Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli"

Transkriptio

1 TEEMA TROMBOOSI LUKU 4 Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli MATTI HALINEN eteisvärinä ja aikaisempi tromboembolinen komplikaatio HANNU KOKKI Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee leikkaukseen tulevien potilaiden osalta (I) menettelyä silloin, kun potilaalla on käytössä antikoagulaatio- ja antitromboottinen lääkehoito, ja (II) siltahoidon toteuttamista niillä potilailla, joilla on suuri tromboemboliariski varfariinihoidon tauotuksen aikana. Leikkaus ja antikoagulaatiohoito Aina ennen toimenpidettä harkitaan sekä tromboosin vaara että toimenpiteeseen liittyvä verenvuodon vaara. Tämä riskinarvio tehdään potilaan leikkauksen suunnittelun yhteydessä ja antikoagulaatiohoitoa käyttäviltä suositellaan tilanteen tarkistamista viikkoa kahta ennen suunniteltua toimenpidettä. On suotavaa, että toimenpiteen tekijä neuvottelee potilaan antikoagulaatiohoidosta vastaavan lääkärin kanssa antikoagulaation indikaatiosta ja tromboosin vaarasta. Suuren tromboemboliariskin potilaat Suureen tromboemboliavaaraan viittaavat mm.: syvä laskimotukos tai keuhkoembolia alle 3 kuukautta sitten sairastettuna muusta syystä voimakkaasti lisääntynyt laskimotukosvaara (esim. toistuvat laskimotukokset) tekoläppä erityisesti mitraaliläppänä erityisesti, jos lisäksi eteisvärinä Siltahoito Suuren tromboemboliariskin potilaille annetaan 2. leikkausta edeltävänä vuorokautena kaksi vrk varfarinin lopettamisen jälkeen siltahoitona hoitoannoksin pienimolekyylistä hepariinia. enoksapariini (Klexane ) 1,5 mg/kg kerran tai 1 mg/kg kaksi kertaa vuorokaudessa daltepariini (Fragmin ) 200 ky/kg kerran tai 100 ky/kg kaksi kertaa vuorokaudessa. Fragmin-annos ei saa olla yli ky/vrk. Viimeisen leikkausta edeltävä hepariinin hoitoannoksen voi antaa tuntia ennen toimenpidettä. Leikkauspäivänä voidaan käyttää tromboosin profylaksiannoksia kirurgin harkinnan mukaan 2 tuntia ennen kirurgiaa ja 6 tuntia leikkauksen loputtua. enoksapariini 20 tai 40 mg daltepariini 2500 ky tai 5000 ky Mikäli potilaalle suunnitellaan sydänkeuhkokonetta vaativaa leikkausta tai muuta toimenpidettä, jonka yhteydessä heparinisaation kumoaminen voi olla aiheellista, on heparinisaatioon varminta käyttää fraktioimatonta hepariini-infuusiota, tavoitteena s APTT taso. Pienimolekyylisen hepariinin maksimipitoisuus saavutetaan 3 4 t s.c. annosta, ja se eliminoituu t:ssa. Munuaisten keskivaikeassa ja vaikeassa vajaatoiminnassa on annoksen pienentäminen ja tekijä Xapitoisuuden mittaamista harkittava, kts. tarkemmin Pharmaca Fennicasta. Tarvittaessa aktiivisen hepariinin pitoisuutta voi seurata ja komplisoiduissa tapauksissa se on välttämätöntä Seurataan anti-tekijä Xa-aktiivisuutta Turvallinen hoitoalue on 0,3 0,7 anti- Xa U/ml määritettynä 3-5 tuntia edellisestä pistoksesta 1,5 anti- Xa U/ml ylittäminen johtaa vuotovaaraan. Kun mittaus tehdään 12 t annostelusta 0,3 taso on toivottava. 20 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi

2 Antikoagulaatiohoidon lopetus ennen suunniteltua leikkausta, siltahoidon toteutus suuren trombiriskin potilailla ja antikoagulaation aloitus leikkauksen jälkeen Määritä INR viikkoa ennen suunniteltua leikkausta. Lopeta varfariinihoito 4 vuorokautta ennen leikkausta. Jos potilaan on erityisen suuri tromboemboliavaara ja munuaistoiminta on normaali, aloita 2 vrk ennen suunniteltua toimenpidettä siltahoitona, ihonalainen pienimolekyylinen hepariini hoitoannoksina. Hepariinisiltahoitoa annetaan suuren riskin potilaille (esimerkiksi tekoläppä, sairastettu aivoembolia, toistuvat laskimotukokset, hiljattainen 3kk sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos) Viimeisen leikkausta edeltävä hepariinin hoitoannoksen voi antaa tuntia ennen toimenpidettä. Määritä INR leikkausta edeltävänä iltana. Jos INR on yli 1,8, anna 1 3 mg K-vitamiinia laskimoon tai suun kautta ja määritä INR leikkauspäivän aamuna jos INR on yli leikkauksen/toimenpiteen suhteen turvallisen tason (kts. alla), harkitse leikkauksen välttämättömyys ja turvallisuus, peruuta leikkaus tai menettele samoin kuin päivystysleikkauksen yhteydessä hyytymistekijöiden korvaamiseksi. kirjaa menettelyn perusteet sairauskertomukseen Turvallinen antikoagulaation taso INR-arvoina erityyppisten toimenpiteiden yhteydessä: 2,5 hammastoimenpiteet, kaihileikkaus ja pienkirurgia, jossa on vähäinen vuotovaara 2,0 elektiiviset angiografiat, katetrisaatiot (ACC/AHA ohje < 1,5), keuhkolaskimoiden ablaatiohoito lihasbiopsia, luuydinbiopsia, askitespunktio laparoskopia, endoskopiat ilman biopsiaa 1,7 lannepisto ja spinaalipuudutus, epiduraalipuudutus 1,5 suuret leikkaukset endoskopiat ja niihin liittyvät biopsiat epiduraalianestesia Harkitse leikkauspäivän aamuna fraktioimattoman heparini-infuusion tai pienimolekyylisen hepariinin profylaksiannoksen tarpeellisuutta ottaen huomioon potilaan tromboosiriskin ja leikkauksen vuotovaaran. Leikkauksen jälkeen, hemostaasin varmistuttua (= aikaisintaan 6 tuntia toimenpiteen jälkeen), jatka mahdollisesti aloitettua ihonalaista hepariinihoitoa hoitoannoksina (siltahoito) 5 7 vuorokauden ajan yhtä aikaa aloitetun varfariinihoidon kanssa ja kunnes INR on ollut hoitoalueella kahtena peräkkäisenä päivänä. Pienimolekyylinen hepariini kumuloituu munuaisten vajaatoiminnassa mikä on muistettava leikkauksien jälkeen. Annosta pienennetään tai annosväliä pidennetään verenvuodon tilanteessa tai käytetään fraktioimatonta hepariinia laskimoinfuusiona. Aloita varfariinihoito ylläpitoannoksin pienen leikkauksen jälkeen leikkauspäivän iltana suuren leikkauksen jälkeen sitten kun (i) hemostaasi on varmistunut, (ii) potilas alkaa saada ravintoa suun kautta ja (iii) epiduraalikatetri on poistettu harkitse kotiannosta pienempää varfariinin aloitusannosta suuren toimenpiteen jälkeen Jos potilaalle on aloitettu hepariinihoito leikkauksen ajaksi, lopeta se, kun INR on ollut vähintään 2 vrk hoitoalueella (2,0 3,0 yleensä, 2,5 3,5 tekoläpissä ja fosfolipidivasta-ainepotilailla). Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 21

