Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen

Transkriptio

1 Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1

2 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta ja valvoo rautatieliikenteen sujumista STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 2

3 Toiminta-ajatus ajatus ja tehtävät Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka asiakaslähtöisesti ylläpitää ja kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä y osana kotimaista ja kansain- välistä liikennejärjestelmää sekä huolehtii rautatiealan osaamisesta. RHK vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta sekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen sujumista. RHK:n tehtävät: strateginen suunnittelu, hankesuunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen palvelut l RHK:n arvot ovat yhteistyö, vastuullisuus ja osaaminen. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 3

4 Ratahallintokeskuksen strategiset päämäärät Rautatieliikenteen kilpailukyky Rautatieliikenteellä on edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja tehokkaasti osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rautatieliikenteen turvallisuus Rautatieliikenteen turvallisuus on eurooppalaista huipputasoa. Rautatietoiminnan ympäristövaikutusten hallinta Liikenteen päästöjä vähennetään mahdollistamalla rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvu. Rautatietoiminnan ympäristöhaittoja ehkäistään ja vähennetään. Radanpidon rahoituksen riittävyys Vaikutamme toimillamme siihen, että radanpidon rahoitus vastaa liikenteen tarvetta ja että rahoitusratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnansuunnittelun. Rautatiealan osaaminen Ylläpidämme ja kehitämme rautatiealan osaamista, mikä antaa edellytykset toiminnan tehostamiselle ja yhteiskunnan tarpeiden muuntamiselle rautateillä tehtäviksi toimenpiteiksi. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 4

5 Toimintatapa ja rahoitus Ratahallintokeskus ostaa ratojen kunnossapito- ja rakentamistyöt sekä kiinteistönhoidon ja liikenteenohjauksen palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Rautatieliikenteen sujumista valvoo RHK:n oma Liikennekeskus. Vuonna 2008 radanpitoon käytettiin kaikkiaan noin 570 miljoonaa euroa. Varat radanpitoon saadaan pääosin valtion talousarviosta sekä ratamaksuna, jota rautatieliikenteen harjoittaja maksaa RHK:lle ratojen käytöstä. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 5

6 Ratahallintokeskuksen rooli Liikenne- ja viestintäministeriö Kilpailuvirasto Ratahallintokeskus vuoden 2010 alusta osa Väylävirastoa Rautatievirasto vuoden 2010 alusta osa liikenteen turvallisuusvirastoa Onnettomuus- tutkintakeskus Radanpidon palveluja tuottavat yritykset Rautatieyritykset Ilmoitetut laitokset STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 6

7 Ratahallintokeskus osaksi Väylävirastoa Ratahallintokeskus, Tiehallinto (keskushallinto) ja Merenkulkulaitos (eriytetään tuotanto ja turvallisuustehtävät) yhdistyvät Uusi väylävirasto aloittaa toimintansa STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 7

8 Uusien virastojen muodostuminen Liikenne- ja viestintäministeriö VÄYLÄVIRASTO LIIKENTEEN TURVALLISUUS- VIRASTO Meriturvalli- suustoiminto Ratahallintokeskus Merenkulku- Tiehallinnon laitos keskushallinto Tiepiirit Ajoneuvohallintokeskus Ilmailuhallinto Rautatievirasto ELYt Lääninhall. liik.osastot MKL, TUOTANTO STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 8

9 Tietoja Suomen rataverkosta Ratapituus yhteensä Kaksi- tai useampiraiteista rataa Raidepituus sivuraiteineen Sähköistettyä rataa Raideleveys Ratapölkkyjä/km Kulunvalvonnalla varustettua rataa Tasoristeyksiä ratakm 570 ratakm raidekm ratakm mm kpl ratakm kpl STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 9

10 Raideleveys Suomessa ja Itämeren alueen maissa Raideleveys 1524/1520 mm 1435 mm Suomi Ruotsi Venäjä Norja Viro Tanska Latvia Liettua Saksa Puola Valko-Venäjä STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 10

