Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos LIIKENNESELVITYS Työnro DI Piritta Laitakari

Transkriptio

1 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos Työnro DI Piritta Laitakari

2 ALKUSANAT Liikenneselvitys liittyy Valio Oy:n Riihimäen meijerin asemakaavamuutokseen. Samalla on selvitetty Valio Oy:n tontin eteläpuolelle, Herajoen läntiselle teollisuusalueelle, kaavoitettavan uuden teollisuustontin liikenteellisiä vaikutuksia. Työ on tehty Valio Oy:n tilauksesta. Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: Jarmo Näsman Jari Jokivuo Ilpo Lehtinen Aili Tuppurainen Elina Mäenpää Mikko Siitonen Valio Oy Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Selvitys on tehty konsulttityönä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Piritta Laitakari, Outi Harju ja Juha Vehmas. Selvityksen projektipäällikkönä on toiminut Elina Ahlqvist. Riihimäellä marraskuussa 2011 Kansikuva: Mikko Siitonen / A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Raportin muut valokuvat: Mikko Siitonen ja Piritta Laitakari / A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

3 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 3 (21) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue ja liikenneverkko Maankäytön kehittyminen LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNE-ENNUSTE Nykytilanne Liikenne-ennuste LIITTYMIEN TOIMIVUUS Nykytilanne Ennustetilanne KEHITTÄMISEHDOTUKSET Nykyisten liittymien parantaminen Uudet liittymät Kevyen liikenteen yhteystarpeet YHTEENVETO... 21

4 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 4 (21) 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työn lähtökohta on liikenneselvityksen laatiminen Valio Oy:n Riihimäen meijerin asemakaavamuutoksen sekä Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavan liitteiksi. Työssä tarkastellaan Valion meijerin sekä sen eteläpuolelle kaavoitettavan uuden teollisuustontin vaikutusta alueen liikenteeseen. 1.2 Suunnittelualue ja liikenneverkko Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Riihimäen kaupungin alueella keskustan lounaispuolella, Herajoen läntisellä teollisuusalueella. Alue sijoittuu valtatien 3 länsipuolelle. Suunnittelualueen länsipuolelle on suunnitteilla Kalmun pientalovaltainen asuinalue, jonka korjattu osayleiskaavaehdotus on valmistunut keväällä Tarkastelualue sisältyy Kalmun osayleiskaavaan. Kuvassa 1 on esitetty tässä selvityksessä tarkasteltavan alueen sijainti. Kuva 1. Tarkastelualueen karkea sijainti.

5 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 5 (21) Tarkemman tarkastelun kohteeksi rajataan kaavoitettavien tonttien lähiympäristö eli Meijerintie ja sen jatke etelään sekä liittymät maantielle 130. Viiteen keskeiseen liittymään (kuva 2) tehdään toimivuustarkastelut. Tarkasteltavia liittymiä ovat: maantien 130 ja Meijerintien liittymä, Meijerintien ja Vanhan Kormuntien liittymä, Meijerintien ja Kalmun pääkokoojakadun uusi liittymä, Meijerintien ja Retkiojantien uusi liittymä sekä Retkiojantien liittymä maantielle 130. Tarkastelussa ei huomioida alueen eteläpuolelle suunniteltua Arolammin eritasoliittymää, sillä sen rakentamisaikataulu on vielä avoin. Näin myös varmistetaan liikenneverkon toimivuus siinä tapauksessa, että eritasoliittymää ei rakenneta lähivuosikymmenten aikana. Kuva 2. Suunnittelualue; tarkasteltavat liittymät on merkitty punaisilla ympyröillä. Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen ohi kulkee valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja edelleen Vaasaan. Valtatien rinnalla, suunnittelualueen kohdalla sen itäpuolella, kulkee maantie 130, joka on seudullinen pääväylä Vantaalta Riihimäen, Hämeenlinnan ja Valkeakosken kautta Tampereelle. Valtatie 3 on suunnittelualueen kohdalla kaksiajoratainen moottoritie, jonka nopeusrajoitus on kesällä 120 km/h ja talvella 100 km/h. Moottoritiellä ei ole

6 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 6 (21) tievalaistusta meijerin kohdalla. Lähimmät moottoritien liittymät sijaitsevat noin kilometrin päässä pohjoisessa (liittymä nro 19) ja noin kuuden kilometrin päässä etelässä (liittymä nro 17). Suunnittelualueen eteläpuolelle on suunniteltu uutta Arolammen eritasoliittymää, josta lähtisi itään päin Riihimäen eteläinen ohikulkutie, ns. Arolammin orsi. Maantien 130 nopeusrajoitus on Meijerintien liittymän kohdalla ja pohjoispuolella 60 km/h ja sen eteläpuolella suunnittelualueen kohdalla 80 km/h. Tie on valaistu. Maantie 130 on koko suunnittelualueella osa erikoiskuljetusten runkoreittiä. Meijerintie on hallinnollisesti katu, Vanha Kormuntie ja Retkiojantie ovat yksityisteitä. Meijerintien liikenne on lähes täysin Valion meijerin liikennettä. Vanha Kormuntie ja Retkiojantie ovat vähäliikenteisiä ja maaseutumaisia kyläteitä, Meijerintien katuympäristö on kaupunkimaisempi. Meijerintien ja Vanhan Kormuntien nopeusrajoitus on suunnittelualueella 40 km/h, Retkiojantien 50 km/h. Retkiojantie ylittää valtatien 3 kapeahkolla sillalla (kuva 3). Kuva 3. Valtatien 3 ylittävä Retkiojantien silta maantien 130 suunnasta katsottuna. Kevyt liikenne Maantien 130 tai valtatien 3 varrella ei ole kevyen liikenteen väyliä suunnittelualueen kohdalla. Meijerintien ja maantien 130 liittymässä on kevyen liikenteen alikulku. Kevyen liikenteen väylä jatkuu liittymästä itään päin Parmalan alueelle, josta on myös kevyen liikenteen yhteys Riihimäen keskustaan. Myös liittymän yhteydessä sijaitseville linja-autopysäkeille johtaa kevyen liikenteen väylät.

7 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 7 (21) Meijerintiellä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Meijerintien jatkamisen yhteydessä myös kevyen liikenteen väylää jatketaan Retkiojantien liittymään asti. Retkiojantien nykyisen ylikulkusillan viereen suunnitellaan erillisen kevyen liikenteen sillan rakentamista. Vanhalla Kormuntiellä ei ole kevyen liikenteen väyliä lukuun ottamatta Meijerintien alittavaa kevyen liikenteen väylää ja alikulkua, joka on sallittu myös ratsukoille (kuva 4). Retkiojantiellä ei ole kevyen liikenteen väyliä. Valion meijerin tontilla sijaitsevalta rivitaloalueelta johtaa silta valtatien 3 yli maantielle 130. Silta on sallittu ajoneuvoliikenteelle, mutta se on lähinnä kevyen liikenteen käytössä, koska varsinainen ajoreitti rivitalojen pihaan kulkee Meijerintien kautta. Kuva 4. Meijerintien alittava kevyen liikenteen alikulku Vanhan Kormuntien suunnasta katsottuna. Joukkoliikenne Suunnittelualueella ei kulje joukkoliikenteen reittejä. Lähimmät joukkoliikenneyhteydet ovat seutuliikenteen linjat maantiellä 130 sekä paikallisliikenteen linjat 4 ja 7 maantien 130 itäpuolella sijaitsevalle Parmalan alueelle. Seutuliikenteen pysäkit sijaitsevat maantien 130 ja Meijerintien liittymässä, Meijerin ylikulkusillan kohdalla sekä maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymässä. Meijerintien liittymän yhteydessä oleville pysäkeille pääsee jalkakäytäviä pitkin, muille pysäkeille ei ole erillisiä kevyen liikenteen yhteyksiä.

8 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 8 (21) Pitkänmatkan pikavuorolinjat ajavat valtatietä 3 pitkin, mutta suunnittelualueella ei ole pikavuoropysäkkejä. Lähimmät pysäkit ovat Herajoen eritasoliittymän yhteydessä alueen pohjoispuolella. Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa on esitetty alueelle maantien 130 ja Meijerintien kautta kulkeva linja-autoreitti. Pysäkit sijoittuisivat kokoojakatujen varsille. Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuustiedot on koottu Liikenneviraston Tierekisteriaineistosta, joten niissä näkyvät vain yleisillä teillä tapahtuneet poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Tarkastelualueella eli Retkiojantien ja Meijerintien liittymien välillä maantiellä 130 on tapahtunut vuosien aikana neljä loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta ja kaksi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Kolme näistä onnettomuuksista on tapahtunut Meijerintien liittymässä. Valtatiellä 3 on tarkastelualueen kohdalla tapahtunut vuosien aikana kaksi loukkaantumiseen johtanutta ja 13 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. 1.3 Maankäytön kehittyminen Tarkastelussa otetaan huomioon Valion meijerin laajentamista koskevat suunnitelmat Valiolta saadun liikenne-ennusteen mukaisesti. Eteläisen teollisuustontin maankäytön oletetaan rakentuvan ennustevuoteen 2030 mennessä kokonaan. Sen arvioidaan tuottavan liikennettä pinta-alaan nähden samassa suhteessa kuin Valion meijerin. Kalmun osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030, joten kaava-alue oletetaan koko laajuudeltaan rakennetuksi tämän tarkastelun ennustevuoteen 2030 mennessä. Kalmun asuinalueen tuottaman liikenteen määrää on arvioitu vuonna 2009 valmistuneessa Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa, jonka mukaisesti Kalmun alueen liikennetuotokset tässä tarkastelussa huomioidaan. Maankäytön kehittymisen lisäksi otetaan huomioon liikenteen yleinen kasvu kunta- ja tieluokkakohtaisten kasvukertoimien mukaisesti.

9 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 9 (21) 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Nykytilanne Alueella on tehty liikennelaskennat tarkasteltavissa maantien 130 liittymissä tiistaina klo (Meijerintien liittymä) ja keskiviikkona klo (Retkiojantien liittymä). Liikennelaskennan perusteella määritetty iltahuipputunti on klo Iltahuipputunnin liikennevirrat on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Maantien 130 ja Meijerintien liittymän (vas.) sekä maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymän (oik.) iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa liikennelaskennan mukaan. Lasketuissa liittymissä iltahuipputunnin (klo ) suurimmat liikennevirrat kulkevat pohjoiseen kohti Riihimäen keskustaa. Kynttiläntieltä ja Meijerintieltä tulee maantielle 130 työmatkaliikennettä, Meijerintieltä myös Valion meijerin kuljetuksia. Meijerintiellä raskaan liikenteen osuus on noin 19 %, Kynttiläntiellä noin 5 % ja maantiellä 130 tarkastelukohdasta riippuen 4 8 %. Retkiojantien liikennemäärä oli laskenta-ajankohtana niin pieni, ettei laskenta anna luotettavaa tietoa raskaan liikenteen osuudesta. Suunnittelualueen keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät (KVL) on esitetty kuvassa 5. Valtatien 3 KVL on suunnittelualueen kohdalla nykytilanteessa (v. 2010) noin ajon./vrk. Maantien 130 KVL on Meijerintien pohjoispuolella noin ajon./vrk, Meijerintien ja Retkiojantien välillä noin ajon./vrk ja Retkiojantien liittymän eteläpuolella noin ajon./vrk. Meijerintien KVL on noin 1300 ajon./vrk. Vanhan Kormuntien KVL on noin 150 ajon./vrk ja Retkiojantien samoin noin 150 ajon./vrk.

10 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 10 (21) Kuva 6. Keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät (KVL) suunnittelualueella nykytilanteessa (v. 2010). Taulukossa 1 on esitetty Valion meijerin päivä- ja yöajan liikennemäärät sekä liikenteen suuntautuminen ilmansuunnittain. Suurin osa länteen (Forssan suuntaan) menevistä ajoneuvoista lähtee meijerin alueelta ensin maantietä 130 pohjoiseen, sillä suoraan länteen johtava Vanha Kormuntie on kapea ja mutkainen. Pääosa Valion henkilöliikenteestä suuntautuu pohjoiseen, raskaan liikenteen pääsuunta on Etelä-Suomi. Taulukko 1. Valion meijerin liikenne ja sen suuntautuminen vuonna Lähde: Valio Oy. Liikennemäärä Etelään (Helsinki) Pohjoiseen (Tampere) Itään (Lahti) Länteen (Forssa) Yhteensä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Liikennemäärä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Nykytilanne 2008 yhteensä Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen muodostamisen lähtökohtana ovat olleet Valio Oy:n laatima arvio Riihimäen meijerin liikennemääristä vuonna 2025, Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelman liikenne-ennuste, liikennelaskentatiedot sekä liikenteen yleisen kasvun kuntaennuste (Tulevaisuuden näkymiä 4/2007). Maankäytön synnyttämä kasvu Valion meijerin kokonaisliikenteen arvellaan kasvavan lähes 60 % vuoteen 2030 mennessä. Raskaan liikenteen määrän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan,

11 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 11 (21) henkilöliikenne lisääntyy noin 23 %. Suurin kokonaiskasvu tapahtuu etelään suuntautuvan liikenteen määrässä. Taulukko 2. Valion meijerin liikenne-ennuste vuodelle Lähteet: Valio Oy, yleiset kasvukertoimet. Liikennemäärä Etelään (Helsinki) Pohjoiseen (Tampere) Itään (Lahti) Länteen (Forssa) Yhteensä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Liikennemäärä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Ennustetilanne 2030 yhteensä Eteläisen tontin toimintojen arvioidaan synnyttävän liikennettä samaan tapaan kuin Valion meijerin. Eteläisen tontin liikenne-ennuste on laadittu Valion liikenne-ennusteen perusteella kertomalla Valion liikennemäärät tonttien pintaalojen suhdeluvulla. Eteläisen tontin liikennemäärä-arvio vuodelle 2030 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Eteläisen teollisuustontin liikenne-ennuste vuodelle Lähteet: Riihimäen kaupunki, Valio Oy, yleiset kasvukertoimet. Liikennemäärä Etelään (Helsinki) Pohjoiseen (Tampere) Itään (Lahti) Länteen (Forssa) Yhteensä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Liikennemäärä Henkilö- ja pakettiautot Raskasliikenne Yhteensä Ennustetilanne 2030 yhteensä Kalmun asuinalueen tuottaman liikenteen määrää ja suuntautumista on arvioitu Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa. Suuntautumisarvioita on tämän työn yhteydessä tarkennettu työssäkäyntitietojen perusteella. Kalmun liikenne-ennuste vuodelle 2030 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kalmun asuinalueen liikenne-ennuste vuodelle Lähde: Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelma, SITO Liikennemäärä (KVL) Etelään Pohjoiseen Itään (keskustaan) Länteen Yhteensä Vuonna 2030 yhteensä

12 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 12 (21) Liikenteen yleinen kasvu Liikenne-ennusteen taustalla oleva kunta- ja tieluokkakohtainen tieliikenteen kuntaennuste on laadittu vuonna Tämän jälkeen liikenteen kasvu on ensin hidastunut taloustaantuman takia ja sitten jälleen vilkastunut. Ennusteen kasvukertoimet on annettu aikaväleille ja (taulukko 5). Näiden kertoimien ja liikennelaskentatietojen perusteella on asiantuntijaarviona muodostettu tieluokkakohtaiset kasvukertoimet välille Nämä kertoimet on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Liikenne-ennusteen muodostamisessa käytetyt yleiset kasvukertoimet. Lähde: Tulevaisuuden näkymiä 4/2007: Tieliikenteen kuntaennuste vuosille (muokattu). Riihimäki valtatie 1,49 1,39 seututie, katu 1,37 1,30 Liikenne-ennuste vuodelle 2030 muodostetaan yhdistämällä maankäytön aiheuttama liikenteen kasvu sekä liikenteen yleinen kasvu. Vuoden 2030 keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät (KVL) on esitetty kuvassa 7 ja iltahuipputunnin liikennevirrat kuvassa 8. Kuva 7. Keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät (KVL) suunnittelualueella ennustetilanteessa v Vuonna 2030 valtatien 3 KVL on suunnittelualueen kohdalla noin ajon./vrk. Maantien 130 KVL on Meijerintien pohjoispuolella noin ajon./vrk, Meijerintien ja Retkiojantien välillä noin ajon./vrk ja Retkiojantien eteläpuolella noin ajon./vrk. Uusi yhteys Meijerintieltä Retkiojantielle mahdollistaa meijerin ja teollisuusalueen liikenteen jakautumisen kahteen liittymään. Meijerintien ja Retkiojantien välisellä osuudella maantien 130 liikenne lisääntyy vähemmän kuin muualla, kun Meijerintieltä etelään menevät kulkevat eteläisen liittymän kautta ja muihin ilmansuuntiin menevät pohjoisen liittymän kautta.

13 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 13 (21) Kuva 8. Suunnittelualueen iltahuipputunnin liikennemäärät ennustetilanteessa v Meijerintien liikennevirta on suurimmillaan Vanhan Kormuntien ja maantien 130 välillä: noin ajon./vrk. Meijerin kohdalla KVL on noin ajon./vrk ja eteläisen teollisuustontin kohdalla noin ajon./vrk. Kalmun kokoojakadun KVL on noin ajon./vrk. Pieni osa Kalmun alueen liikenteestä käyttää Vanhaa Kormuntietä, jonka KVL on noin 450 ajon./vrk. Retkiojantien liikennemäärä kasvaa vähiten: vuoden 2030 ennustetilanteessa se on noin 200 ajon./vrk, paitsi Meijerintien ja maantien 130 välisellä osuudella, jossa se on noin ajon./vrk.

14 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 14 (21) 3 LIITTYMIEN TOIMIVUUS Toimivuustarkastelut on tehty Synchro/SimTraffic 7, Capcal ja DanKapohjelmilla. Palvelutasoluokat perustuvat keskimääräisiin viivytyksiin HCM2000 -käsikirjan mukaisesti. 3.1 Nykytilanne Nykytilanteessa liittymät toimivat iltahuipputunnin aikanakin hyvin. Maantien 130 ja meijerintien sekä maantien 130, Kynttiläntien ja Retkiojantien liittymien palvelutasoluokat tulosuunnittain on esitetty kuvassa 9. Meijerintien ja Vanhan Kormuntien liittymään ei nykytilanteessa tehty toimivuusanalyysejä, koska liittymän liikennemäärät ovat niin pienet, että se toimii varmasti. Pääsuunnan toimivuus on molemmissa liittymissä erittäin hyvä, koska sivusuunnilla on väistämisvelvollisuus. Sivusuunnilla palvelutasoluokka on nykytilanteessa B, hyvä, paitsi Retkiojantieltä ja Kynttiläntieltä vasemmalle kääntyvillä, joiden palvelutasoluokka on C, tyydyttävä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että tarkasteltavat liittymät toimivat nykytilanteessa tavallisen arkiiltahuipputunnin aikana riittävän hyvin. Kuva 9. Maantien 130 liittymien palvelutasoluokat nykytilanteessa. 3.2 Ennustetilanne Tarkastelualueen liittymien toimivuutta arvioitiin vuoden 2030 ennustetussa liikennetilanteessa. Kuvassa 10 on esitetty liittymien toimivuus tulosuunnittain ennustetilanteessa v Maantien 130 liittymien toimivuus heikkenee merkittävästi liikennemäärien kasvaessa. Pääsuunnan palvelutaso säilyy erittäin hyvänä sivusuuntien väistämisvelvollisuuden takia, mutta liittyminen sivusuunnalta päätielle on erittäin

15 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 15 (21) vaikeaa. Meijerintien palvelutasoluokka on F, erittäin huono, ja iltahuipputunnin keskimääräiset viivytykset ovat selvästi yli minuutin mittaisia. Liittyminen Retkiojantieltä ja Kynttiläntieltä maantielle 130 toimii myös huonosti: kaikkien tulosuuntien palvelutasoluokka on E F, huono erittäin huono. Maantien 130 liittymien parantamismahdollisuuksia käsitellään seuraavassa luvussa. Kuva 10.Liittymien palvelutasoluokat osatulosuunnittain ennustetilanteessa v Muut tarkastellut liittymät toimivat ennustetilanteessakin palvelutasolla hyvä tai erittäin hyvä, eikä sujuvuusongelmia ole odotettavissa.

16 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 16 (21) 4 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 4.1 Nykyisten liittymien parantaminen Mt 130 x Meijerintie Kanavoidun tasoliittymän liikenteellisen toimivuuden parantamisen vaihtoehdot ovat valo-ohjaus ja kiertoliittymä. Kuvassa 11 on esitetty maantien 130 ja Meijerintien liittymän palvelutasoluokat ennustevuonna 2030 tilanteessa, jossa nykyiseen liittymään lisätään liikennevalo-ohjaus. Valo-ohjattuna liittymä toimii keskimäärin hyvin. Heikoimman suunnan palvelutasoluokka on ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin aikana C, tyydyttävä, ja lähellä palvelutasoluokkaa B, hyvä. Kuva 11. Maantien 130 ja Meijerintien liittymän palvelutasoluokat vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana valo-ohjattuna. Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa maantien 130 ja Meijerintien liittymä esitetään parannettavaksi kiertoliittymänä. Kiertoliittymä on muita tasoliittymätyyppejä turvallisempi ja sen ylläpitokustannukset ovat valo-ohjattua liittymää pienemmät. Kuvassa 12 on esitetty maantien 130 ja Meijerintien liittymän toimivuus ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin aikana tavallisena kiertoliittymänä. Eteläisen tulosuunnan palvelutasoluokka on E, huono. Kiertoliittymän toimivuutta voidaan parantaa toteuttamalla se ns. turbokiertoliittymänä, jossa etelästä tulee kaksi ajokaistaa: omat kaistat suoraan ajaville ja vasemmalle kääntyville. Näin kaikkien tulosuuntien palvelutaso on ennustetilanteessa vähintään C, tyydyttävä (kuva 12), ja kiertoliittymä kestää jopa 20 % ennustettua suuremman liikenteen kasvun. Lisäkaista pohjoisesta Meijerintielle kääntyville parantaisi liittymän toimivuutta vieläkin enemmän. Mahdolliset aamuhuipputunnin ongelmat pohjoisella tulosuunnalla ratkeaisivat edellä kuvatulla toisella lisäkaistalla.

17 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 17 (21) Kuva 12. Maantien 130 ja Meijerintien liittymän palvelutasoluokat vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana kahdessa erilaisessa kiertoliittymävaihtoehdossa. Mt 130 x Retkiojantie Maantien 130 nopeusrajoitusta laskemalla Retkiojantien liittymä toimisi ennustetilanteessa hieman nykyliittymää paremmin: 60 km/h nopeudella sivusuuntien palvelutasoluokat olisivat välillä B E, hyvä huono (kuva 13). Kuva 13. Maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymän palvelutasoluokat vuoden 2030 aikana tilanteessa, jossa maantien nopeusrajoitus on liittymän kohdalla 60 km/h. Retkiojantieltä suoraan ja vasemmalle ajavien palvelutasoluokkaa E, huono, ei kuitenkaan voida pitää hyväksyttävänä. Lisäksi todellinen palvelutaso saattaa

18 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 18 (21) olla jopa arvioitua heikompi, mikäli pääsuunnan liikennevirran nopeus ei alennetusta nopeusrajoituksesta huolimatta laske riittävän alas. Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa esitetään kaksi vaihtoehtoa maantien 130, Kynttiläntien ja Retkiojantien liittymän parantamiseksi: nykyinen kanavoitu liittymä valo-ohjattuna tai kiertoliittymä. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy uusi kevyen liikenteen silta nykyisen Retkiojantien sillan viereen. Valo-ohjattuna liittymän toimivuus paranisi selvästi nykyliittymään verrattuna. Kuvassa 14 on esitetty valo-ohjatun liittymän toimivuus vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana. Sivusuuntien palvelutasoluokka olisi C, tyydyttävä, ja pääsuunnan A B, erittäin hyvä hyvä. Kuva 14. Maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymän palvelutasoluokat vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana liikennevalo-ohjattuna. Maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymä toimisi kiertoliittymänä keskimäärin hyvin (kuva 15), sillä heikoimmankin tulosuunnan palvelutasoluokka vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana olisi C, tyydyttävä, ja lähellä palvelutasoluokan B, hyvä, rajaa. Kiertoliittymä kestäisi ruuhkautumatta noin 20 % ennustettua suuremman liikenteen kasvun. Raskaan liikenteen määrä liittymässä on poikkeuksellisen suuri, mikä on otettava huomioon mahdollisen kiertoliittymän suunnittelussa. Retkiojantien sillan soveltuvuutta kahden raskaan ajoneuvon kohtaamiseen ei tarkasteltu tämän työn yhteydessä. Meijerintie x Vanha Kormuntie Meijerintien ja Vanhan Kormuntien liittymä toimii ennustetilanteessa palvelutasolla B, hyvä, eikä erityisiä parantamistarpeita ole odotettavissa.

19 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 19 (21) Kuva 15. Maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymän palvelutasoluokat vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana kiertoliittymänä. 4.2 Uudet liittymät Meijerintien ja Kalmun kokoojakadun liittymä sekä Meijerintien ja Retkiojantien liittymä toimivat ennustetilanteessa vuonna 2030 tavallisina kanavoimattomina tasoliittyminä hyvin. Kehittämistarpeita tai muuta erityisesti huomioitavaa ei havaittu tarkastelussa. 4.3 Kevyen liikenteen yhteystarpeet Työpaikka-alueita suunniteltaessa kaikkien kulkutapojen huomioon ottaminen on tärkeää. Työpaikalle on voitava kulkea myös joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Suunnittelualueen nykyiset kevyen liikenteen reitit on kuvattu tarkemmin luvussa 1.2 Suunnittelualue ja liikenneverkko. Meijerintien vierellä kulkee korkealuokkainen kevyen liikenteen väylä, jota on syytä jatkaa Meijerintien jatkamisen yhteydessä. Kalmun asuinalueen kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenneratkaisut ja niiden liittyminen nykyverkkoon on alustavalla tasolla suunniteltu Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa. Muut kevyen liikenteen yhteystarpeet liittyvät linja-autopysäkkien sijaintiin. Yhteystarpeet on esitetty kuvassa 16. Tarkastelualueen suurimmat kevyen liikenteen yhteyspuutteet ovat maantien 130, Retkiojantien ja Kynttiläntien liittymässä, jossa linja-autopysäkeille ei ole järjestetty erillisiä kevyen liikenteen reittejä, vaan kulku tapahtuu maantien pientareella. Liittymässä ei myöskään ole suojateitä, joten ruuhka-aikaan tien ylittäminen on vaikeaa ja turvatonta. Liittymässä suoritetussa liikennelaskennassa havaittu pysäkkien käyttäjämäärä oli erittäin pieni. Suunniteltu uusi teollisuustontti ja kevyen liikenteen silta lisäävät todennäköisesti kevyen liikenteen

20 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 20 (21) määrää liittymässä, joten kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen on tärkeää. Meijerin kohdalla sijaitsevan ylikulkusillan läheisyydessä on seutuliikenteen linja-autopysäkkipari maantiellä 130. Näille pysäkeille ei ole erillisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Nykyinen autoliikenteelle sallittu silta muutetaan kevyen liikenteen sillaksi, jolloin turvallisten, maantien 130 ylittävien tai alittavien, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien tarve kasvaa ja merkitys korostuu. Kuva 16. Kevyen liikenteen yhteystarpeet ja tulevat kevyen liikenteen ylikulkusillat suunnittelualueella.

21 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, asemakaavamuutos 21 (21) 5 YHTEENVETO Lähtökohdat Riihimäen keskustan eteläpuolella sijaitsevan Valio Oy:n Herajoen meijerin tontilla on käynnissä asemakaavan muutos, ja samaan aikaan kaupunki kaavoittaa meijerin eteläpuolella sijaitsevan Herajoen läntistä teollisuusaluetta. Tämä liikenneselvitys liittyy näihin asemakaavoihin. Meijerin länsipuolella sijaitsee tuleva Kalmun asuinalue. Meijerin laajennus ja sen eteläpuolelle suunniteltu uusi teollisuustontti tuottavat runsaasti raskasta liikennettä, joka suuntautuu Riihimäeltä eri puolille Suomea. Raskaan liikenteen osuus meijerin ja uuden teollisuustontin ennustetilanteen (v. 2030) iltahuipputunnin liikenteestä on yli 50 %. Ennustetilanne Asemakaava-alueiden lisäksi tarkastelussa on huomioitu Kalmun asuinalueen liikenne sekä liikenteen yleinen kasvu. Vuoteen 2030 mennessä maantien 130 liikennemäärä kasvaa merkittävästi koko tarkastelualueella: Retkiojantien eteläpuolella noin 80 %, Retkiojantien ja Meijerintien välillä noin 55 % ja Meijerintien pohjoispuolella noin 150 % nykytilanteeseen verrattuna. Nykytilanteessa tarkasteltavissa liittymissä ei ole toimivuusongelmia. Ennustevuoteen 2030 mennessä tarkasteltavat maantien 130 liittymät ruuhkautuvat pahasti, ja liittyminen sivusuunnalta päätielle vaikeutuu kohtuuttomasti. Muissa tarkastelualueen liittymissä ei esiinny toimivuusongelmia ennustetilanteessa. Jatkotoimenpiteet Maantien 130 liittymien parantaminen on välttämätöntä seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli tarkastelualueen maankäyttö kehittyy oletetun mukaisesti. Vaihtoehtoja ovat valo-ohjatut liittymät tai kiertoliittymät. Maantien 130 ja Meijerintien liittymä toimii tavallisena yksikaistaisena kiertoliittymänä huonosti, mutta osittain kaksikaistaisena turbokiertoliittymänä sen palvelutaso on yhtä hyvä kuin valo-ohjatun liittymän. Maantien 130, Kynttiläntien ja Retkiojantien liittymässä yksikaistainen kiertoliittymä ja valo-ohjattu liittymä ovat palvelutasoltaan yhtä hyviä ratkaisuja. Liittymien parantamisen suunnittelussa on otettava huomioon erikoiskuljetukset, sillä maantie 130 on koko tarkastelualueella osa erikoiskuljetusten runkoreittiä. Meijerintien vierellä kulkee kevyen liikenteen väylä, jolta on yhteydet maantien 130 ja Meijerintien liittymässä oleville linja-autopysäkeille. Maantien 130, Kynttiläntien ja Retkiojantien liittymän linja-autopysäkeille ei ole olemassa kevyen liikenteen väyliä. Liittymän kevyen liikenteen yhteydet on syytä suunnitella ja rakentaa viimeistään yhtä aikaa Retkiojantien kevyen liikenteen sillan kanssa. Myös Meijerin ylikulkusillan läheisyydessä sijaitsevien pysäkkien kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteelliset. Kalmun asuinalueen kevyen liikenteen reitit on alustavasti suunniteltu osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa.