Kajaanin kaupunki. Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

2 Ramboll Kiviharjuntie Oulu Finland Puhelin:

3 Vastaanottaja Kajaanin kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PAL- VELUTASOTAVOITTEET

4 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT 3 1. NYKYTILANTEEN KUVAUSTA 4 2. PAIKALLISLIIKENNEKYSELY PALVELUTASO KEHITTÄMISESITYKSET JA VAIKUTUSARVIOT YHTEENVETO 29

5 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 3 ALKUSANAT Kajaanin kaupunki käynnisti kesäkuussa 2011 joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman laatimisen. Vuoden 2009 lopulla voimaan astunut uusi joukkoliikennelaki muutti joukkoliikenteen sääntelyä ja toimintatapoja. Samoihin aikoihin myös viranomaisorganisaatiota muutettiin. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Palvelutasomäärittelyssä ilmaistaan tahtotila siitä, millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan. Tämän työn tärkein tavoite oli saada ulkopuolisen asiantuntijan näkemys alueille realistisesta joukkoliikenteen palvelutasosta, johon kunkin vastuutahon on mahdollista sitoutua ja ryhtyä toimenpiteisiin tavoitetason saavuttamiseksi. Työn ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana 3 kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Jari Kauppinen, Kajaanin kaupunki Sanna Seppänen, Kajaanin kaupunki Ritva Shnoro, Kajaanin kaupunki Hannu Hänninen, Kainuun maakunta Ari Hoppania, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Samuli Kallio, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kaupungin paikallisliikenteet tuottavan Pohjolan Matka Oy:n edustajia on kuultu työn aikana. Lisäksi Kajaanissa on järjestetty kysely, jossa kuntalaiset ovat voineet ilmaista näkemyksiään paikallisliikenteen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehittämistarpeista. Konsulttina työssä on ollut Ramboll Finland Oy, jossa vastuuhenkilönä on toiminut Teemu Kinnunen.

6 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 4 1. NYKYTILANTEEN KUVAUSTA Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki on asukkaan maakuntakeskus Kainuussa. Kajaani sijaitsee noin 180 kilometriä Oulusta itään ja noin 200 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kaupungin keskustassa asukkaita on runsaat Merkittävimpiä taajamia ovat Paltaniemi ja Kuluntalahti kaupungin pohjoispuolella ja Vuolijoki ja Otanmäki noin 40 kilometriä keskustasta lounaaseen. Väestö ja työpaikat Kajaanin työpaikat ovat keskittyneet keskustan tuntumaan. Tärkeimpiä työpaikkakeskittymiä keskustan ohella ovat Petäisenniska, Renforssin ranta, keskussairaalan alue, prikaatin alue ja Ketun alue. Näistä työpaikat ovat kasvaneet erityisesti Renforssin rannan alueella ja keskussairaalan alueella. Renforssin rannan alueella työpaikat ovat muuttuneet teollisuuden miesvaltaisesta vuorotyöstä enemmän palveluvaltaiseen virastotyöaikaan, mikä voisi parantaa edellytyksiä joukkoliikenteen kannattavuudelle. Kuva 1. Työpaikat Kajaanin keskustan alueella 250x250 m ruuduittain YKR SYKE ja TK Muualla kaupungin alueella suurin työpaikkakeskittymä on Otanmäen taajama, jossa merkittävin työnantaja on Transtechin tehdas. Haja-alueen työpaikkamäärät ovat muutoin vähäisiä ja enemmän alkutuotantovaltaisia työpaikkoja.

7 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 5 Kuva 2. Työpaikkamäärä 250x250 m ruuduittain YKR SYKE ja TK Kuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on Kajaaniin eniten Sotkamosta ja Paltamosta. Myös Oulusta, Ristijärveltä, Kuhmosta ja Suomussalmelta tulee Kajaanin päivittäin yli 100 työntekijää. Työmatkaliikenne Kajaanista on vilkkainta Sotkamoon, Ouluun ja Paltamoon. Kainuun kuntien ohella vilkkainta pendelöinti on Sonkajärvelle, Iisalmelle ja Pyhännälle. Kajaanin väestö on keskittynyt vahvasti keskustan tuntumaan. Keskustan ohella tihein asutus on Teppanassa, Lohtajalla, Laajakankaalla, Lehtikankaalla ja Huuhkajavaarassa. Näiltä alueilta on myös paras joukkoliikennetarjonta paikallisliikenteellä.

8 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Kuva 3. väestö keskustan alueella 250x250 m ruuduittain YKR SYKE ja TK Kajaanin haja-alueen suurimmat väestökeskittymät ovat Otanmäki runsaalla 700 asukkaallaan sekä Vuolijoki, Kuluntalahti ja Paltaniemi n. 400 asukkaalla. Kuva 4. Väestö 250x250 m ruuduittain YKR SYKE ja TK 6

9 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 7 Maankäytön kasvu Kajaanin maankäytön kasvun painopistealueita tulevaisuudessa ovat Kätön, Kangasmaaston ja rajavartioston alueet. Näistä alueista Kangasmaaston alueelle ei tällä hetkellä suuntaudu joukkoliikennettä. Jo alueen rakentumisen alkuvaiheessa olisi hyvä jatkaa Lohtajalle suuntautuvia linjoja alueelle, jotta alueen uudet asukkaat oppisivat käyttämään joukkoliikennettä. Opittujen tapojen muuttaminen myöhemmin on aina vaikeaa. Kuva 5. Maankäytön tulevat kasvualueet Kajaanissa Paikallisliikenne Kajaanin paikallisliikenne muodostuu kuudesta linjasta. Linjat 1 ja 2 palvelevat Huuhkajanvaaran ja Lohtajan sekä Keskustan välisiä yhteystarpeita sekä Laajakankaan ja Lehtikankaan ja keskustan välisiä yhteystarpeita. Linjat 1 ja 2 palvelevat keskussairaalalle suuntautuvaa liikennettä. Linja 3 palvelee Kajaaninjoen pohjoispuolelta Kätön, Komiahon ja Kuurnan suunnalta keskustaan suuntautuvaa liikennettä sekä liikennettä prikaatille. Linja 4 palvelee Vimpelinlaaksoon ammattioppilaitokselle suuntautuvaa liikennettä ja Paltaniemelle sekä lentoasemalle suuntautuvaa liikennettä. Linja 6 palvelee kaupungin pohjoispuoliselle maaseutualueelle suuntautuvaa liikennettä Kirkkoahon ja Salmijärven suuntaan. Reitin varrelle tulevat mm. ammattioppilaitoksen yksiköt Seppälässä, vanhainkoti ja Kuluntalahden koulu. Linja 7 palvelee kaupungin eteläpuolelle Teerisuolle ja Hevossuolle suuntautuvaa liikennettä sekä Petäisenniskan teollisuusalueelle suuntautuvaa liikennettä. Paikallisliikenne toimii pääosin 6:30 ja 18:00 välisenä aikana. Linjayhdistelmällä 1 ja 2 vuoroväli on 30 minuuttia, linjoilla 3 ja 4 vuoroväli on 60 minuuttia ja linjat 6 ja 7 puolestaan kulkevat aamupäivisin 2 kertaa ja iltapäivisin 3 kertaa. Paras vuorotarjonta Keskussairaalan sekä lohtajan, Laajakankaan ja Lehtikankaan suuntiin.

