HARMAAKALLION ASEMAKAAVA LIIKENNETARKASTELU

Transkriptio

1 LIITE 7b HARMAAKALLION ASEMAKAAVA LIIKENNETARKASTELU Nykytilanne Suunnittelualueella matkoja synnyttävät nykyään vain alueen luontopolut sekä Solvikintien varren muutamat pientalot. Tierekisterin mukainen Valkontien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä KVL on noin 2800 n./vrk, josta raskasta liikennettä noin 230 (8 %). Vuoden 2025 ennuste on 3990 ajon./vrk (josta raskaita 330). Valkontieltä länteen Harmaakallion alueelle on kolme liittymää: 1) Pohjoisessa Pankkiirintien ja Linnunradan kanavoimaton 4-haaraliittymä: Pankkiirintie johtaa suunnitellulle työpaikka-alueelle ja Arkkitehdintien kautta S-marketille, jolla on pohjoisempana myös erillinen liittymä Valkontielle. Valkontien yli johtavalla kevyen liikenteen reitillä on suojatiesaareke, Linnunradan suojatiellä ei. Sivusuunnilla on pakollisen pysäyttämisen liikennemerkit (nro 232). 2) Virkistysalueen pysäköintipaikan, ja mm. biojätteen kaatopaikan, kanavoimaton 3-haaraliittymä sijaitsee edellisestä noin 450 m etelään, ennen kuin Valkontien tasaus laskee voimakkaasti Valkon suuntaan. 3) Solvikintien ja Antinkyläntien kanavoimaton 4-haaraliittymä sijaitsee alueen eteläpäässä yli 1,2 km etäisyydellä Pankkiirintien liittymästä. Liittymässä on pakollisen pysäyttämisen liikennemerkit (232) molemmin puolin. Solvikintie johtaa haja-asutusalueelle, Antinkyläntie asuinalueen ja merenrannan kautta Loviisan keskustaan. Lisäksi tarkastelujaksolla Valkontien itäpuolella on Petaksentien kanavoimaton 3- haaraliittymä noin 270 m Pankkiirintien liittymästä etelään. Myös tässä liittymässä on Stop-merkki sivusuunnalla (232). Olosuhteet. Maantien ajokaistojen leveys on 2 x 3,75 m ja pientareiden 2 x 1,50 m. Poikkileikkaus on siis 10,5/7,5 m ja päällysteleveys 10,0 m. Valkontien itäreunassa on erillinen kevyen liikenteen väylä pohjoisesta Helsingintieltä Petaksentien liittymään asti. Suunnittelualueella Valkontiellä on valaistus. Nopeusrajoitus on pohjoispäässä 50 km/h ja Petaksentien liittymän eteläpuolella 80 km/h Valkoon asti. Joukkoliikenteen pysäkkiparit sijaitsevat Antinkyläntien ja Petaksentien liittymissä. Ongelma-analyysi Liikenneverkolla ei ole kapasiteettiongelmia. Liittymissä olevat Stop-merkit kertovat liikenneturvallisuuden riskipaikoista. Onnettomuusriski on korkein Solvikintien liittymässä, missä alamäessä ja maaseutumaisessa valtatieympäristössä autoilijoiden ajonopeudet ovat suuria. Erityinen huolenaihe on kevyen liikenteen ylitysturvallisuus, mutta ongelma koske myös autoilijoita. Toinen merkittävä turvallisuus- ja palvelutaso-ongelma on kevyen liikenteen väylän puuttuminen Petaksentieltä etelään: Reitti koetaan niin vaaralliseksi, että osa jalankulku- ja pyöräilymatkoista jätetään nykyään tekemättä tai tehdään autolla mikä edelleen heikentää omin voimin liikkuvien turvallisuutta. Petaksentien liittymän eteläpuolella Kaskenkujan kohdalla on tien molemmin puolin käytetty polku, joka kertoo turvattomista ja autoilijalle yllättävistä tienylityksistä metsäisessä tieympäristössä: Se on oikoreitti asuinalueelta ulkoilumaastoon. Vuoden 2030 ennustetilanteessa (päiväaikaan klo 7-22) Valkontien liikenteestä aiheutuva 55 db:n melualue ulottuu m päähän tien keskilinjasta Solvikintien liittymän pohjoispuolella. Harmaakallionkadun liittymän läheisyydessä sijaitsevien rakennusten

2 julkisivujen kohdalla ohjeiden mukainen 55 db:n keskiäänitaso ylittyy. Em. Rakennuksia lukuun ottamatta muut rakennukset eivät ole yli 55 db:n melualueella, eikä meluesteille ole tarvetta. Valkontien nopeusrajoituksen lasku 50 km/h:iin nykyisestä 80 km/h:sta kiertoliittymien rakentamisen myötä alentaa melutasoja selvästi ja melun leviäminen on ennustetilanteessa nykytilannetta vähäisempää liikennemäärien kasvusta huolimatta. Asemakaavaehdotuksen liikenneratkaisu 1. Liikenneverkko Ratkaisut. Asemakaavassa Harmaakallion pääkokoojakatu (jatkossa selvyyden vuoksi Harmaakallionkatu) liittää alueen Valkontiehen Petaksentien kiertoliittymässä ja Solvikintiehen noin 0,5 km päässä Valkontien liittymästä. Kokonaan uudistettava Solvikintie muodostaa alueen toisen pääkokoojakadun. Lisäksi alueen sisällä alempiasteinen kokoojakatu, Kivipaadenkatu, on linjattu Valkontien suuntaisesti Solvikintieltä Pankkiirintielle. Tonttikadut ovat kokoojakaduilta alkavia lenkkejä tai päättyviä katuja. Kaikki väylät sovitetaan ympäristöön suuria leikkausluiskia ja penkerryksiä välttäen, alueen vaihteleva topografia huomioon ottaen. Väylät linjataan ilman pitkiä suoria. Vaikutukset: Liikenneverkko on rakenteeltaan melko selkeä, mutta omaleimainen ja kattaa alueen hyvin. Väylästö takaa hyvän saavutettavuuden eri osa-alueiden välillä. Palvelutasoa lisää myös sujuva sisäinen yhteys pohjoiseen market- ja työpaikkaalueelle. Väylien suhteellisen pienet kaarre-elementit tukevat alhaisien ajonopeuksien noudattamista. Osa tonttikaduista ei ole yleisen tavoitteen mukaisesti max 200 m pitkiä pussikatuja: Järjestely on kuitenkin turvallinen, kun ajonopeuksia tarvittaessa hillitään hidastein ja tiukin kaartein. 2. Katujen mitoitus Ratkaisut. Molemmat pääkokoojakadut, Harmaakallionkatu ja Solvikintien itäpää, on tarkoitus toteuttaa kaupunkimaisesti graniittisin reunakivin ja bulevardimaisina sijoittamalla puurivit ja kevyen liikenteen väylät molemmin puolin. Sopiva poikkileikkaus on joukkoliikennemitoituksen mukainen ja kevyttä liikennettä suosiva: reunakiviväli 6,8 m, istutuskaistat 3,0 m sekä kevyen liikenteen väylät seuraavasti: Harmaakallionkadun länsipuolelle ja Solvikintien eteläpuolella 4,5 m leveä eroteltu jalankulku- ja pyörätie, jossa sekä jalankululle että pyöräilylle on varattu oma 2,0 m leveä väylänosa ja niiden väliin 0,5 m leveä kivetty välikaista erottelun toimivuutta tehostamaan. Harmaakalliontien itä- ja Solvikintien pohjoispuolelle esitetään 3,3 m leveää yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä (ks. oheinen kuva). Koko katualueen leveys on tällöin 24,0 m, kun kevyen liikenteen väylien ulkoreunoille on varattu 1,6 m lumi- ja luiskatilaa. Jyrkissä maastokohdissa käytetään tarvittaessa sidottuja luiskia tai tukimuuria korkeuserojen hallitsemiseksi. Kokoojakatujen vaakageometrian mitoitusnopeus on 40 km/h Solvikintielle Harmaakalliontien liittymästä länteen esitetään varattavaksi vähintään 16,5 m katutilaa poikkileikkauksen ollessa seuraava: ajorata 6,8 m, pohjoispuolella istutuskaista 3,0 m ja yhdistetty kevyen liikenteen väylä 3,5 m sekä reunatilat 1,6 m molemmin puolin. Samaa poikkileikkausta sovelletaan myös Kivipaadenkadulla, jolla istutuskaista ja jk+pp-tie tulee kadun itäreunaan. Tonttikaduilla päällystetyn ajoradan leveys on 4,0-4,5 m ja katualueen 8,0 m. Rakennusten seinästä seinään mitta voi olla 8,0 m. Jalkakäytäviä ei rakenneta eikä avo-ojia. Tarkemman katusuunnittelun yhteydessä kadunvarteen päällystetyn alueen ulkopuolelle varataan tilaa vieraspysäköinnille: leveyttä tarvitaan tällöin vähintään 5,5 m. Vaikutukset: Pääkokoojakatujen sekä rakentamisen vaiheistuksen vuoksi myös alempien kokoojakatujen ajoradan leveys on mitoitettu joukkoliikenteen mukaan. Katusuunnitteluvaiheessa harkitaan joukkoliikennettä suosivien ns. tyynyhidasteiden rakentamista suojatiesaarekkeiden yhteyteen, varsinkin jos alueelle päätetään asettaa 30 km/h

3 aluenopeusrajoitus. Kevyelle liikenteelle taataan hyvät yhteydet pääkokoojien molemmin puolin. Petaksentien ja Antinkyläntien olemassa olevilta väyliltä jatkuvien pääreittien välille ehdotetaan rakennettavaksi Harmaakallion laatukäytävä, jossa väylän hyvän turvallisuuden ja viihtyisyyden takaa riittävällä välikaistalla eroteltu jalankulku- ja pyörätieosat. Alemmilla kokoojakaduilla jalankululle ja pyöräilylle varataan ajoradasta välikaistalla turvattua tilaa asutuksen painopisteen mukaisesti kadun itäreunaan. Turvallinen ajonopeustaso varmistetaan toteutusvaiheessa 2 korottamalla keskeisimmät liittymät. Tonttikaduilla kevyt liikenne käyttää ajorataa. Tarvittaessa pisimmillä tonttiakuilla harkitaan liittymien korottamista tai muita hidasteita. 3. Valkontien liittymät Ratkaisut. Alueen pääsisääntuloliittymä ehdotetaan toteutettavaksi 4-haaraisena kiertoliittymänä (kiertosaarekkeen halkaisija d = 28 m), jonka keskipiste olisi noin 40 m Petaksentien nykyisen liittymäpaikan eteläpuolella. Aluksi kevyt liikenne ylittää Valkontien tasossa suojatiesaarekkeen kautta. Toisessa vaiheessa Harmaakallion alueen tärkein reitti keskustaan mm. kouluille turvataan alikulkukäytävällä. Myös Harmaakallion alueen toiseen sisääntuloporttiin, Valkontien ja Solvikintien liittymään ehdotetaan rakennettavaksi kiertoliittymä (d = 28 m). Vaikutukset. Kiertoliittymät toimivat maamerkkeinä ja Harmaakallion alueen portteina. Ne alentavat ratkaisevasti Valkontien ajonopeuksia ja risteävien ajosuuntien välistä onnettomuusriskiä: Vakavuuden ja henkilövahinko-onnettomuuksien pieneneneminen autoille tyypillisesti noin 50 %, kevyelle liikenteelle jopa 70 %. 4. Alueen sisäiset liittymät Ratkaisut: Harmaakallionkadun ja Solvikintien liittymään sekä Harmaakallionkadun ja Kivipaadenkadun liittymään esitetään kiertoliittymää (d = 10 m). Ratkaisu toimii maamerkkinä ja korostaa liittymän hierarkiaa. Alueen muut liittymät toteutetaan tavanomaisina avoimina katuliittyminä välttäen tarpeetonta väljyyttä. Lisäksi km/h nopeustasoa esitetään tuettavaksi liittymien korottamisilla ja bussireiteillä suojatiesaarekkeiden yhteyteen rakennettavilla tyynyhidasteilla. Hidasteiden tarkat paikat tulee ratkaista alueen katusuunnitelmia laadittaessa, tai sitä ennen kokonaisuutena, jos laaditaan erillinen Harmaakallion katuyleissuunnitelma. Lisäksi suunnitteluohjeen mukaisesti kevyen liikenteen pääreittien suojatiet tonttikatujen kanssa korotetaan kevyen liikenteen väylän tasoon. Vaihtoehtoisesti tonttikatujen alhaista nopeustasoa ja pihakatumaista ympäristöä voidaan tukea korottamalla koko katua kokoojakatuihin nähden. Tarvittaessa harkitaan hidasteita pisimmillä tonttikaduilla. Vaikutukset: Ratkaisut antavat liikenneturvallisuudelle ja asuinviihtyisyydelle erittäin merkittävälle 30 km/h nopeustasolle tarvittavaa fyysistä tukea: Liikenneympäristön tulee vastata nopeusrajoitusta. 5. Kevyen liikenteen järjestelyt Valkontiellä Ratkaisut. Erillinen kevyen liikenteen väylä rakennetaan Valkontien itäpuolelle kuten Tiehallinnon toimenpideselvityksessä (2006) on esitetty. Yhteydestä valmistuu aluevaraussuunnitelma marraskuun 2009 lopussa. Tienylityksen vaarallisuuden takia Antikyläntien liittymän parantaminen on kiireellinen: Aluevaraussuunnittelun yhteydessä lähtökohdaksi päätetty 50 km/h nopeusrajoitus edellyttää hyvin toimiakseen myös suunnitellun kiertoliittymän rakentamista. Sitä ennen nopeana toimenpiteenä nopeusrajoitus ehdotetaan laskettavaksi mahdollisimman pian 60 km/h:iin.

4 Myös Petaksentien liittymässä jalankulkijat ja pyöräilijät ylittävät Valkontien tasossa kiertoliittymän suojatiesaarekkeiden kautta. On kuitenkin järkevää varautua kaavallisesti myös alikulun rakentamiseen Petaksentien pohjoisreunan kevyen liikenteen jatkeelle, vaikka toteuttaminen olisikin hyvin kaukana. Alikulun tilavaraus on määritetty Valkontien aluevaraussuunnitelmassa. Suunnitelmassa ei ole tutkittu aiemmin keskustelussa ollutta alikulkua Kaskenkujan kohdalla, mutta alikulku mahtuu liikennealueelle ja siihen voidaan turvattomien tienylitysten vähentämiseksi palata tiesuunnitelmaa laadittaessa. Vaihtoehtona voidaan pohtia myös suojatiesaareketta. Vaikutukset: Järjestelyt parantavat erittäin merkittävästi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Ne avaavat kokonaan uusia kulkureittejä, laajentavat lapsille sallittua elinpiiriä ja mahdollistavat yhä useammalle autottoman elämäntavan. 6. Alueen sisäiset kevyen liikenteen reitit Ratkaisut. Kevyen liikenteen kestopäällystetyt pääreitit on edellä kuvatulla tavalla sijoitettu kokoojakatujen varsiin. Tonttikaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät ajorataa. Viheralueille sijoitetut kivituhkapintaiset virkistysreitit täydentävät reitistöä. Kevyen liikenteen reittien ja Harmaakallionkadun risteämispaikoille esitetään suojatiesaarekkeita, jotka turvallisuuden parantamisen ohella rytmittävät pitkää kokoojakatua. Vaikutukset. Jalankulun ja pyöräilyn verkko on kattava ja sujuva etenkin kaupungin keskustan, koulujen ja päivittäistavarakaupan suuntaan. 7. Joukkoliikenne Ratkaisut. Tavoitetilanteen bussireitti on Harmaakallionkatu Solvikintie, jonne sijoitettavat pysäkit ovat ajoratapysäkkejä, joiden korotetut odotustilat kivetään. Asuinalueen ensimmäisessä toteutusvaiheessa bussireitti kulkee Kivipaadenkatua, johon toteutetaan väliaikaiset ajoratapysäkit katusuunnittelussa tarkemmin määriteltäviin paikkoihin. Valkontielle nykyisten Petaksentien ja Solvikintien liittymien pysäkit kulkuyhteyksineen ja odotustiloineen uudistetaan kiertoliittymien rakentamisen yhteydessä. Jos tulevaisuudessakin jokin bussireitti Harmaakallion kohdalla jää Valkontielle, niin Kaskenkujan kohdalle voidaan harkita uuden pysäkkiparin toteuttamista, edellyttäen niiden väliin alikulun tai suojatiesaarekkeen rakentamista. Vaikutukset: Joukkoliikenteen reitit ja pysäkit palvelevat hyvin koko asuinaluetta. Sujuvat pysäkkiyhteydet on otettu huomioon kevyen liikenteen reitistössä. Kerrostalot sijaitsevat alueen pohjoispäässä, missä on parhaiten käytettävissä sekä alueen sisäiset että Valkontien pysäkit. Tavoitereitin sijoittuminen Harmaakallionkadulle tarjoaa hyväksyttävän pysäkkietäisyyden myös mahdolliselle asumisen laajennusalueelle nyt kaavoitettavan alueen länsipuolelle Solvikintien varteen. 8. Nopeusrajoitukset Ratkaisut. Harmaakallion asuinalueelle ehdotetaan 30 km/h aluenopeusrajoitusta. Pääkokoojakaduilla voidaan harkita 40 km/h nopeustasoa. Kokoojakatuliittymien näkemät on päätetty mitoittaa 40 km/h:n mukaan. Mahdollisilla pihakaduilla ajonopeus ei saa ylittää 20 km/h. Valkontien nopeusrajoitus on aluevaraussuunnitelmatyön yhteydessä päätetty laskea 80 km/h:sta 50 km/h:iin Petaksentien liittymästä Solvikintien liittymään asti ja se mukaan lukien.

5 9. Liikennemelu Ratkaisut ja vaikutukset: Yleisten ohjearvojen mukaiset päivän ja yön keskiäänitasot eivät ylity ennustetilanteessa uuden Harmaakallion asuinalueen sisäpihoilla esitetyillä järjestelyillä. Pohjoisimpien kerrostalojen Valkontien puoleisten julkisivujen kohdalla ohjearvot ylittyvät, mikä edellyttää paremmin ääntä eristäviä rakenteita ja ikkunoita, jotta sisätiloissa saavutetaan ohjeiden mukaiset äänitasot. Keskiäänitaso laskentakorkeudella (2,0 m maanpinnan yläpuolella) on pohjoisimpien rakennusten julkisivujen kohdalla enimmillään 63 db(a), mikä edellyttää Valkon-tien julkisivujen puolisilta rakenteilta vähintään 28 db:n ääneneristävyyttä, jotta sisätiloissa saavutetaan ohjeiden mukainen alle 35 db:n keskiäänitaso päivällä. Parvekkeet suositellaan rakennettavaksi sisäpihojen puolelle. Erillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä ei kuitenkaan tarvita, sillä rakennukset toimivat tehokkaina meluesteinä ja oleskelupihoilla keskiäänitasot jäävät jopa suosituksia huomattavasti alemmiksi. 10. Pysäköinti Ratkaisut. Pääkokoojilla ei sallita kadunvarsipysäköintiä eikä sitä suositella muillekaan kokoojakaduille. Tarvittaessa suunnitellaan pysäköintitaskuja tarkemman suunnitteluun yhteydessä. Lähtökohtana on, että kadunvarsipysäköinnin sijaan pysäköinti järjestetään tonteilla. Tonttikaduilla lyhytaikaista huolto- ja vieraspysäköintiä voi olla myös kadun varressa. Pihakaduilla pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla. Yleisiä pysäköintialueita suunnitellaan VO- ja P-alueiden yhteyteen sekä autoille että polkupyörille, niin ne ovat hyvin saavutettavissa että kentät rajataan pieniksi yksiköiksi ja ne eivät hallitse maisemaa. Vaikutukset: Pysäköinti on jäsentynyttä eikä hallitse näkymiä, mutta palvelee riittävästi käyttäjiä.