Työ, tuottavuus, hyvinvointi ja ekologisuus Tutkimusta yksityisen sektorin toimihenkilöistä

Transkriptio

1 Työ, tuottavuus, hyvinvointi ja ekologisuus Tutkimusta yksityisen sektorin toimihenkilöistä Petri Palmu Ammattiliitto Pro p Esitys Kestävän työpolitiikan seminaarissa, Tieteiden Talo, lokakuuta 0

2

3 Tutkimus Prossa Tutkimustoiminnan tehtävänä on tukea liiton jäsenten edunvalvontaa (tes, vaikuttaminen). Liiton tutkimusyksikkö ( hlöä) vastaa tutkimusjärjestelmästä, jossa tiedontuotanto tapahtuu. Yleisesti tutkimus kohdistuu jäsenten henkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen,... hyvinvointiin. Aineistoja: kyselyaineistot (työmarkkinatutkimukset (+, vuosittain, N 4 000), arvo- ja asennetutkimus (0, N = 700 ) rekisteriaineistot (jäsenrekisteri, työttömyyskassa) tietokannat liiton prosesseista ulkoiset tietolähteet... Erilaisia mittareita on todella paljon. Tutkimusprosessit (tiedon keruu, esikäsittely, yhdistäminen, tilastointi, mallintaminen) on pitkälti automatisoitua.

4 Työmarkkinatutkimus -jäsenkyselyt A TMT- ("Työ & Ansiot", 008-): työsuhde, työajat, työnkuva (ml. työaikakäyttäytyminen), ansiot, työmarkkinatyytyväisyys, -odotukset ja -toiveet vuosittain joulu-tammi) B TMT- ("Työympäristö & Hyvinvointi", 009-): työympäristön riskitekijät, järjestelmät (osaaminen, työajat, palkkaus, kannustimet, edut,...) m työolosuhteet (työnkohde, sos, henk, fys) ja yl. työn ja vapaa-ajan yhdistävä hyvinvointi (terveys, jaksaminen), vuosittain huhtikuu. C TMT- ("jäsenten asenteet, arvot, halut ja odotukset", 0, toistetaan n. joka kolmas-neljäs vuosi): työhön ja muuhun elämään liittyviä kysymyksiä, verojen käyttöä, luottamusta eri päätöksentekijöihin, tulevaisuuden uhkia, suhde talousjärjestelmään,..

5 Pohdintaa, kysymyksiä I Kaikki toiminta (ja jo pelkkä olemassaolo) kuluttaa luontoa? Luonnon merkitys taloudellisessa toiminnassa unohdettu? Väestönkasvu, kehitysmaiden nousu ja teknologinen kehitys ekologisesti mahdoton yhtälö? Ekologisesti arveluttavimmat osat talousjärjestelmässä? Auttaisiko työaikojen lyhentäminen (lisää vapaa-aikaa)? Onnellisuutta dramaattista alemman energiaintensiteetin tuotannossa - sopeutuuko ihmisluonne? Työelämä: mikä on panosten todellinen hyötysuhde? (vrt. yleinen epävarmuus, organisaatioiden toiminta,... ). Entä oikeudenmukaisuus? (arvolajit: panos/energia, käyttö, vaihto) Yksilön työnteon ja hyvinvoinnin monimutkainen suhde Ihmisten arvot ja halut luontoa kohtaan vs. todellisuus. Miksi?

6 Hyvinvoinnin järjestelmä Ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen (käsitteellisiä päällekkäisyyksiä) Aika Popperin kolme maailmaa: fysikaalinen, mielentilojen ja tiedon Tasot: työntekijä: työllistyminen, työn sisältö, sosiaaliset suhteet, vaikutusmahdollisuudet, työaikajärjestelyt, palkkaus, osaamisen kehttäminen,..., vapaa-ajan määrä ja laatu työpaikka: tuotteiden ja palvelujen käyttöarvo (vaihtoarvo), lv, voitot omistajille, yhteiskunta:? globaali:? Kosmos:?

7 Hyvinvoinnin järjestelmä Ihmis(t)en hyvinvointifunktio f (): y = g(ekol) f (ekol, tal, fys, sos, henk), jossa g(ekol) [0,]. Kun g(ekol) 0(luontolähenee "kuolemaa"), niin y 0(ihmisenhyvinvoinninarvo romahtaa, vaikka muut tekijät olisivat hyvällä tasolla). Moniulotteinen, objektiivisia ja subjektiivisia mittareita Mallinnetaan tai simuloidaan eri osien välisiä suhteita (esim. miten taloudellinen toiminta vaikuttaa luonnon tasapainoon ja nämä esim. ihmisten terveyteen jne.). Hyvinvoinnin lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli Odotusten vaikutus hyvinvointikokemuksiin? Arvot läsnä kaikkialla

8 Hyvinvoinnin dynamiikkaa (toiminta+energia - yksilön näkökulma) (+) Tulot e Muu ympäristö (+) Työ Työympäristö Org. rakenne (koko, päätöksenteko) Järjestelmät, säännöt (työaika, palkkaus,tes,...) Kulttuuri (tavat, arvot,...) Johtaminen (työnjako, organisointi, ennakointi,..) Työyhteisö (myös asiakkaat) Aineet, Työvälineet, työtilat, luonto,... Työprosessit, tuotokset, asema, osaaminen,... jne. mm. vastuiden ja velvoitteiden suorittaminen, puhdas vapaa toiminta,... (+) Toiminta (-) (-) (+) henkisfyysiset resurssit Energia (+) Lepo

9 Miltä maailma näyttää? Pikakatsaus jäsenistöön: Yksilöiden kokema työn ja muun elämän hyvinvointi Työmarkkinat (palkat, työttömyys, rekrytointi) Työpaikan prosessit ja järjestelmät Yksilöiden kokemat tulevaisuuden uhkatekijät Ihmistyöhön liittyvät muutosvoimat Hypätäkö pois nykyisestä menosta?

10 Tärkein yksittäinen mittari? (aika+jakautuminen) Työelämän vastakkaistuminen (alin desiili) painanut keskiarvoa alas Kokonaistyytyväisyys työelämään (0 00%) Arvo = n 6 65 Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta

11 Arvon ja hyvinvoinnin mittareita (keskiarvo) Huom vain Toimihenkilöunionin aineisto Toteutuman taso ( 5) 4 5 Hyvän työelämän alue (> 80 %).9 g g g g d g c d d d.65 d e ec e e.5 e i i ci ci.49 i.45 c b b b. b hf bf f f.4 f h h h.5 h j j j j.76 j a a a a.44 a a b c d e f g h i j Työtehtävän palkka arvo kyetään perustelemaan hyvin Työpaikan arvot vastaavat omiani Organisaatio toimii vastuullisesti luonto ja ympäristökysymyksissä Työn kohde erittäin kiinnostava ja motivoiva Työkaverit, kollegat ja muu työyhteisö arvostaa työtä Työ on yhteiskunnallisesti tärkeää ja arvokasta Vapaa aika ja lomat rauhoitettu työasioilta Taloudellinen tilanne mahdollistaa tärkeiden asioiden toteuttamisen Vapaa ajalle riittävästi energiaa Työllistymismahdollisuudet yleisesti erinomaiset Aika :55: //prov4/pro/tutkimus/d/ana/tmt/tmt/tbl/kaikki/all/grp_minstat_kaikki_00_tmt.txt tutkimus@proliitto.fi

12 - Vuosityötulot (e/v, reaalinen EKI vv) (ei pääoma+tulospalk+sivutoim) Arvo = n Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta ( TUTKP ) tmt 08,09,0, REVANS

13 - Työttömäksi ja lomautetuksi joutuneiden jäsenten osuus ikaryhmittäin vähintään 0 % vuodesta 0 työttömänä olleet 5 0 7max yli % 5 Työttömät Lomautetut 0 5 0

14 - Työttömäksi ja lomautetuksi joutuneiden jäsenten osuus maakunnissa vähintään 0 % vuodesta 0 työttömänä olleet 5 Työttömät Lomautetut 0 Ahv Uus KPo Poh EPo Sat Kan Var Lap Pir Päi PPo KSu Kai EKa PKa ESa PSa Kym % 5 0

15 Rekrytointiprosessien määrä ja laatu (suluisa lkm) Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 8 (4.76) Haettujen työtehtävien määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v (0.9) Haettujen työtehtävien määrä (työpaikan sisällä) lkm/v (0.8) Työhaastattelujen määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v (0.8) Työhaastattelujen määrä (työpaikan sisällä) lkm/v (0.4) Saatujen työpaikkojen määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v N= 678 (0.4) Saatujen työpaikkojen määrä (työpaikan sisällä) lkm/v 660 (0.) Soveltuvuuskokeiden määrä (työpaikan ulkopuolelta) lkm/v 6754 (0.04) Soveltuvuuskokeiden määrä (työpaikan sisällä) lkm/v Lukumäärä vuodessa tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi) Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

16 Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt Työhön pääsyn esteet (rekrytointi) Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) este: Jokin muu. mikä este: Kilpailu työpaikoista on liian kovaa este: Heikko yleinen työllisyystilanne este: Suhdeverkostojen puute este: Avoinna olevat työpaikat eivät ole kiinnostavia este: Tarjolla on vain lyhytaikaisia työsuhteita este: Koulutusta liian vähän tai se on väärältä alalta este: Alani huono palkkataso este: Palkkapyyntöni suuruus este: Kokemuksen puute rekrytointiprosesseista este: Työkokemuksen vähäisyys este: Omat tavoitteeni ovat epäselvät este: Tietoni ja taitoni ovat vanhentuneita este: Katkokset työurassa este: Vaikea perhe/elämäntilanteeni este: Luonteenpiirteeni este: Ulkoinen olemukseni este: Arvoni ja asenteeni N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Paljousaste % tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi)

17 Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt Rekrytointihaastattelussa käsitellyt asiat Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Haast sisältö: Rekrytoija esitellyt haetun tehtävän keskeisten osat Haast sisältö: Työhistoria Haast sisältö: Stressin. paineen ja kiireen sietokyky (aikataulut. tavoitteet) Haast sisältö: Tietotekniikka ja tietojenkäsittelytaidot Haast sisältö: Entiset työantajat Haast sisältö: Haettun tehtävän sijoittuminen organisaatioon Haast sisältö: Tehtäväalan työmenetelmien tuntemus Haast sisältö: Lähimmät esimiehet Haast sisältö: Tutkinnot Haast sisältö: Palkkaus ja edut Haast sisältö: Aloitteellisuus. itsenäinen tiedonhankinta ja päätöksenteko Haast sisältö: Järjestelmällisyys. huolellisuus ja pitkäjänteisyys Haast sisältö: Valintakriteerit Haast sisältö: Tuleva tiimi ja työtoverit Haast sisältö: Vieraiden kielten taidot Haast sisältö: Joustavuus. monipuolisuus ja käytettävyys uusiin tilanteisiin (esim. org. muissa tehtävissä) Haast sisältö: Auttamis ja palvelusuuntautuneisuus (asiakkaat. työyhteisö...) Haast sisältö: Työajat ja vapaat Haast sisältö: Rutiinitehtävien suorittaminen Haast sisältö: Uratavoitteet tai suunnitelmat Haast sisältö: Kirjallinen ja suullinen ilmaisu Haast sisältö: Taipumus ideointiin. uusien asioiden kehittelyyn Haast sisältö: Taloudellisten asioiden tuntumus Haast sisältö: Tehtävään suosittelijat Haast sisältö: Harrastukset ja muu työn ulkopuolinen toiminta Haast sisältö: Halukkuus motivoida ja kannustaa muita (asennevaikuttaminen) Haast sisältö: Koti työ koti matkan tekeminen (mm. hankalien välimatkojen huomioiminen) Haast sisältö: Tehtävään liittyvät kollega tai asiakasverkostot Haast sisältö: Kovat ja pehmeät arvot (käsitys oikeudenmukaisuudesta ym.) Haast sisältö: Matemaattiset taidot Haast sisältö: Sairaudet ja vammat (mahdolliset terveydelliset esteet) Haast sisältö: Käsityötaidot (tarkkustyö jne.) Haast sisältö: Raskaan fyysisen työn sietokyky Haast sisältö: Ammattiliiton (tes) edustus työpaikalla Haast sisältö: Halukkuus työpaikan luottamushenkilötehtäviin (luottamushenkilö. työsuojeluvaltuutettu jne.) Haast sisältö: Jokin muu. mikä N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Paljousaste % tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi)

18 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Uhat 0 vuoden päästä mittareita Keskiarvo /prosenttidiagrammi Uhka 0 v: Suomal. työn ja työpaikkojen siirtym. ulkom. Uhka 0 v: Suomal. yritysten siirtym. ulkom. omistukseen Uhka 0 v: Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen Uhka 0 v: Väestön ikääntyminen Uhka 0 v: Tuloerojen kasvu Uhka 0 v: Suuryritysten monopolivalta Uhka 0 v: Julkisten palveluiden rapautuminen Uhka 0 v: Rikollisuus, terrorismi ja vandalismi Uhka 0 v: Elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula Uhka 0 v: Yht.kunnan eriarvoistuminen ja yhteisöllis heikkenem Uhka 0 v: Harmaa talous ja pimeä työ Uhka 0 v: Kansanterveys ja epäterveelliset elämäntavat Uhka 0 v: Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos Uhka 0 v: Työehtojen ja työelämän huonontuminen Uhka 0 v: Alueiden eriytyminen ja slummiutuminen Uhka 0 v: Yksityis. suojan ja kulutt. oikeuksien heikkeneminen Uhka 0 v: Maahanmuutto ja ulkomainen työvoima Uhka 0 v: Elämän lääketieteellistyminen ja lääketiet vallan kasvu Uhka 0 v: Ihmiskauppa ja prostituutio Uhka 0 v: Teknologioiden nopea kehitys ja automatisaatio N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Uhan aste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(UHKA[0 ][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

19 Toimijoiden ongelmaratkaisukyky lähitulevaisuudessa asteikko: =lisää paljon ongelmia,..., =poistaa paljon ongelmia Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Ongelmien ratkaisu ay liike Ongelmien ratkaisu poliisi Ongelmien ratkaisu tutkimuslaitokset Ongelmien ratkaisu vapaaehtoisjarjestot Ongelmien ratkaisu kirkko Ongelmien ratkaisu yritykset Ongelmien ratkaisu julkinen hallinto Ongelmien ratkaisu rahoituslaitokset Ongelmien ratkaisu media Ongelmien ratkaisu kv järjestöt Ongelmien ratkaisu poliitikot Ongelmien ratkaisu EU ja euro N= Ongelmien poistamisaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(AGENT[0][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

20 Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt Organisaatioprosessien toimivuutta kuvaavia mittareita Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Tarkka tieto tehtävän tarkoituksesta ja tavoitteesta Tyytyväinen työn tulokseen Organisaation toiminta luotettavaa Työpaikan ihmiset ovat ahkeria Työpaikalla toisia auttamisen ja tukemisen henki Työ ei sisällä liikaa turhia tehtäviä Tiedonsaanti työasioissa riittävää Voi vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan Työtehtävien määrä ei jatkuvasti liian suuri Organisaatio toimii riittävän joustavasti ja nopeasti Työstä saa hyödyllistä palautetta Työnteko häiriytymätöntä Työtehtävien ja vastuiden jako on hyvin organisoitu ja valvottu Työpaikan ylin johto perillä työn vaatimuksista Päätöksenteko perustuu hyvään tietoon ja harkintaan Organisaatio toimii ennakoivasti N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Toteutumisaste ihanteelliseen tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi)

21 - Oman nykyisen työnkuvan eloonjäämiskäyrä Kuinka pitkään työ säilyy ihmisen tekemänä? Osuus töistä jäljelllä (ihmisen tekemänä) % töistä jäljellä Muu toimihlo Esimies Assistent Vuosia nykyhetkestä eteenpäin

22 Osaamisen ja työn kehittämisen mittareita Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 5 Työvälineet määrällisesti ja laadullisesti riittävät 50 4 Voi vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan 4948 Työstä saa hyödyllistä palautetta 4948 Ammatti ja muiden työtaitojen kehittämiseen panostetaan tarkoituksenmukaisesti N= 4948 Voi vaikuttaa organisaation toiminnan kehittämiseen % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Toteutumisaste (ihanteellisesta) tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi) Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

23 Työvoiman uusintamisen mittareita Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 9 Vapaa ajalla todella kiinnostavaa tekemistä Ei työstä johtuvia unihäiriöitä 8 7 Ei henkisiä ongelmia (masennus, ahdistus, uupumus) Vapaa aika ja lomat rauhoitettu työasioilta Fyysinen työkyky erinomainen Vapaa ajalle riittävästi energiaa N= Nukkuminen riittävää 549 Työtehtävien määrä ei jatkuvasti liian suuri 4948 Työn ulkopuolinen elämä ei täyty vastuista ja velvollisuuksista 546 0% 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Toteutumisaste (ihanteellisesta) tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 09,0,, (petri.palmu@proliitto.fi) Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

24 4 - Degrowth aatteen mittareita Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 8 Hyväksyy mahdollisimman puhtaan kapitalismin Talouden ja rahan valtaa vähennettävä Vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen Halukkuus irtautua työelämästä muiden tärkeiden asioiden vuoksi Ylellinen elämä tuottaa paljon nautintoa Downshifting (halukkuus) N= Halukkuus elää maaseudulla yksinkertaisesti 704 Maapallosta tulee ottaa kaikki hyöty tässä ja nyt 77 0% 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(AATE05 KUVA07 KUVA0 KUVA0 KUVA ASEN0 ASEN0 ASEN09)$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

25 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? I Tutkitaan degrowth-haluja mittaavia arvotutkimuksessa esitettyjä kysymyksiä: halukkuus downshifting iin (vähentää työntekoa ja palkkaa) halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla (jossa tarpeet tuotetaan enimmäkseen itse) väite, että vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen mallintamalla näihin liittyviä selitystekijöitä. Tilastollisella menetelmällä voidaan tunnistaa ne tekijät, joilla on eniten itsenäistä vaikutusta, kun tekijät laitetaan toisiaan vasten samassa mallissa. Downshifting Downshifting eli työnteon (ja täten palkan) vähentäminen on noin 45 prosenttisella tasolla (max. 00). Downshiftauksen määrään vaikuttaa selvimmin:

26 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? II Halukkuus irtautua työelämästä, halukkuus pidempään eläkkeelläoloaikaan (tarkoittaa myös alhaisempaa eläkettä), kotimaisten tuotteiden suosiminen, halukkuus vapaaehtoistyöhön, työttömyyden hyväksyminen vaihtoehtona huonolle työlle, vähäinen vallanhalu, huvittelun pitäminen työtä tärkeämpänä, se että Suomen tulisi auttaa pulassa olevia maita (vaikka olisivat joutuneet pulaan omasta syystään), valmius uhrata oman elämä vanhemmuudelle ja hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia. Tuloluokista euroa kuussa tienaavat näyttäisivät olevan halukkaimpia downshiftaukseen (koska taloudellinen tilanne mahdollistaa elämäntavan?). Pron sopimusalaryhmistä eniten taipumusta on finanssialalla (ainakin ict+viestintäalaan verrattuna). Naiset ovat hieman miehiä halukkaampia downshiftaukseen (erossa on jo poistettu mm. edellä luetellut tekijät).

27 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? III Downshifting -ilmiö ei näyttäisi olevan ikäkysymys. Halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla Halukkuus elää yksinkertaisesti maaseudulla on noin 5 prosenttisella tasolla yleisesti jäsenkunnassa. Tähän halukkuuteen vaikuttaa laaja joukkoa erilaisia tekijöitä. Näitä ovat mm: halukkuus irtautua työelämästä tärkeiden asioiden vuoksi, halukkuus yrittäjyyteen (joka sinänsä on n. 5 % tasolla jäsenkunnassa), se että ylellinen elämäntapa ei tuota nautintoa, haluaa suosia kotimaisia tuotteita, vastustaa mainontaa ja markkinointia, halukkuuus vapaaehtoistyöhön, on luonteenpiirteeltään intuitiivinen ja uskoo muuhunkin kuin tieteen ja järjen voimaan ja ei usko jatkuvan talouskasvun takaavan hyvinvointia.

28 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? IV Halukkuus kasvaa selvästi iän myötä (sukupuolella ei ole merkitystä) ja on alhaisinta tuloluokassa (lievä vähenevä trendi tulojen mukaan selittynee sillä, että maaseudulla yksinkertaisesti elävälle suurilla tuloilla ei ole käyttöä?). Vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen Tämä väite on (yllättävän?) alhaisella n. prosentin tasolla. Talouskasvun kyseenalaistajat muodostavat ymmärrettävän taustaprofiilin estimoitujen regressiomallien perusteella. Talouskasvua kyseenalaistetaan, jos vastustetaan puhdasta (yksinomaan voittoihin tähtäävää) kapitalismia sekä markkinointia ja mainontaa, suositaan rahan ja talouden vallan vähentymistä, vastustetaan velanmaksun siirtämistä tuleville sukupolville, ylellisestä elämästä eikoeta nautintoa,

29 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? V vastustetaan ydinvoimaa ja sitä että verot mittaavat täysin ihmisen yhteiskunnallista arvoa, jos huvittelu on työtä tärkeämpää, ei arvosteta ylisosiaalisia ihmisiä, palkankorotusten ei pitäisi olla aloittain samansuuruisia (?), ei haluta ottaa maapallosta kaikkea hyötyä irti nyt eikä hyväksy oman eduntavoittelua luonnollisena osana eloonjäämiskamppailua, halutaan elää yksinkertaisesti maaseudulla, on halukkuutta yrittäjyyteen (tämäkin hieman yllättävä tulos, voinee liittyä jäsenkunnan perusolemukseen, jossa yrittäjyyshalu yleisesti on alhaista). sitä voimakkaammin, mitä vähemmän ollaan valmiita uhraamaan oma elämä pelkästään vanhemmuudelle (talouskasvu-uskon vankka yhteys tunnolliseen suvun jatkamiseen?)

30 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VI Vanhemmat ihmiset uskovat nuoria voimakkaammin talouskasvuun (vaikka esim. haluavat mieluummin elää yksinkertaisesti maaseudulla, vanhempi sukupolvi on historiasta oppinut talouskasvun voimaan, kun taas nuoremmat ovat kokeneet enenevää epävarmuutta mm. työllistymisestä - vaikka talous olisikin kasvanut?). Sukupuolella ja tulotasolla ei näytä olevan itsenäistä vaikutusta. Tulevaisuuden uhkatekijöiden vaikutukset degrowth-asenteisiin Uskoa talouskasvun välttämättömyyteen (hyvinvoinnin jatkumiseksi) kyseenalaistavat eniten ne, jotka kokevat seuraavia uhkatekijöitä (tulevaisuudessa 0 v. sisällä): ympäristön saastuminen, yhteiskunnan eriarvoistuminen ja yhteisöllisyyden väheneminen,

31 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VII tuloerojen kasvu, suuryritysten monopolivalta, elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula ja julkisten palvelujen rapautuminen. Jatkuvaa talouskasvua taas tukee seuraavat jäsenten kokemat uhkatekijät: väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja ulkomainen työvoima, rikollisuus, terrorismi ja vandalismi, harmaa talous ja pimeä työ, kansanverveys ja epäterveelliset elämäntavat sekä ihmiskauppa ja prostituutio. Laajemmassa mallissa (jossa arvotekijät on huomioitu) talouskasvun vastustajien mielestä tärkeimmät syyt ovat ympäristöongelmat ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Edellä kuvatut tulokset ilmentävät varsin hyvin degrowth-aatteen tärkeintä motiivia, luontoon ja ympäristöön kohdistuvaa uhkaa.

32 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? VIII Mitkä uhkatekijät veisivät ihmisiä elämään maalle yksinkertaisesti? Mallin perusteella näitä tekijöitä ovat: elämän lääketieteellistyminen, elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula, suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaalaiseen omistukseen, suuryritysten monopolivalta, tuloerojen kasvu, maahanmuutto ja ulkomainen työvoima sekä ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos. Vastaavasti haluttomuutta yksinkertaiseen elämänmuotoon kysytyistä uhkatekijöistä selittävät: harmaa talous ja pimeä työ, väestön ikääntyminen sekä pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen.

33 Mitkä tekijät vaikuttavat degrowth -arvoihin? IX (Väestön ikääntyminen uhkatekijänä ja eläminen yksinkertaisesti omavaraistaloudessa eivät näytä sopivan yhteen (miksi?).) Varsinaista downshiftausta edistää (hyvin ymmärrettävästi), jos uhkana on elämänrytmin nopeutuminen ja aikapula sekä ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos. Downshiftiä vastustavat ne, jotka kokevat uhkana maahanmuuton ja ulkomaisen työvoiman, rikollisuuden ja terrorismin, ihmiskaupan ja prostituution, työehtojen ja työelämän huonontumisen ja tuloerojen kasvun tulevaisuuden uhkina. Tästä ehkä voidaan päätellä, että downshiftaamista ei koeta keinoksi ratkaista (jo osin todeksi muodostuneita, viimeksi mainittuja) yhteiskunnallisia uhkatekijöitä.

34

35

36 Taloudellinen toiminta Hyödykkeiden (tavarat, palvelut) tehtävänä on poistaa ihmisten kokema rauhattomuus (unease), joka johtuu siitä, että heidän erilaisia (ja eri syistä johtuvia) tarpeitaan ei ole tyydytetty. Kulutus = prosessi, jossa hyödykkeet vähentävät em. rauhattomuuden tilaa. Tuotanto = prosessi, jossa panokset muodonmuuntuvat tuotoksiksi (hyödykkeet) Talousjärjestelmä määrää tuotannontekiöiden ja tuotoksen omistussuhteen sekä sen, miten hyödykkeitä vaihdetaan markkinoilla markkinoilla (raha käyttöarvon mitta) ja/tai muulla tavoin (esim. omavaraistaloustyyppisesti). Nyk. taloudellisen toiminnan päämäärä: ympäristöstä (ihmiset, luonto, välineet) voidaan muokata mahdollisimman paljon ja tehokkaasti aineellista ja aineetonta hyötyä (l) (yksilöille, yhteiskunnalle).

37 Ajan käsittämisestä Ulottuvuus, jossa maailma ja sen tapahtumat (prosessit) indeksoidaan. Ajan merkitys ihmisille perustuu ajassa tapahtuviin fysikaalisiin (ml. kemialliset, biologiset) prosesseihin (kuten Auringon ja maapallon välinen suhde, ihmisen biologinen mekanismi). fyysisiä rajoitteita. Ihmiskunnan Aika melkein ääretön? Keskeinen rooli taloudessa. Ajan psykologinen, sosiaalinen,... luonne?

38 Työnteko ja työajat Ihminen on kaksoisroolissa sekä työntekijänä että kuluttajana. Työaika on aikaa, jolloin työntekijä luovuttaa työvoimaansa (ja on käytettävissä) työnantajalle taloudellista korvausta vasten. Työaika voidaan jakaa erilaisiin työtoimintoihin (tai toiminnot ajallisiin osuuksiin). Työnteon (A) arvolajit: energia, käyttö ja vaihto (e). Työnteon intensiivisyys tai tiheys kuvaa "suoritteiden" määrää aikayksikköä kohden (nopeus). Työn kesto, kohteiden vaativuus ja intensiteetti yhdessä kuvastavat työn energia-arvoa (vrt. fysiikassa työ ja energia) Työympäristö vaikuttaa em. työntekoon (hyvässä työympäristössä on vähemmän "turhia" työesteitä).

39 Toiminta vapaa-ajalla Merkittävä osa ihmisten hyvinvoinnista syntyy vapaa-ajalla, jolloin itsensä toteuttaminen on mahdollisimman vapaata. Käytännössä työn ulkopuolinen aika muodostuu velvoitteiden ja vastuiden ajasta (B), puhtaasta vapaa-ajasta ("vapaus toteuttaa mitä ikinä lystää") (C) sekä levosta (uni) (D) B D määrittely toisinaan hankalaa (johtaa sumeisiin luokituksiin). Palkkatulot eivät johda suurempaan (vapaa-ajan) hyvinvointiin, ellei vapaa-ajalle ole myös riittävästi energiaa, mielekkäitä tekemisen kohteita ja toimintaympäristöä. Työstä väsyneen kulutusprofiili? Yhteiskunnallisen arvon tuottaminen vapaa-ajalla?

40 Degrowth Degrowth (DG) tarkoittaa taloudellisen toiminnan vähentämistä "Korkeana" päämääränä ideologia liittyy maapallon entropian kasvun hidastuttamiseen DG:n seurauksena on luonnon vähempi valjastaminen tieteelliseen tuotantotapaan (vähemmän tuotoksia). Ihmisten kulutusmahdollisuudet supistuvat tarjonnan ja ostovoiman vähentymisen takia. Paino materiaalisista abstrakteihin hyödykkeisiin? Degrowth tarkoittaisi vähemmän (palkka)työtä (energia-arvomielessä) mutta enemmän vapaa-aikaa. Hyvinvointi- tai onnellisuuskokemukset ovat osin suhteellisia (esim. sosiaaliset odotukset hankittavan auton suhteen) voisivatko ihmisiä sopeutua (hyvinvointia uhraamatta) siihen, että aineellinen kulutus olisi pysyvästi alemmalla tasossa? Yksilötason degrowth väistämätöntä maapallon rajojen takia ( väestön määrä (keskimääräinen kulutuksen energia-arvo / asukas))?

41 Työajat jäsenkunnassa Vuorokauden aikahajotelma toimintoryhmittäin (työnteko, vastuut+velvoitteet, opiskelu, puhdas vapaa-aika, lepo) Työaikahajotelma (perustyöaika, muut työajan tyypit) Kokonaistyöajan muutos (008-) Työajan jakautuminen työtoimintoihin

42 Tilastoja työajoista 008- LongName Työssäolokuukaudet kk/v Työsuhde toistaiseksi Työaikamuoto päivätyö-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työaikamuoto päivätyö vain ma-pe-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työaikamuoto vuorotyö-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työaikamuoto yövuorotyö-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työaikamuoto osa-aikainen-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työsuhde on nollasopimus (töihin tarv. tuleva)-nlr-{0=ei, =Kyllä} Työnteon viikonloppuisuus indeksi Työnteon 7-vuorokautisuus indeksi Työnteon kokovuorokautisuus indeksi Ansiotyöhön kulunut aika h/vrk Opiskelu tai kouluttautum työn ulkop h/vrk Vastuiden ja velvoitt hoitaminen h/vrk.79.7 Puhdas vapaa-aika h/vrk Puhdas lepoaika (nukkuminen) h/vrk Ihanteellinen työviikon pituus h/vko aperustyöaikah/vko byli-jalisätyöth/vko cvarallaolojapäivystysh/vko dtyössämatkustaminensäänn.työajanulkoph/vko etyöantajanyhteydenotottyöajanulkop.h/vko fmuutyöntekovapaa-ajallah/vko Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko Kokonaisviikkotyöaika a+b+c+d+e+f+sivu/yritt h/vko Etätyöpäivät pv/kk Työmatkapäivät vuodessa kotimaa Työmatkapäivät vuodessa ulkomaat.5.44 Pidetyt lomat kk/v Päiv. lepotauot min 7.5 h päivässä Työnantajan kustantamat koulutuspäivät vuodessa Itse/muu kustantamat koulutuspäivät vuodessa

43 Ajankäyttö yhden keskimäärisen vuorokauden sisällä (sukupuoli&ikä) h/vrk Lepo (uni) Puhdas vapaa-aika 0 Vastuut ja velvoitteet Kouluttautuminen Ansiotyö Koko jäsenkunta 4% % % 5 0 Nai 0-4v Nai 5-49v Nai 50-64v Mie 0-4v Mie 5-49v Mie 50-64v 7% %

44 Kokonaisajaksi summautuvat aikatyypit Työviikon jakautuminen työhön ja vapaa aikaan h/vko, suluissa arvo Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 8 (40.09) Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko (0.98) Puhtaan vapaa ajan määrä h/vko (0.8) f Muu työnteko vapaa ajalla h/vko (0.5) e Työantajan yhteydenotot työajan ulkop.h/vko (0.4) d Työssä matkustaminen säänn. työajan ulkop h/vko N= 5950 (0.) c Varallaolo ja päivystys h/vko 589 (0.9) b Yli ja lisätyöt h/vko 5975 (7.6) a Perustyöaika h/vko h/vko tmt Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus: o KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 08,09,0, (petri.palmu@proliitto.fi) Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

45 - Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko Arvo = n 40 9 Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta ( TUTKP ) tmt 08,09,0, TAIKY4

46 - Työhön kuluvan kokonaisajan vaihtelu sopimusalan ja asematason mukaan (45v. iässä) Sopimusala Viestintaala Teknologiateollisuus Suunnittelu _ja_konsulttiala Rakennusala Palvelut Metsateollisuus Kulutustavara ala Kuljetus _ja_logistiikka ala Kiinteistopalvelut ICT ala Finanssi Energia ala Elintarvikeala 000Muu Kemianteollisuus Toimiasema (N): = Assistent (6650) = Muu toimihlo (788) = yesimies () N= keskiarvo tuntia viikossa Ennusteet regressiomalleista A0_Kok_tyoaika TAIKY4 Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko (tutkimus@proliitto.fi) Muuttujat:(Intercept),TUTKVb0,PERTAIK,Tyossaolo_osuus_v,TES_,IKATUTK X=x :Tyossaolo_osuus_v=,IKATUTK=45,TUTKVb0= Z:\D\ANA\TMT\TMT\REG\ToimiAsema\ALL\regest_C0_M_ASEMA_M_ASEMA_TAIKY4_ToimiAsema_tmt.txt

47 - Päiv. lepotauot min 7.5 h päivässä Arvo Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste = n Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta ( TUTKP ) tmt 08,09,0, LEPOMIN

48 Työtoiminnot (prosessit ) Esimiesten työnkuvan laajuus tulee hyvin ilmi... Työtoiminnot, prosessit Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) TOIM rutiinityö CB A 957 TOIM olen auttanut muita ihmisiä heidän töissään BA C 95 TOIM tiedustelu, tiedon keruu, tiedon välittäminen/tiedottaminen B A C 9505 TOIM nopea päätöksenteko A B C 950 TOIM projekteihin ja hankkeisiin osallistuminen A B C 9505 TOIM valvonta, seuranta, hallinta, monitorointi BA C 950 TOIM kirjallinen tuottaminen B A TOIM ristiriita, ongelmatilanteiden kohtaaminen ja selvittely A B C C 9500 N= 9497 TOIM yhteenveto, arviointi ja johtopäätösten tekeminen A B C 9496 TOIM olen jakanut töitä työyhteisössä A B C TOIM kohteiden analysointi, yksityiskohtainen erittely, muokkaaminen ja tutkiminen A B C TOIM neuvottelu, esiintyminen ja puheiden pitäminen A B C 9494 TOIM omien työehto ja työsuhdeasioiden hoitaminen BA C 9509 A ToimiAsema = Assistent (58) B ToimiAsema = Muu toimihlo (569) C ToimiAsema = Esimies (99) Ei lainkaan eritt. vähän vähän sil.väl. paljon eritt. paljon Taso tmt keskiarvo, virhemarginaali Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus:. KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 08,09,0, (petri.palmu@proliitto.fi)

49 Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ASEMAVRT\minstat_KAIKKI_00_tmt.txt Työtoiminnot (prosessit ) Työtoiminnot, prosessit Keskiarvo /prosenttikuva keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) TOIM olen tehnyt töitä täysin itse päättämälläni tavalla AB C TOIM suunnittelu, valmistelu, organisointi, koordinointi A B C TOIM olen antanut palautetta työyhteisössä A B TOIM olen suorittanut keskeneräisiä töitä loppuun, viimeistely AB C TOIM opettaminen, kouluttaminen, opastus, perehdyttäminen, neuvonta A B C C TOIM koulutukseen osallistuminen, uuden opiskelu A B C N= 9490 TOIM motivointi, asenteisiin vaikuttaminen A B TOIM tehdyt/työni alla olleet suuret päätökset, joissa minulla on vastuu A B C C TOIM kehittäminen ja innovointi A B C 9489 TOIM olen hakenut uusia töitä AB C 948 A ToimiAsema = Assistent (58) B ToimiAsema = Muu toimihlo (564) C ToimiAsema = Esimies (97) Ei lainkaan eritt. vähän vähän sil.väl. paljon eritt. paljon Taso tmt keskiarvo, virhemarginaali Kohderyhmä (kohderyh): ** ** muuttujassa: KAIKKI rajaus:. KAIKKI = Vertailuryhmätunnukset:., A, B, C,..., tmt 08,09,0, (petri.palmu@proliitto.fi)

50 Sopimusala Kokonaisvuosiansioiden vaihtelu sopimusalan ja asematason mukaan (7.5 h perustyöaika & 45v. ikä) Viestintaala Teknologiateollisuus Suunnittelu _ja_konsulttiala Rakennusala Palvelut Metsateollisuus Kulutustavara ala Kuljetus _ja_logistiikka ala Kiinteistopalvelut Kemianteollisuus ICT ala Finanssi Energia ala Elintarvikeala 000Muu Toimiasema (N): = Assistent (5867) = Muu toimihlo (0869) = yesimies (9685) N= keskiarvo euroa vuodessa Ennusteet regressiomalleista A04_KokVuosiAnsiot KOKVANS Vuosityötulot e/v nl (ei pääoma+tulospalk+sivutoim) (tutkimus@proliitto.fi) Muuttujat:(Intercept),TUTKVb0,PERTAIK,Tyossaolo_osuus_v,TES_,IKATUTK X=x :Tyossaolo_osuus_v=,PERTAIK=7.5,IKATUTK=45,TUTKVb0= Z:\D\ANA\TMT\TMT\REG\ToimiAsema\ALL\regest_C0_M_ASEMA_M_ASEMA_KOKVANS_ToimiAsema_tmt.txt

51 Työhyvinvoinnin tila

52 Yksityisen sektorin toimihenkilöilllä työelämän hyvinvointi toteutuu prosenttisesti ihanteellisesta tasosta hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista riippuen. Työelämän keskimääräinen kuva eräiden osoittimien perusteella: osaamisen riittävyys työtehtävien vaatimuksiin (78 %) tyytyväinen työn tulokseen (70 %) työn kohde erittäin kiinnostava ja motivoiva (66 %) organisaatiot toimivat ekologisesti vastuullisesti (6 %) vapaa-ajalle riittävästi energiaa (6 %) nukkuminen riittävää (6 %) työ ei sisällä turhia tehtäviä (60 %) työpaikalla realiset tulostavoitteet (60 %) työtehtävien määrä kohtuullinen (55 %) työ on yhteiskunnallisesti merkittävää (5 %)...

53 ... työpaikan arvot vastaavat omia (5 %) voi vaikuttaa organisaation toiminnan kehittämiseen (4 %) tyytyväinen palkkaan (4 %) päätöksenteko perustuu hyvään tietoon ja harkintaan (4 %) työ antaa sisältöä myös vapaa-ajalle (0 %) Työntekijät kohtaavat työpaikoilla paljon huonoa johtamista ja epärealistisia tavoitteita. Vapaa-ajalle mennään puolittaisin energiavaroin. Työn yhteiskunnallinen merkitys koetaan varsin alhaiseksi(laittaa pohtimaan, mitä varten työpaikoilla käytetään aikaa keskimäärin n. 40 h/vko).

54 Tilastoja asenteista talouskasvuun

55 - Ihanteellinen työviikon pituus h/vko Arvo = n 5 Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta ( TUTKP ) tmt 08,09,0, TAVHVKO Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

56 Ihanteellinen viikkotyöaika iän mukaan

57 - Vapaata palkankorotuksen sijasta {=Kyllä, 0=Ei} Arvo = n Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Tutkimusvuosi (lask.keskipiste) Kohderyhmä: KAIKKI : Osa aineisto: Ei rajausta ( TUTKP ) tmt 08,09,0, I_VAPAA Z:\D\ANA\TMT\TMT\TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

58 Enemmistö ottaisia vapaata iästä riippumatta Naiset hieman enemmän vapaita... Vapaita palkankorotuksen sijasta, vaihtelu iän ja sukupuolen mukaan Sukupuoli (N): = Mies (407) = Nainen (97) Ikäluokka N= Vapaiden ottamistodennäköisyys % Ennusteet regressiomalleista C_vap_rahaa I_VAPAA Vapaata palkankorotuksen sijasta {=Kyllä, 0=Ei} (tutkimus@proliitto.fi) Muuttujat:(Intercept),Ikaryhma5vb,Tyossaolo_osuus_v,TAIKY4 X=x :Tyossaolo_osuus_v=,TAIKY4=7.5 Z:\D\ANA\TMT\TMT\REG\Sukup\ALL\regest_B0_M_SP_M_SPOMIT_I_VAPAA_Sukup_tmt.txt

59 Eläkkeelle siirtymisiästä

60 - Ihanteellinen oma eläkeikä v = n Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Ikäpiste tutkimushetkellä v Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: Ei rajausta xy plot: UELIKA by IKAPISTE Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi Z:/D/ANA/TMT/TMT/TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

61 - Todellinen oma eläkeikä v = n Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Ikäpiste tutkimushetkellä v Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: Ei rajausta xy plot: TELIKA by IKAPISTE Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi Z:/D/ANA/TMT/TMT/TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

62 - Todellisen ja ihanteellisen oman eläkeiän erotus v = n Keskiarvo 50% = Median 0 % piste 90 % piste 5 % piste 75 % piste Ikäpiste tutkimushetkellä v Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: Ei rajausta xy plot: DELAIKA by IKAPISTE Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi Z:/D/ANA/TMT/TMT/TBL\KAIKKI\ALL\grp_minstat_KAIKKI_00_tmt.txt

63 Yhteiskunnalliset arvot ja asenteet

64 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Luonteenpiirteet ja arvomittareita Keskiarvo /prosenttidiagrammi Preferoi huvittelua työn sijaan (arvo) Vaihtelunhalu (luonne) Intuitiivisuus (luonne) Vallanhalu (luonne) Sääntökuuliaisuus (luonne) Sopeutumiskyky muutoksiin (luonne) Kilpailuhaluisuus (luonne) Muiden näkemysten suvaitseminen (arvot) Riippumattomuus ja omista asioista päättäminen (luonne) Turvallisuushakuisuus (luonne) Resurssien siirt. hyväosaisilta heikomm. lähtökohdista oleville (halu) Taipumus luovuuteen ja uuden synnyttämiseen (halu) N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(ARVO[0 ][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

65 Suhtautuminen elämään ja arvomittareita Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Hyväksyy oman eduntavoittelun luonn. osana eloonjämiskamppailua Hyväksyy sodan rauhan edistämiseksi Työn välttely on vääryys muita kohtaan Vain tiede ja järki antaa totuudellisen vastauksen elämänkysymyksiin Moraalisesti tai eettisesti väärin on kuin rikos Maapallosta tulee ottaa kaikki hyöty tässä ja nyt Hyväksyy hyvä veli verkostot Vastuu on ensisijaisesti yksilöllä Uskonto antaa elämälle korvaamatonta voimaa Rikoksista ankarammat rangaistukset (arvo) N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(AATE[0 ][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

66 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Halukkuuksien arvomittareita Keskiarvo /prosenttidiagrammi Halukkuus irtautua työelämästä muiden tärkeiden asioiden vuoksi Halukkuus yrittäjyyteen Ylellinen elämä tuottaa paljon nautintoa Ei sitoutua yhteen työnantajaan (halu) Oma elämä uhrattava vanhemmuudelle Downshifting (halukkuus) Työ ei saa kärsiä perheasioiden ja ystävyyssuhteiden vuoksi Vapaaehtoistyö (halukkuus) Työttömyys vaihtoehto huonolle työlle (arvo) Ylisosiaalisuuden arvostaminen Halukkuus elää maaseudulla yksinkertaisesti Opiskeluhalukkuus N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(KUVA[0 ][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

67 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Asenteita yhteiskuntaa kohtaan A Keskiarvo /prosenttidiagrammi Hyväksyy jaon miesten ja naisten rooleihin Hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia Hyväksyy mahdollisimman puhtaan kapitalismin Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle Mainontaa ja markkinointia vähennettävä merkittävästi Julkista omistusta lisättävä Palkankorotukset aloittain samansuuruisia Harmaa talous hyväksyttävää Talouden ja rahan valtaa vähennettävä Valtionvelan maksua voidaan siirtää tuleville sukupolville Vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(ASEN([0][0 9] [][]))$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

68 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Asenteita yhteiskuntaa kohtaan B Keskiarvo /prosenttidiagrammi Liittoon kuulumattomat ovat vapaamatkustajia Ydinvoiman oltava yhtenä energiamuotona Työnantajan huolehdittava koulutusmenoista Koulutusta kohdennetta enemmän peruskoulutukseen Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita Kotimaisia tuotteita tulee suosia Ammattiyhdistysten tulee ajaa myös vähemmistöjen etuja Yritysten luotava puskureita hyvinä aikoina Ay liikkeen tulee neuvotella työehtoni Verot mittaa täysin ihmisen arvoa yhteiskunnalle Ei hyväksy. että alueita ylikansoitetaan Itse aiheutetut sairaudet tulee kustantaa itse Miel. pitkä työura ja korkeampi eläke kuin lyhyt työura mutta pidempi eläkeaaika Hyväksyy. että maahanmuuttajat tekevät suomalaisille kelpaamattomat työt N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(ASEN([][ 9] [][0 9]))$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

69 9 - Mikä olisi oikea palkka hyvin tehdystä työstä seuraavissa tehtävissä tai tilanteissa? Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 7 Ylimmän johdon oikea palkka (trimmattu) Virkamiehen oikea palkka (trimmattu) Kansanedustajan oikea palkka (trimmattu) 64 4 Yrittäjän oikea palkka (trimmattu) Oman ammatin oikea palkka (trimmattu) N= Eläkeläisen oikea korvaus (trimmattu) 648 Työttömän oikea korvaus (trimmattu) Ongelmien poistamisaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(OIPAL[ 7])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

70 0 - Tiettyjen tehtävien oikeudenmukainen palkka erotus omaan oik.muk. palkkaan (nollaviiva) (hyvin tehdystä työstä) Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 6 Ylimmän johdon oikea palkka oma oik. palk Virkamiehen oikea palkka oma oik. palk Kansanedustajan oikea palkka oma oik. palk. 67 Yrittäjän oikea palkka oma oik. palk. N= 64 Eläkeläisen oikea korvaus oma oik. palk. 645 Työttömän oikea korvaus oma oik. palk Oma Euroa / kk Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(DPAL[ 6])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

71 - Verotuksen muuttaminen asteikko: =vähentää voimakkaasti,..., =lisätä voimakkaasti Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 9 Alkoholivero Pääomaverotus Omaisuusvero Yritysvero Energiavero Alv verotus N= Ansioverotuksen muuttaminen 700 Perintövero 7088 Polttoainevero suunta (aste) Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(VERO[0][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

72 Verojen käyttökohteiden muuttaminen asteikko: =vähentää paljon,..., =lisätä paljon Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Verojen käyttö sosiaaliturvaan Verojen käyttö sisäiseen turvallisuuteen Verojen käyttö koulutukseen Verojen käyttö työllisyyteen Verojen käyttö ympäristönsuojeluun Verojen käyttö kuntatalouteen Verojen käyttö infrastruktuuriin Verojen käyttö elinkeinotukiin Verojen käyttö ulkoiseen turvallisuuteen Verojen käyttö kulttuuriin ja urheiluun Verojen käyttö kehitysapuu N= suunta (aste) Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(VKAYT[0][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

73 6 - Työsuhteet viimeisen v aikana Keskiarvo /prosenttidiagrammi keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) 9 Sairauslomalla Perhe. vuorottelu ym. vapaalla Opiskelija Eläkeläinen Yrittäjä Lomautettu viim. v. aik N= Työtön viim. v. aik 757 Määräaikainen työsuhde viim. v. aik 757 Toistaiseksi jatkuva (vakituinen) työsuhde 757 0% 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% % jäsenistä Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(TOIM[ 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

74 keskiarvo kohderyhmässä (ks. rajaukset kuvan alla) Liittoon kuulumattomat ovat vapaamatkustajia Ydinvoiman oltava yhtenä energiamuotona Työnantajan huolehdittava koulutusmenoista Koulutusta kohdennetta enemmän peruskoulutukseen Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita Kotimaisia tuotteita tulee suosia Ammattiyhdistysten tulee ajaa myös vähemmistöjen etuja Yritysten luotava puskureita hyvinä aikoina Ay liikkeen tulee neuvotella työehtoni Verot mittaa täysin ihmisen arvoa yhteiskunnalle Ei hyväksy. että alueita ylikansoitetaan Itse aiheutetut sairaudet tulee kustantaa itse Miel. pitkä työura ja korkeampi eläke kuin lyhyt työura mutta pidempi eläkeaaika Hyväksyy. että maahanmuuttajat tekevät suomalaisille kelpaamattomat työt Hyväksyy jaon miesten ja naisten rooleihin Hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia Hyväksyy vapaan muuton Suomeen Hyväksyy mahdollisimman puhtaan kapitalismin Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle Mainontaa ja markkinointia vähennettävä merkittävästi Julkista omistusta lisättävä Palkankorotukset aloittain samansuuruisia Harmaa talous hyväksyttävää Talouden ja rahan valtaa vähennettävä Valtionvelan maksua voidaan siirtää tuleville sukupolville Vain talouskasvu takaa hyvinvoinnin jatkumisen Halukkuus irtautua työelämästä muiden tärkeiden asioiden vuoksi Halukkuus yrittäjyyteen Ylellinen elämä tuottaa paljon nautintoa Ei sitoutua yhteen työnantajaan (halu) Oma elämä uhrattava vanhemmuudelle Downshifting (halukkuus) Työ ei saa kärsiä perheasioiden ja ystävyyssuhteiden vuoksi Vapaaehtoistyö (halukkuus) Työttömyys vaihtoehto huonolle työlle (arvo) Ylisosiaalisuuden arvostaminen Halukkuus elää maaseudulla yksinkertaisesti Opiskeluhalukkuus Hyväksyy oman eduntavoittelun luonn. osana eloonjämiskamppailua Hyväksyy sodan rauhan edistämiseksi Työn välttely on vääryys muita kohtaan Vain tiede ja järki antaa totuudellisen vastauksen elämänkysymyksiin Moraalisesti tai eettisesti väärin on kuin rikos Maapallosta tulee ottaa kaikki hyöty tässä ja nyt Hyväksyy hyvä veli verkostot Vastuu on ensisijaisesti yksilöllä Uskonto antaa elämälle korvaamatonta voimaa Rikoksista ankarammat rangaistukset (arvo) Preferoi huvittelua työn sijaan (arvo) Vaihtelunhalu (luonne) Intuitiivisuus (luonne) Vallanhalu (luonne) Sääntökuuliaisuus (luonne) Sopeutumiskyky muutoksiin (luonne) Kilpailuhaluisuus (luonne) Muiden näkemysten suvaitseminen (arvot) Riippumattomuus ja omista asioista päättäminen (luonne) Turvallisuushakuisuus (luonne) Resurssien siirt. hyväosaisilta heikomm. lähtökohdista oleville (halu) Taipumus luovuuteen ja uuden synnyttämiseen (halu) Arvoihin liittyviä väitteitä Keskiarvo /prosenttidiagrammi N= % 0% 0% 0% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Totuusaste Kohdejoukko KAIKKI: Kohteen osa aineisto: o Ei rajausta muuttujat: ^(ARVO[0 ][0 9] AATE[0 ][0 9] KUVA[0 ][0 9] ASEN[0 ][0 9])$ Tutkimus: tmt / petri.palmu@proliitto.fi

75 7 -

76 Muita tuloksia (mm. regressiomalleista) Korkeammat tulot kovemmat ja/tai kapitalistisemmat arvot Halukkuus vapaisiin (palkankorotuksen sijaan) kasvaa sukupuolen, iän, ajan (008-0), ja palkkatason mukaan (+esimies- ja asiantuntijatehtävissä, enemmän lepohetkiä työssä) Myös ihanteellisen työviikon pituus on lyhentynyt ajassa. Ihant. ja tod. työviikon pituudet korreloivat. Nuoremmilla ihanteena hieman pitemmät työviikot.

77 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Pron toimihenkilöt suhtautuvat varsin kielteisesti vallitsevaan taloudelliseen järjestelmään. Jatkuvan talouskasvun voimaan hyvinvoinnin turvaaja uskotaan keskimäärin 0 prosenttisesti. Ihanteet ovat varsin kaukana todellisuudesta, työn luonne intensiivinen ja sitoo turhan paljon energiaa (työhyvinvointimittarien perusteella). tem Em. ristiriita on järkiperäinen (yksilö ei voi yksin hypätä pois "oravanpyörästä" heikentämättä omaa työmarkkina-arvoaan). Taloudellisiin odotuksiin on myös vastattava (kuinka onnistuu työväestöön kallellaan olevalta keskiluokkalaiselta (keskituloiselta) ilman jatkuvaa työssäoloa?). Joukkovoima mahdollisuus (kuinka aktivoida)? Raportin asioiden mittaaminen jonkin verran epätarkkaa (mutta tärkeätä)