10 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 8 Linjoista linja 1 ajetaan ympärivuoden ja muut vuorot vain koulujen lukuvuoden aikana. Linja 1: M-P, klo 6:25-20:40 Linja 2: M-P+, klo 6:20-16:35 Linja 3: M-P+, klo 7:50-16:25 Linja 4: M-P+, klo 6:50-16:35 Linja 6: M-P+, klo 6:50-16:35 Linja 7: M-P+, klo 7:05-14:05 Matkustajien käytettävissä on kerta- ja sarjalippujen lisäksi 30 päivän kaupunkikortti (43 ) sekä nuoriso- tai opiskelijakortti (37 ) sekä 30 päivän seutulippu yli 6 kilometrin matkoille (77 ). Näiden lisäksi käytössä on Matkahuollon 44 matkan sarjalippu (83,40 ) ,000 kilometers Kuva 6. Kajaanin paikallisliikenteen reittikartta Kajaanin kaupungilla on maaseutualueille suuntautuvia avoimia koulukuljetusvuoroja Vuolijoen, Otanmäen, Vuoreslahden, Jormuan, Kontinjoen ja Murtomäen suuntiin. Nämä vuorot ajetaan 2-3 kertaa päivässä ja palvelevat myös asiointia ko suunnilta. Vertailua muiden kaupunkien paikallisliikenteeseen Oheisiin taulukoihin on koottu paikallisliikenteiden perustietoja muutamista suunnilleen Kajaanin kokoluokan kaupungeista eri puolilta valtakuntaa. Vertailukaupungeista Imatra, Kajaani, Kokkola, Rauma ja Savonlinna toimivat itse joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Kaikissa vertailukaupungeissa on käytössä 30-päivän kaupunkilippu ja nuorisolippu löytyy vain Kajaanista, Kokkolasta, Raumalta ja Savonlinnasta. Halvimmat liput ovat Raumalla. Imatralla on käytössä lisäksi 340 euron hintainen vuosilippu, mikä on ympärivuotiselle joukkoliikenteen käyttäjälle koko vertailun edullisin lipputuote. Imatralla on kalliin 30-päivän lipun vastapainoksi vertailukaupungeista runsain paikallisliikenteen tarjonta. Myös Raumalla liikenteen tarjonta on varsin kattava.

11 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 9 Kajaanin paikallisliikenteen lipun hinta asettuu joukon keskiväliin. Arkipäivien liikennetarjonta on Kajaanissa myös vertailukaupunkien tasoa tai hieman parempi. Sen sijaan Kajaanissa ei ole viikonloppuisin liikennetarjontaa, mitä muista kaupungeista paljolti löytyy. Taulukko 1a. Paikallisliikenteen perustietoja Kajaanin kokoluokan kunnissa kouluvuoden aikana. M P+ L+ S+ Asukasluku Linjojen lkm talvella Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli 30 päivän lipun hinta Kajaani :10 20:40 30/60 43/77 Iisalmi :15 17: Imatra :10 23: :10 23: :30 23: Kokkola :25 21: :30 21: /70 Rauma :55 21:40 30/60 8:30 17: :30 17: Savonlinna :50 21: :05 16: :40 17: /57 e Tarjonnaltaan selkeästi muita niukempaan kategoriaan sijoittuu Iisalmi. Arkipäivinä liikenne päättyy aikaisemmin kuin muissa kaupungeissa. Myös viikonloppuliikenteen osalta Iisalmi sijoittuu omaan kategoriaansa. Iisalmessa ei ole lainkaan paikallisliikennettä viikonloppuisin. Imatra ja Rauma edustavat tarjonnaltaan runsaimpia kaupunkeja. Molemmissa kaupungeissa paikallisliikenne on rakentunut suurten, vuorotyöpainotteisten työpaikkojen tarpeiden pohjalta, joten tarjonta alkaa aikaisin aamulla ja jatkuu erittäin pitkään illalla. Erityisesti viikonloppujen paikallisliikenteen tarjonnan osalta nämä kaupungit ovat täysin omaa luokkaansa muihin verrattuna. Arkipäiväinen liikennetarjonta on Kajaanissa muiden saman koko luokan kaupunkien tasolla alkamis- ja päättymisaikojen sekä vuorotiheyden osalta. Merkittävä ero on viikonloppuliikenteen puuttuminen Kajaanissa. Taulukko 1b. Paikallisliikenteen perustietoja Kajaanin kokoluokan kunnissa koulujen kesäloman aikana. M P++ L++ S++ Asukasluku Linjojen lkm kesällä Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Vuoroväli 30 päivän lipun hinta Kajaani :05 20: /77 Iisalmi :15 17: Imatra :10 23: :10 23: :30 23: Kokkola :25 17: :30 17: /70 Rauma :55 21:40 30/60 8:30 17: :30 17: Savonlinna :20 18: :05 16: :40 17: /57 e Kaikki kaupungit supistavat paikallisliikenteen vuorotarjontaa kesäajaksi. Rauman ja Imatran liikennetrajonta perustuu eniten isojen työpaikkojen työmatkaliikenteeseen ja näissä kesäliiken-

12 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 10 nettä supistetaan kaikkein vähiten. Kajaanissa sen sijaan kesäliikenteen tarjonta on selkeimmin kouluvuoden aikaista tarjontaa heikompi. Vain Kajaanissa ja Iisalmessa ei paikallisliikennettä ajeta lainkaan kesäviikonloppuisin. Oheinen Kajaanin kaupunki- ja nuorisolipun myyntiä kuukausittain esittävä kuva tuo hyvin esille kysynnän vaihtelun talvikauden ja kesän välillä. Näin merkittävä vaihtelu säännöllisten matkustajien käyttämien lipputuotteiden myynnissä tukee käytäntöä vähentää paikallisliikenteen tarjontaa kesän ajaksi Opiskelijalippu Nuorisolippu Kaupunkilippu Opiskelijalippu Nuorisolippu Kaupunkilippu 0 0 Kuva 7. Kajaanin kaupunki-, opiskelija- ja nuorisolipun myynnin ja matkustuksen kuukausittainen vaihtelu. Kajaanissa varsinkin nuorisolipun myynti on viime vuosien aikana pienentynyt. Kaupunki- ja opiskelijalipun myynti on pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Matkojen määrä sen sijaan on pienentynyt kaikissa lipputyypeissä. Samaan aikaan, kun lippujen myynti on pienentynyt 10% on kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä vähentynyt 26%. Kaupunkilipun hintaa laskettiin syksyllä 2010 ja ennakkotietojen mukaan myynti ja matkojen määrä ovat kasvaneet vuoden 2011 aikana KAUPUNKILIPPU NUORISOLIPPU OPISKELIJALIPPU 0 KAUPUNKILIPPU NUORISOLIPPU OPISKELIJALIPPU Kuva 8. Kajaanin joukkoliikenteen kuukausilippujen myynti ja matkojen määrä vuosina