3 Toimenpidettä edeltävät rutiinikokeet hemostaasin selvittämiseksi: PVK Anemia, hematokriitti alle 30% altistaa vuotokomplikaatioille Leukosytoosi altistaa tukoksille Trombosytopenia (tromb <100 x 109/l) altistaa vuotokomplikaatioille, Muista hepariinihoidon indusoima trombosyyttitason lasku (50%) HIT, joka altistaa tukoksille. Seuraa siksi hepariinihoidetun potilaan trombosyyttimäärää 5 10 vrk ajan, 3 kertaa viikossa Trombosytoosi >400 x 109/l altistaa tukoksille APTT, jos spontaanisti pidentynyt, tulee syy selvittää. Taustalla voi olla fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, joka altistaa erittäin hankalahoitoisille tukoskomplikaatioille sekä laskimoissa että valtimoissa P-TT% spontaanisti matala (alle 70 %) viittaa maksan synteesihäiriöön, jonka syynä voi olla korjattavissa oleva K-vitamiinin vajaus (laajakirjoinen antibioottihoito, pitkäaikainen parenteraalinen nutritio, alkoholismi). La/CRP Plasman akuuttivaiheenproteiinin lisäävät veren viskositeettia ja altistavat valtimotukoksille, erityisesti, jos hematokriitti on yli 40 %. HbA1c diabeetikon huono sokeritasapaino ja insuliiniresistenssi altistavat valtimotukoksille. Tämän vuoksi suositellaan preoperatiivista insuliinihoitoa. Antikoagulaation kumoaminen kiireellisen / päivystysleikkauksen yhteydessä: 2 4 yksiköllä virusinaktivoitua jääplasmaa (Octaplas ) huomioi verenkierrolle aiheutuva volyymikuorma ja/tai antamalla neljää hyytymistekijää sisältävää konsentraattia (Cofact, Octaplex ) valmistajan ohjeiden mukaan (kts. Pharmaca Fennica). vaikutus alkaa 15 minuutissa ja kestää 6 8 tuntia ja/tai antamalla K-vitamiinia laskimoon tai suun kautta. K-vitamiinin vaikutus alkaa tunnin kuluessa. 1 3 mg laskimoon tai suun kautta, jos antikoagulaation jatkaminen on leikkauksen jälkeen välttämätöntä esim. tekoläpän vuoksi. ihon alle annettu K-vitamiini ei imeydy eikä korjaa hyytymistasoja 3 10 mg laskimoon tai suun kautta, jos antikoagulaation kumoaminen on välttämätöntä ja jos antikoagulaatiota ei tarvita leikkauksen jälkeen. 10 mg annosta käytetään, jos INR on yli 10 (tai yli mittausalueen ylärajan; INR 7 8) tai jos potilas vuotaa. Leikkaus ja verihiutale-estäjät Preoperatiivinen ASA ja Molemmat ovat verihiutaleen toiminnan estäjiä, joiden vaikutus kestää verihiutaleiden eliniän ajan, n vrk Koska päivittäin 10 % verihiutaleista uusiutuu, verihiutaleiden estovaikutus on vähäinen vasta 5 vrk kuluttua lääkkeen lopettamisesta ASA ASAn käyttö lisää vähän verenvuototaipumusta. Tavallisesti sillä ei ole kliinistä merkitystä leikkausten yhteydessä. ASAa ei tule tauottaa toimenpiteiden yhteydessä, jos sen käytölle on selkeä lääkärin toteama indikaatio sairastettu sydäninfarkti tai aivohalvaus akuutti sepelvaltimokohtaus pallolaajennuksen jälkitila kriittinen ASO-tauti poikkeuksena ovat suuren vuotovaaran toimenpiteet, jolloin ASA tulee tauottaa kallonsisäinen neurokirurgia suuren vuotovaaran leikkaus tai sokkobiopsia potilaalla, jolla on trombosytopenia tai uremia varmuuden vuoksi aloitettu, oma-aloitteinen, stabiilissa sepelvaltimotaudissa käytetty ja primaaripreventioon kohdistettu ASAn käyttö lopetetaan 5 7 vrk ennen toimenpidettä, johon liittyy huomattava verenvuodon vaara. pieniannoksinen, 100 mg, ASAn tai tulehduskipulääkkeiden käytön aikana spinaali- ja epiduraalipuudutukset voidaan tehdä turvallisesti. Klopidogreeli Klopidogreelin indikaatio ja hoidon lopettamiseen liittyvä riski on selvitettävä tapauskohtaisesti ennen klopidogreelin lopettamista. Klopidogreelia ei saa lopettaa ennen neuvottelua kardiologin kanssa, jos potilaalle on asennettu 22 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi

4 vähemmän kuin 12 kk aikaisemmin lääkestentti tai vähemmän kuin 4 6 viikkoa aikaisemmin metallistentti sepelvaltimoon. ASAn ja klopidogreelin samanaikainen käyttö altistaa suurille vuotokomplikaatioille toimenpiteiden yhteydessä. Klopidogreelilääkityksen aikaisten spinaali- tai epiduraalipuudutusten turvallisuudesta ei ole tietoa. Näitä puudutuksia suunniteltaessa suositellaan klopidogreeli lopetettavaksi 5 7 vuorokautta aikaisemmin. Kun klopidogreeli lopetettiin vähintään viisi vuorokautta ennen ohitusleikkausta, ei klopidogreelia saaneilla ollut enemmän vuotoja kuin verrokeilla. Klopidogreelin aktiivisen metaboliitin puoliintumisaika plasmassa on neljä tuntia. Tämän vuoksi n. 12 tuntia edellisestä klopidogreeliannoksesta siirretyt trombosyytit todennäköisesti toimivat hemostaasissa. Verihiutaleiden glykoproteiini (GP) IIb/IIIa estäjät Abciksimabi (ReoPro ), tirofibaani (Aggrastat ) ja eptifibatidi (Integrelin ) ovat käytössä olevia iv. annosteltavia tehokkaita verihiutaleen estäjiä. Niiden käyttöaiheet ovat tällä hetkellä epästabiili angina pectoris ja uhkaava infarkti elektiivisen tai päivystys-angioplastian yhteydessä Tirofibaani ja eptifibatidi ovat lyhytvaikutteisia, T½ n. 2 ½ t, mutta absiksimabi on pitkävaikutteinen, T½ on noin 12 t plasmassa, mutta ad 14 vrk verihiutaleissa Hätäleikkausta varten annetaan 8 12 yks trombosyyttisiirto. Näiden lääkkeiden käyttöön voi liittyä nopeasti kehittyvä trombosytopenia, joten trombosyyttitasoa on seurattava. Kyseessä voi kuitenkin olla myös pseudotrombosytopenia, joten näytteenotto on tavanomaisen EDTA-putken lisäksi saatava myös hyytymistutkimusputkesta (sitraatti-putki) Uudet antikoagulantit Fondaparinuuksi (Arixtra ) suora ATIII:sta aktivoiva FXa:n estäjä Fondaparinuuksi on spesifinen tekijä Xa:n estäjä. Se sitoutuun fysiologiseen antitrombiini III:en ja tehostaa sen FXa-estovaikutuksen n. 300-kertaiseksi. Hyytymistekijä Xa:n neutralisaatio keskeyttää verenhyytymiskaskadin ja estää sekä trombiinin muodostumisen että trombin kehittymisen. Fondaparinuuksi ei inaktivoi trombiinia (aktivoitunut hyytymistekijä II). Fondaparinuuksilla ole vaikutusta verihiutaleisiin. Sen vaikutusta ei voi mitata tavanomaisia hyytymiskokeita käyttäen (APTT; ACT, TT, INR, TromTo, fibrinolyyttinen aktiivisuus). Fondaparinuuksia käytetään suuren riskin potilailla laskimotulppien ehkäisyyn ortopedisen alaraajakirurgian jälkeen. Hepariinin aiheuttamaa tronbosytopeniaa sairastavien potilaiden seerumi ei ristireagoi fondaparinuuksin kanssa. Fondaprinuuksin puoliintumisaika on noin 20 tuntia. Se erittyy munuaisten kautta, joten munuaisten vajaatoiminnassa vaikutus on merkittävästi pidentynyt. Bivalirudiini (Angiox ) - suora parenteraalinen trombiinin estäjä Bivalirudiini estää suoraan trombiinia. Käytetään akuutin sepelvaltimokohtauksen ja kardiologisten toimenpiteiden yhteydessä, hepariinivaikutuksen tulee olla ohi ennen bivalirudiinin antamista Eliminaatiovaiheen puoliintumisaika on normaalin munuaistoiminnan aikana n. 25 minuuttia. N 2 ½ tuntia infuusion sulkemisen jälkeen ei bivalirudiinin vaikutusta ole todetavissa. Dabigatraani eteksilaatti suora suun kautta otettava trombiinin estäjä suun kautta otettava dabigatraani eteksilaatti on vaikuttavan lääkkeen, dabigatraanin esiaste. dabigatraani sitoutuu reversiibelisti trombiiniin dabigatraanin vaikutus alkaa nopeasti, farmakokinetiikka on yksinkertainan ja luotettava, annostelu kerran päivässä on mahdollista tätä kirjoitettaessa ( ) dabigatraanin on osoitettu olevan verrattavissa enoksipariiniin lonkka- ja polvitekonivelleikkausten jälkeisessä angiografialla osoitettujen trombin estossa. Turvallinen spinaali-/epiduraalipuudutus ja antitromboottinen hoito Ennen spinaali- ja epiduraalipuudutuksen käyttöä antikoaguloiduilla potilailla puudutuksen riskit ja hyödyt tulee aina harkita tapauskohtaisesti. Kun potilaalle laitetaan epiduraalipuudutus tai -katetri, selkäoireet, alaraajojen voima ja tunto tulee testata säännöllisesti, vähintään kolmasti vuorokaudessa mahdollisen epiduraalihematooman tunnistamiseksi. Testaus- Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 23

5 ta pitää jatkaa vielä epiduraalikatetrin poiston jälkeenkin (kts. tarkemmin ohje Epiduraalinen kivunhoito). Preoperatiivinen pienimolekyylinen hepariini (LMWH) spinaali- ja epiduraalipuudutus voidaan pistää aikaisintaan 12 t viimeisen hoitoannoksen jälkeen. Leikkausta edeltävänä iltana annetun LMWH-annoksen jälkeen voi puudutuksen pistää seuraavana aamuna. Puudutuspiston jälkeen ei uutta annosta saa antaa ennen kuin siitä on kulunut kaksi tuntia. riskipotilailla kertaspinaalipisto ohuella G27 neulalla on turvallisin vaihtoehto Postoperatiivinen LMWH LMWH voidaan aloittaa, kun spinaalialueen kerta- tai kestopuudutuksesta on kulunut kaksi tuntia epiduraali- tai spinaalikatetri poistetaan tunnin kuluttua edellisestä LMWH-annoksesta. Uusi annos voidaan antaa aikaisintaan kahden tunnin kuluttua katetrin poistosta. Varfariini INR:n tulee olla 1,7 spinaalipuudutuksiin ja 1,5 epiduraalipuudutuksiin. (Epiduraalipuudutuksen yhteydessä INR-rajaa < 1,5/ 1,5 on suositeltu, mutta esimerkiksi ASRA suosittelee vain 4 5 vrk varfariinitaukoa ja INR-mittausta). Turvallisuuden kannalta tärkeintä on kuitenkin luopua puudutuksesta, jos pisto saa aikaan runsasta verenvuotoa. Tällöin on harkittava leikkauksen siirtämistä 24 tunnilla. Varfariinia eli tule aloittaa ennen kuin epiduraali- tai spinaalikatetri on poistettu Klopidogreeli 5 7 vrk tauko ennen puudutusta Asetyylisalisyylihappo ei taukoa Fondaparinuuksi tunnin tauko ennen spinaali- tai epiduraalipuudutusta Kirjallisuutta American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines; Society of Cardiovascular Anesthesiologists; Society for Cardiovascular Angiography and Interventions; Society of Thoracic Surgeons; Bonow RO, Carabello BA, Kanu C,ym. ACC/AHA 2006 guidelines for the management of patients with valvular heart disease: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation Aug 1;114(5):e American Society of Regional Anesthesia and Pain Medicine. Second Consensus Conference on Neuraxial Anesthesia and Anticoagulation. April 25-28, <http://www.asra.com/consensus-statements/2.html> Ansell J, J Hirsh, L Poller, H Bussey, A Jacobson ym. The Pharmacology and management of the Vitamin K antagonists: The seventh ACCP conference on antithrombotic and thrombolytic therapy. Chest 2004; 126: 204S 233S. ACC/AHAESC 2006 guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. Europace, doi: / europace/eul097. Arayal KR, H Al-khaffaf. Venous thromboembolic complications following air travel. What s the quantitative risk? A literature review. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006; 31: Buresly K, Esinberg MJ, Zhang X, Pilote L. Bleeding complications associated with combinations of aspirin, thenopyridine derivatives, and warfarin in elderly patientw following myocardial infarction. Arch Intern Med 2005; 165: Butchart EG, C Gohlke-Bärwolf, MJ Antunes, P Tornos, R DeCaterina ym. Recommendations for the management of patiens after heart valve surgery. Eur Heart J 2005, 26: Eriksson BI, Dahl OE, Rosencher N ym. Oral Dabigatran etexilate vs. subcutaneous enoxaparin for the prevention on venous thromboembolism after total knee replacement: the RE-MODEL randomized trial. J Thromb Haemost 2007; 5: Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi

6 Eriksson BI, Dahl OE, Rosencher N ym. Dabigatran etexilate vs. subcutaneous enoxaparin for the prevention on venous thromboembolism after total hip replacement: a ranomised, double-blind, noninferiority trial. Lancet 2007; 370: Gohlke-Bärwolf C, Acar J, Oakley C ym. Guidelines for prevention of thromboembolic events in valvular heart disease. Study group of the working group on valvular heart disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 1995; 16: Halinen M, Jäkälä P, Sipola P, Tapiola T, Mustonen P, Kokkonen j. Sydänperäinen aivoembolisaatio. Duodecim 2005; 121: Kaiser B. A survey of anti-xa-drugs: Potential use in cardiovascular indications. Kirjassa: Pifarré R, toim. New anticoagulants for the cardiovascular patient. Philadelphia: Hanley & Belfus Inc, 1997, s Letsky E A. Oral anticoagulants in pregnancy. Kirjassa: Poller L, Hirsch J, toim. Oral anticoagulants. Lontoo: Arnold, 1996, s Thrift A G, McNeil J J, Forbes A, Doinnan G A. Risk of primary intracerebral haemorrhage associated with aspirin and non-steroidal anti-inflammatory drugs, a case-control study. Br Med J 1999; 318: n Matti Halinen dosentti, tulosalueen johtaja, Konservatiivisten alojen tulosalue Kuopion yliopistollinen sairaala Pl Kuopio Hannu Kokki erikoislääkäri Anestesiayksikkö Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Kuopion yliopistollinen sairaala PL Kuopio Marietta M, Bertesi M, Simoni L, Pozzi S, Castelli I, Cappi C, Torelli G. A simple and safe nomogram for the management of oral anticoagulation prior to minor surgery. Clin Lab Haematol Apr;25(2): Markwardt F. The development of hirudin as antithrombotic drug. Kirjassa: Piferré R, toim. New anticoagulants for the cardiovascular patient. Philadelphia: Hanley & Belfus Inc, 1997, s Nair A, B Sealove JL Halperin, G Webber, V Fuster. Anticoagulation in patients with heart failure: who, when, and why? Eur Heart J 2006: 8: suppl. E, E32 E38. Oden A, Fahlen M, Hart RG. Optimal INR for prevention of stroke and death in atrial fibrillation: a critical appraisal. Thromb Res. 2006;117(5): Salem DN, PD Stein, A Al-Ahmed, HI Bussey, D Horstskotte ym. Antithrombotic therapy in valvular heart disease Native and Prosthetic. The Seventh ACCP conference on antithrombotic and thombolytic therapy. Chest 2004, 126, supplement 457S 482S. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 25

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

Epiduraalianalgesian hyöty

Epiduraalianalgesian hyöty Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia

Tromboosiprofylaksia Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä

Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä LUKU 3 Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä P e t r i K o r k e i l a Pirjo Mustonen Tiivistelmä Tahdistimia asentava lääkäri joutuu usein pohtimaan tahdistimen asennukseen

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 12 500 IU anti-xa/ml

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 2 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin cum conservans 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste,

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Häiritty hyytyminen ja sentraaliset puudutukset. Pohjoismainen suositus 2010. Jouko Jalonen ja Seppo Alahuhta

Häiritty hyytyminen ja sentraaliset puudutukset. Pohjoismainen suositus 2010. Jouko Jalonen ja Seppo Alahuhta Häiritty hyytyminen ja sentraaliset puudutukset Pohjoismainen suositus 2010 Jouko Jalonen ja Seppo Alahuhta Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet puudutusmyönteisten maiden maineessa ja puudutusten on

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 1 ml sisältää hepariininatriumia vastaten hepariinia 25000

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto KATSAUS TIETEESSÄ RIITTA LASSILA dosentti, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, hyytymishäiriöyksikkö, Suomen Angiologiayhdistys riitta.lassila@hus.fi ELINA ARMSTRONG LKT, hematologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Arixtra 1,5 mg/0,3 ml injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku (0,3 ml) sisältää 1,5

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. KLEXANE CUM CONSERVANS 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. KLEXANE CUM CONSERVANS 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI KLEXANE CUM CONSERVANS 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Enoksapariininatrium 100 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo

VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo VERISUONIKIRURGINEN KÄYTÄNTÖ Mauri Lepäntalo HUS-piirin verisuonikirurgian hoito-ohjelma 2005 Sektorivastaavat: Carotis: Aortta: Alaraajat: Veritie: Laskimot: Haavanhoito: Endovaskulaariset: Hyytymishäiriöt:

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 110 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa.

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa. 1(7) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI innohep 20 000 anti-xa IE/KY/ml, injektioneste kerta-annosruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tintsapariininatrium 20 000 anti-xa IE/KY/ml Apuaineet,

Lisätiedot

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET Hanna Vuorikari Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto, farmasian laitos Huhtikuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. KLEXANE 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. KLEXANE 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI KLEXANE 100 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Enoksapariininatrium 100 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot