KAJAANIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 2017

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kajaanin kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1/2017 KAJAANIN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 2017

2 Päivämäärä 10/1/2017 Laatija Teemu Kinnunen, Anne Herranen Tarkastaja Sonja Aarnio Kuvaus Kajaanin joukkoliikenteen palvelutaso Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A OULU P

3 SISÄLTÖ 1. TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEET 1 2. SUUNNITTELUALUE Rakentamisen painopistealueet 3 3. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA Seutuliikenne ja markkinaehtoinen liikenne Kaupunkiliikenne Palveluliikenne 8 4. ASUKASKYSELY Joukkoliikennekyselyn tulokset Palveluliikennekyselyn tulokset PALVELUTASO Nykyinen palvelutaso Palvelutasotavoitteet KEHITTÄMISESITYKSET Kaupunkiliikenne Haja-alueiden liikennetarjonta Informaatio ja imago Tiedonkeruu 19 LIITTEET Liite 1. ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikennevuorot kesä (Vallu 1/2017) Liite 2. Linja 1 lauantailiikenteen nousumäärät Liite 3. Kajaanin joukkoliikenne - asukaskysely Liite 4. Kajaanin palveluliikennekysely

4 1 1. TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kajaanin kaupunki (mukaan lukien Otanmäki ja Vuolijoki) on alueensa joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja määrittelee toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Palvelutasomäärittelyssä ilmaistaan tahtotila siitä, millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan. Edellinen joukkoliikenteen palvelutaso vahvistettiin vuoden 2012 alussa. Palvelutasomäärittely painottui vahvasti Kajaanin kaupunkiliikenteen alueelle. Tämän työn tarkoituksena on päivittää vuonna 2012 vahvistetut palvelutasotavoitteet. Yksi keskeinen painopiste on Otanmäen ja Vuolijoen taajamien alueet, joille ei edellisessä suunnitelmassa ole määritelty palvelutasotavoitteita. Otanmäen ja Vuolijoen taajamien alueilla on tulossa palvelurakenteen muutoksia, joiden vaikutuksesta joukkoliikenteen tarve mahdollisesti lisääntyy. NYKYTILA KEHITTÄMISTARPEET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON ASETTAMINEN Joukkoliikennetarjonta ja sopimustilanne Kustannukset Palveluverkon ja maankäytön nykytila Joukkoliikenteen kysyntä ja tarpeet Kyselytutkimus Linjaston toimintaperiaatteen muutokset Linjaston laajentamis- ja kehittämistarpeet Palvelu- ja paikallisliikenteen työnjaon muutostarpeet Palvelutason kuvaaminen Laadulliset palvelutasotekijät Joukkoliikenteen järjestämistapa ja kustannusvaikutukset Kuva 1. Työn sisältö 2. SUUNNITTELUALUE Kajaanin kaupunki on noin asukkaan maakuntakeskus Kainuussa. Kajaanista on matkaa Ouluun noin 180 km ja Kuopioon 200 km. Kaupungin keskustaajaman alueella asukkaita on runsaat Merkittävimpiä taajamia ovat Kirkkoaho, Kuluntalahti, Otanmäki, Paltaniemi ja Vuolijoki. Taajamien suuntaa-antavat asukasmäärät on esitetty viereisessä taulukossa. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan Kajaanin väestömäärä tulee hieman laskemaan. Ennusteen mukaan väliluku on noin asukasta vuonna Taajama Väkiluku (YKR 2015) Keskustaajama Kirkkoaho 650 Kuluntalahti 450 Otanmäki 690 Paltaniemi 310 Vuolijoki 430 Väestön sekä työpaikkojen sijoittumista on havainnollistettu seuraavan sivun karttakuvissa. Väestökuvassa on esitetty myös taajamarajaukset.

5 Kuva 2. Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Kajaanissa 2

6 3 Kajaanin työpaikat ovat vahvasti keskittyneet keskustaajamaan. Tärkeimpiä työpaikkakeskuksia ydinkeskustan lisäksi ovat Petäisennista, Renforssin ranta, keskussairaalan alue, prikaatin alue sekä Syväojan ja Pikku-Ketun pienalueet. Keskustaajaman ulkopuolella suurin työpaikkakeskittymä on Otanmäessä, jossa merkittävin työnantaja on Transtechin tehdas. Haja-asutusalueen työpaikkamäärät ovat muuten melko vähäisiä. Kuva 3. Väestön ja työpaikkojen sijainti sekä kaupunkiliikenteen reitit Kajaanin keskustassa 2.1 Rakentamisen painopistealueet Kajaanin kasvualueita ovat viime vuosina olleet Kätönlahden, Huuhkajanvaaran ja Kangasmaaston alueet. Viime vuosina Kätönlahti on ollut rakennetuin alue ja alueen tontit alkavat olla täynnä. Huuhkajanvaaran alueen kasvu on perustunut täydennysrakentamiseen. Kangasmaaston sekä Pohjois-Kätön alueet ovat vasta rakentumassa ja tontteja on tarjolla. Kerrostalorakentaminen Kajaanissa on keskittynyt keskustaan ja sen lähialueille, jonne on rakentunut mm. Lunkan kortteli. Viimeaikaisia kohteita keskustassa on ollut myös Ämmänkoskenkadun varressa sekä Välikadun ja Koivukoskenkadun risteyksessä. Ns. Terran kerrostalon kaava mahdollistaa 12-kerroksisten talojen rakentamisen Prisman läheisyyteen. Teppanaan on ollut suunnitteilla pienkerrostalo-/luhtitalokohteita, mutta rakentaminen ei ole vielä lähtenyt liikkeelle. Linjaautoaseman alueelle on myös tulossa kerrostalokaavoitusta. Rajavartiostoon on kaavoitettu uusia kerrostalotontteja, mutta niitä ei ole vielä rakennettu. Tällä hetkellä alueelle on rakenteilla puukerrostalo, josta tulee asumispalveluyksikkö kehitysvammaisille.

7 4 3. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA Kajaanin alueen joukkoliikenne koostuu ELY-keskuksen hallinnoimista, pääsääntöisesti pitkänmatkaisista joukkoliikennevuoroista, Kajaanin kaupungin järjestämistä seutuliikenteen vuoroista (linjat 11-15) sekä Kajaanin kaupunkiliikenteestä, jota täydentää palveluliikenne Pikku-Pete. 3.1 Seutuliikenne ja markkinaehtoinen liikenne Kainuun seutuliikenne on kokonaisuudessaan Waltti-liikennettä. Seutuliikenteen linjoja on yhteensä 16. Linjojen liikenteen järjestää Kajaanin kaupunki ja linjojen liikenteen järjestäjänä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kuva 4. Kajaanin seudun joukkoliikenteen reitistö (ELY + Kajaanin kaupunki) Seutuliikenteen lisäksi alueen joukkoliikennetarjontaa täydentävät markkinaehtoisen liikenteen vuorot. Viereisessä kuvassa on esitetty ELY-keskuksen ostoliikenteen sekä markkinaehtoisen liikenteen reittikartta. Markkinaehtoisen liikenteen vuorot eivät pääsääntöisesti ole Waltti-liikennettä, vaan niissä on omat lipputuotteensa. Lipputuotteiden yhteensopimattomuus vaikeuttaa koko liikennetarjonnan hyödyntämistä. Myös aikataulujen ja reittitietojen saatavuus jakautuvat eri lähteisiin. Seuraavan sivun taulukossa on tarkasteltu seutuliikenteen sekä markkinaehtoisen liikenteen vuorotarjontaa yhteysväleittäin. Arkipäivien osalta mukana ovat päivittäin ajettavat vuorot. Kuva 5. ELY:n hallinnoimat joukkoliikennereitit (Vallu 10/2016)

8 5 Vuolijoki-Kajaani Kajaani-Vuolijoki Otanmäki-Kajaani Kajaani-Otanmäki Vuolijoki-Otanmäki Otanmäki-Vuolijoki Mainua-Kajaani Kajaani-Mainua Kuluntalahti-Kajaani Kajaani-Kuluntalahti Jormua-Kajaani Kajaani-Jormua Arkipäivävuorot W: 6:40 7:40 () W: 9:00 9:45 (+) W: 14:10 15:50 (koulup) W: 14:15 15:15 (koulup) W: 15:20 16:10 (koulup) 15:50 16:30 (P) W: 6:55 7:40 () W: 8:45 9:45 (+) 10:00 10:39 (+) W: 13:25 14:15 (koulup, Ma-To) W: 15:00 16:00 (koulup) 20:05 20:40 () W: 7:45 8:45 (koulup) 13:50 14:20 (+) W: 14:15 14:55 (koulup) W: 15:20 16:00 (koulup) 15:50 16:20 (P) W: 16:15 16:50 () 6:40 6:55 () W: 8:15 8:40 (koulup) W: 8:25 8:45 (koulup) W: 8:45 9:00 () W: 13:10 14:10 (koulup M-To) W: 14:55 15:15 (koulup) W: 16:00 16:10 (koulup) 16:20 16:30 (P) 7:10 7:40 () W: 7:25 7:40 () W: 7:30 7:45 (Koulup) 9:19 9:45 (+) W: 9:30 9:45 () 9:52 10:15 (M-S) 10:15 10:39 (+) 10:48 11:10 () 18:37 19:00 (M-S) 20:18 20:40 (,SS) 12:00 12:14 (M-S) 13:50 14:05 (+) W: 14:15 14:30 (koulup) W: 15:20 15:35 (koulup) 15:45 16:00 () 16:15 16:30 (. SS) 21:25 21:40 (M-S) W: XX 6:40 () W: 7:15 7:45 () 7:20 7:40 (+) W: XX 9:15 8:55 9:20 (koulup) 9:10 9:30 (koulup) 15:38 15:55 (+) W: XX 17:15 () W: XX 21:00 () W: 7:10 XX () 11:55 12:19 (koulup) 12:45 12:56 (koulup) W: 14:10 XX () W: 14:25 XX () 15:15:15:30 (+) W: 16:15 XX () W: 18:00 XX () 7:14 7:40 (+) 9:05 19: 30 (koulup) 10:21 10:40 (+) 10:29 10:55 (M-L) W: XX 13:50 () 15:32 15:55 (+) 16:40 17:00 (M-S) 18:48 19:10 () 5:45 6:00 () W: 7:10 XX () 12:15 23:30 () 13:15 13:30 (+) 13:20 13:35 (M-L) W: 14:10 XX () 15:15 15:38 (+) W:16:15 XX () 18:15 18:25 (M-L) Viikonloppuvuorot 22:10 22:50 (SS) 20:05 20:45 (SS) 18:25 19:00 (SS+) 20:05 20:40 (SS+) 16:15 16:50 (SS) 20:05 20:26 (SS) 20:05 20:30 (SS+) 20:26 20:45 (SS) 9:52 10:15 (M-S) 18:37 19:00 (M-S) 18:40 19:00 (M-S+) 20:18 20:40 (,SS) 22:15 22:40 (SS) 22:28 22:50 (SS) 12:00 12:14 (M-S) 16:15 16:30 (. SS) 21:25 21:40 (M-S) W: XX 10:35 (L) W: XX 14:45 (L) W: 15:10 XX (L) W: 15:15 XX (L) 10:29 10:55 (M-L) W: XX 10:35 (L) 16:40 17:00 (M-S) 22:06 22:25 (SS) 13:20 13:35 (M-L) W: 15:15 XX (L) 16:00 16:15 (SS) 18:15 18:25 (M-L) HUOM! Walttiliikenteen aikatauluista uupuvat pysähtymisajat mm. Kuluntalahdella ja Jormuassa. Puuttuvia aikoja ei ole lähdetty arvioimaan. Taulukko on suuntaa-antava. Kutsuliikennevuorot eivät ole mukana. Tiedot on kerätty Kainuun seutuliikenteen aikatauluista sekä Matkahuollon aikatauluhausta. Markkinaehtoisen liikenteen vuoroja voi uupua taulukosta.

9 6 Jormuan ja Kajaanin välillä joukkoliikennetarjonta pohjautuu vahvasti markkinaehtoiseen liikenteeseen. Markkinaehtoisen liikenteen tarjonta on myös Mainuan suunnalla seutuliikenteen tarjontaa kattavampi. Kuluntalahden suuntaan Walttiliikenne tarjoaa toimivat työmatkayhteydet. Otanmäen ja Vuolijoen suunta on lähes kokonaan kaupungin hankkiman seutuliikenteen varassa (linjat 11 13). Koulupäivinä toimiva seutuliikenne palvelee pääsääntöisesti koululaisia, joten vuorot eivät kunnolla sovellu työmatkoihin. Kuva 6. Kajaanin nykyinen joukkoliikennetarjonta. Haja-alueiden seutuliikennevuorot pohjautuvat vahvasti koulukuljetuksiin. Kesäaikana joukkoliikennetarjonta on hieman vähäisempää, sillä koulukuljetuksiin perustuvat vuorot lakkaavat liikennöimästä. ELY-keskuksen hallinnoimista, kuntarajat ylittävistä joukkoliikennevuoroista kuitenkin melko suuri osa ajetaan myös kesällä. Liitteenä 1 on listattuna kesäaikana Kajaanin alueella liikennöivät ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikennevuorot (Vallu 1/2017). Kajaanin sisäisistä seutuliikenteen vuoroista suuri osa ajetaan ainoastaan koulupäivinä. Vuolijoki- Otanmäki -suunnalla lähes kaikki vuorot ovat koulupäivinä ajettavia vuoroja. Alueelta turvataan kesäaikana vähintään asiointiyhteys Kajaaniin 8/2017 alkaen.

10 7 3.2 Kaupunkiliikenne Kajaanin kaupungin joukkoliikenne uudistui alkaen. Kajaanin kaupunki (mukaan lukien Otanmäki ja Vuolijoki) toimii alueensa joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Kajaanin kaupunki siirtyi valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän Waltin käyttöön. Kesällä 2016 Waltin käyttö laajeni myös Kainuun seutuliikenteeseen. Kaupunkiliikenteen alueella on käytössä kolme taksavyöhykettä, joiden perusteella lippujen hinnat määräytyvät. Kajaanin kaupunkiliikenne muodostuu nykyisellään viidestä linjasta: Linja 1: Huuhkajanvaara-Lohtaja-Keskusta Kylmä-Lehtikangas-Keskusta Linja 3: Kuurna-Kätönlahti-Komiaho-Keskusta Laajakangas-Hoikankangas-Palokangas-Keskusta Linja 4: Paltaniemi-(Nakertaja)-Keskusta Linja 6: Salmijärvi-Hannusranta-Kätönlahti-Keskusta Vimpelinlaakso-Keskusta Linja 7: Variskangas-Petäisenniska-Keskusta Hevossuo-Teerisuo-Purola-Keskusta Kuva 7. Kajaanin kaupunkiliikenteen reittikartta 1/2017 (Kajaanin kaupunki)

11 8 Kaupunkiliikenne perustuu vahvasti koulupäivinä ajettavaan liikenteeseen. Ainoastaan linjat 1 ja 3 liikennöivät koulujen loma-aikoina ja linjalla 1 on myös lauantailiikennettä. Kesäisin liikennöi vain linja 1 (ma-pe). Seuraavassa taulukossa on esitetty linjoittain talviliikenteen liikennöintiajat sekä vuorotiheydet. Liikennöintiajalla tarkoitetaan ensimmäisen lähdön saapumisaikaa keskustaan ja viimeisen lähdön lähtöaikaa keskustasta. Taulukko 1. Talviliikenteen liikennöintiajat ja vuorotiheydet linjoittain Liiken- nöinti- aika Vuorotiheys (min) TALVILIIKENNE LINJA 1 LINJA 3 LINJA 4 LINJA 6 LINJA 7 Ma-pe koulupäivinä 6:10 20:45 6:45 19:15 Ma-pe koulujen loma-aikoina (vko 6:10 20:10 6:15 17:15 43, 10 ja joululoma) Lauantai 8:10 18:50 Ma-pe koulupäivinä Ma-pe koulujen loma-aikoina (vko , 10 ja joululoma) Lauantai 60 n ja ~60 (koulujen tarpeiden mukaan) n. 7-9 ja ~60 (koulujen tarpeiden mukaan) 7-10 ja Kaupunkiliikenteen käyttö painottuu vahvasti arjen ruuhka-aikoihin, jolloin myös tarjontaa on eniten. Päiväsaikaan ja iltaisin käyttäjämäärät ovat selkeästi alhaisempia. Linjan 1 lauantailiikenteessä käyttäjämäärät ovat myös jääneet melko alhaisiksi. Lauantailiikenteen nousumäärät vuodelta 2016 on esitetty liitteessä 2. Kesäaika ja koulujen loma-ajat asettavat omat haasteensa joukkoliikennetarjonnan ylläpitämiseen. Loma-ajoista talvilomaviikko on ollut aktiivisinta kaupunkiliikenteen käytön näkökulmasta. Vuonna 2016 talvilomaviikolla linjojen 1 ja 3 nousumäärä oli yhtensä 2229 kappaletta ja vastaavasti syyslomaviikolla 1406 kappaletta. 3.3 Palveluliikenne Kajaanissa toimii ympäri vuoden yhdellä autolla ajava palveluliikenne, joka täydentää kaupunkiliikenteen tarjoamaa palvelutasoa. Palvelubussi Pikku-Pete liikennöi arkipäivisin klo 9-15 pääsääntöisesti neljällä reitillä. Lisäksi kesäisin palveluliikenne tarjoaa yhteydet Paltaniemelle. Palveluliikenteen avulla on mahdollista tarjota asiointiyhteyksiä keskustaan koulujen loma-aikoina, jolloin kaupunkiliikenteen tarjonta on vähäistä. Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelubussi pysähtyy reitin varrella tarpeen mukaan ja tekee nouto- ja vientipoikkeamia ennakkokutsujen mukaisesti. Palvelubussin kuljettaja avustaa tarvittaessa kyytiin nousussa ja kyydistä poistumisessa. Myös pyörätuoliasiakkaat voivat matkustaa palveluliikenteessä. Kainuun maakunnan matkapalvelukeskus yhdistelee kuljetuksia palveluliikenteeseen. Taulukko 2. Palveluliikenteen tunnuslukuja Muutos-% Ajokilometri % Matkustajia % Matkustajia/ajokm 0,25 0,21 0,19 0,18 0,18-30 % Asiakastulot % Asiakastulo/ajokm 0,45 0,38 0,34 0,33 0,32-30 % Liikennöintikorvaus (alv 0 %) %

12 9 Palveluliikenteen ajokilometrit ja kustannukset ovat nousseet % vuosien aikana. Vastaavasti asiakasmäärä on selvästi laskenut. Palveluliikenteellä tehtyjen VPL- ja SHL - matkojen määrä on laskenut vuosittain. Ikääntyvien ja palvelua tarvitsevien asukkaiden määrä kuitenkin lisääntyy vuosi vuodelta, mutta tämä ei ole viime vuosina näkynyt lainkaan palveluliikenteen käyttäjämäärien kehittymisessä. Palveluliikenteen käyttö maksaa paikallisliikenteen kertamaksun. Palvelubussissa käy nykyisellään myös eläkeläislippu. Eläkeläislipulla kertamatkan hinta on samansuuruinen kuin sosiaalihuoltolain mukainen omavastuuosuus. Tästä johtuen osa SHL-päätöksen saaneista matkustajista käyttänee eläkeläislippua palveluliikenteellä matkustamiseen. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa palveluliikenteellä tehtyjen VPL- ja SHL -matkojen määrän vähenemiseen. 4. ASUKASKYSELY Suunnittelutyön yhteydessä toteutettiin erilliset asukaskyselyt Kajaanin alueen joukkoliikenteestä sekä palveluliikenteestä. Kyselyt toteutettiin Webropolilla ja niihin oli mahdollista vastata ainoastaan sähköisesti. Kyselyt olivat avoinna Joukkoliikennekyselyihin pääsi vastaamaan kunnan nettisivujen kautta. Lisäksi joukkoliikennekyselyä markkinoitiin alueen suurimpien työnantajien sekä oppilaitosten kautta. Avoimeen joukkoliikennekyselyyn saatiin yhteensä 283 vastausta ja palveluliikennekyselyyn vastasi 22 henkilöä. Kyselyiden keskeisenä tavoitteena oli selvittää joukkoliikenteen ja palveluliikenteen nykyistä käyttöä, liikenteissä esiintyviä puutteita sekä kehittämistarpeita. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä (liite 3 ja 4). 4.1 Joukkoliikennekyselyn tulokset Taustatiedot Joukkoliikennekyselyyn saatiin yhteensä 285 vastausta. Vastaajista lähes 80 % oli naisia. Suurimman vastaajaryhmän muodostivat vuotiaat täysipäiväisesti työssäkäyvät, joita oli yhteensä 30 % vastaajista. Toiseksi suurin ryhmä oli vuotiaat opiskelijat ja koululaiset, joita oli 22 % vastaajista. 285 vastaajaa 77 % 23 % % 6% 10% 5% 13% 80 20% % Koululainen Opiskelija Täyspäiväisesti työssäkäyvä Osa-aikaisesti työssäkäyvä Eläkeläinen Kotivanhempi, vanhempainvapaalla Työtön

13 10 Kyselyyn vastanneista työssäkäyvistä (n=147) 52 % työskentelee ydinkeskustan alueella. Keskussairaalan alueella työskenteleviä on 10 %. Vastanneista yhteensä 60 oli toisen asteen tai kolmannen asteen opiskelijoita. Opiskelijoista 40 % oli lukiolaisia. Vastaajien asuinpaikat painottuivat hyvin vahvasti Kajaanin keskusta-alueelle ja sen läheisyyteen. Vuolijoen sekä Otanmäen taajamista ja niiden läheisyydestä saatiin yhteensä vain 14 vastausta. Kuva 8. Kyselyyn vastanneet asuinpaikan mukaan. Asuinpaikat on paikannettu kadun keskipisteeseen ja lähekkäin sijaitsevat sijainnit on klusteroitu, joten kuvasta ei ole tunnistettavissa yksittäisiä vastaajia. Auton käyttö 7% 12% 10% Aina tai melkein aina Silloin tällöin 62 %:lla vastaajista on ajokortti (n=270) 71% Harvoin Ei lainkaan Ajo-oikeuden haltijoista 71 %:lla on mahdollisuus auton käyttöön aina tai melkein aina. Noin 20 %:lla on auton käyttömahdollisuus silloin tällöin tai harvoin. Joukkoliikenteen tuntemus Mistä olet saanut joukkoliikennettä koskevat tietosi? Kyselyyn vastaajista 57 % kokee, että heillä on riittävästi tietoa joukkoliikenteen reiteistä sekä aikatauluista. Lipputuotteiden ja niiden hintojen osalta vastaava luku on 43 % eli selkeästi yli puolet kokee tietojensa olevan riittämättömiä. Kunnan sekä Matkahuollon nettisivut ovat yleisin lähde joukkoliikennettä koskeville tiedoille. 8% 14% 12% 24% 10% 32% Lehdistä Kunnan www-sivuilta Matkahuollon wwwsivuilta Kotiin jaetusta aikataulujulkaisusta Liikennöitsijältä Muualta, mistä?

14 11 Joukkoliikenteen käyttö Kyselyyn vastanneista vain pieni osa on aktiivisia joukkoliikenteen käyttäjiä. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu joukkoliikenteen käyttöuseutta erityyppisillä matkoilla. Aktiivisinta joukkoliikenteen käyttö on luonnollisesti työ-, koulu- ja opiskelumatkoilla. Kyseisillä matkoilla noin neljännes vastanneista käyttää joukkoliikennettä päivittäin tai lähes päivittäin. Kun kaikkia matkatyyppejä tarkastellaan kokonaisuutena 40 % vastaajista käyttää joukkoliikennettä kerran viikossa tai useammin, 12 % muutaman kerran kuukaudessa ja 33 % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Loput 15 % vastaajista eivät käytä joukkoliikennettä lainkaan. Yleisin käytetty lipputuote on kertalippu, jota 64 % käyttää yleensä matkustaessaan joukkoliikenteellä. 20 % vastaajista ilmoitta käyttävänsä 30 päivän kausilippua ja 12 % arvolippua. KÄYTTÖUSEUS Päivittäin tai lähes päivittäin Muutaman kerran viikossa Työ-, koulu- tai opiskelumatkat Asiointimatkat Vapaa-ajan matkat Liityntäliikenne (kaukoliikenteeseen, junaan) 26 % 3 % 1 % 1 % 8 % 8 % 6 % 2 % Kerran viikossa 1 % 5 % 3 % 1 % Muutaman kerran kuukaudessa 9 % 9 % 12 % 6 % Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 19 % 19 % 39 % 32 % En koskaan 37 % 55 % 38 % 58 % n=257 n=237 n=237 n= henkilöä eli 15 % kaikista vastaajista ei käytä lainkaan joukkoliikennettä Joukkoliikenteessä esiintyvät puutteet ja joukkoliikenteen kehittäminen Joukkoliikenteen vuorotarjonta koetaan pääsääntöisesti kohtuullisen heikoksi. Vastanneista 37 % pitää yleisimmin kulkemansa yhteysvälin vuorotarjontaa heikkona. Noin 40 % kokee vuorotarjonnan olevan kohtalainen tai välttävä. Kerran viikossa tai usemmin joukkoliikennettä käyttävistä 47 % kokevat vuorotarjonnan hyväksi tai kohtalaiseksi. Harvoin tai ei lainkaan joukkoliikennettä käyttävien osalta vastaava luku on 38 %. 37% 22% 15% 26% Hyvä Kohtalainen Välttävä Heikko Vuoromäärää koskevien muutoksien osalta arkivuorojen lisääminen koettiin tärkeämmäksi kuin lauantai- ja kesävuorojen lisääminen. Erot eivät kuitenkaan olleet merkittäviä vaan vastaukset jakaantuvat melko tasaisesti. Vuoromäärää koskevien muutoksien tärkeys Kesällä ajettavien vuorojen Lauantaivuorojen lisääminen Arki-iltavuorojen lisääminen Arkipäivävuorojen lisääminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tärkein Vähiten tärkeä

15 12 Muutoksien vaikutus joukkoliikenteen houkuttelevuuteen Vaihtoyhteyksien parantaminen Vuorojen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantaminen Informaation (reitit, aikataulut, liput) lisääminen ja saatavuuden parantaminen Esteettömyyden parantaminen Suoremmat ja nopeammat yhteydet Joukkoliikenteen reittien lisääminen Lippuhintojen laskeminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei merkitystä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta merkittävimmiksi kehittämistoimenpiteiksi koettiin joukkoliikenteen reittien lisääminen sekä informaation lisääminen ja saatavuuden parantaminen. Vähiten merkittäväksi muutokseksi koettiin esteettömyyden parantaminen. Kyselyn vastauksia tarkasteltiin myös kahdessa vastausryhmässä, joista toisen muodostivat kerran viikossa tai useammin joukkoliikennettä käyttävät ja toisen harvoin tai ei lainkaan joukkoliikennettä käyttävät. Kyselyryhmien muodostaminen ei kuitenkaan vaikuttanut vastauksien jakautumiseen merkittävästi. Kyselyssä selvitettiin avokysymysten avulla tarkemmin keskeisimpiä yhteyspuutteita. Lisäksi kerättiin kehittämisehdotuksia ja oli mahdollisuus antaa yleistä palautetta alueen joukkoliikenteeseen liittyen. Avokysymysten tarkemmasta analysoinnista vastaa Kajaanin kaupunki. Koko kysely avokysymyksineen on koottu erilliseen tietokantaan. 4.2 Palveluliikennekyselyn tulokset Palveluliikennekyselyyn saatiin yhteensä 22 vastausta. Kyselyyn oli mahdollista vastata ainoastaan sähköisesti ja tämä saattoi vaikuttaa vastausten vähäiseen määrään. Vastaajista 41 % oli vuotiaita, 41 % vuotiaita ja 18 % yli 75-vuotiaita. Reilu kolmannes vastaajista käyttävät palvelubussia muutaman kerran viikossa. 23 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä palvelubussia lainkaan. Vastaajista 55 % kokee, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa palveluliikenteestä. Vastaajat kokevat kotiin jaetun esitteen sekä lehdet parhaaksi tavaksi saada ajankohtaista tietoa palveluliikenteestä. Palveluliikenteen käyttäjien matkat suuntautuvat pääsääntöisesti keskustaan (keskikaupunki, Prisma, Lehtikangas, keskussairaala). Sopivimpia asiointipäiviä kysyttäessä kaikki arkipäivät saivat melko tasaisesti kannatusta, mutta maanantai nousi suosituimmaksi päiväksi. Kyselyyn vastanneista suurin osa ei koe erillistä avustajaa tarpeelliseksi palveluliikenteessä. Lähes puolet vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että palveluliikenteen kuljettajan tulee auttaa asioinnissa tarpeen mukaan. Yli puolet palveluliikennekyselyyn vastanneista ovat käyttäneet myös kaupunkiliikenteen vuoroja asiointimatkoillaan. Useille vastanneista palveluliikenteen kuljettajan tarjoama apu on kuitenkin välttämätöntä, joten kaupunkiliikenteen käyttö on haastavaa.

16 13 5. PALVELUTASO Uusien palvelutasotavoitteiden määrittelyssä hyödynnetään vuonna 2015 valmistunutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta (Liikenneviraston ohjeita 31/2015). Palvelutason määrittelyssä on käytössä seitsemän luokkaa, joista valitaan alueen tarpeiden mukaan sopivimmat. Määrittelyohjeen mukaiset sanalliset kuvaukset palvelutasoluokista IV-VII: Palvelutasoluokka IV Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin, hyvät arjen yhteydet (myös viikonloppuliikennettä). Palvelutasoluokka V Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin. Vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin. Tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeita. Sunnuntailiikenne ei ole välttämätöntä. Yhteydet alueen keskuskaupunkeihin. Palvelutasoluokka VI Tarjotaan koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleismpiä opiskelu- ja työmatkayhteyksiä. Tavoitteena on, että pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä on säännöllisessä joukkoliikenteessä. Palvelutasoluokka VII Tarjotaan koulu ja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskeluja työmatka-yhteydet. Pääosa koulu- ja opiskelumatkoista on säännöllisessä joukkoliikenteessä. Taulukko 3. Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät (Liikennevirasto 31/2015) 5.1 Nykyinen palvelutaso Nykyisen liikennetarjonnan perusteella palvelutasoluokat IV-VII ovat realistisia Kajaanin alueella. Palvelutasoluokassa IV määrälliset palvelutasotekijät nousevat jo melko korkeiksi (ruuhka-aikana vuoroväli 30 min, lisäksi sunnuntailiikennettä). Kuitenkin nykytarjonnalla linja 1 täyttää myös luokan IV tavoitteet sunnuntailiikennettä lukuunottamatta. Muilla linjoilla ei ole viikonloppu eikä kesäliikennettä, joten muulla paikallisliikennealueella nykyinen palvelutaso täyttää pääsääntöisesti luokan VI kriteerit. Palvelubussi Pikku-Pete täydentää kaupunkiliikenteen tarjontaa ja tarjoaa asiointimahdollisuuksia mm. koulujen loma-aikoina, jolloin kaupunkiliikenteen tarjonta on heikkoa. Paikallisliikennealueen ulkopuolella joukkoliikenne painottuu vahvasti valtateiden suuntaisille yhteysväleille. Yhteysväleillä Jormua-Kuluntalahti-Kajaani sekä Mainua-Kajaani nykyinen palvelutaso täyttää luokan V kriteerit. Palvelutasoluokan VI kriteerit täyttyvät koulupäivinä yhteysvälillä Vuolijoki-Otanmäki-Kajaani.

17 Palvelutasotavoitteet Kajaanin palvelutasotavoitteita asetettaessa sovelletaan hieman liikenneviraston asettamia suosituksia ja sunnuntailiikenne jätetään kriteeristön ulkopuolelle. Alemmilla palvelutasoluokilla (VI ja VII) liikennöintiajan kriteeri koskee ainoastaan koulupäiviä. Kesäliikenteelle määritetään palvelutasotavoite ainoastaan IV luokan osalta. Taulukko 4. Kajaanin joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotavoitteet Liikennöintiaika Vuorotiheys (min) Liikennöintiaika Vuorotiheys (min) TALVILIIKENNE IV V VI VII Ma-pe / Koulup. (VI ja VII) Lauantai 9:00 18:00 Ma-pe ruuhka (n. klo 7-9 ja 15-17) Ma-pe / Koulup. (VI ja VII) Lauantai 60 7:00 20:00 7:00 18:00 8:00 17:00 8:00 16:00 Tarpeen mukaan Tarpeen mukaan Tarpeen mukaan, 3-5 vuoroa/suunta Tarpeen mukaan, 1-2 vuoroa/suunta KESÄLIIKENNE IV V VI VII Ma-pe 7:00 20:00 Ma-pe 60 Kuva 9. Kajaanin keskusta-alueen palvelutasotavoitteet ja nykyinen joukkoliikenteen reitistö

18 15 Kajaanin kaupunkiliikennealueen palvelutasotavoitteet asettuvat luokkiin IV-VI. Korkeimpaan luokkaan IV kuuluu pääsääntöisesti nykyisen linjan 1 vaikutusalue. Luokka IV asetetaan tavoitteeksi myös valtatien 5 varressa keskustan pohjoispuolella sijaitseville alueille, sillä Komiahon, Teppanan ja Kätön länsiosaa palvelee kaupunkiliikenteen lisäksi useat pitkänmatkaiset joukkoliikennevuorot. Luokkaan V kuuluu pääsääntöisesti muu keskustan alue. Osa keskustan laitaalueista sekä Hetteenmäki ja Nakertaja kuuluvat palvelutasoluokkaan VI. Myös muulla kaupunkiliikenteen toiminta-alueella palvelutasotavoitteeksi asetetaan luokka VI. Otanmäen ja Vuolijoen taajamien palvelutasotavoitteeksi asetetaan luokka VI. Joukkoliikennetarjonta perustuu nykyisellään kaupungin hankkimaan seutuliikenteeseen sekä muutamiin markkinaehtoisen liikenteen vuoroihin. Kuva 10. Otanmäen ja Vuolijoen taajamien palvelutasotavoitteet Kirkkoahon, Kuluntalahden sekä Paltaniemen taajamat kuuluvat kaupunkiliikenteen alueeseen. Kuluntalahden taajamaa palvelee lisäksi valtatietä 5 liikennöivät ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikennevuorot. Alueiden palvelutasotavoite asettuu luokkaan VI lukuun ottamatta Jormua- Kuluntalahti-Kajaani -yhteysväliä (valtatie 5-Vanha Viitostie), jonka palvelutasotavoitteeksi asetetaan luokka V.

19 16 Kuva 11. Palvelutasotavoitteet haja-alueilla Haja-alueilla valtatieverkon ulkopuolella (Vuolijoen suuntaa lukuun ottamatta) joukkoliikennetarjonta perustuu vahvasti koulukuljetuksiin. Kuvassa 11 on esitetty tieverkkoon pohjautuen koko Kajaanin alueen palvelutasotavoitteet. Kajaanin keskustan osalta tarkemmat palvelutasotavoitteet on esitetty kuvassa 9. Haja-alueiden osalta palvelutasotavoitteet on asetettu niille yhteyksille, joilla liikennöi ELYkeskuksen tai Kajaanin kaupungin hankkimia avoimia joukkoliikennevuoroja. Täysin koulukuljetuksiin pohjautuvien yhteyksien palvelutasotavoitteeksi on asetettu luokka VII. Palvelutasotavoitteiden ulkopuolelle jäävien alueiden liikennetarjonta perustuu lakisääteisiin kuljetuksiin. Tavoitteena on, että koulukuljetukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan avoimena joukkoliikenteenä. Avoimien koulukuljetusvuorojen myötä palvelutaso nousee helposti luokkaan VII.

20 17 6. KEHITTÄMISESITYKSET Joukkoliikenteen rahoitus tulee kaupungin mukaan lähivuosina pysymään nykyisellä tasolla, joten joukkoliikennettä on kehitettävä nykyisten resurssien puitteissa. Joukkoliikenteen tarjonnan ylläpitämiseksi/parantamiseksi on joukkoliikenne suunniteltava mahdollisimman kustannustehokkaasti ja pyrittävä lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta uusien käyttäjien saamiseksi. 6.1 Kaupunkiliikenne Cityliikenne täydentämään kaupunkiliikennettä Kajaanin kaupunkiliikenteen kehittämisessä vaihtoehto voisi olla perinteisen paikallisliikenteen ja palveluliikenteen väliin asettuva ns. cityliikenne. Matalalattiaisella ja paikallisliikennettä pienemmällä kalustolla ajettava liikenne palvelisi erityisesti keskusta-alueen tarpeita. Pienempi kalusto soveltuisi todella hyvin mm. asiointiliikennettä palveleville vuoroille sekä alueille, joilla käyttäjämäärät ovat vähäisempiä. Cityliikenteen avulla voitaisiin myös laajentaa lauantain liikennetarjontaa tarpeen mukaan. SHL -kuljetuksia sekä osa VPL -kuljetuksista olisi mahdollista ohjata cityliikenteeseen, mikäli kalusto määritellään riittävän esteettömäksi. Uudistuvan kaupunkiliikenteen sekä cityliikenteen aktiivisella markkinoinnilla ja "brändäyksellä" olisi mahdollista saavuttaa uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Nykyisellään palveluliikenteen käyttäjämäärät ovat vähentyneet, vaikka liikkumispalveluita tarvitsevien iäkkäämpien käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti. Uudet potentiaaliset käyttäjät olisikin tärkeää saada avoimen joukkoliikenteen käyttäjiksi. Cityliikenne on myös palveluliikennettä houkuttelevampi vaihtoehto nuoremmille käyttäjille. Palveluliikenteen rooli ja VPL -matkojen toteutustapa Kajaanin palveluliikenteen järjestämiskustannukset ovat nousseet viidessä vuodessa 15 %. Palveluliikenteen seurantatietojen mukaan matkamäärät ovat kuitenkin vähentyneet lähes 17 %. Tilastojen mukaan palveluliikenteen matkamäärät ovat vähentyneet erityisesti VPL-asiakkaiden osalta muutamassa vuodessa palveluliikenteellä hoidettavien VPL-matkojen määrä on tippunut kolmannekseen aikaisemmasta ( matkaa/vuosi). Ottaen huomioon, että palvelua tarvitsevien määrä on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta, on kehityssuunta huolestuttava. Kun VPL -kuljetuksia ei kyetä ohjaamaan palveluliikenteeseen, realisoituu jatkuvasti kasvava kuljetustarve kalliiden erilliskuljetusten muodossa. Syyt palveluliikenteen matkamäärien merkittävään vähenemiseen kuljetuspalveluasiakkaiden keskuudessa olisi selvitettävä tarkkaan. Lisäksi olisi mietittävä keinovalikoima tilanteen korjaamiseksi. Ovatko kerätyt tilastotiedot luotettavia ja kirjautuneet oikeaan liikkujaryhmään (osa kulkenee matkansa kaupungin eläkeläiskortilla)? Onko kuljetuksia ohjattu palveluliikenteeseen tarpeeksi tehokkaasti? Onko nykyinen kuljetusten yhdistelytapa toimiva? Voitaisiinko kuljetuspalveluasiakkaiden liikkumisenohjauksella ohjata asiakkaat käyttämään avoimen joukkoliikenteen palveluja? Voidaanko palveluliikennettä kehittää palvelemaan VPL-kuljetusten tarpeita vastaavaksi, vai onko joku muu kuljetusten järjestämistapa kustannustehokkaampi? Kuinka suuri osa kuljetuspalvelujen käyttäjistä pystyisi taksin sijasta käyttämään esteetöntä julkista joukkoliikennettä (esim. cityliikenne)? Lauantailiikenne Nykyisellään lauantailiikenteen käyttäjämärät ovat jääneet melko alhaisiksi. Lauantailiikenne sekä mahdollisesti myös kesäajan liikenne on hyvä ottaa tarkempaan tarkasteluun esimerkiksi palveluliikenteen kehittämisen yhteydessä.

21 Haja-alueiden liikennetarjonta Kutsuohjattu liikenne Haja-alueiden liikennetarjontaa olisi mahdollista täydentää kutsuohjatulla liikenteellä niillä alueilla, joilta ei tule koululaisia. Tällaisia alueita olisivat: Kuusirannan, Käkisaaren ja Kivijärven alue Oulujärven rannalla Vuolijoella Saviniemen, Hillerin alueet Jormualla Lahnasjärven alue Kutsuohjatun liikenteen kustannukset vuositasolla olisivat yhdelle alueelle/suunnalle noin (1 krt/vko, ympäri vuoden). Hintaan vaikuttaa mm. se, mistä päin kuntaa asiointitaksit ko. vuoroja hoitavat. Palvelu edesauttaisi osaltaan kotona selviytymistä ja niillä olisi näin välillisiä hyötyjä perusturvan kustannuksiin. Kuljetuspalveluiden avaaminen muille matkustajille (MATKA -hankkeen loppuraportti 11/2916) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) on toteuttanut yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kainuun kuntien kanssa Maaseudun tuetut liikkumispalvelut kaikkien käyttöön (MATKA) -hankkeen. MATKA-hankkeen tavoitteena oli tehostaa julkisesti rahoitettujen liikkumispalveluiden käyttöä Kainuussa: SOTEn kuljetuksien yhdisteleminen kuntien ja ELY-keskuksen hankkimaan liikenteeseen. Maaseudulla ajettavat, SOTEn korvaamat erilliset kuljetukset myös muiden niitä tarvitsevien käyttöön. Pitkän aikavälin tavoitetila olisi, että kaikki julkisella rahalla hankitut kuljetuspalvelut maaseudulla ovat soveltuvin osin kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Tällöin kuljetuspalveluista on olemassa avoin tieto niitä tarvitsevien hyödynnettävä. Osana MATKA-hanketta kokeiluluontoisesti avattiin Kainuun soten tilaamat kimppataksipalvelut myös itse maksaville asiakkaille. Lisäksi avattiin valikoituja koulukuljetusreittejä myös muille matkustajille ja soten kuljetusyhdistelyn piiriin. Toisin kuin soten kimppataksikyydit, kouluautot eivät tee poikkeamia reiteiltä. MATKA-hankkeen aikana on kerätty hyvää kokemusta ja tietoa soten matkojen sekä myös koulukuljetusten avaamisesta muille matkustajille. Kuljetusten avaamisella voidaan tarjota liikkumispalveluita erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole avointa joukkoliikennettä. Hankkeen loppuraportin mukaisesti muutosten vakiinnuttaminen vie aikaa ja tarvitaan tiedottamisen lisäämistä sekä järjestelmäkehitystä toiminnan tehostamiseksi ja laajentamiseksi.

22 19 Työmatkaliikenne Kajaani-Otanmäki-Kajaani Työn aikana nousi esiin työmatkayhteys Kajaani-Otanmäki-Kajaani. Transtechin tehdas Otanmäellä on merkittävä työnantaja ja työmatkaliikenteen tarpeesta keskusteltiin Transtechin edustajan kanssa. Alla on esitetty Transtechin kommentit asiaan liittyen. "Meillä ei etäisyys/sijainti/julkisten yhteyksien puute ole rajoittanut työvoiman saatavuutta. Kajaanin suunnasta kulkevat kiinteää työaikaa noudattavat työntekijät kulkevat kimppakyydeillä, joten ongelmia ei ole ollut. Ensi vuotta ajatellen henkilöstömäärämme pysyy suurin piirtein nykyisellään. Olemme syksyllä rekrytoineet paljon kiireapua, jotta saamme vanhat toimitukset ripeästi alta pois, ja voimme hyödyntää tätä resurssia myös uusien tilausten kanssa tarpeen mukaan. Emme usko, että yhteyksille saataisiin sellaisia matkustajamääriä (meidän tarpeisiin perustuen), että yhteys tulisi kannattavaksi. Koska yhteyden puute ei ole toimintaamme vaikuttanut, emme myöskään nyt ole valmiita siihen itse panostamaan rahallisesti. Olemme luonnollisesti mielellämme kuulolla asian suhteen, ja voimme mainostaa yhteyksiä työntekijöillemme, jos sellaisia päätetään perustaa." 6.3 Informaatio ja imago Työn aikana toteutetun asukaskyselyn perusteella informaation saatavuuteen ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Tiedot aikatauluista ovat saatavilla hajanaisesti (kaupunkiliikenne, palveluliikenne seutuliikenne, markkinaehtoinen liikenne), mikä vaikeuttaa kokonaistarjonnan selvittämistä. Aikataulujen kokoaminen yhteen paikkaan ja niiden sähköinen saatavuus (myös mobiililaitteet) parantaisivat matkustajan käyttökokemusta. Myös selkeää informaatiota lipputuotteista kaivataan nykyistä enemmän. Yleisesti joukkoliikenteen näkyvyyden lisääminen ja imagon parantaminen ovat merkittävässä osassa joukkoliikenteen käyttäjämäärän kasvattamiseksi. Joukkoliikenteen näkyvyyttä voi tehostaa muun muassa erilaisten markkinointikampanjoiden avulla (esim. autoton päivä, koulujen lomaviikot). Erilaisia kampanjoita järjestettäessä on tärkeää panostaa selkeään sekä houkuttelevaa tiedotukseen ja hyödyntää markkinoinnissa muun muassa sosiaalista mediaa. 6.4 Tiedonkeruu Tieto joukkoliikenteen matkustajamääristä helpottaa joukkoliikennesuunnittelua. Waltti -järjestelmän käyttöönotto on parantanut tiedon keruuta, mutta pysäkkikohtaisten nousijatietojen saamisessa on edelleen kehitettävää. Nousijatiedot olisi hyvä kerätä ja analysoida myös palveluliikenteestä. Matkustajamäärien ja nousijatietojen avulla voidaan muodostaa linjoille matkustajaprofiilit, joita voidaan hyödyntää linjastosuunnittelussa. Jatkossa kilpailutuksen yhteydessä kannattaa asettaa vaatimukseksi, että käytettävissä autoissa olisi paikantimet. Paikantimien avulla nousijatiedon keräämistä voidaan tehostaa ja lisäksi paikantimien avulla saadaan asiakkaille tarjottua reaaliaikaista aikataulutietoa.

23 LIITTEET 1. ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikennevuorot Kesä (Vallu 1/2017) 2. Linja 1 lauantailiikenteen nousumäärät 3. Kajaanin joukkoliikenne - asukaskysely 4. Kajaanin Palveluliikennekysely

24 Sopimustunnus Reitti Ajopäivät Lähtö Tulo KAUSI 40 Suomussalmi kk - Suomussalmi - Kajaani KÄYTTÖ Kajaani - Suomussalmi - Suomussalmi kk Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi - Suomussalmi kk KÄYTTÖ Suomussalmi - Kontiomäki - Kajaani Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi KÄYTTÖ Suomussalmi - Kajaani KÄYTTÖ Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi M-LSS KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ Suomussalmi kk - Suomussalmi - Kontiomäki - Kajaani 40 Suomussalmi kk - Suomussalmi - Kontiomäki - Kajaani 40 Suomussalmi kk - Suomussalmi - Kontiomäki - Kajaani SS L KESÄ 40 Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi - Suomussalmi kk 40 Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi - Suomussalmi kk 40 Kajaani - Kontiomäki - Suomussalmi - Suomussalmi kk SS L KESÄ KÄYTTÖ Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani KÄYTTÖ KÄYTTÖ Kajaani - Kontinjoki - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo 20 Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani 20 Kajaani - Kontinjoki - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo KÄYTTÖ Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani KESÄ KÄYTTÖ Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani KESÄ KÄYTTÖ Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo KÄYTTÖ Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo - Sumsa - Kuhmo M-LSS KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ KÄYTTÖ Kajaani - Kontinjoki - Sotkamo 22 Kuhmo - Sumsa - Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani 20 Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani 21 Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani 20 Kuhmo - Ontojoki - Sotkamo - Kontinjoki - Kajaani 30 Puolanka - Paltamo - Kuluntalahti - Kajaani 30 Puolanka - Paltamo - Kuluntalahti - Kajaani 30 Kajaani - Kuluntalahti - Paltamo 30 Kajaani - Kuluntalahti - Paltamo L L SS L KE/TA KESÄ 21 Sotkamo - Pohjavaara - Kajaani 22 Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo - Sumsa - Kuhmo 21 Kajaani - Pohjavaara - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo 20 Kajaani - Kontinjoki - Sotkamo 20 Kajaani - Kontinjoki - Sotkamo - Ontojoki - Kuhmo 30 Kajaani - Kuluntalahti - Paltamo - Puolanka 30 Kajaani - Kuluntalahti - Paltamo - Puolanka 30 Paltamo - Kuluntalahti - Kajaani 30 Paltamo - Kuluntalahti - Kajaani L L SS L KE/TA KESÄ KE/TA KESÄ KAJAANI - KUOPIO M-S IISALMI - KAJAANI M-S KAJAANI - SIILINJÄRVI - KUOPIO REITTI KUOPIO - SIILINJÄRVI - KAJAANI KUOPIO - KYS - KAJAANI - KAINUUN PRIKAATI SS KUOPIO - KAJAANI M-S KAJAANI-KUOPIO M-S REITTI KOKKOLA - KAJAANI SS KAJAANI - KOKKOLA SS KAJAANI - KUOPIO - JYVÄSKYLÄ M-LSS KAJAANI - KUOPIO - JYVÄSKYLÄ M-S REITTI JYVÄSKYLÄ - KUOPIO - KAJAANI M-LSS JYVÄSKYLÄ - KUOPIO - KAJAANI M-S KAJAANI - KUOPIO M-L KUOPIO - KAJAANI M-L REITTI KUUSAMO - KAJAANI KESÄ KAJAANI - KAJAANI RAS - KUUSAMO KESÄ KAJAANI-JUUKA-JOENSUU-T PKKS L KAJAANI-JUUKA-JOENSUU S S REITTI JOENSUU-NURMES-SOTKAMO-KAJAANI S JOENSUU-NURMES-KAJAANI M-S M-S KAJAANI-JUUKA-JOENSUU-T PKKS KESÄ OULU - KAJAANI - NURMES - JUUKA - JOENSUU M-L OULU - KAJAANI - SOTKAMO - NURMES - LIEKSA - JOENSUU M-S OULU - RANTSILA - VUOLIJOKI - KAJAANI - KAINUUN PRIKAATI SS OULU - KAJAANI - KAINUUN PRIKAATI SS REITTI KAJAANI - VUOLIJOKI - RANTSILA - OULU P KAJAANI - OULU SS JOENSUU - JUUKA - NURMES - SOTKAMO - KAJAANI - OULU M-L JOENSUU - JUUKA - NURMES - SOTKAMO - KAJAANI - OULU M-L KAJAANI - VUOLIJOKI - VAALA - OULU SS KAJAANI - OULU REITTI KAJAANI - OULU OULU - KAJAANI OULU - KAJAANI KESÄ REITTI KUHMO-ONTOJOKI-SOTKAMO-VUOKATTI-EEVALA-KAJAANI SS KAJAANI-EEVALA-VUOKATTI-SOTKAMO-ONTOJOKI-KUHMO SS LIITE 1

25 LIITE 2

26 LIITE 3

27 LIITE 3

28 LIITE 3

29 LIITE 4

30 LIITE 4

31