13 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 11 Taulukko 2. ELY-keskuksen tietojärjestelmästä koottuja paikallisliikenteen perustietoja Kajaanin kokoluokan kunnissa. Ostoliikenne Matkustajat Ajokilometri Matkustajat/ ajokm Asiakastulot Asiakastulot /ajokm Nettohinta Ostohinta/ matkustaja Bruttohinta Bruttohinta/ ajokm Koko paikallisliikenne Matkustajat Ajokilometrit Matkustajat/ ajokm Valtion osuus KAJAANI , , , , , Kokkola , , , , , Rauma , , , , , Imatra , , , , ,50 Savonlinna , , , , ,88 Iisalmi , , , , ,49 Yläpuolella olevaan taulukkoon on koottu ELY-keskuksen tietojärjestelmästä liikenteiden matkustuksen ja kustannusten perustietoja Kajaanista ja muutamista muista suunnilleen vastaavankokoisista paikallisliikennekaupungeista. Taulukosta näkyy, että vain Kokkolassa ja Raumalla paikallisliikenne on kokonaisuudessaan ostoliikennettä. Muissa vertailukaupungeissa suurin osa matkustuksesta tapahtuu lipputuloilla toimivassa liikenteessä, jota täydennetään ostoliikenteillä. Ostojen osuus koko liikenteestä on alhaisin Savonlinnassa. Koko paikallisliikenteen keskimääräistä matkustusta tarkasteltaessa käytöltään hiljaisimpina nousevat esiin Rauma ja Iisalmi. Imatra nousee esille tarkasteltaessa ostoliikenteiden keskimääräistä kustannusta yhtä toteutunutta matkaa kohden. Imatralla yksi ostoliikenteellä tehty matka maksoi vuonna 2009 keskimäärin 7,00. Kajaani on tunnusluvuiltaan varsin keskiverto paikallisliikennekaupunki. Liikenteen hinta Kajaanissa on Iisalmen jälkeen vertailukunnista toiseksi alhaisin. Palveluliikenne Kajaanissa toimii yhdellä autolla ja neljällä reitillä ajettava palveluliikenne. Liikenne on avointa, mutta suunnattu ennen muuta liikkumisesteisille ja VPL asiakkaille. Kainuun maakunnan matkapalvelukeskus yhdistelee kuljetuksia palveluliikenteeseen. Palvelubussi pysähtyy reitin varrella tarpeen mukaan ja tekee nouto- ja vientipoikkeamia ennakkokutsujen mukaisesti. Liikenteen käyttö maksaa paikallisliikenteen kertamaksun. Palveluliikenteen rahoituksesta vastaa 70 % Kainuun maakunta. Liikenteen kilpailuttaa Kainuun maakunta. Palveluliikenne täydentää joukkoliikenteen palvelutasoa ennen muuta asiointiyhteyksien muodossa. Taulukko 3: Palveluliikenteen matkustajatilastoja Kajaanin koko luokan kaupungeissa Valtion osuus Ostohinta/ matkustajat Nettohinta Asiakastulot/ ajokm Asiakastulot Matkustajia/ ajokm Matkustajia Ajokilometrit Autoja KAJAANI , , , Kokkola , , , Rauma , , , Palveluliikenteen matkustajamäärä on Kajaanissa vertailukaupungeista niukasti korkein. Kokkolassa on ajokilometrien määrä alhaisin ja asiakastulojen määrä korkein. Raumalla puolestaan liikenteen ostohinta on alhaisin. Kajaanissa käytetään eniten rahaa palveluliikenteeseen suhteessa matkustajamäärään. Kajaanin palveluliikenteen matkustajamäärä on pysynyt viimeiset kolme vuotta varsin vakaana. Matkoja tehdään noin 30 päivässä. Palveluliikenteen matkoista neljännes VPL tai SHL matkoja ja loput itse matkansa maksavien asiakkaiden matkoja. VPL ja SHL matkojen osuus tippui vuoden

14 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET n matkasta vuonna 2010 vajaaseen 2000 matkaan. Palveluliikenteellä on aika ajoin kokeiltu myös juhlapyhiksi suunnattua kuljetusta hautausmaille ja kirkkoon. Tätä palvelua on toivottu ja palvelulla on ollut myös kysyntää. Palveluliikenteen kehittämisen haasteena on saada VPL ja SHL matkojen osuus uudelleen kasvamaan, sillä näiden kuljetuksien siirtymisestä kaupunki hyötyisi eniten joulukuu marraskuu lokakuu syyskuu elokuu heinäkuu kesäkuu toukokuu huhtikuu maaliskuu helmikuu tammikuu joulukuu marraskuu lokakuu syyskuu elokuu heinäkuu kesäkuu toukokuu huhtikuu maaliskuu helmikuu tammikuu joulukuu marraskuu lokakuu syyskuu elokuu heinäkuu kesäkuu toukokuu huhtikuu maaliskuu helmikuu tammikuu VPL / SHL MUUT Kuva 9. Palveluliikenteen matkojen jakauma kuukausittain vuosina

15 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 13 Kuva 10. Kartta palveluliikenteen linjat Muu joukkoliikenne Kajaanin sivukylien liikennetarjonnan muodostavat siirtymäajan sopimuksin ajettava liikenne sekä kaupungin ostamat koulukuljetusvuorot ja asiointiliikenne. Liikennetarjonta on parasta valtatien 5 suunnalla Kajaanin ja Kuluntalahden välillä. Myös Kuluntalahdesta pohjoiseen, Kajaanista Mainuaan sekä valtatien 6 suuntaisesti liikennetarjonta on varsin hyvää. Kuluntalahteen liikennetarjonta on kattavaa. Kuluntalahdesta on työssäkäyntiyhteys klo 7:ksi, 8:ksi ja 9:ksi päiväaikainen asiointimahdollisuus sekä iltapäivisin vapaa-ajanyhteyksiä palvelevat vuorot n. 17 aikaan. Myös kesäarkisin yhteystarjonta on lähes yhtä kattavaa, ainoastaan 15 koululaisia palvelevat yhteydet puuttuvat kesätarjonnasta. Iltapäivän ja illan yhteystarjonta Kajaanista palvelee kohtuudella työ- ja vapaa-ajan liikkumsita sillä yhteyksiä on 15, 16, 18, 19 ja 22 jälkeen. Viikonloppuisin Kuluntalahdesta on asiointiyhteys vain valtatien varresta. Jormualle yhteystarjonta on saman tasoista kuin Kuluntalahdesta. Liikennetarjonta kulkee joko valtatietä 5 tai Kulunnantietä. Mainualle liikennetarjonta on kohtuullisen kattavaa. Kuluntalahteen verrattuna heikoin tarjonta on työmatkayhteyksissä, jotka onnistuvat vain klo 8:ksi. Sen sijaan viikonloppuisin asiointiyhteyksiä on kattavammin kuin kaupungin pohjoispuolelta. Otanmäkeen ja Vuolijoelle on kohtuullisen hyvä liikennetarjonta. Koulupäivinä työmatkayhteys 8 16 täyttyy molempiin suuntiin. Päiväaikaiseen asiointiin joukkoliikenteelle löytyy useam-

16 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 14 pia vaihtoehtoja. Kesäaikaan ei työmatkaliikenteen tarjontaa ole. Lauantaisin on mahdollista käydä Kajaanissa asioimassa joukkoliikenteellä. Vuoreslahden suuntaan ajetaan koulu- ja asiointivuorot eli Kajaaniin pääsee 8, 10, 14 ja 16 jälkeen sekä paluuvuorot ovat 12, 13, 14 ja 15 jälkeen. Viikonloppuisin liikennetarjontaa ei ole ja kesäaikaan ajetaan yksi päivittäinen asiointivuoro. Kontinjoelle ja edelleen Sotkamon suuntaan on hyvä työmatka- ja asiointiliikenteen tarjonta. Aamulla on yhteys Kajaaniin sekä 8 että 9:ksi ja päiväaikaan asiointimahdollisuus 10, 12 tai 13:ksi. Paluuyhteydet ovat näiltä vuoroilta 14,15, 16 ja 17 jälkeen. Viikonloppuisin Kontinjoelta on asiointiyhteys. Kesäisin Kontinjoelta on työmatkayhteys Kajaaniin 8:ksi ja paluuyhteys klo 15 ja 17 jälkeen. Muista kylistä Murtomäen, Lahnasjärven ja Lapinniemen suuntiin ajetaan lakisääteiset koulukuljetusvuorot sekä asiointiyhteydet. Kartta vuorotarjonnasta Kuva 11. Kartta vuorotarjonta tiesuunnittain

17 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET PAIKALLISLIIKENNEKYSELY Yleistä kyselyn toteutuksesta Syyskuun 2011 aikana Kajaanissa toteutettiin Webropol-nettikysely kaupunkilaisille. Kyselyn tavoitteena oli saada perustietoa kaupunkilaisten joukkoliikenteen käytöstä tai käytön esteistä. Lisäksi pyrittiin selvittämään mitä paikallisliikenteen tuottaman palvelun osa-alueita arvostetaan eniten ja mitä puolestaan vähiten. Kyselyyn vastasi 125 henkilöä. Vastaajien taustatiedot Sukupuoli 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Nainen Mies Kuva 12. Vastaajien lukumäärä ja sukupuoli. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Alle yli 63 Vastaajan ikä Kuva 13. Vastaajat ikäluokittain ryhmiteltynä. Vahvimmin edustettuina olivat kaikki työikäisten luokat. Vanhimman ikäluokan alhainen osuus kuvastanee toisaalta sitä, että he käyttävät paikallisliikenteen sijaan palveluliikennettä ja toisaalta, että internet-pohjainen kysely ei tavoita erityisen hyvin tätä ikäluokkaa. Kysely ei kumminkaan saavuttanut vuotiaita nuoria.

18 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % täysipäiväisessä työssä käyvä koululainen tai opiskelija eläkeläinen osa aikaisessa työssä käyvä työtön hoitovapaalla muu Kuva 14. Vastaajat sosioekonomisen aseman mukaan ryhmiteltynä. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli täysipäiväisessä työssä käyvät, mikä on hyvin tasapainossa vastaajien ikäjakauman kanssa. Seuraavaksi eniten vastauksia saatiin koululaisilta ja opiskelijoilta sekä eläkeläisiltä Paikallisliikenteen tuntemus sosioekonominen asema Kuva 15. Vastaajien arvio paikallisliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja lipputuotteisiin liittyvien tietojensa riittävyydestä. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % liikennöitsijätltä muualta kotiin jaetusta aikataulujulkaisusta kunnan www sivuilta lehdistä Tiedon lähde Kuva 16. Paikallisliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja lipputuotteisiin liittyvien tietojen hankintalähteet.

19 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 17 Liikennöitsijältä saatava tieto koettiin tärkeimmäksi tietolähteeksi. Muita melkein yhtä tärkeitä tietolähteiksi koetiin kotiin jaettava aikataulukulkaisut ja muualta saatava tieto. "Muualta" saatavalla tiedolla tarkoittaneen Matkahuollosta saatavaa sekä pysäkkikatoksien informaatiota. Paikallisliikenteen käyttö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % en matkusta kyllä, harvemmin kyllä, viikottain kyllä, päivittäin Paikallisliikenteen käytön tiheys Kuva 17. Paikallisliikenteen käytön tiheys. Eniten kyselyyn osallistuneita ei matkustanut paikallisliikenteellä. Viikoittain tai päivittäin paikallisliikennettä käytti vain noin 22 % vastanneista eli 28 henkilöä 125 vastanneesta työmatkoihin asiointimatkoihin harrastusmatkoihin koulumatkoihin liityntäliikenteenä muuhun muuhun tarkoitukseen Paikallisliikenteen käyttö matkatyypeittäin Kuva 18. Paikallisliikenteen käyttö matkatyypeittäin ryhmiteltynä.

20 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 18 Paikallisliikenteen tärkeimmät ja vähiten tärkeät osa-alueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kattavampi vuorotarjonta ajallisesti Iltaliikenteen lisääminen Kattavammat joukkoliikenteen reitit Viikonloppuliikenteen lisääminen Lipunhintojen laskeminen Suoremmat yhteydet Kaluston esteettömyys saisi lisäämään merkittävästi saisi lisäämään vähäisessä määrin ei merkitystä Kuva 19. Joukkoliikenteen käytön lisäämisen keinot Paikallisliikenteen eri ominaisuuksien arvostusta selvitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan etukäteen annettujen palvelutasoon liittyvien tekijöiden tärkeyttä. Tehtävänkuvauksessa pyydettiin lähestymään asiaa siitä näkökulmasta, että mistä voisi luopua tai mitä ainakin tulisi säilyttää, jos kaupunki ei voi rahoittaa nykyisen palvelutason mukaista palvelua kokonaisuudessaan? Jokaisen tekijän kohdalle pyydettiin merkitsemään parhaiten vastaajan näkemystä vastaava vaihtoehto. Kuva 20. Palvelutasoon liittyvien osatekijöiden tärkeys Paikallisliikenteen tärkeimmiksi säilytettäviksi ominaisuuksiksi osoittautuivat vastausten perusteella iltaliikenteen ja nykyisen vuorovälin säilyttäminen. Vähiten tärkeäksi vastaajat näkivät lippujen hintojen säilyttämisen.

21 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 19 Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamien matkaan liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, millä kulkuvälineellä he tekevät paikallisliikennealueella toteutuvat matkansa. Vastaukset annettiin valitsemalla jokaisen matkaan liittyvän tekijän kohdalle parhaiten näkemystä vastaava vaihtoehto. 0 % 10 %20%30%40%50%60%70%80%90%100 % Lähtöaikojen sopivuus Tarjolla olevien vuorojen määrä Lähtö ja saapumisaikojen luotettavuus Kokonaismatka aika "ovelta ovelle" Matkan hinta Kulkumuodon joustavuus Aikataulu ja reitti informaation saatavuus Kaluston laatu Asiakaspalvelun laatu bussissa ja asemalla Kulkumuodon ympäristöystävällisyys Liikkumisen esteettömyys Matkustamisen yksilöllisyys Ei vaikutusta Pieni vaikutus On vaikutusta Melko suuri vaikutus Erittäin suuri vaikutus EOS Kuva 21. Kulkumuodon valintaa ohjaavat tekijät Tärkeimmäksi kulkumuodon valintaan vaikuttavaksi osatekijäksi nousi lähtöaikojen sopivuus ja tarjolla olevien vuorojen määrä. Tosin sanoen on tärkeää että sopivaan aikaan on tarjolla useampia vaihtoehtoisia vuoroja. Myös lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuudella on suuri vaikutus kulkumuodon valintaan. Paikallisliikenteen käytön esteet Paikallisliikenteen käytön esteitä kartoitettiin esittämällä väittämiä, joilla usein perustellaan haluttomuutta käyttää julkisen liikenteen palveluita. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä oman paikallisliikennealueella tapahtuvan liikkumisensa näkökulmasta

22 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 20 Tarvitsen henkilöautoa lähes päivittäin työssäni (päivitt. liikkuminen) Aikataulutietoja on vaikea löytää Linja autopysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti Linja autokaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä Esteettömyyttä ei ole huomioitu busseissa/pysäkeillä Hoidan usein perheen kauppa asioita tai lasten kuljetusta matkojeni yhteydessä Linja autoreitit eivät sovellu matkalleni Paikallisliikenteen vaihtoyhteydet eivät sovellu tarpeisiini Bussireitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna Linja autovuorojen aikataulut eivät sovellu tarpeisiini Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin bussi Bussimatkustus on liian kallista 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Hiukan samaa mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä EOS Kuva 22. Paikallisliikenteen käyttämättömyyden syitä Aikataulujen sopimattomuus on valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan tyypillisin joukkoliikenteen käytön este. Tilanne on täsmälleen samanlainen Kajaanissakin. Muita käytön esteitä Kajaanissa olivat vaihtoyhteyksien sopimattomuus, auton nopeus, muiden asioiden hoito matkojen yhteydessä sekä linja-autojen lippujen hinnat. Vähiten käyttöä estäviksi seikoiksi kohosivat paikallisliikenteen kaluston laatu, esteettömyys busseissa ja pysäkeillä sekä pysäkkien sijainti. Vastausten painoarvoa lisää se, että edellisessä kysymysryhmässä aikataulutiedon saatavuus ja esteettömyys nousivat kohtalaisen tärkeiksi kulkumuodon valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Toisin sanoen näiden osatekijöiden voidaan katsoa olevan ainakin kohtuullisen hyvin kunnossa koska ne ovat tärkeitä kulkumuotoa valittaessa, mutta eivät ole merkittäviä esteitä paikallisliikenteen käytölle.

23 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET PALVELUTASO Liikennevirasto on päivittänyt syksyn 2011 aikana oheisen taulukon mukaisesti suositukset joukkoliikenteen ohjeelliset palvelutasotavoitteet erilaisissa toimintaympäristöissä. Kajaanin paikallisliikenteen toiminta-alue sijoittuu ympäristönä keskitasolle. Muut alueet kunnasta puolestaan sijoittuvat peruspalvelutason ja minimitason tuntumaan. Taulukko 4. Palvelutasoluokkien määrittely (Liikennevirasto) Palvelutasoluokka Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso Esimerkkejä Pienet kaupungit, keskusten Yhteydet kylistä Haja asutusalue käyttöympäristöstä väliset yhteydet kuntakeskukseen Määritelmä Tavoite Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut ja yhteydet niiden lähikeskuksiin Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin Vaihtoehtoisia yhteyksiä Perusyhteydet: aamulla töihin, kouluun ja asiointiin töihin/ kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi 2xvko Tarjota jokapäiväisiä Turvata arjen säännöllisiä liikkumis liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuuksia mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä Turvata asiointimahdollisuudet Määrälliset tekijät Liikennöintiaika Talvi: arki / Kesä: arki / välillä Talvi: lauantai Asiointiyhteys Kesä: lauantai Asiointiyhteys Talvi: sunnuntai Liityntä kaukoliikenteeseen Kesä: sunnuntai Liityntä kaukoliikenteeseen Vuoroväli/ määrä Talvi: ruuhka min min 30 min Kesä: ruuhka min 30 min 60 min Talvi: arkipäivä 30 min min min 3 5 vuoroa / suunta koulu 1 2 vuoroa / suunta ja asiointitarpeiden mukaisesti kylien ja kuntakeskuksen välillä Kesä: arkipäivä min min min 1 3 vuoroa / suunta työmatka ja asiointitarpeiden mukaisesti Talvi: arki ilta (klo 18 ) 30 min min min tarpeen mukaan Kesä: arki ilta (klo 18 ) min min min tarpeen mukaan Talvi: lauantai 30 min min min tarpeen mukaan Kesä: lauantai min min min tarpeen mukaan Talvi: sunnuntai 30 min 60 min 120 min tarpeen mukaan Kesä: sunnuntai min min 120 min tarpeen mukaan Etäisyys pysäkille m kävelyetäisyys m kävelyetäisyys Kokonaismatka aika Korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton matka aika (tai pp kaupunkioloissa) Vaihtojen määrä Enintään yhden vaihdon Enintään yhden vaihdon yhteydet, poikkeuksena yhteydet, poikkeuksena liityntävaihdot tiheään liityntävaihdot tiheään säännölliseen liikenteeseen säännölliseen liikenteeseen Laadulliset tekijät Täsmällisyys/Luotettavuus Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Yhtenäinen aikataulu ja Yhtenäinen aikataulu ja reitti info netissä, reitti info netissä, (ajantasaiset) (ajantasaiset) aikataulumonitorit aikataulumonitorit terminaaleissa ja terminaaleissa, jaettavat tärkeimmillä pysäkeillä, aikataulut, aikataulut jaettavat aikataulut, tärkeimmillä pysäkillä paperiaikataulut pysäkeillä Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, esteettömät pysäkit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset esteettömät terminaalit, esteettömät pysäkit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Vaihto sallittu Sitovia aikataulupisteitä Yhtenäinen aikatauluja reitti info netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä Vaihto sallittu Sitovia aikataulupisteitä Yhtenäinen aikataulu ja reitti info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Helposti hahmotettavat Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät reitit, yksilöivä linjatunnus linjatunnukset, tekstinä vakiominuuttiaikataulu t Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitustilaa (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan 1 2 vuoroa / suunta kylien ja kuntakeskuksen välillä Sitovia aikataulupisteitä Yhtenäinen aikataulu ja reitti info netissä, jaettavat aikataulut Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Selkeä valaistu linjakilpi Pysäkkivarustelu tarpeen mukaan, liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Ainoastaan lakisääteiset kuljetukset Hoitaa lakisääteiset kuljetukset

24 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 22 Kajaanin paikallisliikenteen nykyinen talviarkipäivien tarjonta vastaa palvelutasoltaan runsaimman tarjonnan tuottavien linjojen 1 ja 2 palvelemilla alueilla keskitason mukaisia tavoitteita. Muiden linjojen alueella palvelutaso jää talviarkipäivinäkin peruspalvelutasolle, johtuen iltaliikenteen puuttumisesta. Viikonloppuisin paikallisliikennettä ei ole tarjolla lainkaan. Koulujen kesäloman aikaan paikallisliikennettä on tarjolla vain linjalla 1. Vaikka palvelutaso ei olekaan hiljaisemman kysynnän ajankohtina suositusten mukaisella tasolla, vaikuttaisi nykyinen tarjonta kohdistuvan hyvin juuri niille alueille ja ajankohtiin, jolloin riittää kohtuullisesti myös matkustajia. Näin ollen ensisijaisesti Kajaanissa tulee tavoitella nykyisen palvelutason säilyttämistä ja palvelun alueellista laajentamista maankäytön kehittyessä. Jos joukkoliikenteeseen suunnattua rahoitusta voidaan lisätä, vaikuttaisi asukkaille tehdyn kyselyn perusteella olevan tärkeämpää lisätä tarjontaa kuin alentaa asiakashintoja. Nykyisten linjojen tarjonnan lisäämistä toivottiin eniten iltaliikenteeseen. VE0 palvelutason asettaminen nykyisen tarjonnan mukaiseksi +säilyttämällä tarjonta nykyisellä tasolla ei aiheuteta matkustajien vähenemistä. +nykyisen vakiintuneen linjaston säilyttäminen ei aiheuta muutostarpeita pysäkki- ym. infraan. -matkustajamäärät eivät todennäköisesti kasva nykyisestä -kustannustason noustessa kaupungin käyttämää rahoitusta tulee lisätä VE0+ palvelutason asettaminen huomioiden toiminta-alueen laajeneminen maankäytön kasvun mukaisesti +toiminta-alueen laajentaminen toisi mukaan uusia matkustajia +paikallisliikenteen laajentaminen loisi mielikuvan kehittyvästä palvelusta, joka lisäisi matkustusta myös nykyisellä liikennöintialueella -liikennöintialueen laajentaminen ei ole toteutettavissa ainakaan aluksi pelkästään matkustajatuloilla, vaan se edellyttäisi kaupungin taloudellisen panostuksen lisäämistä. -linjaston laajentaminen aiheuttaa kertaluontoisia kustannuksia myös pysäkki- ym. infran muodossa. Toisaalta nämä ovat pieniä kustannuksia verrattuna infran rakentamisen kokonaiskustannuksiin. VEI palvelutason asettaminen hieman nykyistä runsaammaksi +paikallisliikenteen ajallinen laajentaminen loisi mielikuvan kehittyvästä palvelusta, joka lisäisi matkustusta +lauantailiikenne lisäisi matkustajamäärää +illalla pidempään jatkuva tarjonta mahdollistaisi samalle käyttäjälle eri matkaryhmiin kuuluvien matkojen toteuttamisen. Esimerkiksi työmatkan lisäksi ehtisi hyödyntää paikallisliikennettä myös asiointi- tai harrastusmatkaan. -liikennöintiajan laajentaminen ei ole toteutettavissa pelkästään matkustajatuloilla, vaan se edellyttäisi kaupungin taloudellisen panostuksen lisäämistä. -lisäksi kello 18 jälkeisessä liikenteessä kuljettajille maksettava palkka on iltalisän johdosta hieman päiväaikaa korkeampi, joten liikenteen kustannustehokkuus heikkenisi. Valtateiden suuntaisesti liikennetarjonta on määritelty Kainuun runkoliikennesuunnitelmassa. Tuo tarjonta vastaa varsin hyvin kysyntää. Tämän hetkinen palvelutarjontaa mahdollistaa lakisääteisten kuljetuksien lisäksi myös talviarkisin työmatkaliikenteen valtateiden 5 ja 6 suunnilta eli Kuluntalahden, Jormuan, Kontinjoen ja Mainuan kyliltä. Otanmäen ja Vuolijoen suuntiin liikennetarjonta on jokseenkin samaa tasoa kuin valtatien varrella sijaitsevissa kylissä ja liikennetarjonta pidetään nykyisellä tasollaan. Muille kylille tarjotaan joukkoliikenteellä lakisääteiset kuljetukset sekä asiointiyhteys koulujen loma-aikoina kaksi kertaa viikossa. Tavoitetasona valtateiden suuntaisesti sekä Otanmäen ja Vuolijoen taajamista on peruspalvelutaso ja muilta kyliltä lakisääteinen taso.

25 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 23 Palvelutasopäätös Kajaanin joukkoliikenteen palvelutasoksi asetetaan paikallisliikennealueella linjojen 1, 2 ja 3 alueella keskitaso ja linjojen 4,6 ja 7 alueella peruspalvelutaso, huomioiden hieman tavoitetasoa heikompi liikennetarjonta kesäaikaan ja viikonloppuisin. Taulukko 5. Palvelutason kuvaus paikallisliikennealueella on: Keskitaso Linjat 1, 2 ja 3 Peruspalvelutaso Linjat 4, 6 ja 7 liikennöintiaika talviarki noin 6:30 17/ 20* noin 7 9 ja kesäarki* noin 7 20 *= palvelutaso koskee näiltä osin vain linjan 1 vaikutusaluetta vuoroväli talviarki 60 min koulujen tarpeiden mukaisesti kesäarki 60 min muut palvelutasotekijät linjaston selkeys Helposti tunnistettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut keskitason palvelutasoalueella vaihdottomat, tai enintään yhden vaihdon sisältävät yhteydet koko paikallisliikennealueella kalusto kaupunkiliikenteeseen soveltuva kalusto linjatunnuskilvet linjatunnuskilvet Kajaanin kaupunki päätti palvelutasotavoitteista tehdyn esityksen mukaisesti ympäristöteknisen lautakunnan kokouksessa Palvelutasotavoitteet vahvistettiin esityksen mukaisesti. lippujärjestelmä älykortteja tukeva autolaitejärjestelmä edulliset matkalipputuotteet säännöllisesti matkustaville täsmällisyys informaatio kaikki ilmoitetut vuorot ajetaan vuorot eivät kulje etuajassa paikallisliikennealueen talouksiin jaetaan aikataulujulkaisu kerran vuodessa lisäksi painettuja julkaisuja on saatavissa autoista ja keskeisistä virastoista aikataulut ja linjakartat julkaistaan internetissä katospysäkeillä on aikataulut ja linjakartat

26 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 24 Peruspalvelutaso Keskitaso 0 3,000 kilometers Kuva 23. Kartta palvelutaso paikallisliikennealueella Myös haja-alueen palvelutaso hyväksyttiin esityksen mukaisena. Päätöksessä palvelutasotavoitteeksi haja-alueella on kirjattu: Haja-alueella valtateiden suuntaisesti sekä Vuolijoelle palvelutasotavoitteeksi asetetaan peruspalvelutaso ja muille koulukuljetusreittien alueille lakisääteinen taso, huomioiden hieman tavoitetasoa heikompi liikennetarjonta kesäaikaan ja viikonloppuisin.. Kaikille kuntalaisille tarjotaan asiointimahdollisuus vähintään kerran viikossa lähimpään palvelukeskukseen.

27 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 25 Peruspalvelutaso Lakisääteinen taso 0 10,00 kilometers Kuva 24. Kartta palvelutaso haja-alueella

28 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET KEHITTÄMISESITYKSET JA VAIKUTUSARVIOT Joukkoliikenteen lisääminen paikallisliikennealueella Ensisijaisesti tulee tavoitella nykyisen palvelutason säilyttämistä. Jos palvelun säilyttämisen jälkeen voidaan lisätä panostusta, kohdistetaan se ensisijaisesti laajentamalla tarjonta-aluetta maankäytön kehittyessä. Tärkein laajentamissuunta on Kangasmaaston alue. Palvelun laajentaminen sinne luo alueen asukkaille tasa-arvoisen aseman muiden samantyyppisten asuinalueiden kanssa. Palvelun laajentaminen on toteutettavissa reittimuutoksella, joten sen kustannusvaikutuksen on arvioitu olevan suhteellisen pieni. Asukaskyselyn perusteella resurssien salliessa näyttäisi olevan tärkeämpää lisätä paikallisliikenteen ajallista tarjontaa kuin alentaa asiakashintoja. Nykyisten linjojen tarjonnan lisäämistä toivottiin eniten iltaliikenteeseen. Iltaliikenteen parantaminen loisi mielikuvan kehittyvästä palvelusta ja toisi aidosti mahdollisuuden käyttää paikallisliikennettä pakollisten koulu- ja työmatkojen lisäksi myös asiointi- ja harrastusmatkoihin. Kustannusvaikutukseltaan iltaliikenteen järjestäminen on arvokkaampi toteutettava kuin palvelun alueellinen laajentaminen. Paikallisliikenteen tarjonnan lisäämisen kustannusvaikutukset: Kangasmaaston liikennetarjonnan lisääminen n Iltaliikenteen lisääminen linjan 2 osalta Lauantailiikenteen lisääminen Kutsuohjattu liikenne haja-alueella Palvelutasotavoite edellyttäisi muutamaa kutsuohjattuna toimivaa linjaa haja-alueelle. Tällaisia alueita olisivat: Kuusirannan, Käkisaaren ja Kivijärven alue Oulujärven rannalla Vuolijoella Saviniemen, Hillerin alueet Jormualla Autiomäen, Särkimäen alue Kutsuohjattujen linjojen kustannukset olisivat noin / vuoro kerran viikossa läpi vuoden liikennöityinä. Palvelu edesauttaisi osaltaan kotona selviytymistä ja niillä olisi näin välillisiä hyötyjä perusturvan kustannuksiin. Kaupunkikortin käytön laajennus kaikkeen joukkoliikenteeseen Kaupunkikortin laajentamista kaikkeen kaupungin alueella kulkevaan joukkoliikenteeseen tulisi harkita. Laajennus toisi toteutuessaan lisää liikennetarjontaa erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan. Liikennetarjonta kasvaisi pääväylien suuntaisesti ja voisi osaltaan parantaa pitkänmatkan liikenteenkin kannattavuutta. esityksen toteutus edellyttäisi kaupunkiliput tunnistavia lukulaitteita pitkän matkan vuoroihin sekä näiden vuorojen lisäämistä aikataulutiedottamiseen. Muutos lisäisi todennäköisesti lipputuotteiden kysyntää. Vaihtojen aikataulutus Kyselyn palautteena tuli toive paremmista vaihdollisista yhteyksistä. Jatkoselvityksenä mahdollisesti laadittavan paikallisliikenteen linjastosuunnitelman yhteydessä käydään läpi vaihtoaikataulut tärkeimpinä työmatkaliikenteen aikoina ja tehdään tarvittavat tarkistukset.

29 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 27 Toimenpiteen tavoitteena on mahdollista kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämäärää ovelta ovelle matkustamisen sujuvoitumisena. Renforsin rannan työpaikka-alueen huomioiminen reittitarjonnassa Renforsin rannan työpaikka-alueen työpaikkojen rakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina teollisuusvaltaisesta vuorotyöstä on siirrytty enemmän palvelukeskustyyppiseen ja säännölliseen työaikaan. Muutos on jo huomioitu paikallisliikenteessä, mutta linjastoa on edelleen mahdollista kehittää. Olisi syytä tarkastella olisiko esimerkiksi linja 1 mahdollista linjata kulkemaan Renforsin rannan kautta. Tämä toisi työmatkaliikenteen mahdollisuuden Lohtajan ja Huuhkajavaaran suunnilta Renforsin rantaan. Tiedotuksen kehittäminen Nykyinen tiedottaminen perustuu ennen laadittuun paikallisliikenteen aikataulujulkaisuun. Paikallisliikenne muodostaa osan kaupunkialueen joukkoliikenteestä. Tiedottamiseen voisi koota kaupungin koko liikennetarjonnan sekä huomioida myös yhdistetyt aikataulut tärkeimmiksi katsotuilla yhteysväleillä, joilla ei ole suoria vuoroja (esimerkiksi Nakertaja KAKS). Vaihdollisten yhteyksien aikataulutiedot tulisi sijoittaa keskeisimmille pysäkeillä keskustan laita-alueilla. Tieto lipputuotteista oli kyselyn perusteella heikompi kuin aikatauluista. Tiedotetaan myös satunnaiskäyttäjille sopivista lipputuotteista. Pysäkkien varustelutaso Tärkeä osa joukkoliikenteen ja matkustamisen laatutaso on pysäkkien varustelutaso. Vaihtopysäkeillä sekä pysäkeillä, joilla on eniten nousuja linja-autoon tulisi olla riittävän hyvä varustelutaso. Tämä taso sisältäisi pysäkeillä katoksen, penkin, roska-astian, aikataulut ja reittikartan. Pysäkkien ja erityisesti pysäkkikatosten siisteyteen ja (talvi)kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Vaihdollisten yhteyksien aikataulutiedot tulisi sijoittaa keskeisimmille pysäkeille myös keskustan laita-alueilla. Linja-autoliikenteen imagon nosto ja kustannustasosta tiedottaminen Linja-autoliikenteen lisääminen on yksi tehokkaimmista liikkumisen ohjauksen keinoista. Liikennettä voi pyrkiä lisäämään markkinointikampanjoiden tai teemapäivien avulla (esimerkiksi alennukset autottomana päivänä). Eri käyttäjäryhmille suunnatut kokeilukampanjat ovat myös varsin suosittuja. Linja-autoliikenteen todellisista kustannuksista suhteessa yksityisautoiluun on monella vääristynyt kuva, joten nopea tapa joukkoliikenteen imagon parantamiseksi voisi olla nostaa esiin eri kulkumuotojen kustannukset. Alla esimerkki Savonlinnan paikallisliikenteen sivuilta:

30 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 28 Erityisesti lipputuotteista tiedottamista kannatta lisätä, koska yli puolet kyselyyn vastanneista henkilöistä arvioi omien tietojensa olevan puutteellisia koskien käytettävissä olevia lipputuotteita. Tiedottamisen lisääminen on yleensä kustannustehokkain tapa hankkia uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Kuntien välisten yhteyksien kehittäminen Palvelutasotavoitteissa esitetty joukkoliikenteen palvelutaso edellyttää liikenteellisiä täydennyksiä. Hankittavasta liikenteestä vastaisi pääasiallisesti ELY keskus. Tarvittavia vuoroja olisivat: Kajaani Iisalmi (minimitaso peruspalvelutaso) aamuvuoro Kajaani Iisalmi (Iisalmessa 8) M-P iltapäivävuoro Kajaani Iisalmi (lähtö 16) M-P 2 aamuvuoroa Iisalmi Kajaani (Kajaanissa 7/8/9) M-P iltapäivävuoro Iisalmi Kajaani (lähtö 16) M-P Kustannuksiltaan n (n / vuoro) Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen palvelutasotavoitteissa on Kajaani Sotkamo ja Kajaanista pohjoisen suuntaan määritelty korkeampi palvelutasotavoite. Liikenteen hankintatarpeita näillä suunnilla olisivat: Kajaani Sotkamo (peruspalvelutaso keskitaso) lauantai aamuvuoro Sotkamo Kajaani L kesäaikainen iltapäivävuoro Sotkamo Kajaani (lähtö 15) M-P++ kesäaikainen iltapäivävuoro Kajaani Sotkamo (lähtö 15) M-P++ Kustannuksiltaan n ( / vuoro) Oulu Vaala Kajaani (minimitaso keskitaso) 2 aamuvuoroa Oulu Kajaani (Kajaanissa 7 ja 8) iltapäivävuoro Oulu Kajaani (lähtö 17) iltavuoro Oulu Kajaani (lähtö n. 20) 2 aamuvuoroa Kajaani Oulu (Oulussa 7 ja 9) 2 iltapäivävuoroa Kajaani Oulu (lähtö 15 ja 17) Nämä vuorot oletetaan toteutettavan markkinaehtoisena liikenteenä.

31 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET YHTEENVETO Kajaanissa paikallisliikenteen tarjonta on arkipäivinä samaa tasoa alkamis- ja päättymisaikojen sekä vuorotiheyden osalta kuin muissa saman kokoluokan kaupungeissa eri puolilla Suomea. Arkipäiväinen liikennetarjonta on Kajaanissa muiden saman koko luokan kaupunkien tasolla. Merkittävä ero useimpiin muihin vertailukaupunkeihin on viikonloppuliikenteen puuttuminen Kajaanissa. Paikallisliikenteessä on tarjolla monipuolisesti erilaisia lipputuotteita. Käytettävissä on kerta- ja sarjalippujen lisäksi 30 päivän kaupunkikortti (43 ) sekä nuoriso- tai opiskelijakortti (37 ) sekä 30 päivän seutulippu yli 6 kilometrin matkoille (77 ). Näiden lisäksi käytössä on Matkahuollon 44 matkan sarjalippu (83,40 ). Lipputuotteet ovat hinnaltaan keskitasoa vertailukaupunkien joukossa. Tämä on hyvin linjassa liikenteen tarjonnan kanssa. Palveluliikenteellä tuotetaan esteettömiä asiointiyhteyksiä, jotka täydentävät hyvin paikallisliikenteen tuottamaa palvelua. Talviaikana palveluliikenne täydentää linjastoa alueellisesti ja kesäaikana Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tarjonta on runsainta valtateiden varrella, mahdollistaen työmatkojen tekemisen ympärivuotisesti. Lisäksi tarjolla on asiointi- ja viikonloppuyhteyksiä. Otanmäen ja Vuolijoen suunnilla joukkoliikenteen tarjonnassa on puutteita koulujen kesäloman aikana. Samoin Lahnasjärven, Murtomäen sekä Vuoreslahden suunnilla joukkoliikenne heikkenee kesäaikana. Tämän työn aikana kuntalaisille suunnattuun paikallisliikennekyselyyn saatiin kaikkiaan 125 vastausta. Kyselyn tavoitteena oli saada perustietoa kaupunkilaisten joukkoliikenteen käytöstä tai käytön esteistä. Lisäksi pyrittiin selvittämään mitä paikallisliikenteen tuottaman palvelun osa-alueita arvostetaan eniten ja mitä puolestaan vähiten. Runsas 40 % vastanneista ilmoitti, ettei käytä paikallisliikennettä, joten vastauksissa on hyvin edustettuna myös ei-käyttäneiden mielipiteet. Eniten paikallisliikennettä käytetään työ- ja asiointimatkoihin. Paikallisliikenteen tärkeimmiksi säilytettäviksi ominaisuuksiksi osoittautuivat vastausten perusteella iltaliikenteen ja nykyisen vuorovälin säilyttäminen. Vähiten tärkeäksi vastaajat näkivät lippujen hintojen säilyttämisen nykyisellään. Tyypillisimmiksi joukkoliikenteen käytön esteeksi nousivat aikataulujen tai vaihtoyhteyksien sopimattomuus, yksityisauton nopeus verrattuna bussiin sekä muiden asioiden hoito matkojen yhteydessä. Paikallisliikenteen kaluston laadun, ja esteettömyysasioiden sekä busseissa että pysäkeillä sekä pysäkkien sijainnin voidaan katsoa olevan ainakin kohtuullisen hyvin kunnossa koska ne ovat tärkeitä kulkumuotoa valittaessa, mutta eivät ole merkittäviä esteitä paikallisliikenteen käytölle. Liikennevirasto on päivittänyt syksyn 2011 aikana kuusiportaiseen luokitteluun perustuvat suositukset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista erilaisissa toimintaympäristöissä. Kajaanin paikallisliikenteen nykyinen talviarkipäivien tarjonta vastaa palvelutasoltaan runsaimman tarjonnan tuottavien linjojen 1 ja 2 palvelemilla alueilla keskitason mukaisia tavoitteita. Muiden linjojen alueella palvelutaso jää talviarkipäivinäkin peruspalvelutasolle, johtuen iltaliikenteen puuttumisesta. Koulujen kesäloman aikaan paikallisliikennettä on tarjolla vain linjalla 1. Vaikka palvelutaso ei olekaan hiljaisemman kysynnän ajankohtina suositusten mukaisella tasolla, vaikuttaisi nykyinen tarjonta kohdistuvan hyvin juuri niille alueille ja ajankohtiin, jolloin riittää kohtuullisesti myös matkustajia. Näin ollen ensisijaisesti Kajaanissa tavoitellaan nykyisen palvelutason säilyttämistä ja palvelun alueellista laajentamista maankäytön kehittyessä. Jos joukkoliikenteeseen suunnattua rahoitusta voidaan lisätä, vaikuttaisi asukkaille tehdyn kyselyn perusteella olevan tärkeämpää lisätä tarjontaa kuin alentaa asiakashintoja. Nykyisten linjojen tarjonnan lisäämistä toivottiin eniten iltaliikenteeseen.

32 KAJAANIN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 30 Paikallisliikenteen toiminta-alueen ulkopuoliset osat kunnasta sijoittuvat luokittelussa toiseksi ja kolmanneksi heikoimmalle tasolle peruspalvelutason ja minimitason tuntumaan. Jatkossa hajaasutusalueella tavoitellaan palvelun parantamista Oulun, Iisalmen ja Sotkamon suuntiin.