11 Rataverkon liikennöinti Henkilö- ja tavaraliikenne Kolari Rovaniemi Tavaraliikenne Tornio Raahe Kemi Oulu Pesiökylä Vartius Kokkola Ylivieska Kajaani Kontiomäki Vaasa Haapajärvi Iisalmi Nurmes Kuopio Seinäjoki Joensuu Kaskinen Jyväskylä Pieksämäki Pori Rauma Parkano Tampere Toijala Mikkeli Savonlinna Imatra Parikkala Niirala Uusikaupunki Riihimäki Lahti Kouvola Lappeenranta Vainikkala Hamina Turku Kerava Kotka Loviisa Karjaa Sköldvik Vuosaari Hanko Helsinki STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 11

12 Rautatieliikenne Suomessa Rautatieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteen suoritteesta on 5 %, mikä on eurooppalaisittain melko alhainen. Rautateiden kuljetusosuus kotimaan tavaraliikenteen tonnikilometreistä i sen sijaan on eurooppalaisittain melko korkea 25 %. STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 12

13 Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa Rautateillä yhteensä 41,9 milj. tonnia ja satamissa yhteensä 115,3 milj. tonnia Luvut osoittavat kuljetettuja nettotonneja (1000 t) Satamien kuljetukset (1000 t) 358 Tornio Kemi Raahe 6441 Oulu Kokkola Pietarsaari Vaasa Kaskinen Pori Rauma Uusikaupunki Saimaan kanava Naantali Hamina Kotka 4612 Turku Parainen Inkoo Helsinki Sköldvik Hanko Koverhar STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 13

14 Henkilöliikenteen matkat 2008 Kolari Kaukoliikenne 13,767 milj. matkaa (+6,4%) 80 Rovaniemi 30 Kemijärvi Matkojen määrä rataosittain alle 0,1 milj. 0,1-0,5 milj. 0,5-1 milj. 1-2 m ilj. 2-3 m ilj. 3-5 milj. yli 5 milj. Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa käyttävien matkustajien määrää vuodessa (1000 kpl). Tilastointimuutoksen takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2007 laadittujen virtakarttojen kanssa. Lähde: VR Henkilöliikenne, RHK Vaasa 385 Pori Turku Kokkola 2040 Parkano 2100 Tampere Seinäjoki Hanko 95 Haapamäki Toijala 1420 Karjaa Vilppula Riihimäki Kemi Ylivieska Orivesi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Pieksämäki 2095 Kerava 645 Mikkeli Kuopio Kontiomäki Iisalmi Varkaus 120 Savonlinna 595 Nurmes 25 Lieksa Joensuu 350 Parikkala Imatra Kouvola 875 Lappeenranta Luumäki Kotka 432 Pietari STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 14

15 Henkilöliikenteen matkustajamäärät Seinäjoki-Vaasa radalla ,500 0,400 milj.m matkaa 0,300 0,200 0,100 0, Seinäjoki-Vaasa 0,366 0,365 0,364 0,335 0,324 0,316 0,314 0,320 0,340 0,345 0,350 0,350 0,36 0,385 vuosi STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 15

16 Ajankohtaisia henkilöliikenteen selvitysasioita RHK RHK mukana Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys YTV:n liikennetutkimus (TUHELI) valmistuu 6/2009 Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen valmistelu Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman laatiminen alkaa Seinäjoki Jyväskylä ja Haapamäki Orivesi Tampere alueen syksyllä henkilöliikenneselvitys, valmis Seinäjoki Oulu-ratakäytävän kehittämisstrategia: asemat ja asema-alueet -> toteuttamissuunnitelman laatiminen käynnistyy 6/2009 Uudenmaan liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 16

17 Valmistuneita selvityksiä 2008: Ajankohtaisia tavaraliikenne- selvityksiä iä Kolarin seudun kaivoshankkeet Raakapuukuljetusten tulevaisuuden haasteet Logistiikkakeskusten tie- ja ratayhteydet Käynnissä olevia selvityksiä: Etelä-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen (Esu) (valmis ) Raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittäminen (valmis ) RHK on mukana seuraavissa selvityksissä: KombiSuomi, Yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, Yleinen Teollisuusliitto yms. (valmis ) Matkuksen k yhdistettyjen kuljetusten terminaalin selvitykset P-S kansainväliset kuljetuskäytävät, maakuntaliitot ym. (valmis ) Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset, LVM ym. (valmis ) STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 17

18 TTS Peruslaskelma Rataverkon kunto kehittyy myönteisesti vähäliikenteisellä verkolla, mutta heikkenee paikoin muulla rataverkolla. Tämä tuo osaltaan epävarmuutta rautatieliikenteen toimintaedellytyksiin STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 18

19 Kehittämishankkeet TTS kaudella, peruslaskelma TTS Peruslaskelma Käynnissä olevat ja liikennepoliittisessa i selonteossa päätetyt; Ilmalan varikko, Seinäjoki Oulu, I vaihe Lahti Luumäki, Keski-Pasila, Talvivaaran kaivosrata, Kehärata Rakennerahastohankkeet; Kitee Joensuu, Nuutila Haapakoski, Hiirola Kalvitsa Vaalikaudella aloitettavat; Seinäjoki Oulu, I vaiheen jatko Kokkola Ylivieska, PPP Rovaniemi Kemijärvi, Seinäjoki Vaasa, sähköistys STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 19

20 Rataosan Seinäjoki Oulu palvelutason parantamishanke Hankkeen tavoitteet Vaihe I Vaihe II Kaksoisraide Kokkola - Ylivieska STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 20

21 Hankkeen tavoitteet Rataosan Seinäjoki Oulu välityskyvyn lisääminen ja akselipainojen nosto 25 tonniin Nopeuden nosto (200 km/h) Seinäjoki Ylivieska-välillä Turvallisuuden parantaminen -> tasoristeysten poisto Mahdollisimman pian valmiita käyttöönotettavia ratakokonaisuuksia k k i mahdollisimman i vähin liikennehaitoin STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 21

22 Ratahankkeen sisältö Oulu (Ol) Kempele Tornio Rovaniemi Laurila Ahonpää Tikkaperä Vihanti Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Kilpua Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riippa pa Sievi Tuomioja Vartius Kontiomäki Kannus Eskola Rauma Pori Kokkola Kokemäki Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Kovjoki Riijärvi Ruha Etelä-Seinäjoki Kruunupyy Matkaneva Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Seinäjoki (Sk) Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen i Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 22

23 Toteutuksen vaiheistus Jaettu kolmeen osaan: I vaihe Kustannusarvio 200 M Käyttövaltuutta myönnetty 110 M, käytetään loppuun 2009 VR-Yhtymä Oy rahoittaa 40 M vuonna Liikennepoliittisen selonteon mukaan vuosi 2010 on hankkeen välivuosi. II vaihe Kustannusarvio 350 M Liikennepoliittisen selonteon mukaan aloitus 2011 jälkeen Kokkola Ylivieska kaksoisraide 250 M, ppp-mallilla Suunnitelmien mukaan rata valmis liikenteelle vuonna 2012 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 23

24 Vaiheen I sisältö Oulu (Ol) Kempele Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Vihanti Rovaniemi Kilpua Tornio Laurila Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Tuomioja Vartius Kokkola (Kok) Kälviä Riip iippa Matkaneva Kannus Sievi Eskola Rauma Turku Pori Kokkola Kokemäki Hanko Karjaa Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Kerava Sköldvik Helsinki Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Hamina Kotka Kovjoki Riijärvi Ruha Etelä-Seinäjoki Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Vaihe I Vaihe I Vaihe I Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide II-raide Seinäjoki-Ruha Seinäjoki (Sk) II-raide Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen i STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 24

25 Vaihe II Oulu (Ol) Kempele Rovaniemi Ahonpää Tikkaperä Vihanti Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja (Tja) Tornio Laurila Kilpua Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riip iippa Sievi Eskola Tuomioja Vartius Rauma Pori Kokkola Kokemäki Seinäjoki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Ylivieska Jyväskylä Lahti Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Joensuu Pieksämäki Niirala Parikkala Imatra Luumäki Imatrankoski Kouvola Vainikkala Kovjoki Riijärvi Etelä-Seinäjoki Matkaneva Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Kannus Jepua Köykkäri Vaihe II Voltti Härmä Vaihe II Raunio Kauhava Vaihe II Rajaperkiö Lapua Ruha II-raide Ruha-Lapua Seinäjoki (Sk) Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 25

26 Kaksoisraide Kokkola-Ylivieska Oulu (Ol) Kempele Tikkaperä Liminka Hirvineva Rovaniemi Ahonpää Ruukki Tuomioja (Tja) Vihanti Kilpua Tornio Laurila Oulainen Karhukangas Kangas Ylivieska (Yv) Raahe Oulu Kokkola (Kok) Kälviä Riippa pa Sievi Tuomioja Vartius Kokkola Seinäjoki Ylivieska Jyväskylä Kontiomäki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Pieksämäki Joensuu Niirala Kovjoki Riijärvi Kruunupyy Kolppi Pännäinen (Pnä) Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Matkaneva Kannus Eskola Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poistoalue Alus- ja päällysrakenteen uusiminen Rauma Pori Kokemäki Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Orivesi Lahti Luumäki Kouvola Parikkala Imatra Imatrankoski Vainikkala Etelä-Seinäjoki Ruha Rajaperkiö Lapua Seinäjoki (Sk) Turku Karjaa Kerava Sköldvik Helsinki Hamina Kotka Hanko STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 26

27 Rataosa Seinäjoki Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen yksiraiteinen rata, jota käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatie-liikenteestä. Liikenteen kehitys Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä vuoden 2008 tammikuussa Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä ennustetilanteessa vuonna 2015 STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 27

28 Seinäjoki Vaasa-rataosan sähköistys Toteutus STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 28

29 SÄHKÖISTYSHANKE Sähköistetty Kolari Rakenteilla Rovaniemi Kehyspäätös tehty Ministerityöryhmä esittää aloitettavaksi 2011 jälkeen Sähköistyspäätös tehty 2008, työ alkaa ennen 2011 Talvivaara Tornio Raahe Kemi Oulu Kemijärvi Pesiökylä Vartius Tarkoitus käynnistää hanke Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja RHK:n yhteisellä rahoituksella. Vaasa Kaskinen Kokkola Ylivieska Haapajärvi Seinäjoki Jyväskylä Kontiomäki Talvivaara Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Viinijärvi Pieksämäki Uimaharju Joensuu Pori Mikkeli Niirala Rauma Uusikaupunki Tampere Toijala Lahti Riihimäki Kouvola Imatra Parikkala Lappeenranta Vainikkala Turku Hanko Kerava Hamina Kotka Sköldvik Vuosaari Helsinki STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 29

30 SÄHKÖISTYKSEN TOIMENPITEET Ratajohtojen rakentaminen Ajojohdin j Ajojohtimen kannatinrakenteet (pylväät) perustuksineen ja muut varusteet Sähkönsyöttöasemien (2 kpl) rakentaminen Ylistaro Karkkimala Siltojen (Tervajoki, Vaasa) kosketussuojaseinien rakentaminen Radan rakenteisiin ei puututa, tasoristeyksiä (rataosalla yhteensä 73 kpl) ei poisteta tällä ratasuunnitelmalla Hankkeelle myönnetty valtuus 20 M STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 30

31 RATASUUNNITELMAN LAADINTA KÄYNNISSÄ Perustuu v voimaan tulleeseen ratalakiin Suunnitelma on laadittava ja hyväksyttävä ennen rautatien parantamista ja rakentamista Hyväksytty suunnitelma oikeuttaa suunnitelmassa osoitettujen alueiden lunastamiseen Ratalaki korostaa vuorovaikutusta Varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen Mahdollisuus muistutusten tekemiseen Lausuntopyynnöt, saadaan mennessä STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 31

32 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutuksen kohde Erikoiskuljetukset Vaikutuksen merkittävyys Lievät vaikutukset Haittoja lieventävät toimenpiteet Tasoristeysten sten muuttaminen eritasoristeyksiksi, jännitekatkot ja ajojohtimien nostomahdollisuus. Raideliikenne (henkilö, tavara) Lievät vaikutukset Maisema ja taajamakuva Lievät vaikutukset Silta-arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu Melu- ja päästöt Turvallisuus Suojelualueet Pinta- ja pohjavedet Liito-orava Linnut, lepakot Yksityinen maanomistus Ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet Lievät vaikutukset Lievät vaikutukset Lievät vaikutukset Viljelysteiden tasoristeysten turvallisuuden parantaminen tai poisto ja korvaavat reitit Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Ei vaikutusta STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 32

33 Kiitos! Tack! STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 33