asiakkaan toimintakyvyssä on tapahtunut suhteessa tavoitteisiin. Fysioterapiaprosessin päättäminen voi olla lopullinen tai prosessi jatkuu myöhemmin omassa tai muussa organisaatiossa. Kyse on tietyn jakson päättymisestä ja prosessin hallinnollisesta päättämisestä.
5 5 4. Fysioterapiapalvelu Fysioterapalvelu toteutuu 1. yksilöllisenä palveluna, joka voi olla kertaluontoinen palvelu, lyhyt 2-5 kerran jakso, pidempi tapaamiskerran mittainen jakso 1-3 kertaa viikossa, tiheästi toistuva (päivittäin /useita kertoja päivässä) intensiivijakso fysioterapia, joka toteutuu pidemmällä aikavälillä esimerkiksi seurantakäynteinä tietyn hoito-ohjelman mukaisesti tai kuntoutussuunnitelmaan perustuvana lääkinnällisenä kuntoutuksena 2. ryhmäpalveluina, jollaisia ovat esimerkiksi kaikille avoimet ryhmät (esim. liikuntaryhmät, diabetes-ryhmät, terveysliikuntaryhmät, kuntosaliharjoittelu, terveyden edistäminen ja yleisötilaisuudet), joihin ei edellytetä asiakkaan kirjautumista henkilötunnuksin. kohdennetut ryhmät (ensitieto, preoperatiivinen, dgn -pohjaiset), joihin osallistujat kirjautuvat ryhmiin pääsääntöisesti henkilötunnuksin. Kurssit ja harjoitteluryhmät, joihin osallistujat valitaan tai kutsutaan ja joiden ohjelma etenee tietyn protokollan mukaisesti (esimerkiksi niska- ja selkäryhmät, rentouskurssi). Kurssimuotoisessa ryhmätoiminnassa voidaan asettaa henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Usein fysioterapiaprosessi toteutuu samanaikaisesti sekä yksilöllisenä että ryhmämuotoisena. Asiakas saa sopimuksen mukaan fysioterapiapalvelua myös kotona, työpaikoilla ja asiakkaan muissa toiminta- ja elinympäristöissä sekä puhelimitse tai muiden sähköisten välineiden välityksellä. 5. Fysioterapiapalvelun kirjaaminen Fysioterapia kirjataan pääsääntöisesti potilaskertomuksen ammatilliselle näkymälle, FYST. Ammatilliselle näkymälle kirjattu tieto on pysyväisluonteista tietoa. Ammatillinen näkymä tuo näkyviin asiakkaan koko fysioterapiaprosessin mukaan lukien myös fysioterapian tuloksellisuuden ja vaikutukset. Joissakin organisaatioissa fysioterapeutit kirjaavat tiedotusluontoiset asiat päivittäiskirjaamisen alustalle. Merkintöjen tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. Riittävän tarkkojen merkintöjen kautta varmistetaan myös sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturva. Merkintöjen tulee mahdollistaa myös se, että asiakastilastot kootaan suoraan potilaskertomusmerkinnöistä. Fysioterapiapalvelu kirjataan ammatilliselle näkymälle rakenteisesti kansallisten otsikoiden ja nimikkeistön nimikkeiden avulla noudattaen potilaan kokonaishoidon prosessia: tulotilanne, hoidon suunnittelu, hoidon
6 6 toteutus ja hoidon arviointi. Rakenteisen tiedon lisäksi kirjataan vapaamuotoista tekstiä tai sovitun käytännön mukaan valmiita mallilauseita. Otsikon valinta Fysioterapian kirjaamisessa käytetään kansallisesti sovittuja otsikoita, joiden käyttöä tietojärjestelmät tukevat. FYST näkymälle suositellaan valittavaksi kansallisista otsikoista seuraavat otsikot, jotka tässä esitetään aakkosjärjestyksessä: 1. Apuvälineet 2. Esitiedot (anamneesi) 3. Jatkohoidon järjestämistä koskevat tiedot 4. Konsultaatio 5. Kuntoutus 6. Lausunnot 7. Loppuarvio 8. Preventio 9. Suunnitelma 10. Testaus- ja arviointitulokset 11. Toimintakyky 12. Väliarvio 13. Muu merkintä Liitteessä 1. on määritelty kunkin otsikon kohdalla tekstisisällöt sekä fysioterapianimikkeistönmukainen kirjaaminen. Nimikkeistön käyttö Otsikoiden lisäksi käytetään rakenteisen kirjaamisen työkaluna Fysioterapianimikkeistöä (2007). Fysioterapianimikkeistön nimikkeet tarkentavat kansallisia otsikoita ja jäsentävät vapaata tekstiä. Nimike muodostuu kirjaintunnisteesta ja numerokoodista sekä sanallisesta selitteestä (RF110). Fysioterapianimikkeistön kolmiportainen rakenne I PÄÄRYHMÄ RF1 R = Rehabilitation F = Fysioterapia II ALARYHMÄ RF110 RF120 RF130 RF190 III ALARYHMÄÄ TARKENTAVA TASO RF 121 RF 122 RF 123 RF124
7 7 Nimikkeistön kolmiportaisesta ryhmittelystä suositellaan kirjaamisessa käytettäväksi nimikkeitä alimmista ryhmistä II ja III. Yhden otsikon tarkentimina käytetään fysioterapiassa pääsääntöisesti vain tiettyjä nimikkeistön nimikkeitä (Liite 1). Mikäli sama nimike on käytössä useamman otsikon kanssa, valitaan nimike pääasiallisen tarkoituksen mukaan. Ohjeen mukaista kirjaamista voi kuitenkin soveltaa tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Nimikkeistön nimike voidaan hakea tietojärjestelmistä nimikkeistövalikosta samalla tavoin, kuin haetaan otsikko otsikkovalikosta. Joissakin ohjelmasovelluksissa järjestelmä ei vielä tue nimikkeistönmukaista kirjaamista. Nimike voi tällöin sisältyä simerkiksi fraasiluettelosta. On tärkeää siitä huolimatta noudattaa nimikkeistönmukaista kirjaamista. Mikäli vapaata tekstiä halutaan jäsentää nimikkeistön nimikkein esimerkiksi loppuarvioissa tai väliarvioissa käytetään nimikkeen sanallista selitettä ilman kirjaintunnistetta ja numerokoodia. Ammatillisten fraasien muodostaminen ja valinta Fraasi on valmis mallilause esimerkiksi tilanteisiin, joissa on kyse rutiiniluontoisesti toistuvasta ohjauksesta/neuvonnasta tai muusta informaatiosta. Tällaisia ovat fysioterapiassa esimerkiksi Pre- tai postoperatiivinen ohjaus ja neuvonta tai kuvaus fysioterapiaryhmästä. Esimerkki ryhmätilanteen kirjaamisesta asiakaskohtaisesti Kuntoutus Ryhmän yleiskuvaus Henkilökohtainen osa RF212 Toimintakykyä edistävä ohjaus Potilas on osallistunut päiväkirurgian yksikön olkapääkeikattavan potilaan 45 minuutin pituiseen ohjausryhmään ennen toimenpidettä. Ryhmän tavoitteena on potilaan omatoimisuuden, itseohjautuvuuden ja leikkauksesta toipumisen edistäminen. Potilas saa informaatiota operaation laajuudesta ja sen aiheuttamista rajoituksista sekä kivun hallinnasta. Ryhmässä selvitetään myös tulevan leikkauksen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja nivelen toimintaan toipumisvaiheen ensimmäisen kolmen viikon aikana. Potilaalle ohjattiin kirjallisen ohjeen mukaiset yksilölliset, itsenäisesti tehtävät harjoitukset sekä opastettiin hakeutumaan jatkofysioterapiaan omalla paikkakunnalla. Ryhmätilanteessa potilas oli aktiivisesti mukana kysellen ja pohtien tulevan kuntoutusjakson tavoitteita omalla kohdallaan sekä suunnitellen osallistumistaan tulevan kesän tapahtumiin. Jatkofysioterapia-ajan hän tilaa yksityissektorilta tutulta fysioterapeutilta..
8 8 Fraasi voi olla myös muokattava tai täydennettävä lause tai muu teksti, kuten esimerkiksi Tutkimistilanteen muistilista Jäsennys toimintakyvyn arvioinnin ulottuvuuksista (fyysinen, psyykkinen kognitiivinen, sosiaalinen) Toimintakykymittauksessa saadut tulokset ICF viitekehykseen perustuva toimintakyvyn arvioinnin jäsennys Lauseentäydennys Fraasi voidaan hakea tietojärjestelmistä näkyviin hakusanalla samalla tavoin, kuin haetaan otsikko otsikkovalikosta tai nimikkeistön nimike nimikkeistövalikosta. Fraasien käyttö helpottaa ja nopeuttaa kirjaamista sekä voi estää päällekkäistä kirjaamista. Fraasien käyttö lisää luettavuutta ja yhtenäistää ilmaisuja. Useimmiten fraasien sisältö harkitaan tarkkaan, joten hyvin laadittu fraasi myös vahvistaa ammatillista otetta. Fraasit tarjoavat opiskelijoille ja uusille työntekijöille oppimisvälineen. Parhaimmillaan ennalta mietittyjen ja yhdessä sovittujen fraasien käyttö lisää koko asiakasprosessin laatua. 6. Kirjaamiskäytännön kehittäminen Fysioterapiapalvelujen kirjaamisen laadusta ja velvoitteiden mukaisesta kirjaamisesta vastaa ensisijaisesti yksikön johto sekä lähiesimies. Kehityskeskusteluissa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä kirjaaminen on yksi tärkeä toiminnan osa-alue. Esimiehen
9 9 tehtävänä on myös huolehtia siitä, että fysioterapiahenkilöstö saa riittävän koulutuksen ajanmukaisen kirjaamisen toteuttamiseksi. Kirjaamisen arviointi Työyhteisön kirjaamiskäytäntöjä tulee arvioida säännöllisesti sekä itsearviointeina että asiakasarviointeina. Asiakasnäkökulma voi sisältää potilasasiakkaan, yhteisöasiakkaan sekä moniammatillisen yhteistyökumppanin antaman palautteen fysioterapiadokumenteista. Arvioinnin sisältönä voivat olla esimerkiksi palautteen antajan odotukset kirjaamiselle, kirjatun tekstin laadun arviointi sekä kirjaamisen kehittämistarpeet. Itsearviointi voi tapahtua henkilöstön keskeisenä vertaisarviointina, mutta myös esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa henkilökohtaisena arviointina. Asiakastyö itsessään tuottaa myös palautteita ja reklamaatioita, jotka käynnistävät itsearvioinnin prosessin. Yksikön esimies pitää huolta siitä, että organisaation ja oman yksikön strategiset kehittämisalueet huomioidaan arvioitaessa ja kehitettäessä kirjaamista. Sisäisen laadunvarmistuksen kautta huolehditaan siitä, että yksikön kirjaamiskäytäntö täyttää keskeiset valtakunnalliset velvoitteet. Oman yksikön sisällä tapahtuvan arvioinnin lisäksi saadaan hyvää vertailutietoa ja palautetta kirjaamiskäytännöistä tekemällä yhteistyötä muiden vastaavien organisaatioiden sekä muiden erityistyöntekijäryhmien kanssa. Toimimalla paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteistyössä vertaisorganisaatioiden kesken tuotetaan kirjaamisen kehittämiseen tärkeitä keskustelu- ja kehittämisfoorumeita. Niistä saadaan myös omaan yksikköön lisää kehittämisideoita ja -toimenpiteitä. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tekee mahdolliseksi toteuttaa työyhteisön kirjaamistoiminnan arviointeja ja kehittämishankkeita eriasteisina opinnäytetöinä. Kirjaamisen parantaminen Merkittäväksi peiliksi kirjaamiskäytäntöjen kehittämisessä on osoittautunut oman organisaation erityistyöntekijöiden ja asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Tällaisen yhteistyön avulla eri ammattiryhmien näkökulma dokumentointiin laajenee, löytyy uusia yhteisiä käytäntöjä ja saadaan lisävahvistusta oman ryhmän kirjaamiseen. Yhteistyö vahvistaa myös kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden sekä asiantuntijapalveluja tuottavien vaikutusmahdollisuuksia rakenteisen kirjaamisen kehittämiseen omassa organisaatiossa ja omissa tietojärjestelmissä. Erityistyöntekijät ja asiantuntijat voivat ottaa askeleen kohti valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa dokumentointia aloittamalla omasta organisaatiosta.
10 10 Fysioterapeuttien kirjaamistaitojen parantamisessa voidaan valita teemoja, joihin keskitytään tekstejä arvioitaessa. Kuntoutujalähtöisyys / kuntoutujakeskeisyys ja toimintakyvyn kuvaamisen kehittäminen ovat tästä esimerkkejä. Kehitän kirjaamista näin 1. Teen merkinnät potilaskertomukseen viiveettä noudattaen kansallisia velvoitteita sekä valtakunnallisia kirjaamissuosituksia 2. Kirjaan potilaskertomuksen ammatilliselle näkymälle FYST 3. Kirjaan asiakkaani saaman tutkimuksen, ohjauksen, terapian ja kuntoutuksen rakenteisesti käyttäen ammattialani suosittelemia kansallisia otsikoita ja vain harkitusti organisaatiokohtaisia tai järjestelmän tarjoamia muita otsikoita 4. Käytän oman alan nimikkeistön nimikkeitä tarkentamaan valitsemaani otsikkoa ja jäsentämään tekemiäni merkintöjä 5. Laadin yhdessä kollegojen kanssa kirjaamista helpottavia palvelujen toteutusta kuvaavia ammatillisia fraaseja (mallilauseet, täydennettävät lauseet, muistilistat) 6. Teen merkinnät asiakkaan toimintakyvyn ja tilanteen sekä niissä tapahtuneiden muutosten näkökulmasta 7. Tuon asiakkaani mielipiteen näkyviin kirjaamalla hänen omat tavoitteensa, näkemyksensä sekä arvionsa ohjauksen, terapian ja kuntoutuksen vaikutuksista ja hyödyistä 8. Selvitän ja otan huomioon, mitä tietoa yhteistyökumppanit tarvitsevat oman alani palveluista 9. Arvioin kirjaamistani yhdessä kollegojen kanssa sekä pyytämällä palautetta yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta 10. Kehitän ja uudistan kirjaamiskäytäntöäni saadun palautteen, itse- ja vertaisarvioinnin, kehityskeskustelun sekä muun arvioinnin perusteella 11. Kehitän kirjaamiskäytäntöjä yhdessä organisaatiomme muiden erityistyöntekijäryhmien kanssa. 12. Yhdessä vaikutamme siihen, että organisaatiomme johto ja tietojärjestelmäasiantuntijat luovat edellytykset rakenteiselle nimikkeistönmukaiselle kirjaamiselle myös erityistyöntekijöiden sähköisessä dokumentoinnissa.
11 11 7. Keskeistä säännöstöä ja valtakunnallista ohjeistusta Seuraavassa poimintoja joistakin keskeisistä kirjaamista ohjaavista säädöksistä ja ohjeista. Asetus (165/2012) terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista sekä perustelumuistio Fysioterapian potilaskertomusten tietorakenne ja tietosisällöt pdf Erityistyöntekijöiden palvelunimikkeistöt/ Kuntaliitto tai > sosiaali ja terveys > nimikkeistöt ja luokitukset > kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden nimikkeistöt Henkilötietolaki (523/1999) Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt. Opas ydintietojen, otsikoiden ja näkymien sekä erikoisala ja toimintokohtaisten rakenteisten tietojen toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa. Versio Päivitetään. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä /159 (muutoksia 2010) Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely. Opas terveydenhuollolle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:4. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009). Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta Terveydenhuoltolaki /1326 Tiedonhallintapalvelun periaatteet ja toiminnallinen määrittely. THL/OPER. Valmisteilla.
ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUJEN DOKUMENTOINTI
ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUJEN DOKUMENTOINTI Ohje rakenteiseen kirjaamiseen sähköisissä potilastietojärjestelmissä Versio 1.1 /30.6.2013 versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä(t) v.0.0 2010-2012 Useita
LisätiedotEsimerkkejä ammatillisista fraaseista kuntoutus- ja erityistyöntekijöille
Esimerkkejä ammatillisista fraaseista kuntoutus- ja erityistyöntekijöille versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä(t) Useita työversioita, joita työstetty käsitelty Kuntaliiton nimikkeistöjä koordinoivassa
LisätiedotKansallinen Terveysarkisto KanTa
Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää
LisätiedotYDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?
YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN
LisätiedotKansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset
Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen
LisätiedotSähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto
Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa
LisätiedotKuntoutus- ja erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentointi sähköisessä potilaskertomuksessa. Dokumentointiohje 2009
Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentointi sähköisessä potilaskertomuksessa Dokumentointiohje 2009 Seuraaville sivuille on poimittu kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentoinnista
Lisätiedot1 Johdanto... 1. 2 Kohti rakenteista kirjaamista... 2. 3 Terveyssosiaalityön palveluprosessi... 4
TERVEYSSOSIAALITYÖN PALVELUJEN DOKUMENTOINTI - Ohje rakenteiseen kirjaamiseen sähköisissä potilastietojärjestelmissä Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Kohti rakenteista kirjaamista... 2 3 Terveyssosiaalityön
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotToimintakyvyn kirjaaminen
Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotKirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa
Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus
LisätiedotMäärämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa
Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen
LisätiedotApuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen
Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit
LisätiedotPotilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi
Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Rakenteinen kirjaaminen mikä muuttuu arkiston käytön myötä? Potilaskertomustiedon rakenne ja kirjaaminen yhtenäistyvät Sähköiset
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004
Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan
Lisätiedot1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt
Ajankohtaista sähköisestä dokumentoinnista 1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt 4. Lakimuutokset ja aikataulut 5. Käyttöoikeudet, oikeus
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotYO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset
YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotSote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa
Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotTYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?
Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto
LisätiedotMoniammatillinen hoitokertomus;
Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN FYSIOTERAPIAHENKILÖSTÖN DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU POTILASTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA
1 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN FYSIOTERAPIAHENKILÖSTÖN DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU POTILASTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Jatta Kivelä Opinnäytetyö Terveyden edistäminen Fysioterapeutti YAMK
LisätiedotTerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotAIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä 01. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä Vastaan tiedot 02. Olen......työterveyshuollon edusta...julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön
LisätiedotTERVEYSSOSIAALITYÖN PALVELUJEN DOKUMENTOINTI - Ohje rakenteiseen kirjaamiseen sähköisissä potilastietojärjestelmissä. 1 Johdanto...
TERVEYSSOSIAALITYÖN PALVELUJEN DOKUMENTOINTI - Ohje rakenteiseen kirjaamiseen sähköisissä potilastietojärjestelmissä Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Terveyssosiaalityön palveluprosessi... 5 3 Rakenteinen kirjaaminen
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
Lisätiedottiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki
Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotPeruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät
LisätiedotOmalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa
Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA
LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään
LisätiedotKIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA
KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA R I I K K A U U S I V A A R A S A I R A A N H O I T A J A K I R U R G I A N P O L I K L I N I K
LisätiedotValtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.
MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotMONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235
MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotTyöikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital
Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus
LisätiedotLasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa
LisätiedotHOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS
HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön
LisätiedotHoitotietojen systemaattinen kirjaaminen
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotSeinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014
Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotAvomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017
Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotElintapaohjauksen kansalliset kirjaamisohjeet
Elintapaohjauksen kansalliset kirjaamisohjeet VESOTE -seminaari 15.3.2018 Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti Tays Tiivistelmä Lisäyksiä dioihin kirjattu kursiivilla Tämä diasarja on tehty 15.3.18
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotKanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa UNA@Akusti areena Jaakko Penttinen ja Jaana Taina, THL OPER Sisältö Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tilanne Arkiston käyttöönotto
LisätiedotFYSIOTERAPIAN SÄHKÖINEN KIRJAAMINEN
Ida Laitinen Jimi Tuomaala FYSIOTERAPIAN SÄHKÖINEN KIRJAAMINEN Kirjaamisen määrän ja ajankäytön tutkimus Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Marraskuu
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotElintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet
Elintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet VESOTE-Pirkanmaan päättäjäispäivä Elintapaohjauksen tulevaisuus Pirkanmaalla 29.11.2018, Tampere-talo Kirsti Sammallahti, laillistettu ravitsemusterapeutti
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
Lisätiedot