Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta"

Transkriptio

1 K A T S A U S Jouko Lind Tuula Toikka Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta Johdanto Vallitseva taloudellinen laskukausi merkitsee monelle työttömyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta. Työmarkkinoilta syrjäytymisen pitkittyessä työhön paluu saattaa muodostua yhä useammalle yhä vaikeammaksi pelkästään omin neuvoin luvun alussa toteutettu keski-ikäisille, yli vuoden työttömänä ja syrjäytymisvaarassa olleille henkilöille suunnatun Kipinä-kuntoutuskokeilun tavoitteena oli luoda edellytyksiä työllistymiselle. Vuonna 2003 Kelan kuntoutuksen päättäneiden rekisteritietojen perusteella Kipinä-kuntoutujista (n = 34) suurin osa oli työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden 2006 lopussa. On ilmeistä, että osalla kuntoutustoimenpiteet toteutettiin työllistymisen kannalta liian myöhäisessä vaiheessa. Kipinä-kuntoutuksen kaltaisia toimenpiteitä, jotka suunnataan riittävän varhaisessa vaiheessa työelämästä syrjäytymisvaarassa oleville, tarvitaan kuitenkin edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys syrjäytymisen uhka Työ on keskeinen yksilön hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Vastaavasti työttömyydellä pitkittyessään on yleensä heikentävä vaikutus terveyteen ja sitä kautta hyvin vointiin kokonaisuutena. Työttömyys voi olla terveyden kannalta myös seuraus, toisin sanoen heikentynyt terveys kasvattaa riskiä joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Syrjäytymisen riskiin vaikuttavat myös monet muut tekijät, jopa työttömyysturvan toimenpiteet. (STM 1998; Helne 2002; Hietaniemi 2003; Kautto 2006; Karvonen 2008.) 1990-luvun alkupuolella työttömyys kasvoi nopeasti ja oli suurimmillaan vuonna Samanaikaisesti työttömyys usein pitkittyi ja painottui vanhempiin henkilöihin. Myös vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä alkoi tuolloin kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyyden yleistymistä ja syvenemistä pohtimaan asetettiin useita työryhmiä ja komiteoita, minkä lisäksi aiheesta tehtiin useita selvityksiä ja käynnistettiin erilaisia kokeiluja (mm. STM 1995; Komiteanmietintö 1996; Rajavaara 2000; STM 2003). Työttömyyden ja terveyden välisen yhteyden suunnasta riippumatta alttius köyhyydelle ja syrjäytymiselle kasvaa, etenkin jos työttömyys pitkittyy. Tämän vuoksi Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän (STM 1999) yhdeksi toimenpide-ehdotusten kohderyhmäksi määriteltiin Kuntoutus

2 keski-ikäiset pitkäaikaistyöttömät ja työkyvyltään heikentyneet henkilöt. Heihin suunnattu toimenpiteiden kokonaisuus nimettiin Kipinä-kuntoutuskokeiluksi (STM 2004). Kipinä-kuntoutuskokeilu Aktiivisen sosiaalipolitiikan työryhmän tehtävänä oli selvittää sosiaali- ja terveystoimen, sosiaalivakuutuksen ja työvoimahallinnon yhteisten asiakkaiden työllistämistä ja aktivointia edistäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ensisijaisesti sellaisten työttömien osalta, joiden työllistymisedellytykset ovat puutteelliset, joiden aseman parantaminen edellyttää tehostettua viranomaisyhteistyötä ja joiden toimeentulo nojautuu osittain tai kokonaan toimeentulotukeen (STM 1999). Työryhmä esitti valtakunnallista kolmivuotista varhennetun kuntoutuksen kokeilua (Kipinä-kuntoutuskokeilu) jossa ammatilli seen kuntoutukseen olisi mahdollista ryhtyä siinä vaiheessa, kun 45 vuotta täyttäneen ja yli vuoden työttömänä olleen henkilön työkyvyn arvioidaan olevan uhattuna ja kun uhkana on lisäksi vakava syrjäytyminen. Tavoitteena oli luoda työttömän, työhallinnon, kuntien sosiaalitoimen, paikallisten toimijoiden sekä Kelan ja kuntoutuspalvelujen tuottajien yhteistyöhön perustuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi. Yksilötasolla tämä merkitsi, että työvoimatoimiston ja kunnan tuli laatia aktivointisuunnitelma henkilölle, jonka arvioitiin tarvitsevan kuntoutusta ennen osallistumista työvoimatoimiston ensisijaisiin toimenpiteisiin tai kuntouttavaan työtoimintaan tai kuntouttavan työtoiminnan rinnalla, ja joiden kohdalla kuntoutuksen arvioidaan parantavan henkilön työ- tai toimintakykyä. (STM 1999; L 2001/189.) Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena oli luoda edellytyksiä työllistymiselle ja ylipäätään parantaa kuntoutujan elämänhallintaa. Ensisijaisesti työttömät tuli kuitenkin ohjata työhön tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja vasta sen jälkeen tarvittaessa muun muassa terveydentilan huomioon ottavaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kipinä-kuntoutus kokeiluun osallistumisen ensisijainen edellytys ei ollut sairauden, vian tai vamman aiheuttama työkyvyttömyys, työkyvyttömyyden uhka eikä työkyvyn olennainen heikentymä, vaan työttömyys ja työllistymiseen liittyvät ongelmat. Valittavilla tuli kuitenkin olla työttömyyden lisäksi myös muita vakavaa syrjäytymisen uhkaa aiheuttavia tekijöitä, kuten heikko taloudellinen tilanne, huonot asumisolosuhteet tai sosiaalisten taitojen puute. Työvoimatoimisto, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kelan paikallistoimisto arvioivat syrjäytymisen riskitekijöitä ja avun tarvetta yhdessä asiakkaan kanssa. Henkilöä ei valittu kuntoutuskokeiluun, jos hänen arvioitiin olevan oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen tai hänen ei arvioitu selviytyvän yleisillä työmarkkinoilla. (STM 2003; STM 2004.) Kipinä-kuntoutuksen tukiprosessi muodostui eripituisista, päivistä kuukausiin kestävistä jaksoista lähtien rekrytointi- ja asiakasvaiheesta, sitä seuraavasta kuntoutujalle tehtävästä tarveselvityksestä päätyen kuntoutustoimenpiteiden toteutukseen ja kuntoutujan tukemiseen tukityössä tai määräaikaisessa työssä avoimilla työmarkkinoilla (Lind ym. 2005; Suikkanen ym. 2005). Kuntoutus saattoi siten vaihdella kestoltaan 16 Kuntoutus

3 huomattavastikin kuntoutujan tarpeen ja kuntoutuksen sisällön mukaan. Pilottivaihe käynnistyi keväällä 2002 ja jatkui varsinaisena kuntoutuskokeiluna vuoden 2004 loppuun. Kokeilu koostui eri osissa maata toteutetusta 13 projektista, joihin osallistui 449 pitkäaikaistyötöntä, Kelan Turun projektin tarveselvitykseen osallistuneet mukaan lukien 486 henkilöä. Kipinähankkeen toteutusta ja tuloksia seurattiin ja arvioitiin sen eri vaiheissa. (STM 2004; Suikkanen ym ) Kipinä-kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet Seuraavassa kuvataan niiden Kipinä-kuntoutujien työtilannetta vuosien 2003 ja 2006 lopussa, joilla kuntoutus Kelan toteuttamana oli päättynyt vuonna Rekisteriselvitys perustuu Kelan, ETK:n ja Vakuutusvalvontaviraston rekisteritietoihin. Tässä rekisteriaineistossa Kipinä-kuntoutuskokeiluun osallistuneita oli 34 henkilöä. Lisäksi kohderyhmään kuuluneista Kelan Turun Kipinä-kokeiluun osallistuneista (n = 14) on käytettävissä asiakasvaiheessa kerättyjä mittaus- ja haastattelutietoja koskien kuntoutujien sosiaalista tilannetta, terveydentilaa ja toimintakyvyn psyykkisiä edellytyksiä (Lind ym. 2005). Kuntoutujista 53 % oli miehiä. Keski-ikä kuntoutukseen hakeutuessa oli 50 vuotta, iän vaihteluväli oli vuotta. Miesten ja naisten ikärakenteiden välillä ei ollut eroa. Lähes kolmella viidestä oli luokiteltavissa oleva ammatti. Miehillä se liittyi lähinnä teollisuus- yms. työhön, naisilla ammatit jakautuivat tasaisemmin eri ammattiluokkiin (Taulukko 1). Lähtökohtaisesti kyseessä olevat henkilöt olivat työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Vain yhdellä heistä oli työsuhde, kolmella oli kuntoutushakemuksessa opiskelijan status ja yhden henkilön työtilanne ei ollut määriteltävissä. Kuntoutujien eläkettä kartuttaneen työhistorian pituus vuoden 2003 lopulla vaihteli vajaasta vuodesta runsaaseen 24 vuoteen miehillä keskimäärin 12,5 vuotta, naisilla runsaat 10 vuotta. Taulukko 1. Kipinä-kuntoutujien pääasiallinen ammatti kuntoutushakemuksessa, n; % Miehet Naiset Kaikki n % n % n % Tekn., tiet., lainopill., humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Maa- ja metsätaloustyö, kalastus Kuljetus- ja liikennetyö Teollisuus-, rakennus- ym. työ Palvelutyö ym Muualla luokittelematon työ Yhteensä Kuntoutus

4 Kuntoutujat olivat kotoisin Länsi-Suomen läänistä (15 henkilöä), Itä-Suomen läänistä (11) ja Etelä-Suomen läänistä (8), naiset kuitenkin lähinnä Länsi- ja Itä-Suomen lääneistä. Kipinä-kuntoutuksen lähtökohdissa painotettiin paitsi pitkittyvää työttömyyttä, myös siihen yhteydessä olevia syrjäytymisen uhkaa aiheuttavia tekijöitä, joista yksi keskeisimpiä oli terveys. Miehistä joka toisella oli diagnosoitu sairaus (ICD-10), useimmiten tartunta- tai loistauti. Naisista kuntoutushakemuksessa joka kolmannella oli sairaus. Kolmella kuntoutujalla oli pääsairauden lisäksi diagnosoitu jokin muu sairaus. Kukaan Kipinä-kuntoutujien kohderyhmään kuuluneista ei saanut vammaistukea. Kuntoutujista kolmelle henkilölle oli tehty kuntoutustarveselvitys tai kuntoutustutkimus ensimmäisenä kuntoutustoimenpiteenä. Kuntoutujista suurin osa (85 %) oli käyttänyt vuonna 2003 peruskorvattavia lääkkeitä, eikä miesten ja naisten välillä ollut eroa. Miehistä erityiskorvattavia lääkkeitä oli käyttänyt joka viides ja naisista joka kymmenes. Vuonna 2006 erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäneiden määrä oli kaksinkertaistunut verrattuna vuoteen Kuntoutushakemuksessa mahdollisesti olleesta diagnoosista riippumatta Kipinäkuntoutujilla sairauspäivärahapäivät lisääntyivät selvästi kuntoutuskokeilun jälkeen. Kolmasosalla kuntoutujista oli ollut korvattavia sairauspäivärahapäiviä vuonna 2003 (vaihteluväli päivää). Vuonna 2004 kaksi kolmesta oli ollut sairauspäivärahalla ja samalla päivärahakaudet olivat pidentyneet (maksimissaan 293 päivää). Vuonna 2006 sairauspäivärahalla oli ollut enää joka viides (vaihteluväli päivää). Keskimääräiset kuntoutustoimenpiteiden kokonaiskustannukset vuonna 2003 päättyneiden toimenpiteiden osalta vuoden 2008 rahassa (korjattu elinkustannusindeksin keskiarvolla 1,097) olivat ilman kuntoutusrahaa 3665 euroa. Kuntoutustoimenpiteiden yksilöllisyydestä johtuen kuntoutuksen kustannuksissa ilmenee yleensä huomattavaa vaihtelua, niin myös tässä tarkastelun kohteena olevan kohderyhmän keskuudessa (vaihteluväli euroa). Miesten keskimääräiset kokonaiskustannukset (4018 euroa) olivat korkeammat kuin naisten (3268 euroa). Kuntoutusrahaa vuonna 2003 oli saanut 13 kuntoutujaa (3 miestä, 10 naista). Kuntoutusrahan kokonaiskustannukset kuntoutujaa kohti olivat keskimäärin 195 euroa (vaihteluväli euroa). Kipinä-kuntoutuksen toteutuminen Kipinä-kuntoutuksen valintakriteerien mukaisesti kaikki kuntoutujat olivat olleet kokeilun alkaessa työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Kuntoutuksen jälkeen vuoden 2003 lopussa kolme viidestä kuntoutujasta oli edelleen työttömänä ja yksi kuntoutujista ansiotyössä (Taulukko 2). Työttömät saivat Kelan maksamaa työmarkkinatukea. Vuonna 2006 kaksi viidestä oli työttömänä saaden yleensä työmarkkinatukea ja kolme henkilöä oli työllistynyt. 18 Kuntoutus

5 Taulukko 2. Kipinä-kuntoutujien työtilanteen muutos vuodesta 2003 vuoteen 2006, n; % Työtilanne v Työtilanne v Työllinen Työtön Eläkkeellä Muu tilanne Yhteensä n % n % n % n % n % Työllinen Työtön Eläkkeellä Muu tilanne Kuollut Yhteensä Kuntoutuksen jälkeen joka toisen työtilanne oli muuttunut, useimmin niiden joiden työtilanne ei ennen kuntoutusta ollut yksiselitteisesti määriteltävissä ( muu tilanne ; taulukko 2). Miehillä työtilanteessa oli tapahtunut harvemmin muutoksia kuin naisilla. Työtilanteen muutos ja erityisesti työttömien määrän väheneminen olikin usein seurausta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Vuoden 2006 lopussa kaksi viidestä Kipinä-kuntoutujasta oli varsinaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, miehet useammin kuin naiset. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta eläke koostui sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmän eläke-etuuksista. Työmarkkina-aseman mukaan keskimääräiset vuonna 2003 päättyneiden kuntoutustoimenpiteiden kokonaiskustannukset vuonna 2006 työllisillä ja työttömillä (n = 16) olivat 3954 euroa ja muilla 3296 euroa. Kipinä-kuntoutuksen arviointia Kolmevuotinen Kipinä-kuntoutuskokeilu kohdistui yli 45-vuotiaisiin, yli vuoden työttömänä ja syrjäytymisvaarassa olleisiin henkilöihin. Työllistyminen oli tässä hankkeessa yksi tärkeä tavoite, kuten myös elämäntilanteen selkiyttäminen ja sen hallinta. Syrjäytymisprosessiin saattaa liittyä useilla muilla elämäntilanteen osa-alueilla tapahtuneita ja huomattavasti aikaisemmin alkaneita muutoksia. Esimerkiksi Turun Kipinä-kokeilun (Lind ym 2005) kuntoutujista kaikilla ei ollut ammatillista koulutusta tai se oli lyhytkestoista ja kurssimuotoista. Heidän keskuudessaan oli suhteellisesti paljon eronneita henkilöitä, mikä osittain liittynee myös usein tapahtuneisiin asumismuodon muutoksiin ja erityisesti vuokra-asumisen yleisyyteen. Turun Kipinä-kuntoutujilla esiintyi lisäksi runsasta alkoholinkäyttöä, taloudellisten ja sosiaalisten olojen niukkuutta sekä sosiaalipalvelujen tarvetta ja niiden runsasta käyttöä. Nämä olivat ilmenneet heillä usein jo lapsuudenkodissa. Myös toteutumattoman hoidon ja ohjauksen tarve ruumiillisten sairauksien, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä terveyden vaaratekijöiden kuten kohonneen verenpaineen, kolesteroliarvojen ja liikalihavuuden osalta oli yleistä. Kuntoutujat itse kokivat ja heidät myös arvioitiin asiantuntijoiden toimesta terveytensä ja toimintakykynsä osalta Kuntoutus

6 usein huonoiksi ja vajaakuntoisiksi. (Lind ym 2005.) Kokeilulle asetetuista yleisistä tavoitteista huolimatta kuntoutuksen kohderyhmät, samoin kuin kuntoutuksen toteutus poikkesivat toisistaan (Suikkanen ym. 2005). Toisin kuin Kelan toteuttamassa kuntoutuksessa yleensä, tähän kehittämis- ja kokeilutoimintaan osallistuneilla kuntoutujilla ei läheskään aina ollut sairausdiagnoosia kuntoutushakemuksessa. Tässä tarkastelun kohteena olleilla vuonna 2003 Kipinä-kuntoutuksen päättäneillä miehillä tartunta- ja loistautien osuus oli huomattava. Miehillä oli kuntoutushakemuksessa enemmän sairausdiagnooseja kuin naisilla. Turun Kipinä-kokeiluun osallistuneista useammalla kuin joka toisella oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö tai tuki- ja liikuntaelinten sairaus, joita ilmeni naisilla miehiä useammin (Lind ym. 2005). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöissä yleisimpinä diagnooseja olivat alkoholiongelma, masennustila ja ahdistuneisuushäiriö. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa yleisimpiä diagnooseja olivat selkärangan spondyloosi, nikamavälilevysairaus ja selkäsärky. Vaikka vuosina vallitsi yleisesti tarkastellen hyvä talous- ja työllisyystilanne, näiden henkilöiden työllistyminen oli vuoteen 2006 ulottuneiden rekisteritietojen perusteella kuitenkin jäänyt vaatimattomaksi. Kipinä-kuntoutujille räätälöidyistä työllistymistä tukevista toimenpiteistä huolimatta monen työttömyys jatkui edelleen vuonna Kohderyhmään kuuluneista useat olivat siirtyneet vuoden 2006 loppuun mennessä työkyvyttömyyseläkkeelle, miehet useammin kuin naiset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet olivat jonkin verran muita vanhempia ja heidän työhistoriansa oli kestänyt kolmisen vuotta pidempään kuin työttömillä. Kuntoutujilla oli usein kulunut aikaa jopa vuosia viimeisen työsuhteen päättymisestä (Lind ym. 2005). Koska työttömiltä ja etenkin pitkäaikaistyöttömiltä puuttuvat työterveyshuoltoon kuuluvat iän mukaiset terveystarkastukset, terveydentilan vaaratekijät jäävät heidän osaltaan usein tunnistamatta. Kuntoutujien mahdollisista sairauksista ei näin ollen ollut systemaattisesti kerättyä tietoa ennen osallistumista Kipinä-kuntoutus kokei luun. Korvattavien sairauspäivärahapäivien määrän kasvu heti kuntoutuskokeilun jälkeen saattoi merkitä terveydenhuollon toimenpiteiden tarpeen (mukaanluettuna erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö) esiintuloa ja siten kuvata heikentyvää terveyttä ennakoiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Se saattoi heijastaa myös yleisemmin sairauspäivärahalla oloa työttömyyden aikana. Pitkäaikaistyöttömän työllistyminen ja työssä ainakin jonkin aikaa pysyminen olivat selkeitä Kipinä-kuntoutukselle asetettuja tavoitteita, joiden saavuttaminen jäi kuitenkin vähäiseksi. Toisaalta myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, sille asetettujen kriteerien täyttyessä, voidaan yksilön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta tulkita Kipinä-kuntoutuksen osalta onnistuneeksi toimenpiteeksi kuntoutujan saadessa elämäntilannettaan vastaavan statuksen. Syyt työllistyneiden pieneen osuuteen ja toisaalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suureen osuuteen vaihtelivat tapauksesta riippuen. Kuntoutujille asetetut kriteerit ja 20 Kuntoutus

7 niihin usein yhteydessä olleet muut myöhempään työtilanteeseen vaikuttavat tekijät huomioon ottaen on ilmeistä, että kuntoutus toteutettiin joidenkin henkilöiden osalta liian myöhäisessä vaiheessa. Toisin sanoen se kohdistui henkilöihin, jotka ehkä olivat jo siirtymässä pois työelämästä, joskaan eivät välttämättä syrjäytymässä. Yhteiskunnan näkökulmasta Kipinäkuntoutuksen kaltaista toimintaa voidaan perustella muun muassa pitkittyvän työttömyyden kautta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä aiheutuvien kustannusten säästöllä ja eri yhteyksissä esiin tuotuun lähivuosina tulevaan työvoimapulaan varautumisella. Vaikka tämän selvityksen taustalla olleen rekisteriaineiston perusteella ei voida tehdä päätelmiä syy seuraus-suhteista, ovat työmarkkinoiden käytettävissä olleet korkeammat kuntoutuskustannukset perusteltavissa. Kipinä-kuntoutuksen päättymisestä huolimatta sen kuntouttavan työtoiminnan tarve ei ole poistunut, pikemminkin päinvastoin. Pyrkimys sopeutua nykyiseen talous- ja työllisyystilanteen heikkenemiseen saattaa olla monelle työelämästä pitkäksi aikaa tai kokonaan syrjäytymiseen johtavan polun alku. Tästä syystä työttömyyden pitkittymisen tulisi merkitä aktiivisen työn etsimisen ohella työttömän resurssien, terveyden ja erilaisten tarpeiden monipuolista arviointia ja tarvittavien kuntoutustoimenpiteiden käynnistämistä (Vuorela 2008). Tämän toteuttamiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja tapauskohtaista arviointia ensisijaisesta toimenpiteestä. Dosentti, VTT Jouko Lind työskentelee johtavana tutkijana Kelan tutkimusosastolla. LuK Tuula Toikka työskentelee tutkijana Kelan tutkimusosastolla. Lähteet Helne T (2002) Syrjäytymisen yhteiskunta. Stakes. Tutkimuksia 123, Helsinki. Hietaniemi E Aktivointia elämänhallintaa sosiaalista pääomaa. Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2003: Karvonen S (2008) Hyvinvointi työikäisten kokemana. Julkaisussa: Moisio P, Karvonen S, Simpura J, Heikkilä M (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Stakes, Helsinki Kautto M (2006) (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Stakes, Helsinki. Komiteanmietintö 1996:14. Ikääntyvät työelämässä. Työministeriö. Helsinki. L 2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Lind J, Kinnunen E, Toikka T, Linden M, Ahlberg C (2005) Turun Kipinä kuntoutuskokeiluun osallistuneiden tausta ja työllistymisedellytykset. Moniste Rajavaara M (2000) (toim.) Yksilölliset palvelut ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 54. Helsinki. STM 1995:25. Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema työmarkkinoilla. Työryhmämuistioita. Helsinki. STM Syrjäytymisen estäminen. Hallinnonalan toimenpidekokonaisuus. Monisteita 1998:5. Helsinki. Kuntoutus

8 STM Aktiivinen sosiaalipolitiikka työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1999:20. Helsinki. STM Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 2003:23. Helsinki. STM Aktiivinen sosiaalipolitiikka. Kuntoutuskokeilut vuosina ohjausryhmän muistio. Työryhmämuistioita 2004:11. Helsinki. Suikkanen A, Linnakangas R, Harjajärvi M, Martin M (2005) Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 8/2005. Helsinki. Vuorela M (2008) Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Työ- ja elinkeinoministeriö Loppuraportti loppuraportti.pdf. Poimittu Kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006 Nettityöpapereita 7/11 Jouko Lind Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 6 Kelan tutkimusosasto Kirjoittaja Jouko

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio Työeläkekuntoutus vuodelta 20 Leena Saarnio Kuntoutujat Kuntoutujat vuosina 1992 20 Kuntoutujat 20 000 18 000 16 000 16 938 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 541 1992 1994 1996 1998 2000 2002

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Osasairauspäiväraha Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

03/2012. Työeläkekuntoutus vuonna 2011. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

03/2012. Työeläkekuntoutus vuonna 2011. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2011 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2011 Leena Saarnio

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio Työeläkekuntoutus vuodelta 2018 Leena Saarnio Kuntoutujat Kuntoutujat vuosina 1992 2018 20 000 18 000 18 391 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 10 448 7 943 6 000 4 000 2 000 0 1992 1994 1996 1998 2000

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

05/2014. Työeläkekuntoutus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

05/2014. Työeläkekuntoutus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2013 Leena Saarnio

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio Työeläkekuntoutus vuodelta 2016 Leena Saarnio Kuntoutujat ja kustannukset Kuntoutujat vuosina 1992 2016 Kuntoutujat 18 000 16 000 15 712 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 541 1992 1995 1998

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta

Lisätiedot

Mitä TYPissä tapahtuu?

Mitä TYPissä tapahtuu? Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004 2007 Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74 Jouko Lind, Tuula Aaltonen, Jukka-Pekka Halonen ja Timo Klaukka Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot