Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011"

Transkriptio

1 Itä-Suomen neuvottelukunta Esityslista 2/ 2011 Kokousaika Keskiviikko klo Kokouspaikka Osanottajat Scandic Simonkenttä, kokoustila Mansku Simonkatu 9, Helsinki Etelä-Karjalan liitto ( ) Puttonen Timo ( ) Kaskinen Susanna ( ) Arvela Eeva ( ) Terävä Liisa ( ) Berg Ari ( ) Torniainen Ari ( ) Paajanen Reijo ( ) Metsäkallio Kari ( ) Wallenius Marjo ( ) Pulkkinen Ritva-Liisa Etelä-Savon maakuntaliitto ( ) Selenius Pekka ( ) Kokko Sampsa ( ) Kakriainen Markku ( ) Laukkanen Heikki ( ) Seppälä Arto ( ) Viitamies Pauliina ( ) Viialainen Matti ( ) Aarnio Eero Kainuun maakunta kuntayhtymä ( ) Säkkinen Timo ( ) Lukkari Anne ( ) Polvinen Osmo ( ) Kyllönen Merja ( ) Piirainen Raimo ( ) Väisänen Sanni ( ) Juntunen Hannu ( ) Seppänen Juhani ( ) Jokelainen Alpo ( ) Kärkkäinen Juhani Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ( ) Kämäräinen Matti ( ) Puustinen Timo ( ) Eskelinen Seppo ( ) Rämänen Pirjo ( ) Sihvonen Aulikki ( ) Alsio Ari ( ) Hyttinen Pentti ( ) Poutiainen Risto Pohjois-Savon liitto ( ) Raassina Sari ( ) Leskinen Pekka ( ) Rossi Markku ( ) Katainen Elsi ( ) Rajamäki Kari ( ) Hahtala Mia ( ) Huttunen Jussi ( ) Rissanen Henrik ( ) Eero Aarnio, pöytäkirjanpitäjä Kansanedustajat: Esityslista lähetetään valituille kansaedustajille Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen avaa kokouksen. 2 Osallistujien ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esitys: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja tiedoksi Liite 1. Edellisen pidetyn kokouksen pöytäkirja on liitteenä 1. Esitys: Merkitään tiedoksi.

2 4 Pöytäkirjantarkastajien valinta Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 5 Itä-Suomi, uusi eduskunta ja hallitusohjelman valmistelu Uusi eduskunta kokoontuu klo 12. Esitys: Neuvottelukunta merkitsee tiedoksi eduskuntavaalien tuloksen. Kuullaan paikalla olevien uusien kansanedustajien terveiset Itä-Suomen neuvottelukunnalle. Neuvottelukunta keskustelee hallitusohjelmaan liittyvistä tärkeimmistä tavoitteista. 6 Valmistautuminen seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon Neuvottelukunta käsitteli asiaa edellisessä kokouksessaan ja päätyi tuolloin seuraavaan esitykseen hankkeista, jotka tulee toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana: Neuvottelukunta päätti, että hyväksytään: 1) Tärkeimmiksi tiehankkeiksi - vt 5 Mikkeli Juva (87 M ) - vt 23 Varkaus Viinijärvi (25 M ) - vt 5 Leppävirta Kuopio (69 M ) - vt 6 Taavetti Lappeenranta (77 M ) 2) Raideliikenteestä valmistellaan erillinen perustelumuistio seuraavaan neuvottelukunnan kokoukseen, jossa ratahankkeet esitellään. Muistion valmistelussa Karjalan radan parantaminen on ykkössijalla. 3) Rajanylityspaikoista ja niiden tarvitsemien yhteyksien kehittämistarpeista laaditaan myös erillinen perustelumuistio. 4) Korostettiin erillisen Infra-rahaston perustamisen tärkeyttä. Neuvottelukunnan päätöksen mukaisesti raideliikenteen kehittämistarpeista on laadittu perustelumuistio. Muistiossa on koottu yhteen tällä hetkellä toteutuksessa olevat isot hankkeet, maakuntien tekemät esitykset sekä muut tiedossa olevat suunnitelmat. Muistio on liitteenä 2. Rajanylityspaikkojen kehittämistarpeista ja suunnitelmista on koottu tiivistelmä (liite 3).. Esitys: Neuvottelukunta merkitsee tiedoksi laaditut muistiot. Neuvottelukunta käy keskustelun ratahankkeista ja niiden keskinäisestä priorisoinnista. Neuvottelukunta päättää liikennepoliittiseen selontekoon liittyvän yhteisen valmistelun jatkotoimista. 7 Muut mahdolliset asiat 8 Ilmoitusasiat 9 Seuraava kokous 10 Kokouksen päättäminen 2

3 Rautatieliikenne Rataverkko Valtion rataverkkoa on koko maassa 5919 km ja tästä kolmasosa (34,4 %) on Itä-Suomessa. Sähköistettyä rataa on kaikkiaan 3067 km ja siitä Itä-Suomessa 30,5 %. Maakunnittain jakauma on seuraava: rataa (km) sähköistetty (km) - Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu *) yhteensä *) Kainuussa on lisäksi yksityisellä rahoituksella rakennettu sähköistetty 25 km mittainen Talvivaaran rata. Radat on rakennettu yhdistämään merkittävät paikkakunnat samalla minimoiden tarvittava ratapituus. Tällöin kahden etäällä olevan paikkakunnan välinen rautatie voi olla linnuntie-etäisyyttä huomattavasti pidempi. Tieverkko on tiheämpi ja vastaavasti kiertelystä johtuva lisämatkakin on vain puolet ratojen lisämatkasta. Kuvassa 1 on esitetty Itä-Suomen maakuntakeskusten etäisyyksiä Helsingistä ja vertailun vuoksi muutamia vastaavia länsisuomalaisia lukuja. Ratayhteys on Itä-Suomesta % pidempi kuin linnuntieyhteys. Kuopion korkeudella olevan Seinäjoen rautatieyhteys on vain 11 % pidempi kuin linnuntieyhteys. Seinäjoelta matka Helsinkiin on muista poiketen rautateitse lyhyempi kuin tietä pitkin. Lisäksi Seinäjoella on etunaan tarkastelluista paikkakunnista korkein matkanopeus. Jyväskylä on esimerkki toiselta laidalta. Rautateitse matka on lähes puolitoistakertainen linnuntie-etäisyyteen verrattuna ja tietä pitkinkin tulee kiertomatkaa muita enemmän. Matkanopeuksissa erottuu Savonradan viivästyneistä perusparantamisista johtuva tilanne erityisesti Kajaanin matkanopeudessa, joka on joukon alhaisin. Joensuusta ja Kuopiosta Helsinkiin kulkevien kulkevat nopeimpien junien matkanopeudet ovat samalla tasolla. Kuva 1: Yhteydet Helsingin suuntaan

4 Ratojen kuormitus Rautateiden henkilöliikenteessä näkyy matkustajavirtojen pohjois-eteläsuuntaisuus samalla tavalla kuin ajoneuvoliikenteessä (kuva 2). Tavaraliikenteessä poikittaisvirrat ovat erityisesti Lahden ja Imatran, mutta myös Jämsänjokilaakson ja Rauman sekä Kontiomäen ja Oulun välillä huomattava suuria Kuva 2 Liikennemäärät rataverkolla vuonna 2009 (Lähde: Liikenneviraston PTS-työn aineisto) Taulukossa 1 on verrattu kaukoliikenteen matkustajamääriä vuosilta muutamista poikkileikkauksista. Vertailun helpottamiseksi matkustajamäärän yksikkönä käytetään matkaa, joka on lähellä Savonradan matkustajamäärä Kajaanin eteläpuolella. Taulukko 1 : Rautateiden kaukoliikenteen matkustajavirrat ko paikkakunnan eteläpuolella Joensuu Parikkala Lappeenranta Kajaani Kuopio Mikkeli Jyväskylä Seinäjoki Oulu 1000 m m m m m m m m m

5 Vertailussa mukanaolevista kohteista Kajaanin eteläpuolinen matkamäärä on pienin kasvaen niin, että Kuopion Mikkelin korkeudella se on kasvanut kolminkertaiseksi. Karjalanradan matkamäärä on Joensuusta etelän suuntaan lähdettäessä puolet Savonradan matkamäärästä ja ylittää Lappeenrannan jälkeen Savonradan matkamäärän. Jyväskylän suunnan matkamäärä on jonkin verran suurempi kuin Savonradalla, matkamäärän kasvu on kuitenkin ollut hitaampaa kuin Savonradalla. Pohjanmaan radan matkamäärä on lähes kolminkertainen Savonradan matkamäärään verrattuna ja 5-6 -kertainen Karjalanrataan verrattuna. Henkilöliikenteessä matkustajamäärät seuraavat varsin hyvin palvelutason muutoksia kuten Kerava Lahti -oikoradan avaamisen vuoden 2006 syksyllä sekä samanaikaisen aikataulu-uudistuksen vaikutuksista Karjalanradan ja Savonradan luvuista voidaan todeta. Vastaavanlainen merkittävä palvelutason parantaminen tapahtui Pietariin suuntautuvassa junayhteydessä joulukuussa 2010, kun Allegro-junat otettiin käyttöön. Tavaraliikenteen kuljetusvirtoihin vaikuttaa raaka-ainelähteiden, tuotantolaitosten sekä satamien keskinäinen sijainti. Kuormitus jakaantuu rataverkolle henkilöliikennettä tasaisemmin. Taulukossa 2 on esitetty tavaraliikennemäärät samoissa poikkileikkauksissa kuin edellä henkilöliikenne. Yksikkönä on miljoona nettotonnia, joka on lähellä Kajaanin eteläpuolista vuotuista kuljetusmäärää. Taulukko 2: Rautateillä kuljetetut nettotonnit ko. paikkakunnan eteläpuolella vuosina sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030 Joensuu Parikkala Lappeenranta Kajaani Kuopio Mikkeli Jyväskylä Seinäjoki Oulu 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn 1000 tn e e Karjalanradan kuljetusmäärä Joensuun eteläpuolella on laskenut tarkastelukautena puoleen ja on nykyään suunnilleen samalla tasolla kuin Savonradalla Mikkelin korkeudella. On huomattava, että tavarakuljetusten osalta vuosi oli poikkeuksellisen alhainen lamasta aiheutuvan notkahduksen vuoksi. Tämän jälkeen kuljetusmäärät ovat olleet kasvussa ja palautumassa normaaleiksi. Kajaanin eteläpuolella kuljetusmäärä on pudonnut vuonna 2009 paikallisen paperiteollisuuden alasajon seurauksena selvästi enemmän kuin muualla. Lappeenrannan kohdan kuljetusmäärä 3,5 4,5 milj. tonnia on yksiraiteisen rataosan välityskyvyn ylärajoilla, kun samoilla raiteilla on hoidettava myös henkilöliikenne. Saman suuruusluokan kuljetusmääriä on Oulun eteläpuolella ja vielä suurempia etelämpänä Kokkolan Ylivieskan tienoilla, jossa on käynnissä kaksoisraiteen rakentaminen (valmis liikenteelle vuona 2014).

6 VR kuljetti vuonna 2009 yhteensä 32,86 milj. tonnia tavaraa. Määrä oli % pienempi kuin muina vuosina 2000-luvulla. Vuoden 2009 kuljetuksista 10,2 milj. tonnia oli raakapuukuljetuksia ja 9,1 milj. tonnia muun metsäteollisuuden kuljetuksia. Tavaraliikenteen ennusteiden mukaan rautatiekuljetukset kasvavat 45,8 milj. tonniin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2030 ennuste on 44 milj. tonnia. Metsäteollisuuden kuljetukset vähenevät toimialan rakennemuutosten vuoksi % tavararyhmästä riippuen. Kivennäisaineiden ja rikasteiden kuljetukset yli kaksinkertaistuvat ja yhdistetyt kuljetukset, koneiden sekä laitteiden kuljetukset lähes kaksinkertaistuvat ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä. Yksin Talvivaaran kaivoksen kuljetukset merkitsevät lähes 2 milj. tonnin lisäystä Savonradalle heijastuen sitä kautta poikittaisradoille Iisalmi-Ylivieska sekä Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere. Kemikaalien kohdalla kasvun arvioidaan olevan vajaa 20 %. Transiton ennusteeseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä, koska liikenne perustuu harvoihin kuljetussopimuksiin. Nopeat volyymimuutokset ja vuositason vaihtelut ovat tällöin mahdollisia. Merkittävimmän klusterin eli metsäklusterin kuljetusvirrat ovat kuvassa 3. Kuva 3: VR:n raakapuukuljetukset ja muun metsäteollisuuden kuljetukset vuonna Kuljetusmäärät, raakapuun ja muun metsäteollisuuden määrien suhteet sekä osuudet koko kuljetusvirrasta vaihtelevat eri poikkileikkauksissa suuresti (taulukko 3). Karjalanradalla raakapuun ja metsäteollisuuden muiden kuljetusten yhteinen osuus on 86 % ja Etelä-Karjalan puolella yli 90 %. Savonradalla osuudet ovat vähintään kaksi kolmasosaa. Keski- ja Länsi-Suomessa osuudet ovat pienempiä Jämsästä Raumalle suuntautuvia kuljetuksia lukuun ottamatta.

7 Taulukko 3: Rautateillä kuljetetut raakapuun ja muun metsäteollisuuden kuljetusvirrat ko paikkakunnan eteläpuolella Poikkileikkaus (paikkakunnan eteläpuolella) raakapuun+metsäteoll. kuljetukset tonnia osuus koko tavaravirrasta % raakapuun osuus % muun metsäteoll. kuljetusten osuus % Joensuu ,0 67,1 19,0 Parikkala ,4 72,7 19,7 Lappeenranta ,6 31,2 62,4 Kajaani ,1 49,8 32,3 Kuopio ,5 43,3 22,2 Mikkeli ,0 36,3 43,7 Jyväskylä ,8 36,3 37,4 Seinäjoki ,3 20,0 23,3 Oulu ,5 19,8 5,7 Parantamistarpeet Itä-Suomessa Perusparantaminen, routavauriot Ratojen palvelutason säilyttäminen sekä kehittämisinvestoinneista saatavien hyötyjen edellytyksenä on, että perusparantamiset on tehty ajallaan. Kuopion sekä Kajaanin välillä ja siitä pohjoiseen routa aiheutti keväällä 2010 tuntuvia viivästymisiä ja sama tilanne on myös tänä vuonna. Routavauriot hidastavat henkilöliikennettä myös Joensuun ja Pieksämäen välisellä rataosalla. VR muuttaa kaukojunien aikatauluja routavaurioista todennäköisesti kärsivillä rataosilla, jotta junaliikennettä voitaisiin hoitaa viime kevättä suunnitelmallisemmin. Pieksämäen ja Kuopion välillä radan perusparantamisen loppuun saattaminen on pahoin viivästynyt. Osuuden pölkyt on vaihdettu betonisiksi luvulla, mutta tukikerros ja kiskot ovat edelleen osin luvulta. Tukikerros ja kiskot ovat käyttöikänsä lopussa. Parantamishanke sisältyi vuonna 2004 laadittuun liikennepoliittiseen selontekoon ja on sen jälkeen ollut RHK:n TTS:ssa. Radan päällysrakenteen perusparantaminen on kuitenkin toistuvasti siirtynyt radanpitäjän rahoituksen puuttuessa, vaikka Pohjois- Savon liiton ja RHK:n välisessä nopeutushankkeen EU -rahoitusta koskevassa sopimuksessa on yhteisesti sovittu hankkeen toteuttamisesta kiireellisenä. Parantamistöiden siirtymisen seurauksena Suonenjoen ja Kuopion välisellä osuudella ei nopeuksia ole voitu nostaa toteutetuista nopeutushankkeista huolimatta. Nyt hanke sisältyy Liikenneviraston TTS:aan vuosille sekä Itä-Suomen toteuttamissuunnitelmaan (TOTSU).

