VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

2 LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja Mikko Ruokolainen Hyväksyjä Mikko Ruokolainen Kuvaus Liikenteen yleissuunnitelma Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO T F

3 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Aikaisemmat suunnitelmat Maankäyttö 2 2. Nykytilanne ja kehittämistarpeet Nykyiset katuverkon järjestelyt Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Pysäköintijärjestelyt Esteettömyys Koulukeskuksen saattoliikenne Yhteenveto keskeisistä ongelmakohteista 6 3. EHDOTETUT TOIMENPITEET Keskuskatu Sepänkatu Opinkuja Koulukeskuksen saattoliikennejärjestelyt 9 4. ALUSTAVAT RAKENTAMISKUSTANNUKSET JATKOTOIMENPITEET 10 LIITTEET Liite 1: Liikenteen yleissuunnitelma 1:500 Liite 2: Saattoliikennejärjestelyt ve1 1:500 Liite 3: Saattoliikennejärjestelyt ve2 1:500 Liite 4: Saattoliikennejärjestelyt ve3 1:500 Liite 5: Saattoliikennejärjestelyt ve4 1:500

4 1 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikenteen yleissuunnitelma on osa Valtimon keskustan kehittämistä ja toimii pohjana alueen jatkosuunnittelulle. Yleissuunnitelman tavoitteina oli: kohentaa Valtimon keskustan taajamakuvaa jäsennellä eri liikennemuotojen reittejä parantaa sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen turvallisuutta edistää esteettömyyttä Valtimon taajamassa parantaa palveluiden saavutettavuutta parantaa pysäköintijärjestelyjä hakea ratkaisumalleja koulukeskuksen saattoliikennejärjestelyihin 1.2 Suunnittelualue Valtimon kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä Pohjois-Karjalassa. Valtimolla on noin 2500 asukasta. Suunnittelualue käsittää Keskuskadun välillä Jäkäläkatu Kunnantie, Sepänkadun ja Opinkujan sekä koulukeskuksen saattoliikennejärjestelyt. Kuva 1. Suunnittelualue

5 2 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Valtimolle on laadittu vuonna 2006 esteettömyyskartoitus ja vuonna 2009 liikenneturvallisuussuunnitelma. Samanaikaisesti tämän suunnitelman kanssa on laadittu Torikadun liikennejärjestelyjen rakennussuunnitelmaa. Suunnittelualueelle ei ole laadittu lähiaikoina muita liikenneympäristön parantamissuunnitelmia. 1.4 Maankäyttö Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava (Kirkonkylän asemakaava, hyväksytty 1983), johon on viimeksi tehty asemakaavamuutos vuonna 2009 urheilutalon rakentamiseen liittyen. 2. NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 2.1 Nykyiset katuverkon järjestelyt Valtimon keskusta ja sen palvelut sijoittuvat molemmin puolin sen läpi kulkevaa Keskustietä eli maantietä Kiinteistöt sijoittuvat tiealueen välittömään läheisyyteen ja osa kiinteistöjen rakenteista sijaitsee tiealueella. Keskustien keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä oli vuonna 2010 noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa Ajoneuvoliikenne Ajoradan leveys on 7,0 metriä ja nopeusrajoitus on 40km/h. Taajamakuva on avara eikä ajoradan läheisyydessä ole ahtauden tuntua tuovia ja nopeusrajoitukseen huomiota kiinnittäviä elementtejä. Ajonopeuksien hillitsemiseksi Keskustielle on rakennettu korotettuja suojatietä ja liittymäalueita. Rakenteellisesti tien pinta on kohtuullisessa kunnossa, mutta esim. reunakivet ovat nykyisin varsin matalat ja helppo ajaa autolla yli. Kuva 2. Apteekin edessä reunakivet ovat matalat ja pysäköintialue ja kevyen liikenteen väylä ovat yhtenäistä jäsentelemätöntä asfalttikenttää.

6 3 Kuva 3. Taajamakuva on nykyisin avara ilman ajonopeuksia hillitseviä elementtejä Kevyt liikenne Molemmin puolin Keskustietä on reunatuella korotettu kevyen liikenteen väylä, jota ei ole erotettu välikaistalla tai muilla rakenteilla. Paikoitellen kevyen liikenteen väylä yhdistyy ympäröivien kiinteistöjen piha-alueisiin yhtenäisenä jäsentelemättömänä asfalttikenttänä. Osa Keskustien ylittävistä suojateistä on korotettuja. Kuva 4. Korotettu suojatie.

7 Pysäköintijärjestelyt Nykytilanteessa Keskustien varressa olevien kiinteistöjen asiakaspysäköinti tapahtuu kiinteistön edustalla ja varsinaisilla pysäköintialueilla. Suurin osa pysäköinnistä tapahtuu kuitenkin kiinteistön edessä seinän vieressä oleville pysäköintipaikoille. Osa pysäköintipaikoista rajautuu kevyen liikenteen väylästä esim. viherkaistalla, mutta osa on yhtenäistä kenttää kevyen liikenteen väylän kanssa. Näistä mm. Hiuspuodin ja Muoti- Martan sekä apteekin kiinteistöjen kohdalla ajoneuvot peruuttavat poistuessaan kevyen liikenteen väylälle. Kuva 5. Hiuspuodin ja Muoti-Martan pysäköintipaikoilta peruutetaan kevyen liikenteen väylälle. Kuva 6. Metsänhoitoyhdistyksen pysäköinti on erotettu viherkaistalla.

8 5 Kuva 7. Sepänkadulla pysäköintipaikoilta peruutetaan kevyen liikenteen väylän yli Esteettömyys Vuonna 2006 laaditussa esteettömyyskartoituksessa on esitetty pieniä päällystystöiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä on toteutettu (mm. kontrastiraidat ennen suojatietä), mutta taajamassa on edelleen merkittäviä puutteita esteettömyysnäkökulmasta. Merkittävimpiä näistä on katu- ja piha-alueiden jäsentelemättömyys ja puutteelliset suojateiden kohdat (mm. liian matalia ja liian korkeita sekä kaarevia reunakiviä tai reunakivi puuttuu kohdasta, jossa näkövammainen tarvitsisi sitä suunnan ottamiseen). 2.2 Koulukeskuksen saattoliikenne Koulukeskus on jaettu A- ja B-taloon, joista A-talossa ovat 7-9 luokat ja B-talossa 1-6 luokat sekä esikoulu. Koulukeskuksen saattoliikenne tapahtuu henkilöautoilla ja linja-autoilla. Linja-autot tuovat oppilaat aamulla aamupäivällä B-talon eteen ja noutavat iltapäivällä A-talon pihasta. Pihoilla ei ole varsinaisia saattoliikennejärjestelyitä, vaan linja-autot joutuvat toimimaan osittain ahtaalla pihaalueella kevyen liikenteen reiteillä ja pysäköintialueella.

9 6 2.3 Yhteenveto keskeisistä ongelmakohteista Keskustie Jäsentelemätön liikenneympäristö laajoja yhtenäisiä jäsentelemättömiä alueita kevyen liikenteen väylät eivät erotu kiinteistöjen pysäköintialueista kiinteistöjen pysäköintipaikoille ei ole keskitettyjä liittymiä, vaan niille ajetaan mistä tahansa Ei hidasteiden lisäksi kuita ajonopeuksia hillitseviä elementtejä avara katukuva ilman kaventavia "portteja" Puutteita esteettömyydessä väärän korkuiset reunakivet ei riittävästi materiaali- ja kontrastieroja suojateiden johdattavuudessa puutteita suojatiemerkkien sijainnissa puutteita Taajamakuvaa ei ole juurikaan kehitetty tien rakentamisen jälkeen Tonttiliittymiä on todella tiheässä, useille kiinteistöille jopa kaksi liittymää Sepänkatu Kirjaston pysäköintijärjestelyt puutteelliset Opinkuja Ei saattoliikennejärjestelyitä Autot peruuttavat kevyen liikenteen väylän yli

10 7 3. EHDOTETUT TOIMENPITEET 3.1 Keskuskatu Keskuskatua jäsennellään erottamalla kevyen liikenteen väylä välikaistalla ajoradasta. Välikaista nurmetetaan ja sille istutetaan puita ja pensaita. Tievalaistus uusitaan. Välikaistalle sijoitetaan myös liikkeiden kohdalle pitkittäispysäköintipaikkoja eli ns. pysäköintitaskuja asiakaspysäköintiä varten. Pysäköintitaskuissa käytetään eri pintamateriaalia esim. betonikiveä. Pysäköintiruutu rajataan luonnonkivellä. Kuva 8. Keskuskadun peruspoikkileikkaus. Keskuskadun suunnitelmaratkaisut on esitetty liitteessä 1.

11 8 3.2 Sepänkatu Sepänkadun päähän tehdään pysäköintialue. Tällä korvataan Sepänkadun varteen kaavan edellyttämät pysäköintipaikat. Samalla kadun pääsuunta käännetään koulukeskuksen suuntaan. Kirjaston eteen tehdään pysäköintitaskut ja suojatiejärjestelyitä parannetaan. Sepänkadun suunnitelmaratkaisut on esitetty liitteessä 1. Kuva 9. Sepänkadun liikennejärjestelyt. 3.3 Opinkuja Opinkujalle on laadittu saattoliikennejärjestelyihin liittyen useita vaihtoehtoisia liikennejärjestelyratkaisuja, jotka on esitetty kohdassa 3.4. Opintien luoteispuolella oleva kevyen liikenteen väylä siirretään A-talon edustalla olevien pysäköintipaikkojen etupuolelle. Näin pysäköintipaikoilta lähtevät autot eivät peruuta kevyen liikenteen väylän yli. Henkilökunnan autopaikat siirretään A-talon taakse. Opinkujan suunnitelmaratkaisut on esitetty liitteessä 1.

12 9 3.4 Koulukeskuksen saattoliikennejärjestelyt Koulukeskuksen saattoliikennejärjestelyistä laadittiin neljä vaihtoehtoista ratkaisua, jotka on esitetty liitteissä 2 5. Tässä vaiheessa ei vielä tutkittu saattoliikenteen sijoittamista kirjaston lounaispuolella olevalle kiinteistölle. Ve1 Kaikki saattoliikenne kiertää Sepänkadulta kirjaston lounaispuolelta A-talon vierestä Opinkujalle. Kirjaston taakse A-talon viereen ja Opinkujan varteen tehdään saattoliikenteen pysäkit. A-talon vieressä oleva osuus on yksisuuntainen. Ve2 Kuten ve1, mutta Opinkujan päässä on kääntöpaikka henkilöautoille. Kääntöpaikan keskellä on matalalla yliajettavalla reunakivellä tehty kiertosaareke. Ve3 Kuten ve1, mutta Opinkujalla linja-autopysäkki ja henkilöautoille oma saattoliikenteen järjestely. Ve4 Opinkujan saattoliikenne järjestelyt nykyisen mukaiset, mutta ei ohjata linja-autoja opinkujalle. A-talon ja kirjaston väliin tehdään saattoliikenteen järjestelyt, joissa on omat pysäkit linjaautoille ja henkilöautoille. Liikenne kiertää Sepänkadulta kirjaston itäpuolelta koulualueelle ja kirjaston länsipuolelta takaisin Sepänkadulle.

13 10 4. ALUSTAVAT RAKENTAMISKUSTANNUKSET Toimenpiteiden alustavat rakentamiskustannusarviot on laadittu InInfra.net hankeosa- ja rakennusosahinnaston perusteella 9/2011 hintatasossa (alv. 0%). Kustannukset sisältävät 15% yhteiskustannuksia. Kohde Alustavat rakentamiskustannukset Keskustie ve1 (koko katurakenteet uusitaan) Keskustie ve2 (kevyt parannus) Opinkuja Sepänkatu Saattoliikenteen järjestelyt ve Saattoliikenteen järjestelyt ve Saattoliikenteen järjestelyt ve Saattoliikenteen järjestelyt ve Keskustielle on laskettu kaksi alustavaa rakentamiskustannusarviota riippuen siitä, tehdäänkö raskaampi perusparannus, jossa uusitaan koko katurakenteet vai tehdäänkö kevyemmin nykyisiä pintoja muotoillen sekä pintarakenteita ja reunatukia uusien. Saattoliikenteen järjestelyiden kustannusarvioihin ei ole sisällytetty uutta henkilökunnan pysäköintialuetta (kustannusarvio n , sisältyy Opinkujan rakentamiskustannusarvioon). Keskustien kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollista kunnallistekniikan runkolinjojen uusimistarvetta, pohjavahvistuksia eikä johtosiirtoja. 5. JATKOTOIMENPITEET Tässä suunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää katu/tie- ja rakennussuunnitelmien laatimista. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kiinteistöjen liittyminen tiealueeseen. Suositeltavaa olisi tehdä suunnittelu seinästä-seinään periaatteella, eli kiinteistöjen kadun puoleiset alueet ja katu/tiealue suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. Myös esteettömyys on olennainen osa jatkosuunnittelussa ja kohdetta rakennettaessa. Keskustien toimenpiteiden rakentamisajankohta ei ole vielä tiedossa.

14

15

16

17

18