Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma

2 Kartat: Paikkatietopalvelut, Kuopion kaupunki, 2012 Siilinjärven kunta,

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE TAUSTA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAN TAVOITTEET TYÖSSÄ KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ NYKYTILA VIRANOMAISEN TOIMIVALLAN TARKASTELU LIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPA LINJASTO JA LIIKENNÖINTIKUSTANNUKSET LIIKENNÖITSIJÄT NYKYTILANTEEN PALVELUTASO JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIPPUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT PALVELUTASOMÄÄRITTELY JOHDATUS PALVELUTASON MÄÄRITTELYYN MÄÄRÄLLISET PALVELUTASOTAVOITTEET LAADULLISET PALVELUTASOTAVOITTEET PALVELUTASOTAVOITTEIDEN ALUEJAKO LINJASTOSUUNNITELMA LINJASTOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT LINJASTOSUUNNITTELUN PERIAATTEET LIPPUJÄRJESTELMÄT TARIFFIALUEET VYÖHYKEJÄRJESTELMÄN KEHITTELY LIPPUJEN HINNOITTELU ERI MALLEISSA TARIFFIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET KUNTIEN KUSTANNUKSIIN LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN SÄÄNTELYSTÄ PALVELUSOPIMUSASETUS JA JOUKKOLIIKENNELAKI TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TOIMIVALLAN TARKASTELU VAIHTOEHTOISET TAVAT JÄRJESTÄÄ LIIKENNE KUOPIOSSA JA SIILINJÄRVELLÄ JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPOJEN VAIKUTUSARVIOT KUOPION JA SIILINJÄRVEN ALUEELLA SEURANTATYÖKALU JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET LIITE: KUOPION SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI 3

4 Tiivistelmä Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma on laadittu silmällä pitäen vuonna 2014 tapahtuvaa joukkoliikenteen järjestämistavan muutosta, jolloin ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat ja kaupunkiseudulla siirrytään käyttämään joukkoliikennelain mukaista järjestämistapaa. Työssä on selvitetty eri järjestämistapojen ominaispiirteitä ja vaikutuksia sekä laadittu Kuopion ja Siilinjärven paikallis- ja lähiliikennealueelle palvelutasomäärittely, kaksi vaihtoehtoista linjastosuunnitelmaa, kolme vaihtoehtoista mallia vyöhyketariffin toteuttamiseksi, ehdotus liikenteen jakamisesta käyttöoikeussopimuskohteiksi sekä arviointityökalu, jolla joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida. Palvelutasomäärittely noudattelee valtakunnallisia ohjeita. Palvelutasoluokkia siinä on seitsemän. Paikallis- ja lähiliikenteen osa-alueet on jaettu palvelutasoluokkiin, jotta kullekin alueelle voidaan suunnitella sen koon ja muiden ominaisuuksien perusteella tarkoituksenmukainen liikennetarjonta. Linjastovaihtoehto Ve-1:ssä on nykyistä linjastoa kehitetty pyrkimällä eri poikkeusreittejä vähentämällä luomaan aikaisempaa yksinkertaisempi ja matkustajan kannalta havainnollisempi linjasto. Linjastovaihtoehto Ve-2:ssa taas on muodostettu muutamia vahvoja runkolinjoja, joiden arvioidaan sekä selkeyttävän linjastoa, että vetävän hyvällä tarjonnallaan puoleensa matkustajia etenkin korkean kysynnän alueilla. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy kolmen pienkalustolinjan muodostama palvelu Kuopion keskustassa sekä sen lähialueilla. Tariffivyöhykemalleja tutkittiin kolme. Mallissa A on kaksi vyöhykettä, jolloin Kuopion nykyistä tasatariffivyöhykettä on laajennettu Siilinjärven pohjoispuolella etäisyysperusteisesti niin, että Etelä- Siilinjärven alue kuuluu tähän vyöhykkeeseen. Siilinjärven keskustan alue ympäristöineen muodostaa 2. tariffivyöhykkeen. Mallissa B eli Kuntarajamallissa Kuopio paikallisliikennealue muodostaa nykyisen kaltaisesti 1. vyöhykkeen, Etelä-Siilinjärvi 2. vyöhykkeen ja Siilinjärven keskusta ympäristöineen 3. vyöhykkeen. Tämän mallin etuna voidaan pitää Kuopion ja Siilinjärven vähäistä riippuvuutta toisistaan, kun lippujen hinnoista tehdään päätöksiä. Mallissa D eli Tasatariffimallissa koko lähi- ja paikallisliikennealueella on samat lippujen hinnat, joka käytännössä tullee merkitsemään joko kuopiolaisten lipun hintojen lievää kallistumista, siilinjärveläisten lipun hintojen huomattavaa alenemista tai todennäköisesti molempia. Tämä malli on käyttäjän kannalta selkeä ja on omiaan siten edistämään joukkoliikenteen käyttöä. Kuntataloudelliset näkökohdat saattavat kuitenkin tehdä mallista hankalasti toteutettavan. Joukkoliikenteen järjestämistapamalleista on tarkemmin arvioitu markkinaehtoinen malli, alueelliset käyttöoikeussopimukset sekä bruttomalli. Mallien vaikutusten osalta on tehty myös arvio niiden edellyttämän viranomaisorganisaation laajuudesta. Seurantatyökaluun on otettu mukaan 10 joukkoliikennejärjestelmän ominaisuuksia ja suorituskykyä koskevaa indikaattoria: linjojen keskimääräinen ajonopeus, linjaverkon peitto, joukkoliikenteen tuki, lipun hintojen muutos, ajosuorite, ajamattomat lähdöt, vähäpäästöisten bussien osuus ajokalustosta, matkustajanousut/vuosi ja asiakaspalautteiden määrä. Näiden indikaattorien avulla arvioidaan saatavan riittävän kattava kuva joukkoliikenteen palvelukyvyn, talouden, laadun ja ympäristövaikutusten tilanteesta ja järjestelmässä tapahtuneista muutoksista, joita voidaan peilata tehtyjä kehittämistoimenpiteitä ja asetettuja tavoitteita vasten. 4

5 Esipuhe Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma on laadittu joulukuun 2011 ja elokuun 2012 välisenä aikana. Työn tarkoituksena on toimia Kuopion seudun uuden joukkoliikennelautakunnan kehittämissuunnitelmana, kun seudulla siirrytään vuonna 2014 ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksista noudattamaan joukkoliikennelain mukaista liikenteen järjestämistapaa. Suunnitelma kattaa palvelutasomäärittelyn laadinnan, linjaston ja tariffijärjestelmän kehittämisen sekä liikenteen järjestämistapoja koskevan tarkastelun. Projektiryhmässä työtä ovat olleet tekemässä: Seija Pasanen Kuopion kaupunki Mervi Heiskanen Kuopion kaupunki Petteri Saarti Kuopion kaupunki Pekka Kauhanen Siilinjärven kunta Juha Elomaa Siilinjärven kunta Seppo Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskus Satu Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskus Matti Jolkkonen Linja-autoliitto Ohjausryhmässä työtä ovat olleet ohjaamassa: Seija Pasanen Kuopion kaupunki Pekka Kaartinen Kuopion kaupunki Pekka Kantanen Kuopion kaupunki Veijo Karkkonen Kuopion kaupunki Ari Paanala Kuopion kaupunki Pekka Kauhanen Siilinjärven kunta Saara Hämäläinen Siilinjärven kunta Sami Syri Siilinjärven kunta Raija Hassinen Siilinjärven kunta Jukka Kotimäki Siilinjärven kunta Patrick Hublin Pohjois-Savon ELY-keskus Seppo Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskus Työssä on konsulttina toiminut WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tero Anttila, Simo Airaksinen ja Paula Leppänen. Työhön ovat lisäksi osallistuneet Ritva Anttila, Annukka Engström, Minna Raatikka, Cecilia Bergman, Johanna Wallin ja Maiju Lintusaari

6 1 Tausta 1.1 Suunnitelman lähtökohdat 1.2 Suunnitelman tavoitteet Työn keskeiset tavoitteet ovat olleet: - laatia työn kannalta riittävän kattava nykytilanteen analyysi - määrittää Kuopion ja Siilinjärven alueen seudun joukkoliikenteen palvelutaso - laatia 2-3 linjastosuunnitelmavaihtoehtoa ja arvioida kustannuksia - selvittää mahdollisuudet Cityliikenteen aloittamiseksi - selvittää mahdollisuudet Siilinjärven palveluliikenteen integroimiseksi seudulliseen liikenteeseen - laatia esitys yhteisen lippujärjestelmän kehittämiseksi - laatia työkalu, jolla seurataan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden ja rahoituksen vaikuttavuutta 1.3 Työssä käytettyjä määritelmiä Seutuliikenne palvelee alueita, joiden asukastiheys on kaupunkimaisia alueita pienempi. Seutuliikenne palvelee pääosin taajama-alueita, mutta reiteillä on tyypillisesti myös maaseutumaisia alueita. Kuopion seudulla seutuliikenteellä tarkoitetaan pääsääntöisesti kuntarajan ylittävää liikennettä, jolla käy seutulippu. Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan tiheästi rakennetuilla kerros- ja omakotialueilla liikennöitävää joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteen vuorovälit ovat pääosin tiheitä verrattuna ympäröivään seutuliikenteeseen. Runkolinjalla tarkoitetaan linjaa, jonka palvelutaso on korkea. Runkolinjan vuorovälit ovat tiheitä (enintään min kaupunkiliikenteessä ja 30 min seutuliikenteessä) ja liikennöintiajat pitkiä. Tavoitteena on, että runkolinjojen reittikaduilla on toteutettu joukkoliikenne-etuuksia. Runkolinjoja voi olla sekä kaupunki- että seutuliikenteessä. Runkolinjojen palvelutaso on liikennetyypin tavanomaista tasoa korkeampaa. Runkolinjojen reitit ovat nopeita ja selkeitä. Yö- ja varhaisajan liikenteellä tarkoitetaan viikonloppuöinä kello välillä liikennöitävää liikennettä. 6

7 2 Nykytila 2.1 Viranomaisen toimivallan tarkastelu Kuopion seudun joukkoliikennelautakunta on Kuopion ja Siilinjärven muodostaman paikallis- ja lähiliikennealueen toimivaltainen viranomainen. Viranomaistehtävien hoito on päätetty antaa isäntäkuntamallin mukaisesti Kuopion kaupungin hoidettavaksi. (Kuopion ja Siilinjärven välinen yhteistoimintasopimus). Kuopion ja Siilinjärven muodostaman aluekokonaisuuden rajan ylittävässä seutuliikenteessä toimivaltainen viranomainen on Pohjois-Savon ELY-keskus. ELY vastaa myös valtion joukkoliikenteen tukien jakamisesta vastuualueensa kunnille. Pitkämatkaisessa liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus, jonka alueella reitistä pisin osa kulkee. Junaliikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on liikenne- ja viestintäministeriö. Kuopion ja Siilinjärven alueen sisäisessä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on Kuopion kaupunki. Alueen sisäistä liikennettä ovat Kuopion paikallisliikenne sekä Kuopion ja Siilinjärven välinen liikenne. Lisäksi Kuopion ja Siilinjärven alueella on haja-asutusalueilla bussiliikennettä, joka liikennöi alueen sisällä. Osalla Kuopion ja Siilinjärven alueillakin keskeisimmän osan palvelusta muodostaa rajan ylittävä liikenne, jossa toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Riistavesi (Melalahti), jossa suurin osa alueen joukkoliikennepalveluista on pidempimatkaista liikennettä. 2.2 Liikenteen järjestämistapa Vuonna 2009 voimaan tulleen joukkoliikennelain seurauksena Kuopion paikallisliikenne sekä pääosa seutuliikenteestä on järjestetty ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksin, jotka päättyvät asteittain kesästä 2014 alkaen. Osa seutuliikenteestä on järjestetty ELY:n ostoliikenteenä. 2.3 Linjasto ja liikennöintikustannukset Kuopion sisäinen paikallisliikenne Paikallisliikennettä on Kuopion kaupungin taajama-alueella. Paikallisliikenteen vuorovälit ovat pääosalla linjoja arkisin 30 minuuttia, joillakin linjoilla 20 minuuttia. Keskeisimpiä alueita palvelevat useat linjat, jolloin vuoroväli on tiheämpi. Liikennettä täydentävät lisäksi harvemmin liikennöitävät linjat, jotka palvelevat vähäisemmän kysynnän alueita. Lisäksi on linjoja, jotka on suunniteltu erityisiä koulumatkayhteyksiä varten. Hiljaisena aikana linjoja on merkittävästi yhdistelty, jolloin saadaan vähäisemmällä tarjonnalla kattavampi palvelu. Keskusterminaalina toimii Kuopion tori, jonka ympärillä ovat paikallisliikenteen pysäkit. Torilla vaihtoyhteydet linjalta toiselle ovat hyvät. Vuorovälit ja liikennöintikustannukset paikallisliikenteen linjoilla on esitetty seuraavissa taulukoissa. Paikallisliikenteen linjakartta on esitetty kuvassa 1. Vuorovälit on esitetty yleissuunnitelmatasoisesti. Taulukossa 1 on vain arjen ruuhka- sekä päiväliikenteen ja viikonlopun päiväliikenteen vuorovälit. Lisäksi vastaavilta liikennöintijaksoilta on esitetty kierrosajat. Vuorovälit ovat keskimääräisiä. Joillakin linjoilla on lisäksi yksittäisiä lisälähtöjä. 7

8 Taulukko 1. Vuorovälit ja kierrosajat Kuopion paikallisliikenteen linjoilla (talvi ). Ruuhka (arki) Päivä (klo 12-14) La (klo 9-16) Su (klo 12-16) vuorovälaikvälaikvälaikvälaika kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- Linja Reitti 1a Rönö-Keskusta-KYS b Niirala-Keskusta-Haapaniemi Neulamäki-Keskusta-Kelloniemi b Neulamäki-Keskusta Neulamäki-Keskusta-Inkilänmäki ks Keskusta-Inkilänmäki Kelloniemi-Saarijärvi-Keskusta-Puijonlaakso Rypysuo-Keskusta-Särkiniemi-Rauhalahti Neulamäki-Keskusta-Männistö-Saarijärvi A Päiväranta-Keskusta-Rautaniemi ks Päiväranta-Keskusta-Rautaniemi Päiväranta-Keskusta-Savilahti Lippumäki-Keskusta-Puijonlaakso L Lippumäki-Keskusta-Puijonlaakso Lks Lippumäki-Keskusta S Lippumäki-Keskusta Rautaniemi-Keskusta Savolanniemi-Keskusta-Päiväranta Inkilänmäki-Keskusta-Pirtti Pirtti-Keskusta Keskusta-Saaristokatu-Pyörönkaari-Savilahti-Keskusta S Keskusta-Savilahti-Keilantori Keskusta-Itkonniemi K Rautaniemi-Keskusta-Ammattiopisto KYS-Saaristokatu-Savolanniemi Liikennöintikustannukset on laskettu vuorokauden yksinkertaistettujen liikennöintijaksojen avulla. Liikennöintikustannukset on laskettu talviviikon perusteella. Vuosittaiset liikennöintikustannukset on laskettu laajentamalla talviviikon suoritteet 50:lla. Yksikkökustannuksina on käytetty 2,25 euroa/km. Luku on liikennöitsijöiden Tilastokeskukselle ilmoittamien lukujen ja Linja-autoliiton (LAL) laskema keskimääräinen tuotantokustannus. LAL:n keskimääräisiin kustannuksiin on lisätty 9 % kuvaamaan kohtuullista voittoa. Lasketut linjakilometrit eivät sisällä siirtoajoja varikon ja päätepysäkkien välillä, eikä mahdollisia muita työ- ja ajosarjoihin liittyviä siirtoajoja. Kun siirtoajot lasketaan mukaan, on myös yksikkökustannus kilometriä kohden halvempi. (Taulukko 2.) Liikennöintikustannukset on arvioitu yleissuunnitelmatasoisesti. Virhettä voivat aiheuttaa esimerkiksi yksikkökustannusten arvioitu taso ja lisäksi liikennöintijaksojen laajentaminen vuositasolle. Laajentamisesta aiheutuva virhe on 5-10 %. Muissa töissä on kuitenkin todettu, että laajentamisesta aiheutuva virhe jää huomattavasti tätä pienemmäksi, kunhan yksikkökustannus on oikean tasoinen. 8

9 Taulukko 2. Kuopion paikallisliikenteen arvioidut linjakilometrit ja liikennöintikustannukset (arvio talvikauden perusteella). arki la su Linja Reitti autopäivät lähdöt autopäivät lähdöt autopäivät lähdöt km/vuosi eur/vuosi 1a Rönö-Keskusta-KYS 0,5 17 0,0 0, b Niirala-Keskusta-Haapaniemi 0,5 17 0,0 0, Neulamäki-Keskusta-Kelloniemi ,0 90, b Neulamäki-Keskusta 0 0 0,0 0, Neulamäki-Keskusta-Inkilänmäki ,0 0, ks Keskusta-Inkilänmäki 0,3 17 0,0 0, Kelloniemi-Saarijärvi-Keskusta-Puijonlaakso ,0 70, Rypysuo-Keskusta-Särkiniemi-Rauhalahti ,0 47, Neulamäki-Keskusta-Männistö-Saarijärvi A ,0 0, Päiväranta-Keskusta-Rautaniemi ,0 0, ks Päiväranta-Keskusta-Rautaniemi ,0 0, Päiväranta-Keskusta-Savilahti 1 4 0,0 0, Lippumäki-Keskusta-Puijonlaakso ,0 0, L Lippumäki-Keskusta-Puijonlaakso 0 0 3,0 57, Lks Lippumäki-Keskusta 0 0 2,0 58, S Lippumäki-Keskusta 0 0 0,0 0, Rautaniemi-Keskusta 1 6 0,0 0, Savolanniemi-Keskusta-Päiväranta ,0 72, Inkilänmäki-Keskusta-Pirtti ,0 74,0 1, Pirtti-Keskusta ,0 0, Keskusta-Saaristokatu-Pyörönkaari-Savilahti-Keskusta ,0 60, S Keskusta-Savilahti-Keilantori 0 0 0,0 0, Keskusta-Itkonniemi ,0 58,0 0, K Rautaniemi-Keskusta-Ammattiopisto 1 1 0,0 0, Kuopion paikallislikenne, yhteensä

10 Kuva 1. Kuopion paikallisliikenteen linjakartta (Kuopion paikallisliikenteen aikataulut ). 10

11 2.3.2 Kuopion ja Siilinjärven lähiliikenne Kuopion ja Siilinjärven liikenteessä merkittävä osa palvelusta koostuu Kuopion Liikenteen ja Pohjolan Liikenteen siirtymäaikojen liikennöintisopimusten mukaisesta liikenteestä sekä Linja-Karjalan ostoliikenteestä. Kuopion Liikenne liikennöi linjoja 30 ja 31, Pohjolan Liikenne linjoja 32 ja 35 sekä Linja-Karjala linjaa 40. Linjoja 30, 31 ja 35 liikennöidään arkisin noin tunnin välein. Linjaa 40 liikennöidään epäsäännöllisesti, mutta linjalla on hyvä tarjonta. Linjalla 32 on vain yksittäisiä lähtöjä. Linjojen vuorovälit, kierrosajat, arvioidut linjakilometrit ja liikennöintikustannukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 3. Vuorovälit ja kierrosajat Kuopion ja Siilinjärven välisen lähiliikenteen linjoilla (talvi ). Ruuhka (arki) Päivä (klo 12-14) La (klo 9-16) Su (klo 12-16) vuorovälaikvälaikvälaikvälaika kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- Linja Reitti 30 Amm. opisto-kuopio(keskusta)-siilinjärvi(vuorela) Matkus-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo) Microteknia-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo) Microteknia-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo-Harjamäki) Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(lentoasema) Taulukko 4. Kuopion ja Siilinjärven välisen lähiliikenteen linjojen arvioidut linjakilometrit ja liikennöintikustannukset (arvio talvikauden perusteella). arki la su Linja Reitti autopäivät lähdöt autopäivät lähdöt autopäivät lähdöt km/vuosi eur/vuosi 30 Amm. opisto-kuopio(keskusta)-siilinjärvi(vuorela) ,0 0, Matkus-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo) ,0 36, Microteknia-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo) 1 2 0,0 0, Microteknia-Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(Simonsalo-Harjamäki) ,0 30, Kuopio(keskusta)-Siilinjärvi(lentoasema) ,0 0, Siilinjärven lähiliikenne, yhteensä Siilinjärven ja Kuopion välisen liikenteen reittikartta on esitetty seuraavassa kuvassa. 11

12 Kuva 2. Kuopion ja Siilinjärven välisen lähiliikenteen linjojen reittikartta. Lisäksi liikennöidään linjaa 40 Kuopion, lentoaseman ja Siilinjärven välillä Haja-asutusalueen liikenne Eteläistä Kuopiota palvelevat linjat 24, 25 ja 27. Kutakin linjaa ajetaan yhdellä autolla. Linja 24 liikennöi Vehmasmäelle, Humalajoelle, Sotkanniemeen, Puutossalmelle ja Kuhaseen. Linja 25 liikennöi Pellesmäkeen ja Kurkimäkeen. Linja 27 liikennöi Hirvilahteen. Lisäksi linjat tarjoavat yhteyksiä Pohjois-Savon ammattiopistolle. Vehmasmäen suunnalla tarjontaa täydentävät myös Varkauden ja Suonenjoen suunnan pitempimatkainen liikenne. Karttulan suunnalla tarjonta koostuu etupäässä vakiovuoroliikenteestä, josta merkittävä osa jatkaa Vesannolle. Tarjonta mahdollistaa koulu-, työ- ja asiointimatkojen tekemiseen Kuopioon ja takaisin. 12

13 Hirvilahden suunnalla tarjonta on vähäisempää, mutta mahdollistaa koulu- ja työmatkayhteydet Kuopioon. Hirvilahden suunnan vuorot jatkavat Niemisjärvelle. Vehmersalmelle liikennöidään Kuopiosta sekä Kylmälahden että Puutossalmen kautta. Pääosa liikenteestä liikennöidään Kylmälahden kautta. Lisäksi Puutossalmen kautta ja Vehmersalmen välillä on koululaisliikennettä. Vehmersalmen ja Kuopion välinen liikenne mahdollistaa koulumatkojen ja kohtuullisessa määrin myös työmatkojen tekemisen Kuopioon. Taulukko 5. Linja-autoyhteyksien määrä arkena, lauantaina ja sunnuntaina. Tiedot on koottu tiesuunnittain. Kuopion ulkopuolella olevat kohteet kuvaavat tarjonnan määrää kuntien reuna-alueilla. Luvut ovat lähtöä/suunta Kuopiosta. KUOPIOSTA, kaukoliikenne M-P YHT LA YHT SU YHT vakio pika vakio pika vakio pika Vt 9 (Joensuun suunta) Melalahteen Juankoskelle/Kaaville Joensuuhun Vehmersalmelle (Vehmersalment.) Vehmersalmi-Mustinlahti 3 3 Puutossalmentie Vehmersalmelle 3 3 Puutosmäki-Vehmersalmi 6 6 Vt 5 (Varkauden suunta) Leppävirralle Vt 9 (Jyväskylän suunta) Suonenjoelle Läntinen maaseutualue Niemisjärvelle/Hirvilahteen 4 4 Karttulaan (Karttulantie) Karttulaan (Kurkimäentie) 1 1 Vesannolle Tarjonta on parasta pohjois-eteläsuunnassa muodostaen keski-/perustason tarjonnan. Tämä mahdollistaa työ-, koulu- ja asiointimatkojen tekemisen Kuopioon. Muilla suunnilla tarjonta on vähäisempää, mutta tarjoaa kohtuullisia yhteyksiä. Kun vakiovuorojen määrä on vähäinen, pääsuunnilla pikavuorot täydentävät palvelua suhteessa enemmän varsinkin lauantaisin ja sunnuntaisin. Haja-asutusalueiden palveluista merkittävä osa on Kuopion toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Tällöin liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. 13

14 Taulukko 6. Linja-autoyhteyksien määrä arkena, lauantaina ja sunnuntaina. Tiedot on koottu tiesuunnittain. Siilinjärven ulkopuolella olevat kohteet kuvaavat tarjonnan määrää kuntien reuna-alueilla. Luvut ovat lähtöä/suunta Siilinjärven keskustasta. SIILINJÄRVELTÄ (kk), kaukoliikenne M-P YHT LA YHT SU YHT vakio pika vakio pika vakio pika Vt 5 Vuorela (Kuopion suunta) Toivala (Joensuun suunta) Pöljä (Iisalmen suunta) Kuuslahti (Nilsiän suunta) Hamula (Maaningan suunta) Kehvo Jännevirta Siilinjärven palveluliikenne Siilinjärvellä liikennöidään palveluliikennettä, joka on osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Liikenteessä on huomioitu erityisesti iäkkäiden ja liikuntaesteisten tarpeet. Liikennettä hoidetaan yhdellä bussilla ja yhdellä tilataksilla (1+8 paikkaa). Palveluliikennettä on arkipäivisin. Palveluliikenne hoidetaan kutsuohjauksisesti. Liikenteellä ei ole tarkkaa aikataulua. Palvelualueiden liikennöintiajat on kuitenkin erikseen osoitettu. Koska autoilla ei ole kiinteää reittiä, kaikki matkat tilataan etukäteen Matkojen yhdistelykeskuksesta (MYK). Tilauksen voi tehdä viimeistään tuntia ennen auton lähtöä, mutta mieluiten aiemmin. Palveluliikenteessä käyvät maksuvälineinä myös seutulippu ja Matkahuollon matkakortit. Lisäksi yli 65-vuotiaille lippu maksaa 2,50 euroa. Kertamaksut ovat matkan pituuden mukaisesti hinnoiteltuja. Pyörätuolin saattaja pääsee maksutta. Lisäksi alle 4-vuotiasta lasta lastenvaunuissa kuljettava pääsee ilmaiseksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty palveluliikenteen palvelualueet ja liikennöintiajat. 14

15 Kuva 3. Siilinjärven palveluliikenteen palvelualueet ja liikennöintiajat. 15

16 2.3.5 Kuopion ja Siilinjärven välinen junaliikenne Siilinjärven ja Kuopion välillä on myös kaukojunien yhteys. Juna palvelee Siilinjärveltä Kuopioon ja iltapäivällä takaisin. Arkisin vuoroja on 6 ja liikennöintiaika Matkustusaika asemien välillä on noin 20 minuuttia. Kuopiosta Siilinjärven suuntaan vuoroja on arkisin 7 ja liikennöintiaika on klo Lauantaisin vuoroja on Kuopiosta Siilinjärvelle 4 ja liikennöintiaika on Sunnuntaisin vuoroja on kuusi ja liikennöintiaika Siilinjärveltä Kuopioon vuoroja on lauantaisin kuusi ja liikennöintiaika on Sunnuntaisin vuoroja on viisi ja liikennöintiaika on Koska liikennettä hoidetaan kaukojunilla, ei sen voida sanoa toimivan aikataulujensa tai lippujen hinnoittelun puolesta lähiliikenteen työmatkayhteytenä. 2.4 Liikennöitsijät Kuopion paikallisliikenteessä liikennöitsijänä on Kuopion Liikenne siirtymäajan liikennöintisopimuksin. Kuopion ja Siilinjärven välistä liikennettä liikennöivät Kuopion Liikenne ja Pohjolan Liikenne siirtymäajan liikennöintisopimuksiin pohjautuen. Lisäksi Linja-Karjala liikennöi linjaa 40 ELY:n ja Siilinjärven kunnan ostosopimuksella. Haja-asutusalueiden liikenne perustuu pitempimatkaiseen liikenteeseen, jossa siirtymäajan liikennöintisopimukset on tehty liikennöitsijän ja ELY:n välille. Siirtymäaikojen liikennöintisopimusten mukaista liikennettä on Kuopion Liikenteellä, Linja-Karjalalla, Savo-Karjalan Linjalla ja Jääskeläisen Autolla. Lisäksi yksittäisiä lähtöjä on pienemmillä liikennöitsijöillä. Karkeasti puolet pidempimatkaisesta liikenteestä on ostoliikennettä. Ostoliikenteessä liikennöitsijöitä on huomattavasti useampia. Ostosopimukset ovat lyhytaikaisia ja päättyvät vuosina Nykytilanteen palvelutaso Lähtömäärät ja liikennöintiajat Kuopiossa Seuraavissa kuvissa on esitetty lähtömäärät Kuopion paikallisliikenteessä talviarkena yhteen suuntaan. Lisäksi tiistai-torstai-arkiöinä liikennöidään yölinjoja Kuopion paikallisliikennealueella, jolloin alueiden liikennöintiajat ovat kuvassa esitettyjä laajempia. Viikonloppua koskevat vastaavat karttaesitykset ovat raportin liitteenä. 16

17 Kuva 4. Lähtömäärät asuinalueilta keskustaan talviarkena Kuopion paikallisliikenteessä. 17

18 Kuva 5. Liikennöintiajat Kuopion paikallisliikenteessä maanantaista torstaihin (pl. yölinja, jonka lähtö keskustasta klo 02.00). Kellonajat ovat ensimmäinen lähtö asuinalueelta kohti keskustaa ja viimeinen lähtö keskustasta asuinalueelle. 18

19 2.5.2 Vuoromäärät ja liikennöintiajat Siilijärvellä (lähiliikenne) Seuraavissa kuvissa on esitetty arjen vuoromäärät ja liikennöintiajat Siilinjärvellä lähiliikenteen osalta. Viikonloppua koskevat esitykset ovat raportin liitteenä. Kuva 6. Lähiliikenteen vuoromäärät Siilinjärven keskusta-alueella talviarkena. Kuva 7. Liikennöintiajat Siilinjärven keskusta-alueella maanantaista torstaihin. 19

20 Kuva 8. Lähiliikenteen vuoromäärät Vuorelan ja Toivalan alueella talviarkena. Kuva 9. Liikennöintiajat Vuorelan ja Toivalan alueella maanantaista torstaihin. 20

21 2.6 Joukkoliikenteen rahoitus Kaupunkien joukkoliikenteen tuet ja kustannukset Seuraavissa taulukossa on esitetty Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikenteen tuet vuosilta Kaupunkien maksamat tuet on jaoteltu lipputukiin ja liikenteen ostoihin. Taulukko 6. Kuopion kaupungin lipputuet Taulukossa olevat lipputukikustannukset sis. valtionavun. KUOPIO: lipputuet (sis. alv.) Kaupunkiliput lippu pv näyttölippu , ,17 40 matkan matkakortti , ,30 30 pv opiskelijalippu , ,76 nuorisolippu ,20 nuorisolippu ei käytössä 20 matkan opiskelijalippu , ,20 40 matkan veteraanilippu , ,80 30 pv kausikortti 839, ,44 44 matkan matkakortti 7 633, ,79 44 matkan veteraanikortti 3 135, ,68 lastenvaunut ja saattaja , ,00 pyörätuolit ja saattaja 2 085, ,85 näkövammaisen opas 1 814, ,40 Seutuliput I vyöhyke , ,88 II vyöhyke (v vielä maakuntalippu) , ,45 Erityisryhmät Peruskoululaisten matkaliput , Kuopiolaisten joukkoliikenteen lippuja tuettiin vuonna 2011 noin 3,4 milj. eurolla. Merkittävimmät lipputuotteet ovat 30 päivän näyttölippu ja opiskelijalippu, sillä lipputuesta näiden kahden osuus oli hieman yli 50 %. Seutulippuihin tuesta käytettiin vain noin 5 %. Taulukko 7. Kuopion kaupungin joukkoliikenteen ostot, sis. valtionavun. KUOPIO: liikenteen ostot (sis. alv.) Palveluliikenne , Avoin joukkoliikenne , Muut ,

22 Taulukko 8. Kuopion henkilökuljetusten kustannukset vuonna 2010 (sis. alv). KUOPIO, palvelun kustannukset, euroa/vuosi Palvelu 2010 Joukkoliikenne Koulukuljetukset Sosiaali- ja terveystoimi Taulukko 9. Siilinjärven joukkoliikenteen lipputuet ja liikennepalveluiden ostot. Luvuissa on esitetty lipputuet lipputyypeittäin. Lipputuet sisältävät kokonaistuen (kunnan ja valtion tuki) sekä valtion tuen määrän. Luvut sisältävät alv:n. SIILINJÄRVI: lipputuet 2010 valtion avun osuus 2011 valtion avun osuus Kuopion seutulippu Maakuntalippu Etelä-Siilinjärvi -lippu SIILINJÄRVI: liikenteen ostot Pali -auto palvelutaksi Kuopio - Rissala - Siilinjärvi Lisäksi Siilinjärven kunnan kustannukset matkapalvelukeskuksen (MYK) toiminnasta ovat euroa vuonna Lähiliikenteen lippujen vaihdoissa kunnan tuki on noin euroa vuodessa Valtion joukkoliikenteen tuki Valtio tukee joukkoliikennettä valtionavustusasetusta noudattaen. Joukkoliikennettä tuetaan ELYkeskusten kautta. Saamistaan määrärahoista ELY-keskukset kohdistavat tukea runkoliikenteen ostosopimuksiin ja osuuksiinsa seutulipuista. Jäljelle jäävistä määrärahoista ELY-keskukset tukevat kuntien joukkoliikenteen ostoliikennettä ja myöntävät lipputukea kuntien hakemusten ja kuntien toimittamien seurantatietojen perusteella. Myönnetty valtionavustus ei välttämättä ole samansuuruinen kuin lopulta maksettava summa, koska maksettava valtionavustus perustuu todellisiin kustannuksiin, jotka eivät avustusta myönnettäessä ole vielä tiedossa. Myönnetty avustus on siis arvio avustuksen suuruudesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kuopion ja Siilinjärven saama joukkoliikenteen valtionrahoitus vuosille Taulukko 10. Joukkoliikenteen valtionrahoitus. VALTIONAPU KUOPIO 2010* 2011 kaupunkiliput seutuliput* palveluliikenne SIILINJÄRVI 2010* 2011 kaupunkiliput ,00 seutuliput ,00 palveluliikenne *Vuoden 2010 tiedoissa seutulipun luku sisältää myös aik. maakuntalipun sekä Kuopiossa Karttulan. 22

23 2.7 Liikenteen kysyntä Joukkoliikenteen matkustajamäärät Kuopion paikallisliikenteessä oli vuonna 2011 noin 4,04 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 2 %. Vilkkaimpia kuukausia olivat tammi-maaliskuu sekä marraskuu, jolloin ylittyi matkustajan raja. Vastaavasti kesä-heinäkuussa matkustajamäärä on vain % huippukuukausien luvuista. Talvikaudella viikon matkustajamäärä on noin matkustajaa, josta lauantain osuus on noin 8 % ja sunnuntain noin 3 %. Aamun huipputunnin osuus arjen matkustajamäärästä on hieman alle 20 %. Kuopion ja Siilinjärven lähiliikenteen matkustajamäärä on noin matkustajaa vuodessa, joten koko lähiliikennealueen vuotuinen matkustajamäärä on lähes 4,6 miljoonaa matkustajaa Väestön, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen Kuopiossa Kuopiossa oli vuoden 2012 alussa asukasta, joista asui keskeisellä kaupunkialueella ja maaseutumaisilla alueilla. Vuoden 2013 alussa tapahtuvan kuntaliitoksen myötä Kuopion asukasluku kasvaa :een. Asukasmäärä alueittain on esitetty seuraavilla sivuilla kuvissa 10 ja 11, työpaikat ja eräitä palveluja kuvissa 12 ja 13. Kuopiossa eniten työpaikkoja on keskustan ruutukaava-alueella. Toinen suuri keskittymä on Savilahti, jossa on yliopisto ja yliopistollinen sairaala, ammattikorkeakoulu sekä yritystaloja. Alakouluja Kuopiossa on 27, yläkouluja 6 ja molempien opetusasteiden yhtenäiskouluja 4. Lukioita Kuopiossa on viisi, jotka kaikki sijaitsevat keskustassa tai sen lähialueilla. Savilahden alueen opiskelijoiden määrä on lähivuosina kasvussa, kun ammattikorkeakoulun uusi kampus rakennetaan. 23

24 Kuva 10. Väestön määrä Kuopion keskustassa ja pohjoisilla alueilla (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). 24

25 Kuva 11. Väestön määrä Kuopion eteläisillä alueilla (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). 25

26 Kuva 12. Työpaikkojen määrä ja eräiden palvelujen sijainti Kuopion keski- ja pohjoisosissa (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). 26

27 Kuva 13. Työpaikkojen määrä ja eräiden palvelujen sijainti eteläisessä Kuopiossa (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). 27

28 2.7.3 Väestön, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen Siilinjärvellä Siilinjärven asukasluku oli vuoden 2011 lopussa henkeä. Asutuksen sijoittuminen Siilijärvellä on esitetty kuvassa 14, työpaikkojen ja eräiden palvelujen kuvassa 20. Siilinjärvellä sekä asukkaat että työpaikat ovat keskittyneet kuntakeskustaan sekä Toivalan ja Vuorelan alueille Etelä- Siilinjärvelle. Siilinjärven kunnassa on kahdeksan alakoulua, kaksi yläkoulua ja yksi lukio. Ammatillisten oppilaitosten toimipisteitä on kolme; Toivalassa opiskelijamäärä on lähivuosina kasvamassa merkittävästi. Kuva 14. Asukkaiden määrä osa-alueittain Siilinjärvellä, keskustan alue lähikuvana (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). Kuvaa tulkitessa on huomioitava, että alueiden rajaus pohjakarttaan nähden ei ole aivan täsmällinen johtuen pohjakarttana käytetyn opaskartan yleispiirteisyydestä. 28

29 Kuva 15. Työpaikkojen määrä osa-alueittain Siilinjärvellä (Kuoma 2012, Kuopion alueen liikennemalli, nykytilanteen maankäyttötiedot). Kuvaa tulkitessa on huomioitava, että alueiden rajaus pohjakarttaan nähden ei ole aivan täsmällinen johtuen pohjakarttana käytetyn opaskartan yleispiirteisyydestä. 29

30 2.8 Lippujärjestelmä Kuopion seudun paikallis-, lähi- ja seutuliikenteen lippujärjestelmä muodostuu useista ajan saatossa kehittyneistä lipputuotteista ja -järjestelmistä. Käytössä on tasa-, vyöhyke- ja etäisyystariffit. Seudulla käytössä olevat tärkeimmät lipputuotteet on koottu taulukkoon 11. Taulukko 11. Kuopion seudun keskeisiä lipputuotteita ja niiden hintoja. Lipputuote Aikuiset Lapset Huom. Tasataksa-alue Kertalippu ma-la 3,20 1,60 Kertalippu, pyhä 4,30 2,20 Kertalippu, yö ,30 2,20 40 matkan lippu, henkilökohtainen 66,00 tuettu 40 matkan veteraanilippu 34,00 tuettu 20 matkan opiskelijalippu 25,00 tuettu 40 matkan lippu, haltijakohtainen 86,80 20 matkan lippu, haltijakohtainen 49,60 10 matkan lippu, haltijakohtainen 27,90 16,00 44 matkan lippu, henk.koht. 72,60 tuettu, MH:n kontaktikortti 44 matkan veteraanilippu 37,40 tuettu, MH:n kontaktikortti 30 päivän kausilippu, henkilökohtainen 59,00 tuettu 30 päivän kausilippu, henkilökohtainen 59,00 tuettu, MH:n kontaktikortti 30 päivän kausilippu, opiskelijat 45,00 tuettu Lähiliikennealue Kertalippu 6/9/12 km 3,20/3,50/3,80 1,60/1,80/1,90 Kertalippu 6/9/12 km, yötaksa 6,40/6,70/7,00 44 matkan sarjalippu Kuopio-Siilinjärvi 163,40 30 päivän kausilippu, henkilökohtainen 98,00 Aluelippu Kuopio-Siilinjärvi 30 päivän kausilippu, henkilökohtainen 55,00 tuettu Etelä-Siilinjärvi-lippu Kuopion alueen seutulippu (30 pv.) Kuopio, 1. vyöhyke, maks. 60 km 105,00 Kuopio, 2. vyöhyke 210,00 Siilinjärvi 96,00 Nykyjärjestelmää on jäsennelty seuraavissa luvuissa Kuopion paikallisliikenne Kuopion paikallisliikenteen alueella (kuva 16) liikenteellä on paikallisliikenteen ominaispiirteet liikennöintiajan, vuorovälin, linjaverkon ja ajokaluston suhteen. Lipputuotteiden päätyypit ovat kertalippu, sarjalippu ja kausilippu. Näistä kaksi jälkimmäistä ladataan Kuopion liikenteen matka- tai näyttökorteille tai Matkahuollon kontaktikortille. 30

31 Kuva 16. Kuopion paikallisliikenteen tasataksa-alue (Sorsasalo-Keinälänniemi) ja paikallisliikenteen reitit. Kertalippujen erityispiirteenä voidaan mainita pyhäpäivien arkea 34 % kalliimman hinnan, joka on sama kuin yötaksa. Sarjalippuja on yhdeksän erilaista 10, 20, 40 ja 44 matkan erissä ostettavina. Osa tuotteista ladataan Kuopion Liikenteen matkakortille, osa taas Matkahuollon kontaktikortille, jolloin ne kelpaavat paikallisbussien lisäksi myös palveluliikenteessä. Henkilökohtaiset sarjaliput ovat kaupungin tukemia, mutta haltijakohtaisissa lipuissa tukea ei ole ja ne ovatkin henkilökohtaisia lippuja kalliimpia. Kausilippuja on kolme, joista kaksi on sama perustuote eri kortille ladattuna. Lastenvaunujen, niiden saattajan, pyörätuolin ja pyörätuolimatkustajan saattajan sekä näkövammaisen oppaan matkat ovat ilmaisia. 31

32 Eri lipputyyppien hintasuhteet on esitetty seuraavassa asetelmassa: Lipputyyppi Hinta ( ) Hinta/nousu( ) Nousun hinta suhteessa kertalippuun % Kertalippu 3,20 3,20 *) 100 % 40 m sarjalippu henk.koht. 66,00 1,65 *) 52 % 40 m sarjalippu halt.koht. 86,80 2,17 68 % 30 pv:n kausilippu 59,00 1,28 #) 40 % *) = oletettu 1 nousu/1lippu #) = 46 nousua/kausilippu Lippujen hintasuhteita arvioitaessa on syytä todeta, että 40 matkan henkilökohtainen sarjalippu on melko edullinen suhteessa kerta- ja kausilippuihin. Kausilipun hinnalla saa lähes 36 sarjalippunousua, kun kausilipun hankinnan kannattavuusrajana asiakkaalle voidaan pitää 40 42:ta nousua. Erilaisilla lipputuotteilla pyritään houkuttelemaan erilaisia tarpeita omaavia matkustajia. Kuitenkin etenkin vain hieman toisistaan poikkeavien arvolippujen lukuisa määrä saattaa myös sekoittaa matkustajia Kuopion ja Siilinjärven lähiliikenne Lähiliikenteellä tarkoitetaan tässä Kuopion ja Siilinjärven muodostamaa lähiliikennealuetta. Sen kerta- ja sarjaliput noudattavat Matkahuollon etäisyystariffia. Kausilippuina on tarjolla 30 päivän aluelippu, joka kelpaa Kuopion ja Siilinjärven alueella sekä siilinjärveläisille Etelä-Siilinjärvi-lippu, jonka kelpoisuusalue on Kuopion keskustan ja Etelä- Siilinjärven muodostama alue (kuva 17). Lähiliikenteen lippujen hintasuhteita on kuvattu seuraavassa asetelmassa: Lipputyyppi Hinta ( ) Hinta/nousu( ) Nousun hinta suhteessa kertalippuun % Kertalippu Siilinjärvi-Kuopio 5,90 5, % 44 m sarjalippu henk.koht. 163,40 2,70 *) 46 % 30 pv:n aluelippu 98,00 2,13 #) 36 % 30 pv:n Et.Siilinjärvilippu 55,00 1,61 ##) *) = oletettu 1 nousu/1lippu #) = oletettu 46 nousua/kausilippu ##) = 34 nousua/kausilippu Etelä-Siilinjärvi -lippua voidaan pitää edullisena niin suhteessa 30 päivän aluelippuun kuin paikallisliikenteen Kuopiolippuunkin nähden, vaikka sen kelpoisuusalue on maantieteellisesti suppea. 32

33 Kuva 17. Etelä-Siilinjärvi -lipun kelpoisuusalue (Haaparinne Kuopion keskusta Savilahti) Seutuliikenne Kuopion seutulippualueeseen kuuluu 16 kuntaa, jonka alueella lipulla voi matkustaa. Seutulipun hinta on kuntakohtainen. Kuopiolaisten seutulippu on jaettu kahteen vyöhykkeeseen, joista 1. vyöhyke on enintään 60 kilometriä Kuopion keskustasta. 33

34 30 päivän kausilippujen hintasuhteita havainnollistetaan seuraavassa asetelmassa: Lipputyyppi Hinta ( ) Hinta suhteessa Kuopiolippuun % Kuopiolippu 59, % 30 pv:n Et.Siilinjärvi-lippu 55,00 93 % 30 pv:n aluelippu 98, % Kuopion seutulippu 1. vyöh. 105, % Kuopion seutulippu 2.vyöh. 210, % Siilinjärven seutulippu 93, % Siilinjärveläisten seutulippu on selvästi edullisempi kuin kuopiolaisten. 2.9 Maankäyttösuunnitelmat Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Kuopion seudulle on talvella 2012 valmistunut toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli, joka koskee Kuopion ja Siilinjärven lisäksi viittä muuta kuntaa (kuva 18). Rakennemalli on kuntien yhteinen strateginen päätös aluerakenteen tavoitellusta kehittämisestä seudulla. Rakennemallia päivitetään tarpeen mukaan ja siinä määritellyn toimenpideohjelman kehittymistä seurataan. Kuva 18. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030 (Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli. Loppuraportti ). 34

35 Yhtenä kehittämisperiaatteena rakennemallissa on edistää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä Kuopion kaupunkialueen sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten välillä. Rakennemallissa Kuopio ja Siilinjärvi muodostavat joukkoliikenteen ydinvyöhykkeen, jolla joukkoliikenteestä on tarkoitus kehittää kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Suunnittelu tehdään noudattaen joukkoliikennekaupungin periaatteita ja kehittämisessä huomioidaan mm. vuorotarjonta, pysäkkipalvelut sekä liityntäpysäköinti. Valtatie 5 ja valtatie 9 ovat joukkoliikennekäytäviä. (Kuva 19.) Kuva 19. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli, teema Liikkuminen (Loikka Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli. Loppuraportti ). 35

36 2.9.2 Maankäytön suunnitelmat Kuopiossa ja Siilinjärvellä Kuopiossa asuin- ja työpaikkarakentaminen painottuvat lähivuosina kaupungin eteläisiin osiin. Asuntoja rakennetaan Saaristokaupunkiin ja Hiltulahden alueelle. Kaupungin keski- ja pohjoisosissa täydennetään vanhoja asuinalueita sekä rakennetaan valtatien 5 tuntumaan uudet asuinalueet Pappilanmäki ja Pihlajalaakso. Merkittävimmät työpaikkarakentamisen kohteet Kuopiossa ovat valtatien 5 länsipuolella sijaitsevat Matkuksen ja Pienen Neulamäen alueet sekä Sorsasalon itäosa. Matkukseen on tulossa suuri kauppakeskittymä. Myös vanhempia työpaikka-alueita Särkiniemessä, Haapaniemellä ja Ranta- Toivalassa täydennetään. Siilinjärvellä asuinrakentaminen tulee vuosina keskittymään erityisesti liikenneväylien valtatien 5 ja Viitosen läheisyyteen. Rakentaminen täydentää jo olemassa olevia asuinalueita mm. keskustan läheisyydessä ja Hamulan, Pyylammen ja Panninniemen alueilla. Pohjoisempana toteutetaan kylien täydennysrakentamista. Uusia asuinalueita on tarkoitus toteuttaa mm. Toivalaan ja Kasurilaan. (Kuva 20.) Kuva 20. Siilinjärvellä rakennettavat asuinalueet vuoteen 2025 ja ennuste väestömäärästä (Siilinjärven kunta). 36

37 Siilinjärvellä uusia työpaikkoja sijoittuu erityisesti Joensuuntien varteen Vuorelaan ja uuteen Rissalan yrityskylään. Viitosen varteen on tulossa pienyritystoimintaa. Valtatien 5 eritasoliittymien läheisyyteen Toivalassa ja Oikeakätisellä on kaavoitettu kaupan alueita. Samoin Siilinjärven keskustaalueelle Nilsiäntien varteen on tarkoitus rakentaa tiloja kaupalle. Myös vanhempia teollisuusalueita täydennetään Tieverkon muutokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä Suunnittelualueella on lähivuosina toteutumassa kolme liikenneverkkoa koskevaa hanketta, jotka tulevat vaikuttamaan myös joukkoliikenteen yhteyksiin (kuva 21). Valtatien 5 parantamishankkeen (välillä Päiväranta-Vuorela) yhteydessä rakennetaan uusien Kallansiltojen itäpuolelle rinnakkaistie (Sorsasalontie); uusi tie avataan liikenteelle toukokuussa Rinnakkaistiellä on myös kevyen liikenteen väylä. Saaristokaupunkiin rakennetaan Rautaniemen ja Savolanniemen yhdistävä Pölläkänsalmen silta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Kokonaan uusi katuyhteys on tulossa Pienen Neulamäen ja Kolmisopen työpaikka-alueiden välille. Katuyhteyden rakentaminen aloitetaan vuonna Siilinjärvellä on ollut esillä uuden katuyhteyden rakentaminen Pyylammelta Mäntymäen kautta Harjamäkeen, mutta tämä hanke ei ole vielä mukana rakentamisohjelmassa. Hanke toteutuisi aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella. Kuva 21. Liikenneverkon hankkeiden sijainti. 37

38 3 Palvelutasomäärittely 3.1 Johdatus palvelutason määrittelyyn Työn tavoitteena on ollut tarkentaa aiemmin tehtyä palvelutason määrittelyä Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Työssä painopisteenä on ollut Kuopion ja Siilinjärven alueen sisäinen liikenne, jossa palvelutason määrittelee Kuopion kaupunki. Pidemmän matkan liikenteestä Pohjois-Savon ELY-keskus on jo aiemmin määrittänyt palvelutason. Lähtökohtana palvelutason määrittelyssä ovat toimineet seuraavat julkaisut: - Alueellisen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä käytettävät kriteerit, Liikenneviraston suositus (Liikenneviraston ohjeita, 15/2011) - Kuopion kaupungin joukkoliikenteen palvelutasonmäärittely, joukkoliikenteen visio ohjausryhmän näkemys, Kuopion KH:n päätös , Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason vahvistaminen Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueelle (Dnro: POSELY/1536/ /2011, ) Palvelutason määritellyssä otetaan kantaa siihen, minkä tasoinen palvelutaso kullakin alueella on. Määritetty palvelutaso ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua, mutta ei anna subjektiivista oikeutta vaatia tietyn palvelutason toteutumista omalla asuinalueellaan. Säteittäisillä suunnilla keskustaa lähestyttäessä palvelutaso muodostuu luontevasti määritettyä palvelutasoa korkeammaksi. Kuva 22. Joukkoliikennetarjonnan palvelutason osatekijät (LVM 36/2006). Palvelutason määrittelyssä on käytetty Liikenneviraston ohjeen mukaista kuusiportaista palvelutasoasteikkoa. Lisäksi on muodostettu kaksi uutta luokkaa, jotka sisältyvät alla oleviin luokkiin: 1. Supertaso 2. Kilpailutaso 3. Houkutteleva taso 4. Keskitaso 5. Välitaso 6. Peruspalvelutaso 7. Minimitaso 8. Lakisääteinen taso 38

39 Liikenneviraston ohjeessa on todettu, että alueellisissa palvelutasomäärittelyssä käytettävien luokkien määrä voi olla erilainen, mutta määrittely on tehtävä perustuen näihin kuuteen luokkaan. Tämän mukaisesti työssä on sovellettu Liikenneviraston ohjetta. Luokkien määrä on erilainen ja on kahta suurempi kuin ohjeessa. Kaikki luokat kuitenkin pohjautuvat Liikenneviraston ohjeeseen. Kaksi luokkaa on muodostettu seuraavasti: Supertaso on muodostettu kilpailutasoa korkeammaksi. Liikenneviraston ohjetta voidaan noudattaa tarkasti, kun supertason alueet muutetaan kilpailutasoksi. Supertasolla on haluttu korostaa joukkoliikenteen kannalta erittäin korkean palvelutason alueita. Välitaso on muodostettu keskitason ja peruspalvelutason väliin. Välitaso on kaupunkimaisen joukkoliikenteen kaltaista tiheää liikennettä ja selvästi peruspalvelutason alarajaa korkeampaa. Liikenneviraston ohjetta noudatetaan tarkasti, kun välitason alueet muutetaan peruspalvelutason alueiksi. Palvelutason määrittely eri tasoille pohjautuu: määrällisiin kriteereihin, jotka liittyvät esimerkiksi päivittäisiin liikennöintiaikoihin, päivittäisiin vuoromääriin, vuoroväliin ruuhka-aikoina, päivänä ja illalla, viikonloppuliikenteen tarjontaan jne. laadullisiin kriteereihin kuten kalustoon, lippujärjestelmään, aikatauluinformaatioon yms. liittyviin kysymyksiin. Yksittäinen luokka pitää sisällään eri viikonpäivien (arki, la, su) ja eri ajankohtien (ruuhka, päivä, ilta) mukaiset määrittelyt. Eri luokkien kriteerit on esitetty luvussa Määrälliset palvelutasotavoitteet Määrälliset palvelutasotavoitteet on esitetty taulukossa 7. Palvelutason määrittely koskee erityisesti markkinaehtoista liikennettä täydentävää palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaista liikennettä. Palvelutasotavoitteet eivät koske, mutta ohjaavat markkinaehtoista liikennettä. Jos palvelutaso jää markkinaehtoisesti alle asetettujen tavoitteiden, on tarpeen täydentää liikennettä ostoliikenteenä. Jos liikennettä kilpailutetaan, tarkennetaan palvelutasoa tarjouspyyntöasiakirjoissa. Liikennöintiajoilla tarkoitetaan aikaa, jolloin ensimmäinen lähtö saapuu keskustaan/viimeinen lähtö lähtee keskustasta. Vastakkaisten suuntien liikennöintiaikoja ei ole määritelty tarkasti. Liikennöintiajassa ei siten varsinaisesti aseteta ohjeita siihen, mihin aikaan liikennöidään kullakin alueella. Sen sijaan on esitetty tavoitteet, milloin lähdöt ovat keskustassa (Kuopion/Siilinjärven keskustassa). Taulukoissa on esitetty vuorovälit liikennöintijaksoittain, joilla tarkoitetaan seuraavia aikoja: - ruuhka (arkipäivin klo 7 9 ja 15 17) - arkipv (6 7, 9 15 ja 17 19) - L, pv (lauantaisin klo 9 19) - S, pv (sunnuntaisin klo 12 19) - ilta (joka päivä klo 19 22) - yö (vuoroväli klo 22 liikenteen päättymiseen). Muiden aikojen vuorovälit suunnitellaan tarkan aikataulusuunnittelun yhteydessä tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kävelyetäisyyksille ja matka-ajoille on esitetty suosituksia. Matka-aikoja koskevat arvot ovat tavoitteita, joista voidaan poiketa perustellusti alueen etäisen sijainnin vuoksi tai esimerkiksi hiljaisen ajan (ilta, yö) liikenteessä. Kävelyetäisyystavoitteet ohjaavat uuden maankäytön suunnittelua. Olemassa olevilla alueilla tavoitellaan kävelyetäisyyksiä, mutta katuverkoston vuoksi tavoitteita ei ole aina järkevää soveltaa. Kuvassa 23 on esitetty kävelymatkan ja vuorovälin vuorovaikutus. 39

40 Kuva 23. Haarautuvan linjaston, vuorovälin ja kävelyetäisyyden vuorovaikutus suunnittelussa (Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-alueella, 4/2012, alkuperäinen lähde: Helsingin joukkoliikennelinjaston kehittämissuunnitelma v (- 85), HKL 1976). 40

41 Taulukko 12. Palvelutason määrittämisessä sovellettavat määrälliset palvelutasokriteerit. Palvelutasokriteerit ovat Liikenneviraston suositusten mukaisia. Kilpailutasosta on erotettu kuitenkin parhaimman tason alueet supertasoksi. Peruspalvelutasosta on erotettu selkeästi palvelultaan paremmat alueet välitasoksi. Palvelutaso- Supertaso Kilpailutaso Houkutteleva Keskitaso Välitaso Peruspalvelutaso Minimitaso luokka Esimerkkejä käyttöympäristöstä Määritelmä Tavoite Liikkumisen vapausaste Tiheästi rakennetut kerrostaloalueet Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Voi kulkea vapaasti kiinnittämättä erityisesti huomiota aikatauluihin Kerrostaloalueet Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Voi kulkea vapaasti kiinnittämättä erityisesti huomiota aikatauluihin Saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen Voi kulkea melko vapaasti aikataulut tuntien Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Liikkumisvaihtoehto kansalaisille päivittäisiin kohteisiin Tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia Voi kulkea aikataulun asettamissa rajoissa taso Tiiviit pientaloalueet Pientaloalueet Pientaloalueet ja teollisuusalueet Tarjota jokapäiväisiä työmatkayhteyksiä Keskustan ja kylien väliset yhteydet Turvata arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä Voi kulkea, jos aikataulu mahdollistaa Yhteydet pienistä kylistä kuntakeskukseen Perusyhteydet: aamulla töihin/kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi kahdesti viikossa Turvata asiointimahdollisuudet Voi kulkea rajattuihin kohteisiin jos aikataulu mahdollistaa Määrälliset tekijät Liikennöintiaika Talvi: arki / välillä Talvi: lauantai tarvittaessa asiointiyhteys Talvi: sunnuntai liityntä kaukoliikenteeseen Kesä: arki / välillä Kesä: lauantai tarvittaessa asiointiyhteys Kesä: sunnuntai liityntä kaukoliikenteeseen 41