8 Kapasiteetin lisääminen Luumäen ja Imatran välinen liikenne on rataverkon vilkkaimpia yksiraiteisia ratoja ja sen kapasiteetti on osan vuorokautta lähes kokonaan käytössä. Yksiraiteisen radan kapasiteettina pidetään 50 junaa vuorokaudessa ja tämä raja on kuvan 4 mukaan Lappeenrannan länsipuolella hyvin lähellä. Tällöin pienetkin häiriöt vaikuttavat laajalle alueelle aiheuttaen viivästymisiä. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää henkilöliikenteen nopeuttamista ja tavaraliikenteessä akselipainojen nostamista. Liikennemäärien kasvaessa välityskykyä on parannettava. Laaditussa yleissuunnitelmassa tavoitteena on ollut henkilöliikenteen nopeutena Luumäen ja Lappeenrannan välillä 200 km/h kaikella henkilöliikennekalustolla ja Muukko Rauha - osuudella tavanomaisella veturivetoisella kalustollakin km/h. Parannettavan rataosan pituus on 73 km. Imatran rajanylityspaikalle johtavan ratayhteyden parantamisesta on saatavissa hyötyä vasta Imatralta länteen suuntautuvan radan välityskyvyn nostamisen jälkeen. Rajanylityspaikan statuksen nostaminen sekä liikenteen laajentaminen molempiin suuntiin toimivaksi edellyttää toimivia jatkoyhteyksiä Suomen rataverkossa. Imatran rajanylipaikan toimivuuden parantaminen vapauttaisi Vainikkalan kapasiteettia henkilöliikenteelle, mikä on todettavissa Venäjän ratasuunnitelmista Karjalan kannaksella. Liikenteen nopeuttaminen ja kantavuuden nostaminen Kuva 4: Junien lukumääriä eräissä poikkileikkauksissa Karjalanradan ja Savonradan varrella olevat maakunnat ovat pitäneet alueidensa saavutettavuuden nostamista niin tärkeänä, että ovat suunnanneet EU-rahoitusta sekä alueen kuntien rahoitusta ratojen henkilöliikenteen nopeuttamisen sekä tavaraliikenteen akselipainojen nostamisen edellyttämiin investointeihin yhteensä 50 M. Tavoitteena on henkilöliikenteessä nopeustaso km/h ratageometrian sallimissa rajoissa. Samalla parannetaan mahdollisuuksia tavaraliikenteen akselipainojen nostamiseksi 25 tonniin näillä rataosilla. Liikenneviraston PTS-työn yhteydessä tehdyssä, vilkkaimpia rataosia koskeneessa taustaselvityksessä on tarkasteltu rataverkon nopeuttamismahdollisuuksia ja niiden kustannuksia (taulukko 4). Lähtökohtana oli nykyinen rataverkko, johon suunniteltiin nopeuttamisen edellyttämät parannukset. Ratageometriaan on oletettu tehtävän vain vähän parannuksia (siirtymäkaaren ja kallistuksen muutokset noin 80 /m, pienet oikaisut 1100 /m). Tunnelit pidetään nykyisellään. TTS-kauden (Liikenneviraston toiminta ja taloussuunnitelma ) oleellisia hankkeita Itä-Suomen kannalta ovat Lahti-Luumäki tasonnosto sekä EAKR-hankkeet Kitee-Joensuu Karjalanradalla sekä Nuutila-Haapakoski ja Hiirola-Kalvitsa Savonradalla ja näistä tulevat aikasäästöt on jo otettu huomioon.

9 Taulukko 4: Rataverkon nopeuttamismahdollisuudet ja kustannukset rataosittain TTS-kauden jälkeen Rataosa Rataverkon mahdollistama nopeutuminen Nopeuttamisen kustannukset Kustann./ min./matk. Kustann./ min. Kallistuvakorinen Veturivetoinen (2009 matkustajam.) min. min. M M Luumäki - Lappeenranta 4,4 1,9 4,8 1,3 1,1 Lappeenranta - Imatra 4,7 4,3 14,2 5,4 3,0 Imatra - Parikkala 8,5 4,4 4,4 1,2 0,5 Parikkala - Joensuu 8,2 8,8 33,8 12,5 4,1 Kouvola - Mikkeli 7,2 8,2 10,6 2,0 1,5 Mikkeli Pieksämäki 7,2 7,5 20,9 4,7 2,9 Pieksämäki Kuopio 8,4 9,1 10,7 1,8 1,3 Kuopio - Iisalmi 9,3 4,3 38,6 11,5 4,1 Iisalmi - Kajaani 8,0 3,6 19,9 11,1 2,5 Parikkalan ja Joensuun välinen matka-aika lyhenee paitsi varsinaisten nopeuttamistoimien vuoksi myös 6 minuuttia, kun yksi ei-kaupallinen pysähdys voidaan karsia. Vuonna 2009 tehdyssä Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä (TUHELI) määriteltiin tavoitematka-ajat ja tarjonnat eri rataosille vuonna Tavoitematka-ajat perustuvat kilpailukykyiseen matka-aikaan lento- ja henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Taustaselvityksessä tarkasteltiin myös, millä TUHELIselvityksen yhteysväleillä voitaisiin päästä kilpailukykyisiin matka-aikoihin (taulukko 5). Taulukko 5: Tavoitteellisia matka-aikoja Helsingistä Itä-Suomeen Yhteysväli TTS-kauden jälkeen Rataverkon mahdoll. TUHELI t:mm:ss t:mm:ss t:mm:ss Helsinki - Lappeenranta 1:58:29 1:47:10 1:45:00 Helsinki - Imatra 2:24:29 2:07:53 2:15:00 Helsinki - Joensuu 4:09:24 3:32:36 3:00:00 Helsinki Mikkeli 2:19:20 2:09:34 1:45:00 Helsinki Kuopio 3:48:54 3:24:56 2:30:00 Helsinki - Kajaani 5:33:54 4:55:50 4:00:00 Helsingin ja Imatran välinen matka-aika saadaan painettua rataverkkoa parantamalla alle tavoiteajan ja Lappeenrannankin kohdalla lähes tavoiteaikaan. Helsingin ja Mikkelin välinen matka-ajan lyhentäminen tavoiteaikaan vaatisi uutta ratalinjaa. Kuopion, Kajaanin ja Joensuun Helsinkiin suuntautuvien matkojen matka-aikojen lyhentämiseksi alle tavoiteajan ei riittäisi edes aikaisemmin julkisuudessa esillä olleet uudet ratalinjaukset. Suunnitellut ja esillä olleet parantamistoimet Liikenneviraston TTS Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on käytettävissä olevan kehysrahoituksen perusteella päädytty siihen, että Rataverkon kunto laskee erityisesti rataosilla, jotka eivät kuulu keskeiseen rataverkkoon. Koko

10 rataverkko pidetään kuitenkin liikennöitävässä kunnossa. Päällysrakenteen uusimista esitetään tehtävän mm. rataosilla Pieksämäki-Kuopio ja Kontiomäki-Vartius. Vanhoja kauko-ohjausjärjestelmiä uusitaan mm. Pieksämäki-Iisalmi ja Parikkala-Joensuu -väleillä. Ennen vuotta 2020 on tehtävä perusparannuksia mm Kuopion, Joensuun ja Pieksämäen ratapihoilla, mutta näistäkin vain Kuopion ratapiha on ohjelmassa TTSkaudella. Varsinaisia ratoihin kohdistuvia uus- ja laajennusinvestointeja ei ole käynnistymässä suunnitelmakaudella. Luumäki - Imatra kaksoisraide ja nopeustason nostaminen Luumäen ja Imatran välille on suunniteltu tasonnostoa, johon sisältyy toisen raiteen rakentaminen. Rataosalle on tehty YVA ja yleissuunnitelma on valmistumassa. Seuraavat suunnitteluvaiheet ovat ratasuunnitelman ja rakentamissuunnitelmien tekeminen. Hankkeen kustannusarvio on 270 M. Nopeuttaminen välillä Imatra T Joensuu Kiteen aseman ja Joensuun välillä on luotu edellytyksiä nopeuden nostolle poistamalla 58 km pituisella rataosalla tasoristeyksiä. Rahoituksena on käytettävissä EAKR-rahoitusta. Hanketta toteutetaan Joensuun, Tohmajärven ja Kiteen alueella. Tämän jälkeen Kiteen aseman ja Parikkalan kunnanrajan välille jää vielä 4 tasoristeystä. Imatra Parikkala rataosalla on vielä 18 tasoristeystä. Etelä-Karjalan liitto on myöntänyt Liikennevirastolle maakunnan kehittämisrahaa yleissuunnitelmatasoisen tasoristeysselvityksen tekemiseen. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Imatran ja Parikkalan välillä ratageometria mahdollistaa 200 / 160 km/h nopeuden. Parikkalan ja Joensuun välillä myös perinteisellä kalustolla voidaan saavuttaa 200 km/h nopeus. Radan parantaminen tuloksena lähes 190 km rataa saadaan nopeutettua. Nopeuttaminen välillä Kouvola - Kuopio Savonradalla ovat maakunnan liitot suunnanneet rahoitusta radan nopeudennostoon. Etelä-Savossa on jo saatu Mouhusta maakunnan etelärajalta Otavaan saakka 45 km osuus valmiiksi edellisellä EU:n ohjelmakaudella ja parhaillaan on käynnissä EU-rahoituksella tasoristeysten poistaminen Mikkelin ja Haukivuoren välillä. Lisäksi Otavan ja Mikkelin välillä on käynnissä kaupungin sekä Liikenneviraston rahoituksella vielä jäljellä olevien kahden tasoristeyksen poistohankkeet. Jäljelle jäävien viime vaiheen töiden eli ajolangan säädön ja nopeuttamisen edellyttämien kulunvalvonnan muutosten jälkeen nopeaa rataa on Etelä-Savon puolella yhteensä 100 km. Pohjois-Savon puolella on edellisellä ohjelmakaudella tehty varsinaiset nopeudennoston edellyttämät työt Suonenjoen ja Kuopion välillä ja parhaillaan on käynnissä työt Suonenjoelta maakunnan etelärajalle Haapakoskelle. Radan päällysrakenteen perusparantaminen (kiskonvaihto ja sepelöinnin uusiminen) Pieksämäen ja Kuopion välillä on toistuvasti siirtynyt radanpitäjän rahoituksen puuttuessa ja sen seurauksena Suonenjoen ja Kuopion välisellä osuudella ei nopeuksia ole voitu nostaa. Maakuntien rajan ja Kuopion välinen matka on 70 km ja sille voidaan sallia nopea liikenne, kun perusparantaminen on valmis ja nopeuttamisen edellyttämät, kustannuksiltaan vähäiset viime vaiheen työt tehty. Kouvolan ja Kuopion välinen rataosa on 273 km pitkä ja siitä on kokonaan edellä mainittujen kehittämistoimien ulkopuolella vielä Kymenlaakson puoli 53,4 km sekä Etelä-Savossa Haukivuori

11 Pieksämäki- Pohjois-Savon raja (Haapakoski) rataosuus (49,4 km). Haukivuoren ja Pohjois-Savon maakunnan rajan välisen rataosuuden tasoristeysten (9 kpl) poistosta ei ole käynnissä/ käynnistymässä selvityksiä tai suunnitelmia. Rataosa ei ole myöskään tällä hetkellä mukana EU- varoin toteutettavien nopeutushankkeiden joukossa. Seuraavan ohjelmakauden tukisummasta eikä tuen suuntautumisesta ole vielä tietoja. Ottaen huomioon molempien maakuntien jo suuntaaman rahoituksen määrän jatkorahoitus tulisi Liikenneviraston osoittaa rahoitus jäljellä oleviin Savonradan nopeutushankkeisiin. Nopeudennostohankkeiden rahoitus Karjalanradalla rahoituksena Pohjois-Karjalan puolella on käytettävissä EAKR-rahoitusta 13,80 M ja Joensuun kaupungin rahoitusosuutena 2,425 M eli yhteensä 16,225 M. Imatran ja Joensuun välisen radan parantaminen nopeudennoston edellyttämään tasoon vaatii vielä nykyisten rahoituspäätösten lisäksi noin 84 M panostuksen (alv 0 %), josta 44 M Etelä-Karjalan ja 40 M Pohjois-Karjalan puolella. Summasta noin 2/3 joudutaan investoimaan rataosuuteen joka tapauksessa seuraavien vuosien aikana. Etelä-Karjalan liitto rahoittaa Imatran ja Parikkalan välillä parhaillaan tehtävää suunnittelua 0,07 M summalla. Savonradalla on Pohjois-Savo osoittanut kahden ohjelmakauden aikana rahoitusta yhteensä 17,1 M. Rahoitus on EU:n rakennerahastosta ja vastaavasta kansallisesta osuudesta. Etelä-Savon puolella vastaavaa rahoitusta on yhteensä 16,76 M. Lisäksi Otavan ja Mikkelin välillä on käynnissä Liikenneviraston ja Mikkelin kaupungin rahoituksella vielä alikulun rakentaminen, josta kaupungin osuus on 0,7 M sekä tiejärjestelyin poistettava tasoristeys Liikenneviraston rahoituksella. Koko Kouvolan ja Pieksämäen välisen osuuden saaminen nopean liikenteen radaksi edellyttää vielä noin 28 M panostusta, josta noin 55 % Etelä-Savon puolella. Pieksämäen ja Pohjois-Savon maakunnan rajan (Haapakoski) välisellä osuudella on jäljellä kolme tasoristeystä ja niiden poistaminen muine nopeutustöineen arvioidaan maksavan noin 5 M. Pieksämäen ja Kuopion välillä päällysrakenteen uusiminen vaatii vielä 31,4 M mm. seulomiseen ja kiskonvaihtoon. Kaikkiaan kustannukset ovat 54,8 M. Pohjois-Savon puolella summasta kuluu kolme neljäsosaa. Summassa ei ole mukana Pieksämäen eikä Kuopion ratapihojen kunnostusta ja uusimista. Nopean liikenteen ulottaminen Kuopiosta Iisalmeen edellyttää tasoristeysten poistamista koskevien selvitysten laatimista rinnan valtatien 5 parantamisselvitysten kanssa. Tällainen selvitystyö on käynnistynyt Pohjois-Savon ELY- keskuksen johdolla. Tasoristeysten poistaminen ja muut tarvittavat työt maksavat noin 72 M. Käynnissä olevat isot hankkeet: Rataosa Lahti Luumäki palvelutason parantaminen sopimusvaltuus 210 M, nopeutta nostettu loppuvuonna 2010 tasolle 200 km/h, viimeistelytöitä vuonna 2011 samassa yhteydessä parannettiin 12 M :lla Luumäki-Vainikkala rataosa niin, nopeus voitiin nostaa 140 km/h Maakuntien esityksiä uusiksi hankkeiksi: Etelä-Karjala 1. Luumäki Imatra -rataosa

12 Kehittäminen kaksoisraiteeksi sekä nopeustason nosto Yleissuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2011, jonka jälkeen tehtävä ratasuunnitelma Kustannusarvio 270 M 2. Imatran rajanylityspaikan raideyhteyden parantaminen ja kolmioraide Rajalle suuntautuvan yhteyden parantaminen rajan ylittävän liikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi. Sisältää myös Imatran kolmioraiteen Kustannusarvio 10 M 3. Luumäki Vainikkala lisäraide Etelä-Savo Kainuu Pituus 32 km Henkilöliikenteen nopeustasoksi 200 km/h Kustannusarvio 140 M 1. Savonradan parantaminen välillä Kouvola Haapakoski (maakunnan pohjoisraja) Nopean liikenteen edellyttämään tasoon Akselipaino 25 tonnia Kustannusarvio 41 M, josta Etelä-Savon puolella 28 M 2. Sähköistys välille Pieksämäki Savonlinna Parikkala Kustannusarvio 40 M 1. Ylivieska Vartius rataosan liikennöintiedellytysten parantaminen Kuormituksen jakaminen sekä Oulun että Iisalmen kautta Liikennepaikkojen kehittäminen ja tasoristeysten poistamisia Kontiomäki Vartius akselipaino 25 tn Kustannusarvio 370 M 2. Kouvola Kuopio Kajaani Oulu Perusparantaminen ja junaliikenteen nopeuttaminen, akselipaino 25 tonnia Tasoristeyksiä poistettava (pahin ongelma) Routavauriot 3. Lieksa Porokylä Vuokatti Kontiomäki korvausinvestointi 4. Teemoihin soveltuvia parannuskohteita Kontiomäen raakapuuterminaalin laajentaminen metsäteollisuuden palveluterminaaliksi Pohjois-Karjala 1. Karjalanradan parantaminen välillä Joensuu Imatra Nopean liikenteen edellyttämään tasoon Kustannusarvio 84 M 2. Ratojen sähköistäminen Joensuu Uimaharju Nurmes (kust.arvio täsmentyy suunnittelussa) Säkäniemi Niirala (kust.arvio täsmentyy suunnittelussa) 3. Rataosan Joensuu Siilinjärvi sähköistäminen (kust.arvio täsmentyy suunnittelussa)

13 4. Lieksa - Porokylä - Vuokatti - Kontiomäki rataosa korvausinvestointi 5. Heinävaara - Ilomantsi rataosa Pohjois-Savo korvausinvestointi 1. Savonradan perusparantaminen ja nopeudennosto välillä Pieksämäki-Kuopio sekä Kuopion tavararatapihan peruskorjaus Molemmat hankkeet ovat viivästyneet perusradanpidon niukkuuden vuoksi Rataosan rahoitustarve on 54,8 M, josta yli puolet päällysrakenteen seulomiseen ja kiskonvaihtoon. Perusparantaminen sopii myös yhteiseen esitykseen perusradanpidon tason nostaminen kohtaan perusradanpidon rahoitus (radan perusparantaminen 31,4 M ) Tavararatapihan perusparantamisen kustannusarvio 30 M 2. Iisalmi Ylivieska -radan sähköistys Sisältää myös Iisalmen kolmioraiteen Hankkeen yleissuunnittelu käynnissä Kustannusarvio 44,8 M Maakuntien yhteisiä tavoitteita (koskee koko maata) Perusradanpidon rahoitus Radanpidon rahoitus on vuoden vuosien kehysrahoituksessa noin 100 milj. euroa tarvetta pienempi. Rahoitus joudutaan priorisoimaan vilkkaimmille rataosille ja ratapihoille sekä yli-ikäisten rakenteiden korvausinvestointeihin että toiminnalliseen kehittämiseen rautatiekuljetusten tehostamiseksi. Perusradanpidon rahoituksen taso tulee nostaa sille tasolle, että Liikenneviraston TTS:aan sisältyvät hankkeet (mm. Savonradan perusparantaminen välillä Pieksämäki-Kuopio ja Kuopion tavararatapihan peruskorjaus, yht. 58 M ) voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Vähäliikenteisimmillä rataosilla voidaan keskittyä vain radan pitämiseen liikennöitävässä kunnossa. Perusradanpidon rahoitusta tulee nostaa nykytasolta. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkeva kaukoliikennerata (Lentorata) sekä Pisara-rata Lentoaseman kautta kulkeva kaukoliikenteen rata vapauttaa merkittävästi lisäkapasiteettia taajamaliikenteelle sekä tavaraliikenteelle Keravan eteläpuolella. Kauko- ja taajamaliikenteen kapasiteetin kasvaminen mahdollistaa myös junaliikenteen aikataulujen muuttamisen kysytyimpiin ajankohtiin. Ratayhteys mahdollistaa Helsinki-Vantaa lentoaseman tuntumaan uudenlaisen valtakunnallisen matkakeskuksen syntymisen. Hankkeen alustava kustannusarvio on noin miljardi euroa. Lentoaseman kautta kulkevan radan toteuttaminen edellyttää Helsingin päärautatieaseman sekä Keravan pohjoispuolisen rataosan kapasiteetti ongelman ratkaisemisen. Helsingin ratapiha on ahdas, eikä uusille raiteille tai asemalaitureille ole tilaa. Vaihtoehdot tilanteen parantamiseksi ovat liikenteen supistaminen tai osan junista ohjaaminen maan alle. Helsingin kapasiteettiongelman ratkaisuksi on suunniteltu Pisararatalenkkiä. Ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet Helsingin kantakaupungin alla

14 kiertävällä tunneliradalla, jolle siirtyvät Espoon, Keravan ja Kehäradan kaupunkirataliikenne. Päärautatieasemaa käyttävät kaukoliikenne ja taajamaliikenne. Hankkeen yleissuunnitelma sekä YVA valmistuvat vuoden 2011 alkupuolella. Alustava kustannusarvio on M. Lentorata ja Pisararata vaikuttavat merkittävästi koko valtakunnan rautatieliikenteen kehittämiseen. Sen vuoksi on tarpeen ensi hallituskaudella laatia koko Suomea koskeva rautateiden kaukoliikenteen kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Mahdollisia teemoja - Yhdistettyjen kuljetusten terminaalien toteuttaminen (esim. Kuopio, Joensuu) - Ratapihojen parantaminen (esim. Kuopio, Iisalmi, Joensuu, Niirala, Pieksämäki) - Matkakeskukset (Kuopio, Joensuu, Kajaani, Pieksämäki) - Raakapuuterminaaliverkon (esim. Kontiomäki, Vuokatti, Kiuruvesi, Kitee) ja kuormauspaikkaverkon rakentaminen

15 Rajanylityspaikat Itä-Suomi kokoukset Liite 3 Rajanylityspaikoilla Vaalimaalta Kuusamoon on ollut rajatarkastuksia vuonna 2010 seuraavasti: tarkastuksia muutos ed. vuodesta kpl % - Kuusamo ,9 - Vartius ,4 - Niirala ,5 - Parikkala ,0 - Imatra ,1 - Nuijamaa ,2 - Vainikkala ,5 - Vaalimaa ,3 Yhteensä ,5 Kaikkiaan itärajan ylitti vuonna 2010 yhteensä 8,38 miljoonaa matkustajaa. Vaalimaa on säilyttänyt asemansa vilkkaimpana rajanylityspaikkana, mutta Nuijamaalla rajanylitysten määrä on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana kuten myös viime vuodesta kaksi kertaa nopeammin kuin Vaalimaalla. Imatralla rajanylitysten määrä on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2008 Imatran ja Nuijamaan yhteenlaskettu rajanylitysten määrä ylitti Vaalimaan vastaavan luvun ja jo seuraavana vuonna Vaalimaan ja Vainikkalan yhteenlasketun rajanylitysten määrän. Kaakonkulman rajanylityspaikkojen ohella Niirala on yltänyt ensimmäisen kerran vuonna 2009 miljoonaan rajanylityksen sarjaan. Vartiuksessa rajanylitysten määrä on ollut hienoisessa laskusuunnassa. Rautateiden tavaraliikenne Kehitystarpeita ja -suunnitelmia Rajanylityspaikoilla toiminnan kehittäminen vaatii infrasta vastaavien sekä tullin ja rajavartioston yhteistoimintaa. Lisäksi toimet täytyy synkronoida kahden valtion kesken. Rajaliikenne on kehittynyt nopeasti Imatralla, jossa on sekä maantie- että rautatieliikenteen ylityspaikka. Statuksen muuttuminen kesällä 2002 kansainväliseksi rajanylityspaikaksi on nopeuttanut kehitystä maantieliikenteessä. Rautateillä tosin on vain tavaraliikennettä Venäjältä Suomeen päin. Liikenteen edelleen kehittäminen edellyttää merkittäviä muutoksia. Imatrankoskella tulee saada nykyinen Venäjältä Suomeen suuntautuva tavaraliikenne kaksisuuntaiseksi eli myös vienti Suomesta Venäjälle tulisi mahdolliseksi tätä kautta. Lisäksi status on tarpeen nostaa kansainvälisen raideliikenteen rajanylityspaikaksi (EU/Venäjä). Näin voidaan siirtää tavaraliikennettä Vainikkalasta Imatralle ja vapauttaa kapasiteettia Pietariin suuntautuvalle nopealle henkilöliikenteelle. Venäjän puolella Kannaksella rataverkkoa ollaan kehittämässä tähän suuntaan (mm tavaraliikennerata Losevo Kamennogorsk). Suomen puolella tarvitaan kolmioraide Imatralle, toinen raidepari Imatralta rajalle sekä riittävän laaja ratapiha rajalle. Rajanylitystä helpottaisi Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten sijoittaminen samoihin

16 toimitiloihin. Luumäki-Imatra kaksoisraiteen rakentaminen on tarpeen jotta Imatran yhteys voi toimia tehokkaasti. Myös tieliikenteessä Nuijamaan ja Imatran raja-asemien ruuhkautuminen aiheuttaa hankaluuksia ja heikentää liikenneturvallisuutta paitsi raja-asemille johtavilla teillä myös valtatiellä 6 eli normaalille sisämaan liikenteelle. Niiralassa on käynnistymässä hankesuunnittelu, jossa rajanylityspaikalla toimivat tahot luovat kokonaiskäsityksen alueen kehittämisestä ja investointitarpeista; tarveselvitys v. 2011, hankesuunnittelu v ja rakennus- ja tiesuunnittelu v Palveluvalikoimaan haluttaisiin lisätä mm konttienkuljetusmahdollisuus rautateitse. Akuuteimpia puutteita ovat rajanylityspaikalle johtavan vt 9 tarpeisiin nähden huono kunto sekä erillisen raskaan liikenteen kaistan puuttuminen rajan molemmilta puolilta. Myös Vartiuksessa koetaan puutteena rautateitse tapahtuva konttienkuljetusmahdollisuuden puuttumisen. Vartiuksen ja Kontiomäen välisen rataosan päällysrakenteen uusiminen on Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelmassa Vartiuksen ja Oulun välillä on tarpeen myös radan välityskyvyn parantaminen. Parikkalassa toimii tilapäinen rajanylityspaikka, joka palvelee raakapuun tuontia sekä lähialueyhteistyön puitteissa henkilöliikennettä. Venäjän puolella tieyhteydet paranevat, kun Pietarista rakennetaan federaation tason tie Käkisalmen kautta Sortavalaan ja Petroskoihin. Tällöin yhteys rajalta Laatokan tieverkkoon saadaan parannettua kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteena on saada rajanylityspaikka vakinaistettua ja korotettua statukseltaan kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Rajanylityspaikkojen kehittäminen tapahtuu molemmin puolin rajaa. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä rajalla toimivien viranomaisten välillä eri toimenpiteiden ja hankkeiden yhteensovittamiseksi. Maakuntien esityksiä uusiksi hankkeiksi: Etelä-Karjala 1. Imatran rajanylityspaikka kansainväliseksi rajanylityspaikaksi myös rautatieliikenteen osalta, raideyhteyden parantaminen Rajalle suuntautuvan yhteyden parantaminen rajan ylittävän liikenteen kapasiteetin mostamiseksi Sisältää myös Imatran kolmioraiteen Kustannusarvio 10 M 2. Vainikkalan raja-asemalle vievän tien (Simola-Vainikkala) parantaminen Yhteydet Allegrolle sekä tavaraterminaalille Parikkala-Syväoron kustannusarvio noin 3 M Suomen puolella ja 6 M Venäjän puolella Etelä-Karjala ja Etelä-Savo Parikkalan rajanylityspaikka Kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi Kustannusarvio noin 4 M Kainuu

17 Vartiuksen raja-aseman kehittäminen Konttiliikenteen edellyttämät parannukset Pohjois-Karjala Niiralan rajanylityspaikka n raideyhteyden parantaminen ja kolmioraide Vt 9 parantaminen välillä Onkamo - Niirala, ka. 13 M rataosan Onkamo - Niirala sähköistäminen, ka. n. 7,8 M raskaan liikenteen kastan rakentaminen rajan molemmin puolin Muut parannusehdotukset selvityksen valmistuttua (koskevat mm. tiejärjestelyjä, logistiikkaa sekä rakennuksia. Alustava ka. noin 10 M ) Pohjois-Savo -

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS PÖYTÄKIRJA

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS PÖYTÄKIRJA POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika; torstai 29.3.2007 klo 18.00-19.21 Paikka; Eduskuntatalo, keskustan eduskuntaryhmän huone Osallistujat Lapin liitto Veikko Kumpumäki,

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu. Tilannekatsaus Oulun kauppakamari 18.9.2013

Ratahanke Seinäjoki-Oulu. Tilannekatsaus Oulun kauppakamari 18.9.2013 Ratahanke - Tilannekatsaus n kauppakamari 18.9.2013 HANKKEEN TAVOITTEET Lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja Nopeudennosto 140km/h -> 160-200km/h (junatyypistä riippuen) Tasoristeysten poisto Raiteen

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä 2006 LUONNOS 23.8.2006 1. JOHDANTO... 3 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 4 2.1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT...

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A

T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A R A D A N P I D O N L I N J A U K S E T T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A Rataverkko palvelee suomalaista yhteiskuntaa Suomen rataverkko yhdistää maan eri osia sekä merkittäviä maakunta- ja kaupunkikeskuksia.

Lisätiedot

10.11.2006. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011

10.11.2006. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Ratahallintokeskus 10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 Helsinki 2006 Ratahallintokeskus

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä 23.03.2007 1. JOHDANTO... 3 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 4 2.1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT...

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys 21.5.2013 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää,

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota

Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota 13.10. Hannu Koverola Kouvolan kaupunki KOUVOLA 2011 7.10.2011 Kouvola 2011 Sisältö Kansalliset odotukset ja investointien edellytykset Painotus rataverkon kehittämiseen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Portti EU:sta Venäjälle

Portti EU:sta Venäjälle IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot