Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli
|
|
- Tarja Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMA TROMBOOSI LUKU 4 Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli MATTI HALINEN eteisvärinä ja aikaisempi tromboembolinen komplikaatio HANNU KOKKI Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee leikkaukseen tulevien potilaiden osalta (I) menettelyä silloin, kun potilaalla on käytössä antikoagulaatio- ja antitromboottinen lääkehoito, ja (II) siltahoidon toteuttamista niillä potilailla, joilla on suuri tromboemboliariski varfariinihoidon tauotuksen aikana. Leikkaus ja antikoagulaatiohoito Aina ennen toimenpidettä harkitaan sekä tromboosin vaara että toimenpiteeseen liittyvä verenvuodon vaara. Tämä riskinarvio tehdään potilaan leikkauksen suunnittelun yhteydessä ja antikoagulaatiohoitoa käyttäviltä suositellaan tilanteen tarkistamista viikkoa kahta ennen suunniteltua toimenpidettä. On suotavaa, että toimenpiteen tekijä neuvottelee potilaan antikoagulaatiohoidosta vastaavan lääkärin kanssa antikoagulaation indikaatiosta ja tromboosin vaarasta. Suuren tromboemboliariskin potilaat Suureen tromboemboliavaaraan viittaavat mm.: syvä laskimotukos tai keuhkoembolia alle 3 kuukautta sitten sairastettuna muusta syystä voimakkaasti lisääntynyt laskimotukosvaara (esim. toistuvat laskimotukokset) tekoläppä erityisesti mitraaliläppänä erityisesti, jos lisäksi eteisvärinä Siltahoito Suuren tromboemboliariskin potilaille annetaan 2. leikkausta edeltävänä vuorokautena kaksi vrk varfarinin lopettamisen jälkeen siltahoitona hoitoannoksin pienimolekyylistä hepariinia. enoksapariini (Klexane ) 1,5 mg/kg kerran tai 1 mg/kg kaksi kertaa vuorokaudessa daltepariini (Fragmin ) 200 ky/kg kerran tai 100 ky/kg kaksi kertaa vuorokaudessa. Fragmin-annos ei saa olla yli ky/vrk. Viimeisen leikkausta edeltävä hepariinin hoitoannoksen voi antaa tuntia ennen toimenpidettä. Leikkauspäivänä voidaan käyttää tromboosin profylaksiannoksia kirurgin harkinnan mukaan 2 tuntia ennen kirurgiaa ja 6 tuntia leikkauksen loputtua. enoksapariini 20 tai 40 mg daltepariini 2500 ky tai 5000 ky Mikäli potilaalle suunnitellaan sydänkeuhkokonetta vaativaa leikkausta tai muuta toimenpidettä, jonka yhteydessä heparinisaation kumoaminen voi olla aiheellista, on heparinisaatioon varminta käyttää fraktioimatonta hepariini-infuusiota, tavoitteena s APTT taso. Pienimolekyylisen hepariinin maksimipitoisuus saavutetaan 3 4 t s.c. annosta, ja se eliminoituu t:ssa. Munuaisten keskivaikeassa ja vaikeassa vajaatoiminnassa on annoksen pienentäminen ja tekijä Xapitoisuuden mittaamista harkittava, kts. tarkemmin Pharmaca Fennicasta. Tarvittaessa aktiivisen hepariinin pitoisuutta voi seurata ja komplisoiduissa tapauksissa se on välttämätöntä Seurataan anti-tekijä Xa-aktiivisuutta Turvallinen hoitoalue on 0,3 0,7 anti- Xa U/ml määritettynä 3-5 tuntia edellisestä pistoksesta 1,5 anti- Xa U/ml ylittäminen johtaa vuotovaaraan. Kun mittaus tehdään 12 t annostelusta 0,3 taso on toivottava. 20 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
2 Antikoagulaatiohoidon lopetus ennen suunniteltua leikkausta, siltahoidon toteutus suuren trombiriskin potilailla ja antikoagulaation aloitus leikkauksen jälkeen Määritä INR viikkoa ennen suunniteltua leikkausta. Lopeta varfariinihoito 4 vuorokautta ennen leikkausta. Jos potilaan on erityisen suuri tromboemboliavaara ja munuaistoiminta on normaali, aloita 2 vrk ennen suunniteltua toimenpidettä siltahoitona, ihonalainen pienimolekyylinen hepariini hoitoannoksina. Hepariinisiltahoitoa annetaan suuren riskin potilaille (esimerkiksi tekoläppä, sairastettu aivoembolia, toistuvat laskimotukokset, hiljattainen 3kk sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos) Viimeisen leikkausta edeltävä hepariinin hoitoannoksen voi antaa tuntia ennen toimenpidettä. Määritä INR leikkausta edeltävänä iltana. Jos INR on