Valkontie (seututie 178) välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa ALUEVARAUS- SUUNNITELMA. Loviisan kaupunki

Transkriptio

1 Valkontie (seututie 178) välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa ALUEVARAUS- SUUNNITELMA Loviisan kaupunki Marraskuu 2009

2 ALKUSANAT Seututien 178 eli Valkontien aluevaraussuunnitelma on tehty palvelemaan Loviisan Harmaakallion uuden asuinalueen asemakaavatyötä. Harmaakallion alue rajautuu itäpuolella Valkontiehen ja alueen sisäänajoliittymät tulevat olemaan Valkontiellä Solvikintien liittymä sekä Petaksentien liittymä, johon rakennetaan Harmaakallion alueelta neljäs haara, Harmaakallionkatu. Aluevaraussuunnitelmassa esitetyt tie-, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt on suunniteltu uuden asuinalueen tarpeet huomioon ottaen. Uusien järjestelyjen myötä Valkontien luonne muuttuu maantiemäisestä ohikulkuväylästä taajamamaisemmaksi sisääntuloväyläksi. Työn tilaajana on ollut Loviisan kaupunki. Aluevaraussuunnitelma on tehty konsulttityönä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä syksyn 2009 aikana. Suunnittelujaksolta laadittiin myös erillinen meluselvitys. Työryhmään ovat kuuluneet: Hannu Backman, Loviisan kaupunki Yrjö Meltaus, Loviisan kaupunki Maaria Mäntysaari, Loviisan kaupunki Hannu Palmén, Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Juha Vehmas, A-Insinöörit Suunnittelu Oy (projektipäällikkö) Jarmo Mikkonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy (pääsuunnittelija) Laura Knuuttila, A-Insinöörit Suunnittelu Oy (liikennetarkastelut) Konsultilla työhön ovat lisäksi osallistuneet Juha-Matti Siipola (tekninen avustaja) ja Jari Kuittinen (maastomalli).

3 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 3 (15) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualue Liittyminen muuhun suunnitteluun Maankäyttö ja ympäristö Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Liikenneturvallisuus Maaperä ja pohjaolosuhteet Tavoitteet N RATKAISUT Seututie Petaksentien kiertoliittymä Solvikintien kiertoliittymä Valkontien kevyen liikenteen väylä VAIKUTUKSET Liittymien liikenteellinen toimivuus Kevyen liikenteen väylien palvelutaso Liikenneturvallisuus Ympäristö ja maisema Liikennemelu Rakentamiskustannukset JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 15

4 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 4 (15) 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualue Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue käsittää kilometrin pituisen osuuden Valkontietä (seututie 178) Loviisan kaupungissa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Petaksentien liittymään ja etelässä Solvikintien ja Antinkyläntien liittymään. Ko. liittymäalueet sisältyvät suunnittelualueeseen sekä lisäksi Valkontie etelään niin pitkälle kuin erillisessä meluselvityksessä todetaan meluntorjuntatarvetta Antinkylän nykyisen asutuksen kohdalla. Petaksentien liittymä tuleva Harmaakallionkatu tuleva Harmaakallion asuinalue Solvikintien liittymä Kuva 1. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäissä sijaitsevat liittymät Valkontiellä ja kaavoitettava Harmaakallion asuinalue.

5 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 5 (15) 1.2 Liittyminen muuhun suunnitteluun Valkontien länsipuolelle sijoittuvalle, nykyään lähes rakentamattomalle Harmaakallion alueelle ollaan kaavoittamassa asuinaluetta noin 4400 asukkaalle. Aluevaraussuunnitelmassa suunniteltavat toimenpiteet liittyvät kiinteästi Harmaakallion alueen kehittämiseen. Petaksentien liittymään tullaan rakentamaan neljäs haara, Harmaakallionkatu, joka on Harmaakallion alueen tärkein sisääntulokatu. Autoliikenteen järjestelyjen lisäksi myös kevyen liikenteen järjestelyjen lähtökohtana ovat uuden maankäytön tarpeet. Aluevaraussuunnitelmassa on määritetty tiejärjestelyjen vaatimat tilatarpeet sekä niiden ja näkemävaatimusten avulla Valkontien liikennealueen ja liittymien sivuhaarojen katualueen rajat Harmaakallion asemakaavatyötä ja Rauhalan puolen kaavamuutoksia varten. 1.3 Maankäyttö ja ympäristö Valkontien länsipuolelle sijoittuva Harmaakallion alue on nykyään lähes rakentamatonta, kivikkoista metsämaastoa. Harmaakallion alueen kohdalla, Valkontien itäpuolella on olemassa olevat Rauhalan ja Antinkylän asuinalueet, joille kuljetaan katuverkon kautta. Asemakaavoitettu alue kattaa Valkontien itäpuolella Rauhalan ja Antinkylän asuinalueet. Harmaakallion pohjoispuolella on Pankkiirintien alueen länsilaidalla teollisuudelle kaavoitettua aluetta sekä Valkontien varressa kaupallisten palvelujen sekä palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelujakso sijoittuu Petaksentien liittymän kerrostalojen jälkeen metsäiseen ympäristöön, vaikka Rauhalan puolella pientaloasutus on suhteellisen lähellä kapean metsäkaistaleen takana. Asuinrakennuksia ei juuri näy tielle ja yleisilme on hyvin maantiemäinen. Solvikintien liittymän eteläpuolella avautuu laaja peltoaukea. Antinkylän- Haravankylän pellot ovat seudun vanhinta viljelysaluetta ja ne on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Suunnittelujakson puolivälissä Harmaakallion puolella lähellä Valkontien leikkausluiskaa on rauhoitettu käärmekuusi. 1.4 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Liittymät Suunnittelualueen liittymät (Petaksentie ja Solvikintie) ovat nykytilanteessa avoimia tasoliittymiä, joissa Valkontie on pääsuunta ja sivusuunnilla on stop-merkit. Liittymissä ei ole suojateitä, vaikka molempien liittymien yhteydessä on linja-autopysäkit. Petaksentien liittymän (kuva 2) kohdalla on 50 km/h nopeusrajoitus, eteläisempi Solvikintien ja Antinkyläntien liittymä (kuva 3) sijaitsee siis 80 km/h nopeusrajoitusalueella. Molemmat liittymät on valaistu.

6 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa Kuva 2. Petaksentien liittymä pohjoisesta päin kuvattuna. Kuva 3. Solvikintien ja Antinkyläntien liittymä pohjoisesta Valkon suuntaan kuvattuna. 6 (15)

7 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 7 (15) Seututie 178 eli Valkontie Valkontie on yksiajoratainen tie, jonka poikkileikkaus on 10,5/7,5 m. Tie on valaistu koko suunnitteluosuudella. Valkontie kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitteihin, mikä edellyttää 7x7 m vapaata tilaa Valkontiellä. Valkontien nopeusrajoitus on suunnittelualueen pohjoisosassa 50 km/h Petaksentien liittymän eteläpuolelle asti. Petaksentien liittymän eteläpuolella nopeusrajoitus on 80 km/h. Nopeusrajoitus on asetettu nykyisen maankäytön mukaan, sillä nykytilanteessa Valkontien länsipuoli on rakentumatonta metsämaastoa. Valkontien itäpuolella on pientaloasutusta, ja sinne ajetaan katuverkon kautta. 1.5 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Valkontien liikennemäärä nykytilanteessa on Tiehallinnon tierekisteritietojen mukaan 3200 ajon./vrk (KVL2009) ja raskaan liikenteen osuus 9 %. Raskas liikenne suuntautuu pääasiassa Valkontien eteläpäässä sijaitsevalle Valkon satama-alueelle. Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät on laskettu molemmissa liittymissä keskiviikkona ja niistä poimitut iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvissa 2 ja 4. Petaksentien liittymässä iltahuipputunti ajoittui klo , Solvikintien liittymässä klo Molemmissa liittymissä selvästi suurin liikennevirta on Valkontien suunnassa. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 tehtiin Itä-Uudenmaan seututieluokkaisten teiden yleisen kasvuennusteen ja Harmaakallion asuntoalueen synnyttämän liikennetuotosarvion perusteella. Seututieluokkaisten teiden kasvuennuste vuodesta 2009 vuoteen 2030 on noin 28 % (Tulevaisuuden näkymiä 3/2007, Tiehallinto). Harmaakallion asuntoalueen synnyttämä liikenne arvioitiin matkatuotosten perusteella lähtökohtana 4400 asukasta. Matkatuotokset laskettiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (YM 27/2008) mukaisesti asukkaan asuntoalue synnyttää Loviisan tyyppisen kaupungin taajamassa noin matkaa vuorokaudessa. Näistä arviolta 59 % tehdään henkilöautolla, jolloin autoliikennettä syntyy 4300 ajon./vrk. Iltahuipputunnin aikaan asuntoalueelle eli kotiin saapuvien osuus keskimääräisestä vuorokausiliikennemäärästä (KVL) on 10,7 % ja alueelta lähtevien osuus 5,2 %. (YM 27/2008) Asuntoalueen liikenteestä 80 % on arvioitu ajavan Petaksentien (Harmaakalliokadun) liittymän kautta ja 20 % Solvikintien liittymän kautta. Petaksentien liittymässä 90 % ja Solvikintien liittymässä 80 % Harmaakallion liikenteestä on oletettu suuntautuvan pohjoiseen/pohjoisesta. Em. lähtökohdista määritetty vuoden 2030 iltahuipputunnin liikenneennuste liittymittäin on esitetty kuvissa 3 ja 5.

8 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 8 (15) Kuvat 2-3. Iltahuipputunnin liikennemäärät Petaksentien ja Valkontien liittymässä nykytilanteessa (laskettu klo ) ja ennustevuonna Kuvat 4-5. Iltahuipputunnin liikennemäärät Solvikintien, Antinkyläntien ja Valkontien liittymässä nykytilanteessa (laskettu klo ) ja ennustevuonna Liikenneturvallisuus Suunnitteluosuudella on vuosina tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut omaisuusvahinkoihin johtanut hirvieläinonnettomuus. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Onnettomuusriski on kuitenkin korostunut molemmissa Stop-merkillä varustetuissa katuliittymissä - etenkin Solvikintien liittymässä, missä Valkontien nopeusrajoitus on 80 km/h ja ajonopeudet maaseutumaiseksi koetussa ympäristössä ja alamäessä vieläkin suurempia. Erityisen riskin muodostavat Solvikintien asutuksen ja Harmaakallion hyvien ulkoilumaastojen tuottamat kevyen liikenteen tienylitykset. Jakson puolivälissä Kaskenkujan kohdalla polku Valkontien molemmin puolin kertoo ylitystarpeesta.

9 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 9 (15) 1.7 Maaperä ja pohjaolosuhteet Petaksentien liittymä sijaitsee mäkien välisessä notkelmassa. Pehmeiden maakerrosten vuoksi tulee liittymässä varautua osittaiseen massanvaihtoon (kuva 6). Pohjaolosuhteet tarkennetaan tiesuunnittelun yhteydessä tehtävillä pohjatutkimuksilla. Solvikintien ja Antinkyläntien liittymä sijaitsee kivisellä moreenimäellä, missä tiivis pohjamaa alkaa heti pintamaan alapuolelta. Maaperän kivisyyteen tulee varautua. 1.8 Tavoitteet Aluevaraussuunnitelmassa suunnitellaan yleissuunnitelmatarkkuudella Petaksentien ja Solvikintien liittymien kiertoliittymäjärjestelyt sekä niihin liittyvät linja-autopysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyt. Kiertoliittymien väliselle osuudelle suunnitellaan myös kevyen liikenteen väylä. Suunnitelman perusteella määritetään Harmaakallion asemakaavatyötä varten uusien liikennejärjestelyjen tilanvaraustarpeet ja kaavarajat. Tavoitteena on selvittää järjestelyt, joilla autoliikenteen sujuvuus sekä kevyen liikenteen yhteyksien kattavuus ja turvallisuus voidaan turvata erityisesti Harmaakallion asuinalueen kehittyessä. Sekä Petaksentien että Solvikintien nykyisten avointen liittymien rooli tulee muuttumaan selvästi nykytilanteesta, kun niistä tulee uuden asuinalueen tärkeimmät sisääntuloliittymät ja porttikohdat. Kevyen liikenteen määrät alueella tulevat kasvamaan merkittävästi nykytilanteesta. Kuva 6. Harmaakallionkadun liittymähaaran kohdalla on varauduttava pieneen massanvaihtoon.

10 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 10 (15) 2 N RATKAISUT 2.1 Seututie Maankäytön kehittymisen ja sen johdosta lisääntyvän liikenteen myötä Valkontien liittymät suunnittelualueella muutetaan kiertoliittymiksi. 50 km/h nopeusrajoitusta jatketaan Petaksentien liittymän eteläpuolelta Solvikintien liittymän eteläpuolelle asti. Samalle osuudelle jatketaan nykyistä valaistusta tien itäpuolelle, mihin kevyen liikenteen väyläkin on suunniteltu. Jo ennen kiertoliittymien rakentamista ko. jakson nopeusrajoitus esitetään liikenneturvallisuussyistä mahdollisimman pian laskettavaksi 80 km/h 60 km/h:iin. Kiertoliittymiä ja sen tulohaaroja lukuun ottamatta seututie pysyy muutoin nykyisellään. 2.2 Petaksentien kiertoliittymä Petaksentien nykyään kolmihaaraiseen liittymään lisätään Harmaakallion alueelta neljäs haara, Harmaakallionkatu, joka tulee olemaan uuden asuinalueen tärkein yhteys Valkontielle. Rakennettavan kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi d on mitoitettu 28 m. 1. toteutusvaihe (liite 1.1): Kevyt liikenne ylittää Valkontien tasossa liittymän pohjoispuolen suojatien kautta, mikä on Petaksentien nykyisen kevyen liikenteen reitin jatkeella. Toinen suojatieylitys tulee Petaksentien liittymähaaralle, kun seututien varren kevyen liikenteen pääreittiä jatketaan etelään Valkon suuntaan. Petaksentien puoleinen pysäkki säilyy nykyisellä paikallaan, mutta rakennetaan suunnitteluohjeiden tyypin A2 mukaisena ja korotetulla odotustilalla varustettuna. Harmaakallion puolella pysäkkipaikka siirretään liittymän pohjoispuolelle em. uuden kevyen liikenteen reitin yhteyteen. Harmaakallion puolella alueen kevyen liikenteen pääreitti esitetään toteutettavaksi 4,5 leveänä eroteltuna väylänä, jossa sekä jalankulku- että pyöräkaistan leveys on 2,0 m ja niiden kivetyn välikaistan leveys 0,5 metriä. 2. toteutusvaihe (liitteet ): Valkontien ylittävä suojatie korvataan hyötykorkeudeltaan 2,8 m korkealla alikulkukäytävällä. Pysäkkiyhteydet sekä myös Valkontien kevyen liikenteen väylä Petaksentien pohjoispuolella on rakennettava tällöin uuteen paikkaan. Sillaksi esitetään vinojalkaista kehää, jonka leveys on yläreunastaan 6,0 m ja alareunastaan 8,2 m. 2.3 Solvikintien kiertoliittymä Myös toinen Harmaakallion asuinalueen pääliittymä Valkontiellä, Solvikintien/ Antinkyläntien liittymä rakennetaan kiertoliittymäksi, jonka keskisaarekkeen halkaisija d on 28 m (liite 1.3). Kaikki liittymähaarat varustetaan suojateillä. Valkontien varressa kevyen liikenteen väylä tulee tien itäpuolelle. Antinkyläntien eteläreunassa oleva erillinen kevyen liikenteen väylä jatkuu pääreittinä myös Solvikintien eteläreunassa, missä sen leveydeksi esitetään 4,5 m. Ko. kevyen liikenteen laatukäytävä toimii Harmaakallion alueen reitistön runkona jatkuen yhtenäisenä pohjoiseen Harmaakallionkadulle ja edelleen Petaksentien kiertoliittymään asti. Lisäksi Solvikintien pohjoisreunaan esitetään 3,5 m leveää yhdistettyä kevyen liikenteen väylää, joka niin ikään jatkuu Harmaakallion asuinalueen läpi Harmaakallionkadun varressa pohjoiseen.

11 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 11 (15) Valkontien linja-autopysäkit (tyyppi A2) on sijoitettu perinteisesti liittymän jälkeen ja asiallisilla korotetuilla odotustiloilla varustettuina. Kulkuyhteydet on erotettu ajoradasta välikaistalla. Erillisessä meluselvityksessä todettiin meluntorjuntatarve Antinkylän asutuksen kohdalla. Kiertoliittymästä etelään on esitetty 1,1 m korkeaa melukaidetta noin 250 m matkalle ajoradan itäreunaan. 2.4 Valkontien kevyen liikenteen väylä Seututien itäreunaan on suunniteltu tarveselvityksessä esitetty erillinen yhdistetty kevyen liikenteen väylä (kuva 7). Väylän päällysteleveys on 3,5 m ja välikaistan leveys ajorataan 5,0 m. Tasaus noudattelee pääpiirteissään viereisen seututien tasausta, mutta on hieman parempi, sillä mäen korkeimmilla kohdilla (plv ) kevyen liikenteen väylä on tasattu alemmaksi kuin maantie (liitteet ). Kuva 7. Valkontiestä 5,0 m leveällä välikaistalla erotettava kevyen liikenteen väylä on suunniteltu tien itäreunaan nykyisen väylän jatkeelta kuvan Antinkyläntien liittymään (kuvassa oikealla).

12 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 12 (15) 3 VAIKUTUKSET 3.1 Liittymien liikenteellinen toimivuus Toimivuustarkastelut on tehty nykyisten tasoliittymien osalta Synchro/SimTraffic 7 - ohjelmistolla ja ennustetilanteen kiertoliittymien osalta kiertoliittymien toimivuus- ja välityskykytarkasteluihin tarkoitetulla DanKap 2.3 -ohjelmalla. Toimivuustarkastelujen tulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty palvelutasoluokat tulosuunnittain nykytilanteessa sekä ennustevuonna Ennustetilanteessa molemmat liittymät ovat yksikaistaisia kiertoliittymiä. Petaksentien ja Valkontien liittymä toimii nykytilanteessa avoimena liittymänä palvelutasolla A eli erittäin hyvä. Ennustevuonna 2030, kun Harmaakallion alue on rakennettu, liittymä on rakennettu kiertoliittymäksi ja liittymän neljäntenä haarana on asuinalueelle johtava Harmaakallionkatu, liittymä toimii palvelutasolla C eli tyydyttävä iltahuipputunnin aikaan. Ennustetilanteen liikenne edellyttää toimenpiteitä liittymässä neljännen haaran lisäksi, sillä tavallisena nelihaaraisena tasoliittymänä liittymän palvelutaso olisi F eli erittäin huono. Ongelmaksi muodostuisivat sivusuuntien pitkät viivytykset. Taulukko 1. Petaksentien ja Valkontien liittymän toimivuus nykytilanteessa tavallisena tasoliittymänä ja ennustevuonna 2030 yksikaistaisena kiertoliittymänä.. Kanavoimaton Kiertoliittymä tasoliittymä 2009 iht 2030 iht Valkontie, pohjoinen A C Petaksentie A A Valkontie, etelä A A Harmaakallionkatu - A Palvelutasoluokat A erittäin hyvä B hyvä C tyydyttävä D välttävä E huono F erittäin huono Solvikintien, Antinkyläntien ja Valkontien liittymä toimii nykytilanteessa palvelutasolla B (hyvä) avoimena liittymänä. Ennustetilanteessa vuonna 2030 liittymän palvelutaso kiertoliittymänä on A eli erittäin hyvä. Liikenteellisesti liittymä toimisi tyydyttävästi myös ennustevuoden liikennemäärillä, mutta kiertoliittymällä saavutetaan muita etuja. Liikenneturvallisuus paranee merkittävästi ja etelän suunnasta ajettaessa saadaan kiertoliittymällä aikaan taajamamaisempi vaikutelma, mikä osaltaan tukee alennettua nopeusrajoitusta. Taulukko 2. Solvikintien, Antinkyläntien ja Valkontien liittymän toimivuus nykytilanteessa tavallisena tasoliittymänä ja ennustevuonna 2030 yksikaistaisena kiertoliittymänä.. Kanavoimaton Kiertoliittymä tasoliittymä 2009 iht 2030 iht Valkontie, pohjoinen A A Antinkyläntie B A Valkontie, etelä A A Solvikintie B A Palvelutasoluokat A erittäin hyvä B hyvä C tyydyttävä D välttävä E huono F erittäin huono

13 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 13 (15) 3.2 Kevyen liikenteen väylien palvelutaso Kiertoliittymät helpottavat oleellisesti kevyen liikenteen tienylityksiä autojen nopeustason pudotessa jopa kolmannekseen nykyisestä. Lisäksi autoilijat ottavat taajamamaisessa liikenneympäristössä jalankulkijat pyöräilijät paremmin huomioon ja suojateiden keskisaareke jakaa tienylityksen kahteen merkittävästi nykyistä helpompaan vaiheeseen. Vaiheessa 2 esitetään vilkkaammassa Valkontien ylityspaikassa alikulun toteuttamista, mikä parantaisi kevyen liikenteen yhteyden viihtyisyyttä ja palvelutasoa entisestään. Kyseessä on tulevan Harmaakallion alueen pääyhteys keskustaan ja mm. kouluille. Pituuskaltevuudet ovat kaikilla kevyen liikenteen yhteyksillä alle tavoiteylärajaksi asetetun 5,5 %:n ja siten laatutasoltaan tyydyttäviä. Alikulkuun johtavat pituuskaltevuudet kuitenkin lievästi ylittävät esteettömyysmielessä asetetun 5 %. Jatkosuunnittelussa pituuskaltevuuksia voidaan vielä mahdollisesti hienosäätää käyttäjäystävälliseen suuntaan mm. alikulkusillan kansivahvuutta minimoimalla. Kevyen liikenteen väylien poikkileikkaukset on mitoitettu hyvälle laatutasolle tukemaan omavoimaista liikkumista Harmaakallion ja lähellä olevan kaupungin keskustan välillä: yhdistettyjen väylien päällysteleveys 3,5 m ja erotellun väylän koko leveys 4,5 m. 3.3 Liikenneturvallisuus Hankkeen liikenneturvallisuusvaikutukset on laskettu Tiehallinnon TARVA 4.11 ohjelmistolla. Suunnittelualueella henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vähenevät laskennallisesti keskimäärin 49 % (0,102 heva-onn./vuosi) ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet 75 % (0,012 kuoll. joht. onn./vuosi) hankkeessa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksesta. Suurimmat liikenneturvallisuusvaikutukset saadaan kiertoliittymien rakentamisella, kevyen liikenteen väylän toteuttamisella ja nopeusrajoituksen alentamisella 50 km/h:iin: Kaikki ovat erittäin tehokkaita toimenpiteitä. Liikenneturvallisuusvaikutukset korostuvat tien liikennemäärien kasvaessa Harmaakallion alueen kehittymisen vaikutuksesta ja kevyen liikenteen lisääntyessä alueella. 3.4 Ympäristö ja maisema Seututien tasaus ja linjaus pysyvät nykyisellään. Kiertoliittymät muuttavat tiemaisemaa ja käyttäjän mielikuvaa tieympäristöstä voimakkaasti. Petaksentien kiertoliittymä toimii porttina asuinalueelle ja rytmittävät suoralinjaista tietä mittakaavaltaan taajamaympäristöön sopivampiin jaksoihin. Vaiheen 2 alikulkutunneli edellyttää suhteellisen syvää kaivantoa Petaksentien puolelle, mutta muutos nykyään kerrostalon pysäköintialueen pengerluiskan hallitseman alueen juurella ei ole kohtuuttoman suuri. Harmaakallion puolella seututie on valmiiksi korkeahkolla penkereellä, niin että alittava kevyen liikenteen väylä tulee vain noin 1 m nykyisen maanpinnan alapuolelle. Liittymien välillä tien varressa Harmaakallion puolella olevan rauhoitetun käärmekuusen lähelle ei ole esitetty rakentamistoimenpiteitä eikä sen fyysinen asema siis muutu, mutta asemakaavoituksessa kuusi sijoittuu tulevaisuudessa Valkontien liikennealueelle.

14 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 14 (15) Solvikintien kiertoliittymä on taajaman ja alhaisen nopeustason porttikohta Valkon suunnasta saapuville. Kiertoliittymä näkyy hyvin saapuvan autoilijan katsekentässä, mutta ei sijoitu arvokkaaseen peltomaisemaan eikä vaikuta kielteisesti maisemakuvaan. Suurin muutos maisemakuvaan tulee metsäosuudella Harmaakallion alueen rakentamisen myötä, jolloin tavoitellaankin etenkin em. kiertoliittymien läheisyyteen suhteellisen kookkaiden rakennusten sijoittamista. Sekä esitetyt tiejärjestelyt että talonrakentamisen tuoma muutos tukee autoilijan mielikuvaa taajamassa korkeintaan 50 km/h nopeustasolla liikkumisesta. 3.5 Liikennemelu Suunnittelualueella on tehty erillinen Harmaakallion kaavatyötä palveleva liikennemeluselvitys. Meluselvityksessä ennustetilanteen lähtökohtana on tämän aluevauraussuunnitelman mukaiset tiejärjestelyt. Nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h:sta 50 km/h:iin vaikuttaa merkittävästi myös melutasojen alenemiseen: Liikennemäärien kasvusta huolimatta melun leviäminen on nykytilannetta vähäisempää. Antinkylän lähimpänä tietä olevan asutuksenkin kohdalla melutason nouseminen ennustetilanteessa yli 55 db:n voidaan estää esitetyllä melukaiteella. 3.6 Rakentamiskustannukset Taulukossa 3 on esitetty suunniteltujen toimenpiteiden alustava rakentamiskustannusarvio toteutusvaiheittain. Taulukko 3. Hankkeen 1. ja 2. vaiheen rakentamiskustannusarvio (euroa, alv. 0 %, yleiskustannukset 12,2 %, lokakuun 2009 maarakennuskustannusindeksi 117,7, 2005=100). Rakentamiskustannusarvio Valkontien parantaminen välillä Petaksentie - Solvikintie VAIHE 1 (alv 0 %) Petaksentien kiertoliittymä liittymähaaroineen ja pysäkkeineen Solvikintien kiertoliittymä liittymähaaroineen ja pysäkkeineen Valkontien kevyen liikenteen väylä 1250 m Melukaide Antinkylän kohdalle (h = 1,1 m) 250 m Yhteensä VAIHE 2 Harmaakallion alikulkukäytävä Jkpp-järjestelyt Vesihuoltolinjan siirtokustannukset Tukimuuri kerrostalon penkereen kohdalle Sadevesipumppaamo Yhteensä

15 St 178 Valkontie välillä Petaksentie Solvikintie, Loviisa 15 (15) 4 JATKOTOIMENPITEET Aluevaraussuunnitelmassa on määritetty Valkontien ja sen liittymien uusien järjestelyjen tilanvaraustarpeet ja liikennealueen rajat Harmaakallion asemakaavaa varten. Samalla on selvitetty kiertoliittymien katuhaaroille katualueen tilantarpeet sekä Harmaakallion kaavoitusta että Rauhalan puolen kaavamuutoksia varten. Tavoitteena on, että Harmaakallion asemakaava vahvistuu vuoden 2010 alkupuolella. Asemakaavan vahvistuttua aloitetaan tiesuunnitelman laatiminen Valkontien järjestelyistä. Tavoitteena on, että Harmaakallion asuinalueen rakentaminen alkaisi vuonna Valkontien tiejärjestelyt ovat tärkeä osa Harmaakallion asuinalueen tie- ja liikennejärjestelyjä, minkä vuoksi niiden toteuttaminen ajoittunee Harmaakallion alueen rakentamisen alkamisen kanssa samaan ajankohtaan. 5 LIITTEET LIITE 1.1 Suunnitelmakartta 1: 2000 ja pituusleikkaukset 1: 2000/ 1: 200, Petaksentien liittymän kohta, plv (vaihe 1) LIITE 1.2 Suunnitelmakartta 1: 2000 ja pituusleikkaukset 1: 2000/ 1: 200, liittymien välinen jakso, plv LIITE 1.3 Suunnitelmakartta 1: 2000 ja pituusleikkaukset 1: 2000/ 1: 200, Solvikintien liittymän kohta, plv LIITE 2.1 Suunnitelmakartta 1: 2000 ja pituusleikkaukset 1: 2000/ 1: 200, Petaksentien liittymän kohta, plv (vaihe 2) LIITE 2.2 Pituus- ja tyyppipoikkileikkaukset J3 ja J4 1: 2000/ 1: 200, Petaksentien liittymän kohta (vaihe 2) LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Pituusleikkaukset K1 (Petaksentie) ja K2 (Harmaakallionkatu) 1: 2000/ 1: 200, sekä tyyppipoikkileikkaus 1: 200 Pituusleikkaukset K3 (Antinkyläntie) ja K4 (Solvikintie) 1: 2000/ 1: 200, sekä tyyppipoikkileikkaus 1: 200 Ote alueen nykytilanteen asemakaavakartasta.