SALON SEUTUTEIDEN ST224 JA ST110 LIITTYMÄTARKASTELUT

Transkriptio

1 Vastaanottaja Salon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Maaliskuu, 2015 SALON SEUTUTEIDEN ST224 JA ST110 LIITTYMÄTARKASTELUT kuva: Salon kaupunki

2 SALON SEUTUTEIDEN ST224 JA ST110 LIITTYMÄTARKASTELUT ALKUSANAT Seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut -selvitys sisältyy vuosina käynnissä olevaan Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä- Suomen kehityskäytävää -hankkeeseen. Hanke on saanut tukea Euroopan aluekehitysrahastolta ja rahoittajaviranomaisena on toiminut Varsinais- Suomen liitto. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kaupungin yritysalueiden rooleja, jotta ne voivat profiloitua osana seudun kokonaisvaltaista kehittämistä. Tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia Salossa sekä edistää kaupungin maankäytön strategista suunnittelua yrityselämää palvelevalla tavalla. Toiminnassa huomioidaan sekä pitkän aikavälin strateginen kehittäminen että lyhyen aikavälin konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Yritysalueisiin kohdistettuja kehittämistoimenpiteitä on viety eteenpäin laatimalla alueille kehittämissuunnitelmia, jotka keskittyvät alueiden saavutettavuuteen, infrastruktuuriin ja houkuttelevuuteen. Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelu on osa tätä kokonaisuutta. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut selvittää seututeiden liittymäjärjestelyiden vaihtoehtoisia toteuttamisratkaisuja, jotka täyttävät sekä kaupungin, valtion että elinkeinoelämän tarpeet. Selvitys toimii myös Halikonrinteen ja Riikin yritysalueiden maankäytön taustaselvityksenä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Projektisuunnittelija Sarita Humppi Maankäyttöinsinööri Hannu Koisti Suunnitteluinsinööri Risto Suomela Kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen Yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri Petri Virtanen Salon kaupunki, pj Salon kaupunki Salon kaupunki Salon kaupunki Salon kaupunki Salon kaupunki Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut projektipäällikkö Sakari Hurskainen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Työn aikana pidettiin sidosryhmätilaisuus , johon osallistui suunnittelualueen nykyisiä toimijoita, kaupungin edustajia sekä ELY-keskuksen edustaja. Työ alkoi lokakuussa 2014 ja suunnittelutyö kesti noin 3 kuukautta. Selvityksen laadinnasta ovat vastanneet Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkö Riikka Sallin johdolla suunnittelijat Jukka Niilo-Rämä ja Riku Jalkanen. Laadunvarmistajana työssä on toiminut Jouni Lehtomaa.

3 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut SISÄLTÖ 1. Johdanto Suunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Suunnitteluprosessin vaiheet 1 2. Suunnitelman lähtökohdat Liikenne Liikenneverkko ja nopeusrajoitukset Autoliikenteen määrät Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Liikenneonnettomuudet Maankäyttö Nykyiset asukas-ja työpaikkamäärät Kaavoitustilanne 9 3. Liikenteelliset ongelmat ja ennusteet Ongelma-analyysi Liikenne-ennusteet Uuden maankäytön liikennetuotokset Vaihtoehdot ja niiden vertailu Liikenneverkkovaihtoehdot Halikonrinne Ve1: Sisäänajo nykyisen liittymän kautta, ulosajo uudesta liittymästä Ve2a: Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille Ve2b: Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille (suora yhteys yritysalueelle) Ve2c: Uusi liittymä Halikonrinteen alueelle, ei katuyhteyttä nykyisen ja uuden alueen välillä Ve3: Nelihaarakiertoliittymä Tavolannummi Ve1: Kiertoliittymä Ve2: Porrastettu liittymä ja kanavointi Vanha Turuntie Ve1: Kiertoliittymä Ve2: Porrastettu liittymä Ve3: Nykyinen nelihaaraliittymä turvasaarekkein Hirvikalliontie Riikki Kehittämissuunnitelma ja jatkotoimenpiteet 26 Liitteet 27

4 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 1 / JOHDANTO 1.1 Suunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Työn tarkoituksena on ollut laatia selvitys Salon seututeiden st224 (Vaskiontie/Mahtimiehentie) ja st110 (Valtatie) liikenne- ja liittymäjärjestelyistä ottaen huomioon seututeiden vaikutuspiirissä olevien alueiden maankäytön laajentuminen. Seututeiden vaikutuspiiriin voi seuraavien 20 vuoden aikajänteellä rakentua noin työpaikkaa sekä asuntoja 1 000:lle henkilölle. Maankäyttöalueiden edellytyksenä on toimivat liittymät ja kokoojakatuyhteydet seututeille. Selvitystä on laadittu osana käynnissä olevaa Salon yritysalueiden kehittämishanketta, jonka rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto. Selvityksessä on laadittu alueittain vaihtoehtoja maankäytön kytkemiseksi seututiehen siten, että liikennejärjestelyt ovat sujuvia, turvallisia sekä mahdollistavat omalta osaltaan tulevien maankäyttöhankkeiden toteutumisen. Liikenneverkko- ja liittymävaihtoehtojen ratkaisut perustuvat sekä maankäytön tarpeisiin, liikenneympäristöön että Liikenneviraston ohjeisiin seututeiden liittymien vaatimuksista. Selvityksessä on määritetty reunaehdot liittymien sijoittumiselle sekä laadittu liittymäjärjestelyjen tilanvaraukset yleissuunnitelmatarkkuudella tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi. 1.2 Suunnitteluprosessin vaiheet Työtä on laadittu vaiheittain (kuva 1). Selvityksen lähtökohdaksi on laadittu perusselvitys alueen liikenteestä ja maankäytöstä. Lähtökohta-analyysin (luku 2) perusteella on tunnistettu alueen liikenteelliset ongelmakohdat sekä laadittu ennusteet liikennemäärien kehittymisestä seuraavien 10 ja 20 vuoden aikavälillä (luku 3). Alueittain on laadittu vaihtoehtoja liittymä- ja kokoojakatujärjestelyille, joista on keskusteltu ja pyydetty kommentteja sidosryhmiltä (kaupunki, ELY-keskus, alueen nykyiset yrittäjät) (luku 4). Keskustelun perusteella on laadittu kehittämissuunnitelma, jossa on esitetty yksi tai useampia vaihtoehtoja jatkotarkastelun ja alueiden tarkemman suunnittelun pohjaksi (luku 5). Suunnittelun lähtökohdat Liikenne Maankäyttö Liikenteelliset ongelmat ja ennusteet Ongelma-analyysi Liikenneennusteet ja liikenteen suuntautuminen Vaihtoehdot ja niiden vertailu Liittymävaihtoehdot ja niiden vertailu Liikenneverkkovaihtoehdot Kehittämissuunnitelma ja jatkotoimenpiteet Vaihtoehto/ vaihtoehdot jatkosuunnittelun pohjaksi Kuva 1 Selvityksen laadintaprosessi.

5 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 2 / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Liikenne Liikenneverkko ja nopeusrajoitukset Suunnittelualue vaikutusalueineen on esitetty kuvassa 2. Seututie 224 (Vaskiontie/Mahtimiehentie) on Salon kaupungin tärkeä läntinen sisääntuloväylä valtatieltä 1 (E18) Turun, Auran ja Marttilan suunnista. Tie toimii myös yhteytenä kantatie 52:lle Perniön, Tammisaaren ja Hangon suuntaan. Seututie 110 toimii moottoritien rinnakkaistienä palvellen sen vaikutuspiirissä olevien alueiden maankäyttöä. Molemmat seututiet ovat keskeisiä Riikin ja Meriniityn teollisuusalueiden liikennettä välittäviä yhteyksiä. Seututeihin liittyy yhdystie (Mustamäentie), joka palvelee etenkin Riikin teollisuusalueen liikennettä, Halikon läpi kulkeva yhdystie (Vaskiontie) sekä yhdystie 2351 (Vanha Turuntie), joka Riikin teollisuusalueen liikenteen lisäksi välittää liikennettä st224 länsipuolisilta asuinalueilta mm. moottoritien sekä Salon ja Halikon keskustan suuntaan. Molemmat seututiet ovat osa Liikenneviraston hyväksymää suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa (SEKV), joten erikoiskuljetusten tarpeet on otettava huomioon alueen liikennejärjestelyiden tarkemmassa suunnittelussa. Korkeita kuljetuksia rajoittaa seututiellä 224 oleva rautatiesilta. Kuva 2 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Seututiellä 224 on valtatien 1, seututien 110 ja yhdystien 2351 (Vanha Turuntie) liittymäalueita lukuun ottamatta 80 km/h nopeusrajoitus (kuva 3). Seututiellä 110 on suunnittelualueen kohdalla km/h nopeusrajoitus.

6 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 3 / 27 Kuva 3 Suunnittelualueen nopeusrajoitukset. Nykytilanteessa seututien 224 liittymät ovat kolmi- tai nelihaaraisia tasoliittymiä, joista ainoastaan Vanhan Turuntien nelihaaraliittymä on tiemerkinnöin kanavoitu. Liittymän sivusuunnilla on pakollinen pysäyttäminen -merkki. Seututien 110 kolmihaaraliittymässä on kiertoliittymä. Suurin osa st 224 liittymistä on yksityistieliittymiä. Shellin/Design Hillin liittymä on tonttiliittymä. Seututien 110 suunnittelualueella olevista liittymistä Mustamäentien sekä Kokkilantien (yt 1835) liittymät on tiemerkinnöin kanavoitu Autoliikenteen määrät Liikenneviraston tierekisterin mukaan seututiellä 224 kulkee ajoneuvoa vuorokaudessa (kuva 4). Liikennemäärä on suurimmillaan Vanhan Turuntien pohjoispuolella 1. Raskaan liikenteen osuus on suurimmillaan (13,5 % kokonaisliikennemäärästä) Vanhan Turuntien liittymän eteläpuolella. Seututien 110 liikennemäärä on Mahtimiehentien kiertoliittymän molemmin puolin ajon./vrk (KVL 2014). Raskaita ajoneuvoja on seututien 110 kokonaisliikennemäärästä 6 9 %. 1 Tierekisterin liikennemäärä seututiellä 224 Vanhan Turuntien ja Vaskiontien välillä saattaa olla virheellinen. Liikennelaskentojen mukaan (sivu 4) liikennemäärä em. osuudella on todennäköisesti alhaisempi kuin seututien 224 pohjoisosassa.

7 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 4 / 27 Kuva 4 Suunnittelualueen tierekisterin mukaiset liikennemäärät (KVL / raskaan liikenteen %-osuus). Suunnittelualueella laadittiin liikennelaskennat Shellin/Design Hillin, Vaskiontien, Vanhan Turuntien, Hirvikalliontien, Mustakalliontien sekä Jonintien Vaskiontielle johtavan yhdystien liittymissä ti-ke iltahuipputunnin klo välisenä aikana (kuva 5). Liikennelaskentojen perusteella Shellin/Design Hillin iltahuipputunnin liikenteestä suurin osa suuntautuu moottoritielle/-ltä. Seututien 224 pohjoisosan liikennemäärä jakaantui liikennelaskennoissa etelää kohden melko tasan Halikon keskustaan johtavan Vaskiontien ja seututien 224 välillä. Vaskiontien liittymässä Halikon suunnasta Vaskiontieltä tuleva liikennevirta suuntautui lähes kokonaan vasemmalle moottoritien suuntaan. Vanhan Turuntien liittymässä suuri osa Vanhan Turuntien liikenteestä suuntautui suoraan seututien 224 länsipuolisille aluille. Riikin Mustamäentien liittymän liikennelaskennan mukaan iltahuipputunnin aikana teollisuusalueelta lähtevä liikenne suuntautui pääasiassa Salon keskustan suuntaan.

8 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 5 / 27 Kuva 5 Iltahuipputunnin liikennelaskentatulos ti ke (ajon./h) Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Seututien 224 länsipuolella on jalankulku- ja pyöräily-yhteys Halikon suuntaan sekä Märyn taajaman suuntaan (kuva 6). Seututien 110 varrelta puuttuu erillinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys suunnittelualueen kohdalla. Alikulut seututien 224 poikki sijaitsevat Vanhan Turuntien ja Hirvikalliontien liittymien yhteydessä. Hirvikalliontieltä puuttuu lyhyt osuus jalankulku- ja pyöräilyväylää Linnamäentien ja Kestalonkujan väliltä. Vanhalla Turuntiellä Halikon keskustan suuntaan jalankulku- ja pyöräilyväylä vaihtaa tien pohjoispuolelta eteläpuolelle ennen Kihistentietä. Salon kautta kulkevat linja-autoliikenteen pikavuorot kulkevat moottoritieltä Vaskiontien ja Mahtimiehentien (st224) kautta Vanhalle Turuntielle (yt2351) ja edelleen Halikontietä (yt2241) pitkin Salon keskustaan. Pikavuoroliikenteen pysäkit sijaitsevat valtatien 1 eritasoliittymän ramppien tuntumassa sekä Halikon keskustassa. Linja-autoliikenteen vakiovuorot puolestaan kulkevat Vaskiontien, Vanhan Turuntien sekä seututien 110 suunnista Saloon. Seututiellä 224 Vaskiontien ja st110 välillä ei kulje vakiovuoroliikennettä. Pika- ja vakiovuorojen lisäksi suunnittelualueella kulkee Salon paikallislinja nro 2 Vaskiontietä (yt12210 ja st224) pitkin Märyyn.

9 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 6 / 27 Kuva 6 Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä joukkoliikenteen pysäkit suunnittelualueella Liikenneonnettomuudet Suunnittelualueen vuosien onnettomuuksista valtaosa on ollut eläin- ja liittymäonnettomuuksia (kuva 6). Seututiellä 224 tapahtui tarkasteluaikana yhteensä 8 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista: 3 kpl Shellin/Design Hillin ja valtatien 1 liittymäalueilla (kaikki mopedionnettomuuksia) 2 kpl Mahtimiehentien/Vanhan Turuntien liittymän risteävien suuntien törmäyksiä 1 kpl Vaskiontien liittymässä vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen käännyttäessä 1 kpl suistumisonnettomuus Mahtimiehentiellä 1 kpl suistumisonnettomuus Mahtimiehentien ja Turuntien kiertoliittymässä. Muualla suunnittelualueella tapahtui henkilövahinko-onnettomuuksia seuraavasti: 1 kpl risteämisonnettomuuksia Vaskiontien ja Vaskiontieltä Jonintielle johtavan yhdystien liittymässä 1 kpl risteämisonnettomuuksia Hirvikalliontien ja Linnamäentien liittymässä 1 kpl mopedin kumoonajoja Mustamäentiellä.

10 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 7 / 27 Kuva 7 Suunnittelualueella tapahtuneet liikenneonnettomuudet vuosina

11 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 8 / Maankäyttö Nykyiset asukas-ja työpaikkamäärät Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungin länsilaidan autovyöhykkeellä. Kuvassa 8 on esitetty suunnittelualueen asukas- ja työpaikkatietoja Tilastokeskuksen ruututietokannan 250*250 metrin ruutujaolla. Ruututietokannan asukas- ja työpaikkamäärissä saattaa olla jonkin verran epätarkkuuksia verrattuna kaupungin omiin tilastotietoihin. Ruututietokannan perusteella suunnittelualueella asuu noin 900 asukasta ja alueella on noin 700 työpaikkaa. Hirvikallion, Mustamäen ja Halikon asemanseudun alue on suunnittelualueesta tiheimmin rakennettu ja siellä sijaitsee suurin osa suunnittelualueen asukkaista sekä valtaosa työpaikoista. Vaskiontien pohjoisosissa sijaitsee haja-asutusta, joka tihenee taajamaksi Halikon suuntaan tietä kujettaessa. 100 as 50 tp as 70 tp 250 as 10 tp 370 as 260 tp 180 as 400 tp Kuva 8 Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö (lähde: Tilastokeskuksen ruututietokanta).

12 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 9 / Kaavoitustilanne Seututien 224 itäpuolella on voimassa oleva Isokylä-Tavola-Toijalan osayleiskaava, jossa tien itäpuolelle on osoitettu pääasiassa asumista, jonkin verran palveluja sekä moottoritien varteen teollisuutta (kuva 9). St224 pohjoispäässä Shellin/Design Hillin alueella on voimassa oleva Halikon keskustan osayleiskaava (kuva 10) sekä asemakaava. Halikonrinteen ja Tavolannummen alueille ollaan käynnistämässä asemakaavoitusta. Seututien 110 varren Riikin teollisuusalueelle on myös suunniteltu asemakaavan muutosta. Kuva 9 Ote Isokylä-Tavola-Toijalan osayleiskaavasta (hyväksytty ). Kuva 10 Ote Halikon keskustan osayleiskaavasta st 224 länsipuolella (hyväksytty ). St224 itäpuolella kaavan korvaa Isokylä-Tavola-Toijalan osayleiskaava (kuva 9).

13 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 10 / LIIKENTEELLISET ONGELMAT JA ENNUSTEET 3.1 Ongelma-analyysi Seututien 224 varrella ei ole nykyisin merkittävästi maankäyttöä, mistä syystä se toimii pääasiallisesti läpikulkuyhteytenä ja tiellä on korkeahko nopeusrajoitus. Tässä työssä tutkitun maankäytön toteutuessa väylän liittymäjärjestelyt tulee parantaa paremmin maankäyttöä palvelevaksi, minkä lisäksi jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin on maankäytön laajentuessa kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Suunnittelualueella on muutamia tasoliittymiä, joissa on tapahtunut useita onnettomuuksia. Erityisesti seututien 224/Vanhan Turuntien nelihaaraliittymässä on viimeisen 5 vuoden aikana sattunut onnettomuuksia. Lisäksi suunnittelualueella sattuu paljon eläinonnettomuuksia, jotka kuitenkin vain harvoin johtavat henkilövahinkoon. Kuvassa 11 on esitetty suunnittelualueen liikenteellisiä ongelmakohteita ja tarpeita kartalla. Lyhyt liittymäväli Shellin/DesignHillin nykyisen liittymän ja moottoritien rampin välillä. Uuden liittymän tarve Halikonrinteen yritysalueen laajentuessa. Jalankulun ja pyöräilyn ylityksen tarve Tavolannummen maankäytön kasvaessa. Huonot näkemät Eläin- ja liittymäonnettomuuksia Jalankulun ja pyöräilyn alikulun tarve maankäytön laajentuessa? Liittymäonnettomuuksia Linnamäentien ja st224 liittymän parantamistarve teollisuusalueen laajentuessa Uuden liittymän tarve teollisuusalueen laajentuessa Eläinonnettomuuksia Kuva 11 Suunnittelualueen liikenteelliset ongelmakohdat ja tarpeet. 3.2 Liikenne-ennusteet Uuden maankäytön liikennetuotokset Uusien maankäyttöhankkeiden aiheuttama ajoneuvoliikenne arvioitiin Ympäristöministeriön julkaiseman Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa oppaan mukaisesti 10 ja 20 vuoden aikajänteille (vuodet 2025 ja 2035). Ennuste laadittiin Salon kaupungin toimittamille alustaville maankäyttösuunnitelmille, joiden mukaan vuoteen 2025 mennessä suunnittelualueelle voisi sijoittua noin 800 uutta asukasta ja 440 työpaikkaa. Vuoteen 2035 mennessä alueelle voisi sijoittua yhteensä 950 asukasta ja 990 työpaikkaa (kuva 12).

14 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 11 / 27 Uuden maankäytön arvioitu autoliikenteen tuotos on 10 vuoden aikajänteellä: enimmillään noin lähtevää ja saapuvaa ajoneuvoa vuorokaudessa 80 saapuvaa ja 150 lähtevää ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana. Uuden maankäytön arvioitu autoliikenteen tuotos on 20 vuoden aikajänteellä: noin saapuvaa ja lähtevää ajoneuvoa vuorokaudessa 120 saapuvaa ja 310 lähtevää ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana. Tuotoslaskelmissa työpaikkojen matkatuotos on arvioitu siten, että yksi työpaikka tuottaa 1 käynnin eli kaksi matkaa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen käyntejä on oletettu aiheutuvan 0,7-kertaisesti työntekijöiden käynteihin verrattuna. Nykyinen ja uusi maankäyttö, 2025 Nykyinen ja uusi maankäyttö, as 50 tp +650 as 200 tp 100 as 50 tp +750 as 300 tp as 70 tp as 70 tp 250 as 10 tp 250 as 10 tp 370 as 260 tp 370 as 260 tp 180 as 400 tp +150 as 20 tp 180 as 400 tp +200 as 70 tp tp tp Kuva 12 Suunnittelualueen ennustettu maankäytön kasvu v ja 2035 mennessä. Liikenneviraston laatimien valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan Varsinais-Suomen seututeiden kevyiden ajoneuvojen liikennemäärät ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 21 % ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärät 4 %. Vuoteen 2035 mennessä kevyiden ajoneuvojen liikennemäärien ennustetaan kasvavan 31 % ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärät 9 %. Liikenteen kasvuennusteet perustuvat mm. maankäytön seudullisiin kasvuennusteisiin. Kuvassa 13 on esitetty tieliikenteen yleiseen kasvuun ja maankäytön laajenemisen aiheuttamaan liikenteen kasvuun perustuva ns. maksimiliikenne-ennuste vuosille 2025 ja Kuvassa esitettyä ennustetta voidaan pitää ns. maksimiennusteena, koska Liikenneviraston valtakunnallisten tieliikenteen kasvukertoimien voidaan olettaa myös sisältävän osan tässä työssä tutkitun maankäytön kasvusta ja liikennetuotoksesta.

15 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 12 / 27 Valtakunnallinen liikenne-ennuste Maankäytön vaikutus Maksimiennuste Kuva 13 Liikenne-ennuste 10 vuoden ja 20 vuoden aikajänteellä. Ennusteen mukaan seututien 224 pohjoisosassa liikennemäärä kasvaisi vuoteen 2035 mennessä lähes 45 % nykytilanteeseen verrattuna; noin ajoneuvoon vuorokaudessa. St224 eteläosassa kasvu olisi prosentuaalisesti yhtä suurta, mutta vuoden 2035 liikennemäärä olisi noin ajon./vrk. Seututiellä 110 liikennemäärä kasvaisi vuoteen 2035 mennessä noin 50 % nykytilanteeseen verrattuna, ennusteliikennemäärän ollessa noin ajon./vrk. Uusien maankäyttöhankkeiden synnyttämän liikenteen suuntautuminen arvioitiin Tilastokeskuksen ruututietokannan asukas- ja työpaikkatietojen perusteella 10 kilometrin säteellä suunnittelualueesta (kuva 13). Valtatien 1 suuntaan kulkevan liikenteen osuutta kasvatettiin tilastojen mukaisesta 12 prosentista 20 prosenttiin yli 10 km pitkien matkojen huomioimiseksi. Vastaavasti Salon keskustahakuisen liikenteen osuutta korjattiin alaspäin % % 20 % % % 72 % Kuva km sääteellä sijaitsevien asukkaiden ja työpaikkojen määrä (Tilastokeskus), minkä perusteella määritettiin liikenteen suuntautuminen Vaskiontiellä.

16 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 13 / VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 4.1 Liikenneverkkovaihtoehdot Liikenneverkkovaihtoehtoina tutkittu kahta kokonaisuutta (kuva 15) - kolmihaaraliittymiä painottava risteämiset vaihtoehto - kiertoliittymiä suosiva kiertoliittymät vaihtoehto. Risteämiset korostavat seututien 224 läpikulkevan liikenteen sujuvuutta, Kiertoliittymät taas korostavat enemmän yhteyksiä maankäyttöalueilta seututielle. Risteämiset Kiertoliittymät Halikonrinteen liittymä Ve1) Sisäänajo nykyisen liittymän kautta, ulosajo uudesta liittymästä Ve2a ja b) Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille Ve 2c) Uusi liittymä Halikonrinteen alueelle, ei katuyhteyttä nykyisen ja uuden alueen välillä 50 Tavolannummen liittymä: Ve2) Liittymän porrastaminen ja kanavointi Halikonrinteen liittymä Ve 3) Nelihaarakiertoliittymä, Tavolannummenliittymä: Ve1) Kiertoliittymä Vanhan Turuntien liittymä: Ve2) Liittymän porrastaminen ja kanavointi Ve3) Nykyinen nelihaaraliittymä turvasaarekkein Vanhan Turuntien liittymä: Ve1) Kiertoliittymä 50 Hirvikalliontien liittymä: Nykyinen paikka, Linnamäentien linjauksen muuttaminen Hirvikalliontien liittymä: Nykyinen liittymä, Linnamäentien linjauksen muuttaminen Uusi Riikin liittymä: Väistötila + oikealle ryhmittymiskaista Liittymälle vaihtoehtoiset sijainnit 1, 2a ja 2b 70 Uusi Riikin liittymä: Väistötila + oikealle ryhmittymiskaista Liittymälle vaihtoehtoiset sijainnit 1, 2a ja 2b Kuva 15 Liikenneverkkovaihtoehdot ja tutkitut liittymävaihtoehdot alueittain.

17 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 14 / 27 Liittymätyypin soveltuvuuteen ja valintaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten maankäyttö ja toiminnot väylän toiminnallinen luokka liikennemäärä väylän mitoitusnopeus liittymän kohdalla onnettomuushistoria liikenteen opastusjärjestelmä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt käytettävissä oleva tila maastonmuodot ja näkemävaatimusten täyttyminen liittymän sopivuus maisemaan sekä muut ympäristönäkökohdat. (mukaellen Tiehallinto 2001, Tasoliittymät) Seututeille on asetettu vaatimuksia muun muassa väylän suuntauksen, näkemien, liittymätiheyden sekä liittymien välisen välimatkan osalta. Ohjeistukset perustuvat siihen, että seututiet palvelevat usein läpikulkevaa liiikennettä, jolloin pääsuunnan sujuvuuden on oltava riittävä. Nelihaaraisia liittymiä ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi, ellei ole kyseessä kiertoliittymä, valo-ohjattu liittymä tai mikäli toinen liittyvistä teistä on erittäin vähäliikenteinen. Nelihaaraliittymien onnettomuusaste on selvästi suurempi kuin kolmihaaraliittymän, etenkin jos liittyvältä suunnalta on paljon liikennettä. Kiertoliittymässä riski joutua onnettomuuteen on huomattavasti pienempi kuin muilla tasoliittymäratkaisuilla. Ennustetuilla liikennemäärillä seututien 224 pohjoisosan liittymiin tarvitaan kolmihaaraisina kanavointi ja ryhmittymiskaistat. Seututiellä 110 liikennemäärät eivät edellytä kanavointia, mutta väistötilan rakentaminen on sielläkin suositeltavaa. Seuraavissa luvuissa on esitetty tutkitut vaihtoehdot vaikutuksineen. Alueittain on tutkittu seuraavia liittymävaihtoehtoja: Halikonrinteen liittymä Ve 1: Sisäänajo nykyisen liittymän kautta, ulosajo uudesta liittymästä Ve 2a ja b: Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille Ve 2c: Uusi liittymä Halikonrinteen alueelle, ei katuyhteyttä alueiden välillä Ve 3: Nelihaarakiertoliittymä Tavolannummi Ve 1: Kiertoliittymä Ve 2: Liittymän porrastaminen ja kanavointi Vanhan Turuntien liittymä: Ve 1: Kiertoliittymä Ve 2: Liittymän porrastaminen ja kanavointi Ve 3: Nykyinen nelihaaraliittymä turvasaarekkein Hirvikalliontien liittymä: Nykyinen paikka, Linnamäentien linjauksen muuttaminen Uusi Riikin liittymä: Väistötila + oikealle ryhmittymiskaista Liittymälle vaihtoehtoiset sijainnit 1, 2a ja 2b

18 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 15 / Halikonrinne Ve1: Sisäänajo nykyisen liittymän kautta, ulosajo uudesta liittymästä Vaihtoehdossa 1 Halikonrinteen alueelle rakennetaan uusi liittymä noin 170 metriä nykyisestä Shellin/Design Hillin liittymästä etelään. Uusi liittymä porrastetaan Tavolantien kanssa siten, että porrastettujen liittymien välimatka on 130 metriä, mikä toteuttaa porrastettujen liittymien välimatkalle asetetun vähimmäisarvon (100 m). Tavolantien vastapäinen tonttiliittymä katkaistaan ja liikenne ohjataan uuden liittymän kautta. Ennustetuilla liikennemäärillä ( ajon./vrk) liittymiin tarvitaan kanavoinnit. Koska nykyinen Shellin/Design Hillin tonttiliittymä on lähellä uutta liittymää, on liikenneturvallisuuden vuoksi nykyinen liittymä muutettava suuntaisliittymäksi, jolloin siitä voidaan ajaa sisään alueelle ja ulosajo tapahtuu uuden Halikonrinteen liittymän kautta. Uuteen liittymään johtava väylä pengerretään niin, että vaadittava liittymisnäkemä etelän suuntaan toteutuu. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys seututien poikki järjestetään alikulkuna, josta on yhteys seututien bussipysäkeille. Liittymäjärjestelyiden vuoksi pysäkkejä siirretään. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 1. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: Porrastettu liittymä Shellin/Design Hillin liittymä jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 16 Halikonrinne, vaihtoehto 1.

19 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 16 / Ve2a: Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille Vaihtoehdossa 2 rakennetaan Halikonrinteen yritysalueelle uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle porrastettuna Tavolantien kanssa. Porrastettujen liittymien välimatka on noin 110 metriä. Ennustetuilla liikennemäärillä ( ajon./vrk) liittymiin tarvitaan kanavoinnit. Laajentuvalle yritysalueelle kulku järjestetään nykyisen, Shellille johtavan yhteyden kautta, joka raskaalle liikenteelle on suuren pituuskaltevuuden vuoksi etenkin talvisin ongelmallinen. Uusi katuyhteys nykyisen ja uuden maankäyttöalueen välille mahdollistaa raskaan liikenteen ulosajon uuden liittymän kautta sekä alueiden välisen liikenteen. Kuten vaihtoehdossa 1, myös vaihtoehdossa 2 jalankulku- ja pyöräily-yhteys seututien poikki järjestetään alikulkuna, josta on yhteys siirrettäville seututien bussipysäkeille. Vaihtoehdon haasteena on nykyisen liittymän kasvavan liikennemäärän vuoksi hankaloituva Design Hillin edustan liikennöinti sekä mahdollinen liikenneturvallisuusriski seututielle liityttäessä. Vaihtoehdon tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 2. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: porrastettu liittymä Shellin/Design Hillin liittymä jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 17 Halikonrinne, vaihtoehto 2a.

20 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 17 / Ve2b: Uusi liittymä Tavolantien eteläpuolelle, katuyhteys nykyisen ja uuden alueen välille (suora yhteys yritysalueelle) Vaihtoehto 2b on muuten samankaltainen kuin vaihtoehto 2a, mutta 2b:ssä kulku seututieltä 224 Halikonrinteen yritysalueelle on suorempi, sillä se ohjataan suoraan nykyisestä liittymästä pysäköintialueen läpi nykyistä ja uutta aluetta yhdistävälle kokoojakatuyhteydelle. Design Hillin pysäköintialue hieman pienenee ja pysäköintialueelle kulku tapahtuu mäen alta. Design Hillin edustan liikennöinti hankaloituu jonkin verran liikennemäärän kasvaessa, joten sisäänkäynti on suositeltavaa siirtää lähemmäs uutta yritysaluetta. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 3. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: porrastettu liittymä Shellin/Design Hillin liittymä suora yhteys alas jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 18 Halikonrinne, vaihtoehto 2b.

21 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 18 / Ve2c: Uusi liittymä Halikonrinteen alueelle, ei katuyhteyttä nykyisen ja uuden alueen välillä Vaihtoehdossa 2c nykyinen liittymä Shellille ja Design Hillille säilyy ja Halikonrinteen yritysalueelle rakennetaan uusi liittymä. Muilta osin liittymäratkaisu on kuten vaihtoehdoissa 2a ja 2b. Välimatka nykyisen ja uuden liittymän välillä on noin 400 metriä, mikä toteuttaa seututeiden liittymäväleille asetetun vähimmäisetäisyyden. Uusi liittymä tarjoaa suoran ja sujuvan yhteyden yritysalueelle, mutta katuyhteyden puuttuessa nykyisen ja uuden alueen välistä synergiaa ei saavuteta. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 4. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: porrastettu liittymä jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 19 Halikonrinne, vaihtoehto 2c.

22 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 19 / Ve3: Nelihaarakiertoliittymä Vaihtoehdossa 3 muutetaan nykyinen Shellin/Design Hillin liittymä kiertoliittymäksi sekä rakennetaan Halikonrinteen yritysalueelle uusi kiertoliittymä. Kiertoliittymät hidastavat seututien ajonopeuksia alueen kohdalla ja helpottavat uusilta maankäyttöalueilta seututielle liittymistä. Nopeuksien alentuessa myös liikenneturvallisuus paranee, ja jalankulku- ja pyöräily-yhteys voidaan järjestää tasossa. Kiertoliittymät heikentävät hieman pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Vaihtoehdossa 3 yhteys Shellille järjestetään seututieltä 224 suoraan alas johtavan uuden yhteyden kautta kuten vaihtoehdossa 2b. Ratkaisussa Tavolannummen alue on mahdollisuus kytkeä joko toiseen tai molempiin kiertoliittymiin neljäntenä haarana. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 5. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: kiertoliittymä kiertoliittymä suora yhteys alas jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 20 Halikonrinne, vaihtoehto 3.

23 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 20 / Tavolannummi Ve1: Kiertoliittymä Vaihtoehdossa 1 Vaskiontien nykyinen liittymä seututielle katkaistaan. Nykyistä liittymää 140 metriä pohjoisemmaksi rakennetaan uusi kiertoliittymä, johon Jonintie kytketään neljäntenä haarana. Ratkaisu hidastaa seututien ajonopeuksia ja helpottaa oleellisesti uudelle Tavolannummen alueelle kulkua sekä Vaskiontieltä seututielle vasemmalle kääntymistä. Kiertoliittymä heikentää hieman pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys järjestetään kiertoliittymän pohjoispuolelta kulkevalla alikululla, josta on yhteydet seututien bussipysäkeille. Vaskiontien linjaus on tässä vaihtoehdossa esitetty jatkuvaksi pääsuuntana Halikonrinteen alueelle, johon seututien 224 suunta liittyy. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 6. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: kiertoliittymä Vaskiontien muutos jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 21 Tavolannummi, vaihtoehto 1.

24 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 21 / Ve2: Porrastettu liittymä ja kanavointi Vaihtoehdossa 2 nykyistä Vaskiontien ja st224 liittymää parannetaan kanavoinnein ja se porrastetaan Jonintien liittymän kanssa. Ratkaisu korostaa seututien suuntaista liikennettä ja mahdollistaa seututiellä 80 km/h nopeusrajoituksen. Halikon keskustan suunnasta Tavolannummen alueelle on mahdollisuus kulkea Vaskiontielle johtavan Jonintien yhdystien kautta. Yhteys voidaan säilyttää suuntaisliittymänä Halikon suunnasta tultaessa, mutta puutteellisten näkemien vuoksi liittymistä Vaskiontielle ei liikennemäärän kasvaessa voida sallia. Tässä vaihtoehdossa Halikonrinteen alueelta tuleva katuyhteys liittyisi Vaskiontiehen sivusuuntana. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 7. Ratkaisu voi toimia myös välivaiheen ratkaisuna ennen kiertoliittymää. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: porrastettu liittymä jk/pp alikulku jk/pp väylät YHTEENSÄ: Kuva 22 Tavolannummi, vaihtoehto 2.

25 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 22 / Vanha Turuntie Ve1: Kiertoliittymä Vanhan Turuntien liittymän vaihtoehdossa 1 nykyinen nelihaarainen liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, joka hidastaa ajonopeuksia ja parantaa erityisesti poikittaisia liikenneyhteyksiä st224 länsipuolen ja Halikon keskustanvälillä. Kiertoliittymä vähentää onnettomuusriskiä noin 50 % sekä alemman nopeustason ja loivempien törmäyskulmien vuoksi lieventää onnettomuuksien vakavuutta. Vaihtoehdossa jalankulku ja pyöräily seututien poikki tapahtuu nykyisen alikulun kautta. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 8. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on Kuva 23 Vanha Turuntie, vaihtoehto 1.

26 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 23 / Ve2: Porrastettu liittymä Vaihtoehdossa 2 Vanhan Turuntien liittymä porrastetaan vasen-oikea porrastuksena siten, että tien itäpuoleinen haara tuodaan noin 110 metriä nykyistä liittymää pohjoisemmaksi. Liittymän porrastaminen parantaa liikenteen turvallisuutta, mutta hidastaa länsi-itä suuntaista läpiajoliikennettä. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys seututien poikki järjestetään nykyisen alikulun kautta. Vanhan Turuntien suuntaisesta jalankulun ja pyöräilyn väylälästä muodostuu yhtenäinen Halikon keskustan suuntaan, sillä väylältä poistuu yksi suojatie yhdystien uuden ajoratalinjauksen vuoksi. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 9. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on: porrastettu liittymä Vanhan Turuntien muutos jk/pp väylä YHTEENSÄ: Kuva 24 Vanha Turuntie, vaihtoehto Ve3: Nykyinen nelihaaraliittymä turvasaarekkein Suhteellisen edullinen tapa nykyisen liittymän turvallisuuden parantamiseksi on turvasaarekkeiden rakentaminen. Saarekkeet estävät liittymän läpi suoraan ajamisen ja hillitsevät siten nopeuksia. Turvasaarekkeilla on muihin vaihtoehtoihin (ve1 ja ve2) verrattuna pieni liikenneturvallisuusvaikutus. Periaatekuva ratkaisusta on esitetty liitteessä 10. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on

27 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 24 / Hirvikalliontie Hirvikalliontien liittymä säilytetään nykyisellä paikallaan ja Hirvikalliontielle rakennetaan tulppasaareke. Linnamäentien liittymää parannetaan nykyisellä paikallaan. Linnamäentien etelään johtava osuus muutetaan pääsuunnaksi, johon Hirvikalliontie liittyy T-liittymänä. Linnamäentien jatke puolestaan liitetään Hirvikalliontiehen. Hirvikalliontien pohjoispuolella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä täydennetään jatkuvaksi. Seututien 224 itäpuolinen vähäliikenteinen Hirvikalliontien liittymähaara voidaan jättää liittymän neljänneksi haaraksi. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 11. Ratkaisun alustava kustannusarvio on: liittymän muotoilu Linnamäentien muutos jk/pp väylä YHTEENSÄ: Kuva 25 Hirvikalliontien liittymä.

28 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 25 / Riikki Riikin alueelle esitetään uutta liittymää seututieltä 110. Liittymän paikalle on kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdoista ve1 sijaitsee noin 500 metrin päässä Mustamäentien liittymästä. Vaihtoehdoissa 2a ja 2b liittymä sijoittuu lännemmäksi. Molemmissa vaihtoehdoissa seututielle suositellaan rakennettavaksi väistötila. Vaihtoehdot eroavat toisistaan liittyvän kadun geometrian suhteen. Liittymäpaikka määräytyy myöhemmin Riikin alueen maankäyttöratkaisujen perusteella, sillä seututien kannalta liittymävaihtoehtojen välillä ei ole toiminnallisia eroja. Lisäksi työssä on esitetty yleiskaavan mukaisen Kokkilantien (mt 1835) nelihaaraliittymän korvaamista porrastetuilla kolmihaaraliittymillä. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 12. Vaihtoehtojen alustavat kustannusarviot ovat: VE1 väistötila ja liittymä VE2a väistötila ja liittymä VE2b väistötila ja liittymä porrastettu liittymä Kuva 26 Riikin liittymävaihtoehdot.

29 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 26 / KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA JATKOTOIMENPITEET Työn tavoitteena oli selvittää Salon seututeiden st224 ja st 110 liittymäjärjestelyiden vaihtoehtoisia toteuttamisratkaisuja, jotka täyttävät sekä kaupungin, valtion, seututeiden varrella sijaitsevan teollisuuden että yritysten tarpeet. Liikenteellisen ongelma-analyysin ja maankäyttösuunnitelmiin perustuvien liikenne-ennusteiden perusteella suunnittelualueen tarkastelluille kohteille löydettiin kullekin useita vaihtoehtoisia toteuttamisratkaisuja, joita tarkennettiin yhdessä kaupungin, ELY-keskuksen sekä sidosryhmien kanssa käytävien keskusteluiden perusteella. Tässä vaiheessa valittavia ratkaisuja ei haluttu lyödä lukkoon, vaan määrittää reunaehtoja, joiden perusteella jatkosuunnittelussa voidaan valita maankäyttöä ja yritysten tarpeita parhaiten palveleva ratkaisu. Liittymien parantaminen voidaan tehdä myös vaiheittain maankäytön kehittymisen mukaan. Tutkitut vaihtoehdot eroavat toisistaan selkeimmin liittymätyyppien osalta. Halikonrinteen, Tavolannummen ja Vanhan Turuntien liittymissä on tutkittu sekä kanavoituja kolmihaaraliittymiä että kiertoliittymävaihtoehtoa. Näistä ensin mainittu korostaa seututien pääsuunnan sujuvuutta ja jälkimmäinen mahdollistaa sujuvamman ja turvallisemman liittymisen maankäyttöalueilta seututielle. Halikonrinteen alueen osalta keskeistä on parantaa alueen nykyisiä liikennejärjestelyitä sujuvimmiksi ja turvallisemmiksi. Laajentuvalle yritysalueelle on tarpeen rakentaa uusi liittymä, joka voi palvella myös nykyistä aluetta, mikäli nykyisen ja uuden alueen välille rakennetaan katuyhteys. Lisäksi varaudutaan yhteyteen Halikonrinteen alueelta Vaskiontielle ja edelleen Halikon keskustan suuntaan. Valittava liittymäratkaisu määritetään alueen maankäyttösuunnitelmien yhteydessä. Vaskiontien liittymän parantaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään Tavolannumen alueen maankäytön laajentuessa. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan parantaa nykyistä liittymää ja yhteyksiä, mutta tavoitetilanteessa varaudutaan kiertoliittymän rakentamiseen. Vanhan Turuntien liittymän osalta työssä tutkittiin liittymän turvallisuutta parantavia vaihtoehtoja. Liittymää voidaan parantaa pienin toimenpitein rakentamalla turvasaarekkeet nelihaaraliittymään. Tilanvaraukset on esitetty liittymässä sekä porrastetulle että nelihaarakiertoliittymävaihtoehdolle. Hirvikalliontien liittymän kautta kulkee liikennettä Riikin teollisuusalueelle. Työn alkuvaiheessa tutkittiin liittymän siirtämistä nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi, mutta tarkastelujen jälkeen päädyttiin nykyisen liittymän säilyttämiseen ja Linnanmäentien linjauksen muuttamiseen pääsuunnaksi. Lisäksi Hirvikalliontien pohjoispuolella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä täydennetään jatkuvaksi. Riikin teollisuusalueelle tutkittiin useita vaihtoehtoja uuden seututien 110 liittymän paikaksi. Tarkastelujen perusteella päädyttiin kahteen vaihtoehtoon, joista molemmat täyttävät seututien liittymälle asetetut vaatimukset. Valittava ratkaisu määräytyy myöhemmin Riikin alueen maankäyttöratkaisujen perusteella. Liittymien jatkosuunnittelussa on otettava huomioon erikoiskuljetusten vaatimukset, mm. kiertoliittymien mitoituksessa ja kanavointien tarkemmassa suunnittelussa (reunakivien, kaiteiden, pylväiden ja liikennemerkkien sijoittelu).

30 Salon seututeiden st224 ja st110 liittymätarkastelut 27 / 27 LIITTEET Liite 1 Halikonrinne, ve1, mittakaava 1:2000 Liite 2 Halikonrinne, ve2a, mittakaava 1:2000 Liite 3 Halikonrinne, ve2b, mittakaava 1:2000 Liite 4 Halikonrinne, ve2c, mittakaava 1:2000 Liite 5 Halikonrinne, ve3, mittakaava 1:2000 Liite 6 Tavolannummi, ve 1, mittakaava 1:2000 Liite 7 Tavolannummi, ve 2, mittakaava 1:2000 Liite 8 Vanha Turuntie, ve 1, mittakaava 1:2000 Liite 9 Vanha Turuntie, ve 2, mittakaava 1:2000 Liite 10 Vanha Turuntie, ve 3, periaatekuva ratkaisusta Liite 11 Hirvikalliontie, mittakaava 1:2000 Liite 12 Mt110 liittymät, Riikki, mittakaava 1:4000

31 BUS BUS ST 224 HALIKONRINTEEN LIITTYMÄ VE1

32 0,063 0,012 BUS BUS ST 224 HALIKONRINTEEN LIITTYMÄ VE2a

33 0, ,012 0, ,0 BUS BUS ST 224 HALIKONRINTEEN LIITTYMÄ VE2b

34 BUS BUS ST 224 HALIKONRINTEEN LIITTYMÄ VE2c

35 25 m ,012 0, ,0 25 m BUS BUS ST 224 HALIKONRINTEEN LIITTYMÄ VE3

36 BUS BUS 25 m ST 224 TAVOLANNUMMI VE 1 KIERTOLIITTYMÄ

37 BUS BUS ST 224 TAVOLANNUMMI VE 2 PORRASTETTU LIITTYMÄ

38 25 m ST 224 VANHAN TURUNTIEN LIITTYMÄ VE 1 KIERTOLIITTYMÄ

39 ST 224 VANHAN TURUNTIEN LIITTYMÄ VE 2 PORRASTETTU LIITTYMÄ

40 Periaatekuvat lähteestä Varsinais-Suomen ELY-keskus:: Pienten liikenneturvallisuushankkeiden tuotekuvaukset, päivitetty ST 224 VANHAN TURUNTIEN LIITTYMÄ VE 3 NYKYINEN NELIHAARALIITTYMÄ TURVASAAREKKEIN

41 ST 224 HIRVIKALLIONTIEN LIITTYMÄ

42 +30.0 VE1 8,5 % VE2a VE2b Väistötila 4,0 % +32,8 Väistötila Trailerintie MT 110 RIIKIN TEOLLISUUSALUEEN LIITTYMÄVAIHTOEHDOT