TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS

Transkriptio

1 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET

2 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä Laatija Juha Jokela, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Jouni Lehtomaa, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä Jaana Koota, Töysän kunta Kuvaus Tuurin ja ympäristön yleiskaavan muutos ja laajennus, liikenteelliset vaikutukset Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1 2. Johdanto 2 3. Yleiskaava-alue Sijainti ja maankäyttö Maankäytön kytkeytyminen liikenneverkkoon Maankäyttö v Ajoneuvoliikenne Liikenneverkkovaihtoehdot Liikenne-ennuste Laskentaperusteet Ajoneuvoliikenteen sujuvuus Menetelmä ja suunnittelualue Liikenteen sujuvuus nykytilanteessa (v.2009) nykyverkolla Liikenteen sujuvuus v.2030 nykyverkolla ilman uutta maankäyttöä Liikenteen sujuvuus v.2030 ennusteverkolla Kevyt liikenne Muuta Joukkoliikenne Liikkuminen Erikoiskuljetusreitit 14

4 1 1. TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu Töysän kunnassa Tuurin ympäristön yleiskaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisiä vaikutuksia vuonna Alueella on vahvistettu maakuntakaava ja hyväksytty yleiskaava. Yleiskaavan keskustatoimintojen alueita esitetään siirrettäväksi eri kohtiin kokonaismäärän laskiessa hyväksytystä yleiskaavasta. Yleiskaava-alueen liikenne tukeutuu nykytilanteessa voimakkaasti valtatiehen 18 (Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä). Liikenteen vaikutusarviointeja varten on arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä todennäköisimmin toteutuu noin k-m2 uutta kauppaa, noin k-m2 työpaikkatilaa ja noin k-m2 varastoja. Näiden lisäksi alueelle arvioidaan muuttavan noin 400 uutta asukasta. Maankäytön arvioidaan aiheuttava noin 6300 ajoneuvoa vuorokaudessa (sis. matkat molempiin suuntiin). Liikennetuotoksesta suurin osa (75 %) aiheutuu kaupasta. Valtatien 18 liikennemäärä kasvaa nykyisestä ajoneuvosta vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: Yleisen liikenteen kasvun johdosta (ei uutta maankäyttöä) noin ajoneuvoon vuorokaudessa, mikäli muutoksia liikenneverkkoon ei tehdä. Yleisen liikenteen kasvun sekä maankäytön kasvun aiheuttamien muutosten johdosta ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikenneverkkoa on tällöin kehitetty alla olevan kuvan mukaisesti mm. ns. kehätiellä Keskisen kauppakeskuksen länsipuolella (ns. ennusteverkko). Kehätie toimii valtatien rinnakkaisyhteytenä ottaen valtatieltä erityisesti lyhytmatkaista kauppa-alueiden välistä liikennettä. Vuoden 2030 tilanteessa ennusteverkko (kuva) toimii keskimääräisen vuorokauden aikana pääosin hyvin ja kestää noin 20 % liikennemäärien kasvun ruuhkautumatta, mikäli maankäyttö kasvaa yllä esitetyllä tavalla. Kevyellä liikenteellä on nykyisin turvalliset ja jatkuvat yhteydet, joita kehitetään tulevaisuudessa maankäytön kasvualueilla. Erityisesti kaupallisen maankäytön kasvattaminen lisää liikennesuoritetta. Alueet ovat saavutettavissa ennusteverkossa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. Liikenneverkkoa kehitetään vuoteen 2030 mennessä ns. kehätiellä, Aspinmäentien itäpään käännöllä ja kiertoliittymällä sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamisella (ns. ennusteverkko).

5 2 2. JOHDANTO Selvityksessä on tarkasteltu Töysän kunnassa Tuurin ympäristön yleiskaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisiä vaikutuksia vuoden 2030 liikennetilanteessa. Yleiskaavan tavoitteena on: mahdollistaa uuden, tiiviin ja vetovoimaisen liikealueen rakentuminen Tuurin kauppakeskuksen lounaiselle sisääntulovyöhykkeelle niin, että vastataan alueella esiintyvään voimakkaaseen tonttikysyntään. Aikataulutavoitteena on, että asemakaavoitus voidaan aloittaa alkuvuodesta esittää uudet tiejärjestelyt, jotka mahdollistavat sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden myös uusien C-alueiden (keskustatoiminnat) rakentamisen jälkeen muuttaa yksityisten maanomistajien maille kohdistuvia käyttötarkoitusmerkintöjä heidän toiveidensa pohjalta päivittää yleiskaava Talasniityn alueen osalta jo osittain toteutuneen asemakaavan mukaiseksi Selvitystyötä ovat ohjanneet Arto Lamminmäki, Juhani Ketola ja Jaana Koota Töysän kunnasta. Rambollissa työhön ovat osallistuneet Juha Jokela, Jouni Lehtomaa, Kaisu Laitinen ja Juha Nikkilä.

6 3 3. YLEISKAAVA-ALUE 3.1 Sijainti ja maankäyttö Tuurin taajama sijaitsee valtatien 18 varrella Alavuden ja Töysän välillä. Yleiskaava-alue sijoittuu valtaosin valtatien 18 varrelle Töysän kunnan Tuurin keskustan lounaisosaan rajoittuen lännessä Alavuden kunnanrajaan. Nykyisin yleiskaava-alueen lounaisosissa sijaitsee huomattavasti kaupallista maankäyttöä, mm. Keskisen kauppakeskus. Kyseisellä kohtaa maankäyttöä on valtatien molemmilla puolilla. Koillisosissa Töysän kuntakeskusta kohti maankäyttö muuttuu pientalovaltaiseksi asutukseksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 3.2 Maakuntakaava vahvistetussa maakuntakaavassa Tuuri on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi Ca. Merkintä on sijoitettu nykyisen valtatien molemmin puolin, maakuntakaavaan merkityn uuden ohitustielinjauksen pohjoispuolelle. Maakuntakaavassa on esitetty valtatielle 18 Tuurin ohitustie. Ohitustietä ei ole tarkasteltu tämän työn yhteydessä. Ohitustien toteutuessa valtatien liikennemäärät laskevat oleellisesti yleiskaavaalueen kohdalla.

7 4 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (vahvistettu ). 3.3 Yleiskaavaan esitetyt muutokset Vuonna 2003 hyväksytyn yleiskaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 20 km 2. Yleiskaavan esitetty muutos kohdistuu noin 265 ha laajuiseen alueeseen yleiskaava-alueen lounaisosassa Veljekset Keskinen kauppakeskuksen ympäristössä (valtatien, kunnanrajan ja Oikotien rajaama alue ja niiden välitön läheisyys), Talastien asuinalueen länsi- ja itäpuolella. Laajennus koskee noin 10 ha aluetta Tuurin taajaman kaakkoisosassa (kuva). Kaavan laajennuksella kasvatetaan nykyisen yleiskaavan keskustatoimintojen aluetta (C) ja vastaavasti kaavamuutoksella sitä supistetaan samansuuruisella alueella rautatien pohjoispuolella, jolloin C-alueiden pinta-ala pysyy tältä osin ennallaan. Supistunut alue on osoitettu asuinalueeksi (A); väliin on osoitettu kapea vapaa-aluekaista (M). C-alueen kokonaisala vähenee noin 4 ha nykyiseen kaavaan verrattuna.

8 5 Tuurin ympäristön yleiskaavan muutos ja laajennus (päivätty ) 3.4 Maankäytön kytkeytyminen liikenneverkkoon Valtatie 18 toimii valtakunnallisena yhteytenä Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän välillä. Poikittaisyhteyksinä toimivat kantatiet 66 ja 68 Alavuden ja Ähtärin kohdilla. Valtatiellä ei ole yleiskaava-alueella luontevia rinnakkaisyhteyksiä. Yleiskaava-alueella Valtatien 18 poikittaisyhteyksinä toimivat Alavuden suuntaan johtavat Oikotie (mt 7054) ja Aspinmäentie (mt 17263) sekä Ähtärin suuntaan johtava Holkonkyläntie (mt 17251). Yleiskaava-alueen liikenne tukeutuu voimakkaasti valtatiehen 18. Liikenteen kannalta keskeisin maankäyttö kytkeytyy valtatiehen seuraavasti: kaupallinen liikenne valtatielle Onnentien, Aspinmäentien ja Väkkäräpakantien liittymien kautta asuinalueet pääosin Korventien liittymän kautta Valtatielle Onnentien ja Oikotien liittymät ovat nykyisin yksikaistaisia kiertoliittymiä, muuten liittymät ovat sivusuunnasta kärkikolmiolla väistövelvollisia tasoliittymiä.

9 6 3.5 Maankäyttö v.2030 Liikenne-ennustetta sekä vaikutusarviointeja varten on arvioitu kuinka paljon uutta maankäyttöä yleiskaava-alueella rakentuisi nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu kunnan toimittamaan arvioon todennäköisimmästä kehityksestä. Kaupallisen maankäytön on arvioitu toteutuvan Tuurinportin suunnitelmien kaltaisesti tehokkaasti. Vuoteen 2030 mennessä uutta maankäyttöä on arvioitu toteutuvan vuoteen 2030 mennessä alueittain seuraavasti: Rakennusoikeuden toteuma-arvio v.2030 mennessä v.2030 mennessä toteutunut uutta kauppaa* (kerrosm 2 ) v.2030 mennessä toteutunut uutta varastoa* (kerrosm 2 ) v.2030 mennessä toteutunut uusia työpaikkatilaa** (kerros-m 2 ) v.2030 mennessä toteutunut uutta asumista (asukasta) 1A. Aspinmäentien 5 % ja valtatien välinen alue 1B. Tuurinportti 50 % vt 18 länsipuolella 2. Aspinmäentien 20 % ja rautatien välinen alue 3A. Tuurinportti 50 % vt 18 itäpuolella 3B. Vt 18 itäpuoli, 20 % Tuurinportin lounaispuoli 4 ja 5. Rautatien pohjoispuoli 10 % 100 % Talasniityn 100 % alue YHTEENSÄ noin 400 *Kaupan ja varaston oletettu jakautuvan Tuurinportin oletusten kaltaisesti päivittäistavarakauppaan (4 %), tilaa vievään kauppaan (60 %) ja erikoisliikkeisiin (27 %) ja varastoon (9 %). Kaupan kerrosneliöihin sisältyy myyntialan lisäksi kaupan vaatimat muut tilat. **Työpaikat jakautuvat siten, että pinta-alasta 50 % on toimistoja ja 50 % teollisuutta.

10 7 Maankäytön kasvualueet sekä arviot rakennusoikeuden toteutumasta vuoteen 2030 mennessä. asumista 21 % erikoisliike 17 % päivittäistavara 2 % Yhteensä noin k-m2 työpaikkoja 17 % varasto 5 % tilaa vievä kauppa 38 % Odotettu maankäytön lisäys vuoteen 2030 mennessä.

11 8 4. AJONEUVOLIIKENNE 4.1 Liikenneverkkovaihtoehdot Nykyverkossa väylät ovat nykytilanteen kaltaisia. Ennusteverkossa on oletettu liikenneverkon osalta, että yleiskaava-alueen maankäytön toteutuessa kappaleen 3.5 mukaisesti vuoteen 2030 mennessä on rakennettu valtatielle rinnakkaistie (ns. kehätie) Keskisen kauppakeskuksen länsipuolelle vuoteen 2030 mennessä Aspinmäentien itäpää on käännetty yleiskaavan mukaisesti ja vt 18 Aspinmäentien liittymään on rakennettu kiertoliittymä Tuurin ohitustien osalta liikenneverkko on nykyisen kaltainen kevyelle liikenteelle on rakennettu alikulku nykyisen valtatien ja Aspinmäentien liittymän läheisyyteen sekä väylät Aspinmäentielle, kehätielle ja Oikotielle. Ennusteverkko eli liikenneverkkoon esitetyt muutokset vuoteen 2030 mennessä. 4.2 Liikenne-ennuste Laskentaperusteet Liikenne-ennuste on laskettu vuoden 2030 arkipäivän iltahuipputunnille (klo ), jolloin se kuvaa keskimääräistä vuorokautta. Kaupallisten alueiden liikenteen huippukysyntä kohdistuu lauantaille sekä erityisesti Keskisen kauppakeskuksen kohdalla heinäkuulle. Lauantaina valtatien muu liikenne on kuitenkin arkipäivää vähäisempää. Uuden maankäytön aiheuttama liikennetuotos keskimääräiselle arkivuorokaudelle sekä iltahuipputunnille on laskettu "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa" -oppaan sekä kappaleessa 3.5 esitettyjen maankäytön todennäköisen kehittymisen oletusten mukaisesti. Nykyiset iltahuipputunnin liikennemäärät on selvitetty liikennelaskentojen, aiempien selvitysten sekä tierekisteritietojen perusteella. Liikennelaskennat on suoritettu maanantaina

12 9 vt 18 ja Onnentien sekä Aspinmäentien ja Siltalantien liittymissä ja keskiviikkona vt 18 liittymissä Aspinmäentielle ja Oikotielle. Nykyliikennemäärät valtatien liittymiin Holkonkyläntielle ja Väkkäräpakantielle on arvioitu asiantuntija-arviona lähiliittymien liikennelaskentojen ja aiempien tutkimusten perusteella. Tuurin kaupallisten alueiden ainutlaatuisuus muihin kauppakeskuksiin nähden on huomioitu liikenne-ennusteessa seuraavasti: Keskimääräinen matkapituus kauppa-alueelle on huomattavasti keskimääräistä kauppakeskusta suurempi. Yleisesti keskiostosten määrä Tuurissa poikkeaa normaalista keskiostosten määrästä. Tuurin kauppakylän keskiostosten määrä on nykytilanteessa noin 200 eur/hlö. Keskiostosten määrän odotetaan kasvavan tarjonnan kasvaessa. Edellisistä johtuen viipymän alueella on oletettu olevan 30 % tavallista kauppakeskusta pidempi. Pitkästä viipymästä johtuen alueen sisäisten asiakkaiden (asiakkaat, jotka käyvät useassa kaupassa yhden sijaan) määrä on erittäin suuri. Aiemman selvityksen (Tuurin kaupallisen keskittymän laajennus, ympäristövaikutusten arviointi, elokuu 2008) mukaan kaukoasiakkaiden osuus on 45 % ja yhteisten asiakkaiden 55 %. Tuurissa kaupat huolehtivat varastoinnista itse (ns. villejä), mistä johtuen varastojen osuus on paikoittain jopa 50 %. Kauppojen sisäisten varastojen tilat sisältyvät kaupan kerrosneliöihin. Maankäytön kasvun, jonka on oletettu tapahtuvan vuoteen 2030 mennessä, aiheuttama liikennetuotos on noin 6300 ajoneuvoa vuorokaudessa (sis. matkat molempiin suuntiin). Liikennetuotoksesta suurin osa aiheutuu kaupasta (yht ajon./vrk eli 75 % liikenteen kasvusta). Muita liikenteen aiheuttajia ovat työpaikat (900 ajon/vrk), asutus (460 ajon./vrk) sekä varastot (200 ajon./vrk) ajoneuvokäyntiä / vrk tilaa vievä kauppa erikoisliike työpaikkoja päivittäistavara asutus varasto henkilöliikenne tavaraliikenne Vuoteen 2030 mennessä tapahtuvan yleiskaava-alueen maankäytön kasvun aiheuttama liikennetuotos. Ulkoisen liikenteen suuntautumisena on käytetty seuraavaa: vt 18 itään 50 % vt 18 länteen 35 % Aspinmäentie länteen 10 % Oikotie länteen 5 % Yleiskaava-alueen sisäisen liikenteen on oletettu suuntautuvan kaupan pinta-alan suhteessa.

13 10 Yleiskaava-alueen maankäytön kasvun aiheuttaman liikenteen lisäksi on huomioitu liikenteen yleinen kasvu. Tiehallinnon julkaisun mukaisesti Töysän kunnassa liikenne kasvaa valtatiellä noin 44 % ja yhdysteillä 28 % vuoteen 2030 mennessä Liikenne-ennuste v.2030 Nykytilanteessa valtatiellä 18 kulkee tierekisterin mukaan yleiskaava-alueen kohdalla noin ajon./vrk (KVL 2008). Oikotiellä kulkee 1770 ajon./vrk, Aspinmäentiellä 1370 ajon./vrk ja Holkonkyläntiellä 530 ajon./vrk. Vuonna 2030 valtatiellä kulkee ajon./vrk, mikäli muutoksia liikenneverkkoon ei tehdä muutoksia (nykyverkko) eikä maankäyttö yleiskaava-alueella kasva nykyisestä. Muilla väylillä liikennettä ennustetaan kulkevan seuraavasti: Oikotiellä 2500 ajon./vrk Aspinmäentiellä 1900 ajon./vrk Holkonkyläntiellä 960 ajon./vrk Vuonna 2030 liikenneverkon ja maankäytön kehittyessä kappaleiden 3.5 ja 4.1 esitettyjen oletusten mukaisesti valtatien 18 liikennemäärä kasvaa ajoneuvoon vuorokaudessa (ennusteverkko, ns. perusennuste). Täten yleiskaava-alueen maankäytön oletettu kasvu lisää valtatien liikennettä ajon./vrk. Aspinmäentien ja Oikotien liikennemäärät kasvavat maankäytön johdosta vain ajon./vrk kehätien länsipuolella. Onnentien ja Väkkäräpakantien ahtaudesta johtuen pysäköintipaikkojen on oletettu sijoittuvan pääosin Keskisen nykyisen kaupan länsipuolelle kehätien varteen. Tästä johtuen kauppa-alueiden liikenteen arvioidaan jakautuvan nykyistä tasaisemmin usealle reitille. Kehätien liikennemääräksi arvioidaan 900 ajon./vrk. Kehätien läpikulkuliikenteen määräksi arvioidaan alle 300 ajon./vrk. Liikennemäärät nykytilanteessa ja vuoden 2030 ennuste. Esitetyt liikennemäärät on laajennettu vuorokaudelle iltahuipputunnin liikennemääristä.

14 Liikenne-ennusteen herkkyystarkastelu Viipymän ollessa normaali kauppakeskusviipymä, ennusteverkolla valtatiellä kulkee noin ajon./vrk eli noin ajon./vrk enemmän kuin perusennusteella. Mikäli kaikki yleiskaavan mahdollistama maankäyttö toteutuisi, maankäytön lisäyksen aiheuttama liikennetuotos olisi noin ajon./vrk (sis. matkat molempiin suuntiin). Tällöin valtatiellä kulkisi ennusteverkolla Tuurin kohdalla karkean arvion perusteella ajon./vrk. Kehätiellä kulkisi tällöin noin ajon./vrk. Valtatiellä 18 kesän liikennemäärät ovat merkittävästi keskimääräisiä suurempia. Täten liikenteen sujuvuus on kesällä keskimääräistä vuorokautta heikompi. Kesällä liikenne jakautuu tasaisemmin vuorokauden eri ajoille kuin muulloin. Vuonna 2007 valtatiellä 18 Tuurin kohdalla liikennemäärät olivat heinäkuussa jopa 60 % keskimääräistä vuorokautta korkeampia. Valtatien 18 oikaisu maakuntakaavan mukaisesti siirtäisi pitkämatkaista liikennettä uudelle reitille vähentäen liikennemääriä ja kuormitusta Tuurin kohdalla. 4.3 Ajoneuvoliikenteen sujuvuus Menetelmä ja suunnittelualue Liikenteellinen toimivuustarkastelu on tehty simuloimalla Synchro/SimTraffic -ohjelmistolla. Esitetyt palvelutasot ovat valo-ohjaamattomien liittymien osalta HCM ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 50 sekuntia. Raskaan liikenteen osuutena on käytetty iltahuipputunnin liikennelaskentojen mukaisesti 4 %. Suunnittelualueeseen kuuluivat seuraavat liittymät: Aspinmäentie / Siltalantie Alavudentie (vt 18) / Aspinmäentie (mt 17263) Alavudentie (vt 18) / Holkonkyläntie (mt 17251) Alavudentie (vt 18) / Onnentie Alavudentie (vt 18) / Väkkäräpakantie Alavudentie (vt 18) / Oikotie (mt 7054) Liikenteen sujuvuus nykytilanteessa (v.2009) nykyverkolla Nykytilanteessa liikenne toimii nykyverkolla kaikissa tutkituissa liittymissä kaikilla kääntymissuunnilla hyvin eli keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset liittymissä ovat iltahuipputunnin aikana alle 15 sekuntia.

15 Liikenteen sujuvuus v.2030 nykyverkolla ilman uutta maankäyttöä Ilman uuden maankäytön toteutumista nykyverkolla liikenne toimii tyydyttävästi Väkkäräpakantieltä ja Oikotieltä vt18:lle vasemmalle kääntyvillä, kaikissa muissa kääntymissuunnissa hyvin. Kasvunvaraa on noin 30 % Liikenteen sujuvuus v.2030 ennusteverkolla Maankäytön on oletettu kasvaneen kappaleen 3.5 mukaisesti ja liikenneverkon kehittyneen kappaleen 4.1 mukaisesti. Vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaisilla liikennemäärillä liikenteen sujuvuus iltahuipputunnin aikana on nykyverkolla kokonaisuudessaan kaikissa liittymissä hyvä. Valtatien liittymissä Väkkäräpakantielle ja Oikotielle on sivusuunnissa joitakin tyydyttävän palvelutason kääntymissuuntia. Kiertoliittymällä valtatien ja Aspinmäentien liittymä toimii hyvin. Nykyliikennemääriin verrattuna iltahuipputunnin aikana valtatietä suoraan ajavien keskinopeus alenee noin 3-4 km/h. Vuoden 2030 ennusteesta liikenneverkko kestää noin 20 % kasvun, jolloin ruuhkautuu valtatien ja Väkkäräpakantien liittymä. Liittymää voidaan tarvittaessa parantaa kääntymiskaistoilla. Vuoden 2030 liikennetilanteessa liikenne saadaan toimimaan iltahuipputunnin aikana vähintään tyydyttävästi ennusteverkolla. Mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä vt 18 Aspinmäentien kiertoliittymällä ja mahdollisella kehätiellä, on vuoden 2030 liikennetilanteessa huomattavana vaarana sivusuuntien liikenteen ruuhkautuminen iltahuipputunnin aikana erityisesti valtatien ja Aspinmäentien liittymässä.

16 13 5. KEVYT LIIKENNE Nykytilanteessa kevyellä liikenteellä on jatkuva turvallinen väylä valtatien suunnassa Tuurista Töysän kuntakeskukseen. Tuurin taajaman kohdalla on useita keskikorokkeellisia suojateitä valtatien yli. Rautatien tasoristeyksessä on nykytilanteessa puomit. Kevyen liikenteen yhteydet ja valtatien joukkoliikennepysäkit nykytilanteessa. Kevyellä liikenteellä on alikulkuvaraus valtatien ali nykyisen Aspinmäentien itäpään kohdalla. Toteutuessaan alikulku parantaa merkittävästi kevyen liikenteen turvallisuutta valtatien poikki kauppa-alueiden välillä liikuttaessa. Kevyelle liikenteelle on maankäytön kasvaessa esitetty yhteystarpeita siten, että nykyiset kevyen liikenteen väylät yhdistyvät kehätien varteen rakennettavaan kevyen liikenteen väylään. Tavoitetilanteessa (ennusteverkko) kevyen liikenteen yhteydet ovat jatkuvat ja turvalliset. Ennusteverkko eli liikenneverkkoon esitetyt muutokset vuoteen 2030 mennessä.

17 14 6. MUUTA 6.1 Joukkoliikenne Yleiskaava-alueella kulkee valtatien joukkoliikenteen lisäksi lähinnä koululaisliikennettä. Kevyen liikenteen väylät yhdistyvät olemassa oleviin pysäkkeihin. 6.2 Liikkuminen Erityisesti kaupallisen maankäytön kasvattaminen lisää liikennesuoritetta. Kaupallisiin kohteisiin saapuvasta Tuurin ulkoisesta liikenteestä ajoneuvoliikenteen osuus on yli 90 %. Alueet suunnitellaan siten, että Tuurin alueella kauppojen välillä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet eikä ajoneuvosiirtymät ole välttämättömiä. Alueet ovat saavutettavissa ennusteverkossa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. 6.3 Erikoiskuljetusreitit Valtatie 18 kuuluu Tuurin kohdalla suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) reittiluokkaan muu. Tämä edellyttää 7x7x40 m kokoisen kuljetuksen vapaata kulkumahdollisuutta, mikä on huomioitava liikenneratkaisuja suunniteltaessa.