Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Transkriptio

1 Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä

2 APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus (Period) ja kohortti- tai sukupolvivaikutus (Cohort). Mutta se on vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkkejä APC:sta

3 Mistä me puhumme, kun puhumme kohteliaisuudesta? Mitäs sulle? Kohtelias asiakaspalvelu ikääntyvien ja ikääntyneiden tulkinnoissa Leena Jaakkolan lisensiaatintyön tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa 1

4 Leena Jaakkola havaitsi, että eläkkeellä jo pitempään olleet seitsemänkymppiset suosivat teitittelyä, mutta (suuriin ikäluokkiin kuuluvat) kuusikymppiset pikemmin sinuttelua. Mistä tässä on kyse?

5 Jos kyse on ikäilmiöstä, suuriin ikäluokkiin kuuluvatkin siirtyvät vanhetessaan suosimaan teitittelyä. Jos kyse on sukupolvi-ilmiöstä, näin ei tapahdu (mutta voi olla, että suuria ikäluokkia nuoremmat sukupolvet suosivat enemmän teitittelyä). Voi myös olla niin, että sinuttelun yleistyminen ja puheen epämuodollistuminen on yleinen trendi eli aikavaikutuksen tulosta.

6

7 Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle käytetyn alkoholin määrä kasvaa edelleen (Lahden kaupungin hyvinvointikertomus, käsikirjoitus, 2008) Kasvaako?

8 Suuret ikäluokat ehkä juovat eläkeiässä edeltäjiään enemmän (sukupolvivaikutus), mutta ikääntyessä juominen kuitenkin vähentyy (ikävaikutus). Alkoholin kulutuksessa on myös aikavaikutuksia. Voikin olla, että väestön vanhetessa alkoholin kokonaisuuskulutus vähenee, vaikka kulutus eläkeikäisten keskuudessa kasvaa.

9

10 Poikkileikkausasetelmassa ei varmuudella pystytä erottamaan iän ja kohortin vaikutusta toisistaan. Seuranta-asetelmassa ei pystytä varmuudella erottamaan iän ja periodin vaikutusta toisistaan. (Samanikäisiä) kohortteja vertailevassa asetelmassa ei pystytä varmuudella erottamaan kohortin ja periodin vaikutuksia toisistaan.

11 Ikihyvä-tutkimuksen asetelma v 281 (34 %) v 489 (44 %) v 689 (53 %) v 883 (62 %) 663 (57 %) v 796 (63 %) v 886 (66 %) v 1023 (72 %) P 700 (55 %) v 717 (54 %) v 840 (61 %) v 908 (64 %) Tutkimusvuosi C A

12 Kolmas ikä Työiän ja vanhuuden välissä oleva omaleimainen ikävaihe. Näyttäytyy keskustelussa vapauden valtakuntana, menevänä, aktiivisena ikävaiheena, joka on omistettu omalle hyvinvoinnille. Liikaa intoilua? Varhaisvanhuus ei koostu vain siitä, mitä ihmiset valitsevat. Mahdollisuudet elää aktiivista kolmatta ikää riippuvat mm. terveydellisistä ja taloudellisista resursseista.

13 Kolmannen iän ilmiön kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin, asentein ja elämäntavoin; uudet eläkeläiset ovat erilaisia ihmisiä kuin edeltäjänsä. antti karisto

14 Empiirisessä vertailussa käytetyt aineistot Vertailtavana syntyneet suurten ikäluokkien edustajat sekä heitä 10 vuotta aiemmin ( ) syntyneet, molemmat vuoden ikäisinä v syntyneet: Ikihyvä-seurannan aineisto vuodelta 2002 v syntyneet: Ikihyvä-seurannan ja uuden rinnakkaisotoksen yhdistetty aineisto vuodelta 2012 Ikä Vuosi 2002 (seuranta) 2012 (L) seuranta 2012 (C) rinnakkais otos Vuosi 2012 (C+L) v (35 %) 322 (54 %) v 883 (62 %) 681 (57 %) 382 (64 %) v 1023 (72 %) 721 (55 %) 370 (62 %) v 908 (64 %) (45 %) 269

15 Miten kolmannen iän edellytykset ovat muuttuneet? Koulutustaso on noussut 80% 60% 40% 20% synt synt. 0%

16 Työssäolo on yleistynyt, eläkkeelle siirrytään aiempaa myöhemmin 100% 80% 60% 40% 20% muu eläkkeellä työtön työssä 0% s. (2002) s. (2012) s. (2002) s. (2012) Miehet Naiset

17 Tulotaso on noussut, Perheen nettotulot (euroa/kk/kulutusyksikkö) s. (2002) s. (2012) Miehet Naiset myös eläkeläistalouksissa 2000 eläkeläiset kaikki vuotiaat v v. 2012

18 ja koettu toimeentulo on parantunut 100% Miten rahat riittävät päivittäisiin menoihin 80% 60% 40% erittäin huonosti melko huonosti siinä ja siinä melko hyvin erittäin hyvin 20% 0% s. (2002) s. (2012)

19 Myös koettu terveys on parantunut 100% Koettu terveydentila yleisesti ottaen 80% 60% 40% 20% huono keskitasoinen melko hyvä hyvä 0% s. (2002) s. (2012) s. (2002) s. (2012) Miehet Naiset

20 Ja psyykkiset voimavarat (psyykkinen hyvinvointi) ovat lisääntyneet Kuinka suuren osan ajasta ollut (1=ei lainkaan 6= koko ajan) täynnä elinvoimaa täynnä tarmoa tyyni ja rauhallinen onnellinen synt. (2002) synt. (2012)

21 Osanotto vapaa-ajan harrastuksiin ei näytä yleistyneen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% m n m n m n m n m n m n m n m n m n puutarhanhoito teatteri yms. kuorolaulu yms. lukeminen penkkiurheilu hengell. tilais. käsityöt opiskelu vapaaehtoist synt. (2002) synt. (2012)

22 Liikunta: Aktiivisesti liikkuvien osuus on kasvanut, mutta miesten joukossa on entistä enemmän myös niitä, jotka eivät liiku vapaa-aikanaan. 100% Kuinka paljon liikkuu ja rasittaa itseään ruumillisesti vapaa-aikana? 80% 60% 40% ei liiku vapaa-aikana kävelee tms. väh. 4h/vk kunto/kilpaliikkuja 20% 0% s. (2002) s. (2012) s. (2002) s. (2012)

23 Matkustelu ulkomaille on yleistynyt, mutta niin on käynyt myös vuotiaiden ikäryhmässä 100% Viime vuoden aikana ulkomailla matkustelleet 80% 60% 40% 20% 0% vuotiaat vuotiaat

24 Loppupäätelmiä Olemme edellä esitelleet aivan alustavia havaintoja tekeillä olevasta tutkimuksesta. Niiden mukaan Suurten ikäluokkien edustajat siirtyvät eläkkeelle paremmin koulutettuina, varakkaampina ja parempikuntoisina kuin 1930-luvun lopulla syntyneet. Suurten ikäluokkien edustajat eivät näytä olevan edeltävää ikäluokkaa aktiivisempia esimerkiksi harrastuksissaan. Tässä esityksessä on tukeuduttu vasta muutamaan yksinkertaiseen mittariin. Lopullisten johtopäätösten teko elämäntavoissa, asenteissa ja tulevaisuuden odotuksissa vallitsevista eroista edellyttää perusteellisempaa, myös avovastauksia hyödyntävää analyysia.