yli 1,8, anna 1 3 mg K-vitamiinia laskimoon tai suun kautta ja määritä INR leikkauspäivän aamuna jos INR on yli leikkauksen/toimenpiteen suhteen turvallisen tason (kts. alla), harkitse leikkauksen välttämättömyys ja turvallisuus, peruuta leikkaus tai menettele samoin kuin päivystysleikkauksen yhteydessä hyytymistekijöiden korvaamiseksi. kirjaa menettelyn perusteet sairauskertomukseen Turvallinen antikoagulaation taso INR-arvoina erityyppisten toimenpiteiden yhteydessä: 2,5 hammastoimenpiteet, kaihileikkaus ja pienkirurgia, jossa on vähäinen vuotovaara 2,0 elektiiviset angiografiat, katetrisaatiot (ACC/AHA ohje < 1,5), keuhkolaskimoiden ablaatiohoito lihasbiopsia, luuydinbiopsia, askitespunktio laparoskopia, endoskopiat ilman biopsiaa 1,7 lannepisto ja spinaalipuudutus, epiduraalipuudutus 1,5 suuret leikkaukset endoskopiat ja niihin liittyvät biopsiat epiduraalianestesia Harkitse leikkauspäivän aamuna fraktioimattoman heparini-infuusion tai pienimolekyylisen hepariinin profylaksiannoksen tarpeellisuutta ottaen huomioon potilaan tromboosiriskin ja leikkauksen vuotovaaran. Leikkauksen jälkeen, hemostaasin varmistuttua (= aikaisintaan 6 tuntia toimenpiteen jälkeen), jatka mahdollisesti aloitettua ihonalaista hepariinihoitoa hoitoannoksina (siltahoito) 5 7 vuorokauden ajan yhtä aikaa aloitetun varfariinihoidon kanssa ja kunnes INR on ollut hoitoalueella kahtena peräkkäisenä päivänä. Pienimolekyylinen hepariini kumuloituu munuaisten vajaatoiminnassa mikä on muistettava leikkauksien jälkeen. Annosta pienennetään tai annosväliä pidennetään verenvuodon tilanteessa tai käytetään fraktioimatonta hepariinia laskimoinfuusiona. Aloita varfariinihoito ylläpitoannoksin pienen leikkauksen jälkeen leikkauspäivän iltana suuren leikkauksen jälkeen sitten kun (i) hemostaasi on varmistunut, (ii) potilas alkaa saada ravintoa suun kautta ja (iii) epiduraalikatetri on poistettu harkitse kotiannosta pienempää varfariinin aloitusannosta suuren toimenpiteen jälkeen Jos potilaalle on aloitettu hepariinihoito leikkauksen ajaksi, lopeta se, kun INR on ollut vähintään 2 vrk hoitoalueella (2,0 3,0 yleensä, 2,5 3,5 tekoläpissä ja fosfolipidivasta-ainepotilailla). Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 21
3 Toimenpidettä edeltävät rutiinikokeet hemostaasin selvittämiseksi: PVK Anemia, hematokriitti alle 30% altistaa vuotokomplikaatioille Leukosytoosi altistaa tukoksille Trombosytopenia (tromb <100 x 109/l) altistaa vuotokomplikaatioille, Muista hepariinihoidon indusoima trombosyyttitason lasku (50%) HIT, joka altistaa tukoksille. Seuraa siksi hepariinihoidetun potilaan trombosyyttimäärää 5 10 vrk ajan, 3 kertaa viikossa Trombosytoosi >400 x 109/l altistaa tukoksille APTT, jos spontaanisti pidentynyt, tulee syy selvittää. Taustalla voi olla fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, joka altistaa erittäin hankalahoitoisille tukoskomplikaatioille sekä laskimoissa että valtimoissa P-TT% spontaanisti matala (alle 70 %) viittaa maksan synteesihäiriöön, jonka syynä voi olla korjattavissa oleva K-vitamiinin vajaus (laajakirjoinen antibioottihoito, pitkäaikainen parenteraalinen nutritio, alkoholismi). La/CRP Plasman akuuttivaiheenproteiinin lisäävät veren viskositeettia ja altistavat valtimotukoksille, erityisesti, jos hematokriitti on yli 40 %. HbA1c diabeetikon huono sokeritasapaino ja insuliiniresistenssi altistavat valtimotukoksille. Tämän vuoksi suositellaan preoperatiivista insuliinihoitoa. Antikoagulaation kumoaminen kiireellisen / päivystysleikkauksen yhteydessä: 2 4 yksiköllä virusinaktivoitua jääplasmaa (Octaplas ) huomioi verenkierrolle aiheutuva volyymikuorma ja/tai antamalla neljää hyytymistekijää sisältävää konsentraattia (Cofact, Octaplex ) valmistajan ohjeiden mukaan (kts. Pharmaca Fennica). vaikutus alkaa 15 minuutissa ja kestää 6 8 tuntia ja/tai antamalla K-vitamiinia laskimoon tai suun kautta. K-vitamiinin vaikutus alkaa tunnin kuluessa. 1 3 mg laskimoon tai suun kautta, jos antikoagulaation jatkaminen on leikkauksen jälkeen välttämätöntä esim. tekoläpän vuoksi. ihon alle annettu K-vitamiini ei imeydy eikä korjaa hyytymistasoja 3 10 mg laskimoon tai suun kautta, jos antikoagulaation kumoaminen on välttämätöntä ja jos antikoagulaatiota ei tarvita leikkauksen jälkeen. 10 mg annosta käytetään, jos INR on yli 10 (tai yli mittausalueen ylärajan; INR 7 8) tai jos potilas vuotaa. Leikkaus ja verihiutale-estäjät Preoperatiivinen ASA ja klopidogreeli(plavix@) Molemmat ovat verihiutaleen toiminnan estäjiä, joiden vaikutus kestää verihiutaleiden eliniän ajan, n vrk Koska päivittäin 10 % verihiutaleista uusiutuu, verihiutaleiden estovaikutus on vähäinen vasta 5 vrk kuluttua lääkkeen lopettamisesta ASA ASAn käyttö lisää vähän verenvuototaipumusta. Tavallisesti sillä ei ole kliinistä merkitystä leikkausten yhteydessä. ASAa ei tule tauottaa toimenpiteiden yhteydessä, jos sen käytölle on selkeä lääkärin toteama indikaatio sairastettu sydäninfarkti tai aivohalvaus akuutti sepelvaltimokohtaus pallolaajennuksen jälkitila kriittinen ASO-tauti poikkeuksena ovat suuren vuotovaaran toimenpiteet, jolloin ASA tulee tauottaa kallonsisäinen neurokirurgia suuren vuotovaaran leikkaus tai sokkobiopsia potilaalla, jolla on trombosytopenia tai uremia varmuuden vuoksi aloitettu, oma-aloitteinen, stabiilissa sepelvaltimotaudissa käytetty ja primaaripreventioon kohdistettu ASAn käyttö lopetetaan 5 7 vrk ennen toimenpidettä, johon liittyy huomattava verenvuodon vaara. pieniannoksinen, 100 mg, ASAn tai tulehduskipulääkkeiden käytön aikana spinaali- ja epiduraalipuudutukset voidaan tehdä turvallisesti. Klopidogreeli Klopidogreelin indikaatio ja hoidon lopettamiseen liittyvä riski on selvitettävä tapauskohtaisesti ennen klopidogreelin lopettamista. Klopidogreelia ei saa lopettaa ennen neuvottelua kardiologin kanssa, jos potilaalle on asennettu 22 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
4 vähemmän kuin 12 kk aikaisemmin lääkestentti tai vähemmän kuin 4 6 viikkoa aikaisemmin metallistentti sepelvaltimoon. ASAn ja klopidogreelin samanaikainen käyttö altistaa suurille vuotokomplikaatioille toimenpiteiden yhteydessä. Klopidogreelilääkityksen aikaisten spinaali- tai epiduraalipuudutusten turvallisuudesta ei ole tietoa. Näitä puudutuksia suunniteltaessa suositellaan klopidogreeli lopetettavaksi 5 7 vuorokautta aikaisemmin. Kun klopidogreeli lopetettiin vähintään viisi vuorokautta ennen ohitusleikkausta, ei klopidogreelia saaneilla ollut enemmän vuotoja kuin verrokeilla. Klopidogreelin aktiivisen metaboliitin puoliintumisaika plasmassa on neljä tuntia. Tämän vuoksi n. 12 tuntia edellisestä klopidogreeliannoksesta siirretyt trombosyytit todennäköisesti toimivat hemostaasissa. Verihiutaleiden glykoproteiini (GP) IIb/IIIa estäjät Abciksimabi (ReoPro ), tirofibaani (Aggrastat ) ja eptifibatidi (Integrelin ) ovat käytössä olevia iv. annosteltavia tehokkaita verihiutaleen estäjiä. Niiden käyttöaiheet ovat tällä hetkellä epästabiili angina pectoris ja uhkaava infarkti elektiivisen tai päivystys-angioplastian yhteydessä Tirofibaani ja eptifibatidi ovat lyhytvaikutteisia, T½ n. 2 ½ t, mutta absiksimabi on pitkävaikutteinen, T½ on noin 12 t plasmassa, mutta ad 14 vrk verihiutaleissa Hätäleikkausta varten annetaan 8 12 yks trombosyyttisiirto. Näiden lääkkeiden käyttöön voi liittyä nopeasti kehittyvä trombosytopenia, joten trombosyyttitasoa on seurattava. Kyseessä voi kuitenkin olla myös pseudotrombosytopenia, joten näytteenotto on tavanomaisen EDTA-putken lisäksi saatava myös hyytymistutkimusputkesta (sitraatti-putki) Uudet antikoagulantit Fondaparinuuksi (Arixtra ) suora ATIII:sta aktivoiva FXa:n estäjä Fondaparinuuksi on spesifinen tekijä Xa:n estäjä. Se sitoutuun fysiologiseen antitrombiini III:en ja tehostaa sen FXa-estovaikutuksen n. 300-kertaiseksi. Hyytymistekijä Xa:n neutralisaatio keskeyttää verenhyytymiskaskadin ja estää sekä trombiinin muodostumisen että trombin kehittymisen. Fondaparinuuksi ei inaktivoi trombiinia (aktivoitunut hyytymistekijä II). Fondaparinuuksilla ole vaikutusta verihiutaleisiin. Sen vaikutusta ei voi mitata tavanomaisia hyytymiskokeita käyttäen (APTT; ACT, TT, INR, TromTo, fibrinolyyttinen aktiivisuus). Fondaparinuuksia käytetään suuren riskin potilailla laskimotulppien ehkäisyyn ortopedisen alaraajakirurgian jälkeen. Hepariinin aiheuttamaa tronbosytopeniaa sairastavien potilaiden seerumi ei ristireagoi fondaparinuuksin kanssa. Fondaprinuuksin puoliintumisaika on noin 20 tuntia. Se erittyy munuaisten kautta, joten munuaisten vajaatoiminnassa vaikutus on merkittävästi pidentynyt. Bivalirudiini (Angiox ) - suora parenteraalinen trombiinin estäjä Bivalirudiini estää suoraan trombiinia. Käytetään akuutin sepelvaltimokohtauksen ja kardiologisten toimenpiteiden yhteydessä, hepariinivaikutuksen tulee olla ohi ennen bivalirudiinin antamista Eliminaatiovaiheen puoliintumisaika on normaalin munuaistoiminnan aikana n. 25 minuuttia. N 2 ½ tuntia infuusion sulkemisen jälkeen ei bivalirudiinin vaikutusta ole todetavissa. Dabigatraani eteksilaatti suora suun kautta otettava trombiinin estäjä suun kautta otettava dabigatraani eteksilaatti on vaikuttavan lääkkeen, dabigatraanin esiaste. dabigatraani sitoutuu reversiibelisti trombiiniin dabigatraanin vaikutus alkaa nopeasti, farmakokinetiikka on yksinkertainan ja luotettava, annostelu kerran päivässä on mahdollista tätä kirjoitettaessa ( ) dabigatraanin on osoitettu olevan verrattavissa enoksipariiniin lonkka- ja polvitekonivelleikkausten jälkeisessä angiografialla osoitettujen trombin estossa. Turvallinen spinaali-/epiduraalipuudutus ja antitromboottinen hoito Ennen spinaali- ja epiduraalipuudutuksen käyttöä antikoaguloiduilla potilailla puudutuksen riskit ja hyödyt tulee aina harkita tapauskohtaisesti. Kun potilaalle laitetaan epiduraalipuudutus tai -katetri, selkäoireet, alaraajojen voima ja tunto tulee testata säännöllisesti, vähintään kolmasti vuorokaudessa mahdollisen epiduraalihematooman tunnistamiseksi. Testaus- Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 23
5 ta pitää jatkaa vielä epiduraalikatetrin poiston jälkeenkin (kts. tarkemmin ohje Epiduraalinen kivunhoito). Preoperatiivinen pienimolekyylinen hepariini (LMWH) spinaali- ja epiduraalipuudutus voidaan pistää aikaisintaan 12 t viimeisen hoitoannoksen jälkeen. Leikkausta edeltävänä iltana annetun LMWH-annoksen jälkeen voi puudutuksen pistää seuraavana aamuna. Puudutuspiston jälkeen ei uutta annosta saa antaa ennen kuin siitä on kulunut kaksi tuntia. riskipotilailla kertaspinaalipisto ohuella G27 neulalla on turvallisin vaihtoehto Postoperatiivinen LMWH LMWH voidaan aloittaa, kun spinaalialueen kerta- tai kestopuudutuksesta on kulunut kaksi tuntia epiduraali- tai spinaalikatetri poistetaan tunnin kuluttua edellisestä LMWH-annoksesta. Uusi annos voidaan antaa aikaisintaan kahden tunnin kuluttua katetrin poistosta. Varfariini INR:n tulee olla 1,7 spinaalipuudutuksiin ja 1,5 epiduraalipuudutuksiin. (Epiduraalipuudutuksen yhteydessä INR-rajaa < 1,5/ 1,5 on suositeltu, mutta esimerkiksi ASRA suosittelee vain 4 5 vrk varfariinitaukoa ja INR-mittausta). Turvallisuuden kannalta tärkeintä on kuitenkin luopua puudutuksesta, jos pisto saa aikaan runsasta verenvuotoa. Tällöin on harkittava leikkauksen siirtämistä 24 tunnilla. Varfariinia eli tule aloittaa ennen kuin epiduraali- tai spinaalikatetri on poistettu Klopidogreeli 5 7 vrk tauko ennen puudutusta Asetyylisalisyylihappo ei taukoa Fondaparinuuksi tunnin tauko ennen spinaali- tai epiduraalipuudutusta Kirjallisuutta American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines; Society of Cardiovascular Anesthesiologists; Society for Cardiovascular Angiography and Interventions; Society of Thoracic Surgeons; Bonow RO, Carabello BA, Kanu C,ym. ACC/AHA 2006 guidelines for the management of patients with valvular heart disease: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation Aug 1;114(5):e American Society of Regional Anesthesia and Pain Medicine. Second Consensus Conference on Neuraxial Anesthesia and Anticoagulation. April 25-28, < Ansell J, J Hirsh, L Poller, H Bussey, A Jacobson ym. The Pharmacology and management of the Vitamin K antagonists: The seventh ACCP conference on antithrombotic and thrombolytic therapy. Chest 2004; 126: 204S 233S. ACC/AHAESC 2006 guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. Europace, doi: / europace/eul097. Arayal KR, H Al-khaffaf. Venous thromboembolic complications following air travel. What s the quantitative risk? A literature review. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006; 31: Buresly K, Esinberg MJ, Zhang X, Pilote L. Bleeding complications associated with combinations of aspirin, thenopyridine derivatives, and warfarin in elderly patientw following myocardial infarction. Arch Intern Med 2005; 165: Butchart EG, C Gohlke-Bärwolf, MJ Antunes, P Tornos, R DeCaterina ym. Recommendations for the management of patiens after heart valve surgery. Eur Heart J 2005, 26: Eriksson BI, Dahl OE, Rosencher N ym. Oral Dabigatran etexilate vs. subcutaneous enoxaparin for the prevention on venous thromboembolism after total knee replacement: the RE-MODEL randomized trial. J Thromb Haemost 2007; 5: Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
6 Eriksson BI, Dahl OE, Rosencher N ym. Dabigatran etexilate vs. subcutaneous enoxaparin for the prevention on venous thromboembolism after total hip replacement: a ranomised, double-blind, noninferiority trial. Lancet 2007; 370: Gohlke-Bärwolf C, Acar J, Oakley C ym. Guidelines for prevention of thromboembolic events in valvular heart disease. Study group of the working group on valvular heart disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 1995; 16: Halinen M, Jäkälä P, Sipola P, Tapiola T, Mustonen P, Kokkonen j. Sydänperäinen aivoembolisaatio. Duodecim 2005; 121: Kaiser B. A survey of anti-xa-drugs: Potential use in cardiovascular indications. Kirjassa: Pifarré R, toim. New anticoagulants for the cardiovascular patient. Philadelphia: Hanley & Belfus Inc, 1997, s Letsky E A. Oral anticoagulants in pregnancy. Kirjassa: Poller L, Hirsch J, toim. Oral anticoagulants. Lontoo: Arnold, 1996, s Thrift A G, McNeil J J, Forbes A, Doinnan G A. Risk of primary intracerebral haemorrhage associated with aspirin and non-steroidal anti-inflammatory drugs, a case-control study. Br Med J 1999; 318: n Matti Halinen dosentti, tulosalueen johtaja, Konservatiivisten alojen tulosalue Kuopion yliopistollinen sairaala Pl Kuopio matti.halinen@kuh.fi Hannu Kokki erikoislääkäri Anestesiayksikkö Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Kuopion yliopistollinen sairaala PL Kuopio hannu.kokki@kuh.fi Marietta M, Bertesi M, Simoni L, Pozzi S, Castelli I, Cappi C, Torelli G. A simple and safe nomogram for the management of oral anticoagulation prior to minor surgery. Clin Lab Haematol Apr;25(2): Markwardt F. The development of hirudin as antithrombotic drug. Kirjassa: Piferré R, toim. New anticoagulants for the cardiovascular patient. Philadelphia: Hanley & Belfus Inc, 1997, s Nair A, B Sealove JL Halperin, G Webber, V Fuster. Anticoagulation in patients with heart failure: who, when, and why? Eur Heart J 2006: 8: suppl. E, E32 E38. Oden A, Fahlen M, Hart RG. Optimal INR for prevention of stroke and death in atrial fibrillation: a critical appraisal. Thromb Res. 2006;117(5): Salem DN, PD Stein, A Al-Ahmed, HI Bussey, D Horstskotte ym. Antithrombotic therapy in valvular heart disease Native and Prosthetic. The Seventh ACCP conference on antithrombotic and thombolytic therapy. Chest 2004, 126, supplement 457S 482S. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 25
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotAntikoagulaatiohoito eteisvärinässä
Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä
Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotEpiduraalianalgesian hyöty
Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11
LisätiedotSEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO
24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotTromboosiprofylaksia
Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä
Pirjo Mustonen, Matti Halinen, John Melin, Paula Mustonen, Tomi Niemi, Marja Puurunen ja Riitta Lassila KATSAUS Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä Suuri
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti)
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: laskimotromboembolioiden primaaripreventio kerran vuorokaudessa annosteltuna Tässä
LisätiedotAntikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä
LUKU 3 Antikoagulaatio ja verihiutaleiden estäjät tahdistinasennuksen yhteydessä P e t r i K o r k e i l a Pirjo Mustonen Tiivistelmä Tahdistimia asentava lääkäri joutuu usein pohtimaan tahdistimen asennukseen
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää
LisätiedotIkä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen
Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotTukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila
Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 12 500 IU anti-xa/ml
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 2 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin cum conservans 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste,
LisätiedotHepariinin indusoima trombosytopenia ja tromboosi (tyyppi II) ja antikoaguloiminen sydänkeuhkokoneen käyttöä varten
Hepariinin indusoima trombosytopenia ja tromboosi (tyyppi II) ja antikoaguloiminen sydänkeuhkokoneen käyttöä varten Heikki Kropsu Hepariini on seos erikokoisia (6-20 kd) polysulfatoituneita glukoosiaminoglukaaneja,
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotHäiritty hyytyminen ja sentraaliset puudutukset. Pohjoismainen suositus 2010. Jouko Jalonen ja Seppo Alahuhta
Häiritty hyytyminen ja sentraaliset puudutukset Pohjoismainen suositus 2010 Jouko Jalonen ja Seppo Alahuhta Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet puudutusmyönteisten maiden maineessa ja puudutusten on
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti)
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos
VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 1 ml sisältää hepariininatriumia vastaten hepariinia 25000
LisätiedotKriittisesti sairailla potilailla on suuri riski
Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotUusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto
KATSAUS TIETEESSÄ RIITTA LASSILA dosentti, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, hyytymishäiriöyksikkö, Suomen Angiologiayhdistys riitta.lassila@hus.fi ELINA ARMSTRONG LKT, hematologian erikoislääkäri
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti)
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotEHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas
EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Arixtra 1,5 mg/0,3 ml injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku (0,3 ml) sisältää 1,5
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotYhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä
Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri
LisätiedotLaskimotukoksen ehkäisy
Riitta Lassila AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Keskeistä Vuodepotilaan laskimotukos voi Idiopaattinen tukos uusii kolme kertaa useammin kuin altisteinen olla oireeton ensioire voi olla tukos, joten
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
Lisätiedot