ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä 2006 LUONNOS

2 1. JOHDANTO ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT MATKAKESKUKSET JA TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIT Strategiset kehittämistavoitteet LENTOLIIKENNE Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Syrjäisten lentoasemien tukeminen Strategiset kehittämistavoitteet TIELIIKENNE Nykytilanne Tieverkon kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet RAUTATIELIIKENNE Nykytilanne Tulevaisuuden kehittämistarpeet Strategiset kehittämistavoitteet VESILIIKENNE Nykytila Strategiset kehittämistavoitteet SUJUVAT RAJANYLITYKSET NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu RAJALIIKENTEEN YLEISET KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGISET KEHITTÄMISTAVOITTEET YHTEENVETO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET, KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kannen kuva: Martti Juntunen 2

3 1. JOHDANTO Itä-Suomi -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kaikki liikennemuodot kattavana verkkomaisena kokonaisuutena, jonka avulla voidaan vahvistaa Itä-Suomen asemaa globaalissa taloudessa sekä Euroopan Unionin sisämarkkinoilla ja kansallisessa toimintaympäristössä. Itä-Suomen keskeisistä strategisista liikennehankkeista on Itä-Suomi ohjelmassa todettu, että Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista. Myös Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava. Lisäksi maantieverkon päärungon muodostavien valtateiden 5 ja 6 sekä niitä vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Makrohankkeen M7 toteuttamista on valmistellut Itä-Suomen liittojen edustajista koostuva työryhmä: Hannu Heikkinen (pj), Jouko Kohvakka, Kari Riikonen, Heikki Rintamäki ja Urpo Moisio (Marjo Wallenius 2005 asti). Valmistelua koskeva sidosryhmäseminaari järjestettiin Kuopiossa Työryhmä pitää tärkeänä makrohankkeen jatkosuunnittelua ja sitä, että Itä-Suomen strategisista liikennehankkeista sovitaan yhteistyössä eri liittojen kesken. Liikennehankkeiden valmistelutyötä varten tulee kehittää Itä-Suomen maakuntaliittojen edustajista koostuva kevyt yhteistyöorganisaatio, joka tarvittaessa järjestää sidosryhmäseminaareja ja valmistelee vuosittain esityksen strategisesti keskeisistä liikennehankkeista Itä-Suomen neuvottelukunnalle ja asiasta päättäville luottamuselimille. Strategisia liikennehankkeita käsiteltäessä työryhmä on käyttänyt jakoa, jossa liikennejärjestelmää on kansainvälistä rajaliikennettä lukuun ottamatta käsitelty kokonaisuudessaan yhden pääotsikon alla. Kansainvälinen maan itärajan ylittävä liikenne ja rajanylityspaikat on käsitelty toisen pääotsikon alla. 3

4 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa on viimeisen viiden vuoden aikana laaditut maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, joiden aikajänne ulottuu 2020-luvulle. Suunnitelmista uusin on Etelä-Savon liikennestrategia vuodelta 2004 ja vanhin on Kainuuta koskeva Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen liikennestrategia vuodelta Liikennestrategioissa on kerrottu maakunnalliset liikenteen kehittämisen tavoitteet ja tärkeimmät kärkihankkeet. Eri maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissaan esittämät tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia ja luovat hyvät edellytykset yhteiselle liikenteen kehittämistyölle Matkakeskukset ja tavaraliikenteen terminaalit Matkakeskusten toteuttamisella voidaan edesauttaa eri liikennemuotojen yhdistämistä toimiviksi matkaketjuiksi. Itä-Suomen maakuntakeskuksista Lappeenrannassa on toimiva matkakeskus. Muissa maakuntakeskuksissa matkakeskusten suunnittelu on käynnissä. Toteuttamisvaiheeseen on ennättänyt vasta Mikkeli, jossa matkakeskuksen toteuttamiseen tähtäävät kunnallistekniset työt ovat käynnistyneet syksyllä Kuopion matkakeskuksen rakentaminen alkanee lähivuosina. Joensuun matkakeskuksesta on valmistunut hankesuunnitelma. Kajaanin matkakeskus on yleissuunnitelmavaiheessa. Itä- Suomen muiden kaupunkien osalta Varkauden matkakeskus on valmistunut vuoden 2006 alussa. Pieksämäellä on vanhastaan rautatieasema ja linja-autoasema samassa rakennuksessa, mutta toimivan matkakeskuksen kehittämiseksi tarvitaan saneeraustoimenpiteitä. Valtakunnallisesti toimivien kuljetusliikkeiden samoin kuin VR Cargon välillä ei perinteisesti ole ollut merkittävää yhteistyötä, minkä johdosta myös terminaalit lähes poikkeuksetta sijaitsevat toisistaan erillään ja usein myös eri puolilla kaupunkikeskuksia. Terminaalitoimintojen yhdistämisellä tai ainakin sijoittamisella samalle alueelle on nyttemmin ymmärretty saatavan merkittäviä logistisia hyötyjä niin kuljetusyrityksille kuin myös kuljetusten antajille sekä mm. Kuopiossa sen on todettu parantavan myös ympäristön tilaa raskaan liikenteen siirtyessä keskustan ulkopuolelle. Yhteisen terminaalialueen / logistiikkakeskuksen perustamistarve on noussut esille Kuopiossa kuljetusyritysten toimesta ja on tässä vaiheessa johtanut tarvittavien aluevarausten tekemiseen Kuopion seudun maakuntakaavassa. Vastaavalla tavalla on Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu logistiikka-alueita. Logistiikkakeskuksen perustaminen on ollut idän liikenteeseen liittyen vahvasti esillä myös Lappeenrannassa ja asiasta on laadittu selvityksiä. 4

5 Itä-Suomen tavaraliikenteen logistiikan suunnittelutilannetta on käsitelty yleisemmällä tasolla raportin liitteessä Logistiikka Itä-Suomessa (LIITE 1) Strategiset kehittämistavoitteet sujuvat matkaketjut matkakeskusten toteuttaminen tavaraliikenneterminaalien toteuttaminen 2.3. Lentoliikenne Itä-Suomea palvelevat lentoasemat Itä-Suomea palvelevat Ilmailulaitos Finavian ylläpitämät Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Varkauden lentoasemat sekä Mikkelin kaupungin ylläpitämä Mikkelin lentoasema. Itä-Suomen vilkkain lentoasema on Kuopio. Siellä matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan noin 14 % myös alkuvuonna Osa matkustajamäärien kasvusta johtuu lisääntyneestä charter liikenteestä. Toinen kasvuun vuonna 2005 yltänyt kenttä on Lappeenranta, jossa myös matkustajamäärä jatkaa kasvuaan. Muilla lentoasemilla matkustajamäärät ovat laskeneet, eniten Savonlinnassa ja Varkaudessa, joiden liikennöintiä on haitannut kannattamattomaksi muodostuneen liikenteen rahoitusongelmat. Mikkelin reittiliikenne on rahoituksesta johtuvien ongelmien vuoksi keskeytynyt. Säännöllisten reittilentojen lisäksi kentiltä lennetään tilauslentoja, eniten Kuopiosta. Itä- Suomen lentoasemien kansainvälisten matkustajien määrä oli vuonna 2005 yhteensä ja osuus oli 8 % matkustajamäärästä. Helsingin kautta matkustaneiden määrästä ei ole tilastotietoja käytettävissä. Kuopion osuus Itä-Suomeen tulleista ja lähteneistä kansainvälisistä matkustajista oli 61 %. Kansainvälisistä matkustajien määrä ja osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Määrä on kasvanut nopeasti erityisesti Kuopion ja Lappeenrannan lentoasemilla. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteestä on liikenne- ja viestintäministeriö antanut julkisen palvelun velvoitteen, joka alkaa syksyllä 2006 ja kestää kolme vuotta. Julkisen palvelun velvoitteen käyttö on monissa EU-maissa usein käytetty keino joidenkin lentoyhteyksien tukemiseen. Ministeriö ja ao kaupungit ovat sopineet Savonlinnan ja Varkauden lentojen kustannusten jakamisesta. Valtio maksaa alle puolet, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa EU-maissa. Liikenne on kilpailutettava EU:n säännösten mukaisesti. Kilpailutuksessa on tarkoitus saada neljäs lentovuoro Helsinkiin aikaisin aamulla kummaltakin kentältä. Kustannusten alentamiseksi osa lennoista on tarkoitus lentää kolmiolentoina. 5

6 matkustajaa / vuosi Joensuu Kajaani Kuopio Lappeeenranta Savonlinna Varkaus Mikkeli vuosi Kuva 1: Itä-Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehitys vuosina Taulukko 1: Itä-Suomen lentokentät ja yhteydet Helsinki-Vantaan kentälle Kenttä Ylläpitäjä Kiitotie Etäis Vuor. Vuor. Arkisin aikaisin Arkisin myöhäisin Lentoaika m kesk. arkisin la, su H:gissä / saap. H:gissä / saap. km H:gistä H:gistä Joensuu Finavia , :20 / 7:05 22:35 / 21:10 0:50 1:05 Kajaani Finavia :00 / 7:20 21:40 22:55 / 20:20 1:00 1:20 Kuopio Finavia :00 / 7:05 22:05-22:30 / 00:45 0:45 1:05 Lappeenranta Finavia , :00 / 8:00 19:00 / 00:20 0:35 0:45 Savonlinna Finavia :25 / 8:15 19:50 / 18:40 0:50 1:35 Varkaus Finavia :15 / 8:10 19:25 / 18:20 0:50 1:25 Mikkeli Mikkeli / - - / - 0:45 6

7 Mikkelin lentoaseman kehittäminen ja infrastruktuurin luominen on jo usean vuoden toiminut kaupungin sekä myös liikenne- ja viestintäministeriön tuen avulla. Lentoliikenteen harjoittajan vaihtumiset, liikennekatkokset sekä ajoittain sopimattomat aikataulut ovat johtaneet matkustajamäärän vähenemiseen 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Julkisen palvelun velvoitteen mukainen lentoliikenteen kilpailutus ei tuonut osapuolten hyväksymää ratkaisua ja liikenne Mikkeliin on keskeytynyt. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole halunnut enää jatkaa Mikkelin lentoliikenteen tukemista vedoten Kerava-Lahti -oikoradan ja Lahti-Heinola moottoritien käyttöönoton tuomaan muiden liikennevälineiden matka-ajoissa tapahtuvan matka-ajan kehitykseen. Mikkeli joutuneekin käyttämään jatkossa Helsinkiä ulkomaille suuntautuvien lentojen lähtö / tulokenttänään. Tämä edellyttää Mikkelin ja Helsingin välisten muiden liikenneyhteyksien jatkuvaa kehittämistä. Itse Mikkelin lentokenttä on edelleen tarpeen muun lentotoiminnan tarpeisiin ja valtion osallistumiselle kentän ylläpitokustannuksiin pyritään löytämään ratkaisu Lentoasemien ja -liikenteen ja merkitys sijaintialueilleen Finavia ylläpitää Suomen lentoasemaverkostoa ja lennonvarmistusjärjestelmiä. Se on käyttäjien rahoittama valtion liikelaitos, joka päättää itsenäisesti toiminnastaan, taloudestaan ja investoinneistaan. Finavia kehittää omistamillaan lentoasemilla sijoittumismahdollisuuksia yrityksille, jotka käyttävät lentoliikenteen palveluita ja joille on hyötyä sijaita lentoasemien läheisyydessä. Finavian asiakkaita ovat kaikki lentoliikenteen toimijat ja lentomatkustajat. Yleiset toiminta- ja tulostavoitteet Finavialle asettaa valtioneuvosto. Liikelaitoslaki velvoittaa pitämään reittiliikenteen lentokentät kunnossa. Itä-Suomen lentokentiltä tehtävien matkojen määränpääjakauma vaihtelee sen mukaan, miten etäällä ne sijaitsevat pääkaupunkiseudusta ja miten kilpailukykyinen lento on muihin kulkutapoihin verrattuna. Lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevilta kentiltä suunnataan Helsinki-Vantaan kentän kautta lähinnä ulkomaille. Nykyiset tarjolla olevat lentovuorot sopivat Kuopiosta ja Lappeenrannasta ulkomaan jatkolennoille. Samaan tilanteeseen pyritään myös Savonlinnan ja Varkauden kohdalla lentotoiminnan kilpailutuksen jälkeen. Kajaanin, Kuopion ja Joensuun kenttiä käytetään merkittävästi myös kotimaan sisäisillä matkoilla. Joensuun ja Kajaanin lentoliikenteessä on puutteena aikaiset sekä myöhäiset lentovuorot, joilla voisi käydä vuorokauden aikana Euroopassa. Näiden maakuntien liikeelämä, yliopisto ym. kärsivät näistä aikaisten ja myöhäisten lentovuorojen puutteista. Kotimaan matkoilla matkustajien ajankäyttö jää myös hieman tehottomaksi. Matkustajamäärät ovat kuitenkin riittävät, jotta lentoliikenne tulee toimeen omillaan. Kuopio on muihin Itä-Suomen lentokenttiin nähden poikkeuksellisessa asemassa sillä sen matkustajamäärä riittää lentoyhtiöiden välisen kilpailun synnyttämiseen. Lisäksi etäisyys Helsinkiin nostaa lentokoneen myös kotimaan matkoilla varteenotettavaksi vaihtoehdoksi matkakustannuksiltaan edullisempien kulkutapojen rinnalle. Kuopion lentoasemalla on keskeisen sijaintinsa vuoksi edellytykset kehittyä tulevaisuudessa Itä- Suomea palvelevaksi lentoasemaksi, jolta on suorat lentoyhteydet joillekin Euroopan 7

8 keskeisille lentokentille. Joensuun ja Lappeenrannan kentillä on sijaintinsa sekä yhteyksiensä vuoksi edellytyksiä lentoyhteyksien ylläpitämiseen Venäjälle. Lappeenrannan kentän sijainti kaupunkirakenteen sisällä voi tulevaisuudessa hankaloittaa kehittämistä ympäristökysymysten noustessa yhä enemmän esille. Lentoliikenteessä on suuntaus ottaa käyttöön yhä suurempia koneita, jolloin kulut voidaan jakaa aikaisempaa useamman istuinpaikan kesken. Tämä merkitsee sitä, että koneisiin on saatava aikaisempaa enemmän matkustajia kannattavuuden säilyttämiseksi. Ellei tähän päästä, uhkana pienillä lentoasemilla on vuoromäärien väheneminen. Palvelukykyisen lentoliikenteen minimimääränä voidaan pitää neljää vuoroa vuorokaudessa. Lentoliikennemarkkinoille on olennaista, että ne seuraavat varsin tarkoin yleistä taloudellista kehitystä. Viime vuosina tämä ennen niin selkeä riippuvuus on kuitenkin muuttunut: yhtäältä talouskehitys ei ole niin selkeästi lisännyt liikennettä ja toisaalta uudet lentoyhtiökonseptit, niin sanotut low cost -yhtiöt, ovat tuoneet liikenteelle uusia asiakkaita. Low-cost yhtiöitä on Euroopan sisäisistä lentoliikennemarkkinoista on noin 20 % joillakin sektoreilla osuus on tätäkin suurempi. Low cost -konseptiin kuuluu muun muassa se, että yhtiöt harjoittavat ainoastaan niin sanottua point-to-point-liikennettä eivätkä tarjoa jatkoyhteyksiä. Yhtiöt hakevat tehokkaita ratkaisuja eri tavoin, eikä palveluihin ole sisällytetty kuin välttämättömät asiat. Maakuntakentiltä matkansa aloittavien kohdalla ratkaisu ei useinkaan ole toimiva, sillä tarvittavat jatkoyhteydet ovat matkustajan omalla vastuulla ja matkan kokonaiskustannus saattaa olla korkeampi kuin lippuyhteistyöreiteillä. Vastatakseen markkinoiden kysyntään Finavia etsii keinoja, joilla se voisi tarjota lentoyhtiöille palvelutasoltaan ja kustannuksiltaan erihintaisia palveluja ja tuotteita. Liikennealuepalveluiden (mm. kiitoteiden kunnossapito) ja lennonjohtopalveluiden osalta tämä ei yleensä ole mahdollista, sillä turvallisuuskysymykset edellyttävät aina ensiluokkaista palvelua, mutta terminaali- ja handling-palvelujen osalta erilaistaminen on joskus mahdollista. Tampere- Pirkkalan low cost -terminaali on tästä esimerkki. Lentokenttien tilat ja rakenteet ovat liikenteen edellyttämässä kunnossa ja Ilmailulaitos pystyy oman tulopohjansa ansiosta vastaamaan normaaliin kysynnän kehitykseen. Low cost yhtiöiden toiminnan edellyttämien alhaisten kustannusten toimintaedellytysten luominen voi vaatia vaikeita ratkaisuja. Itä-Suomella on merkittävät mahdollisuudet matkailussa ja tämä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen strategisissa valinnoissa. Charter-lentotoiminnan kehittymistä Itä- Suomessa tulee edesauttaa käytettävissä olevin keinoin. Tänne suuntautuvan matkailijavirran voimistaminen edellyttää panostuksia markkinointiin nimenomaan lähtöpäässä. Toinen huomiota vaativa kohta on matkaketjujen kehittäminen aukottomiksi ja kulkutavan vaihtaminen sujuvaksi. Lentoliikenteen infra on kohtuullisessa kunnossa, joten seuraavana kehittämiskohteena on palvelun parantaminen, myös virallisille rajanylityspaikoille kuuluvien rajamuodollisuuksien hoitamisessa. 8

9 Syrjäisten lentoasemien tukeminen EU:n komissio on antanut selonteon, jonka mukaan julkiset tuet syrjäisille lentoasemille ovat vastedes sallittuja. Komission mukaan tukien hyväksyminen on perusteltua, koska suurkaupungeista kaukana sijaitsevien pienten lentoasemien on vaikea kilpailla lentoyhtiöistä menestyksekkäästi. Komission uudet säännöt määrittävät, millaisin edellytyksin lentoasemille voi myöntää tukia. Julkisia ja yksityisiä lentoasemia tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti. Lentoasemat taas voisivat tilapäisesti tukea uusien reittien avaamista esimerkiksi myöntämällä lentoyhtiöille helpotuksia liikennöintimaksuihin. Komissio ei kuitenkaan linjauksellaan halua syrjiä menestyviä lentoasemia. Pienillä asemilla on kuitenkin Euroopan alueiden välisten yhteyksien kehittämisessä tärkeä tehtävä, jota ne eivät aina pysty hoitamaan tyydyttävällä tavalla ilman julkista tukea Strategiset kehittämistavoitteet Itä-Suomi ohjelmassa on lentoliikennettä koskeva keskeinen strateginen tavoite: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista. Tämä koskee erityisesti Varkauden ja Savonlinnan lentoliikennettä. Julkisen palvelun velvoitteen mukaisella kilpailutuksella on saatava ratkaisu, joka takaa jatkuvan, joustavan matkustamisen mahdollistavin aikatauluin toimivan lentoliikenteen. Liikenteestä aiheutuvien, alueiden maksettavaksi tulevien kustannusten pitää lisäksi pysyä kohtuullisena. Liikenteen laajuutta koskevat tavoitteet ovat: Itä-Suomen lentoasemien ja ulkomaan lentojen välille aikataulullisesti sujuvat jatkolentoyhteydet Itä-Suomen alueelta suora reittilentoyhteys sekä Länsi-Eurooppaan että Venäjälle Alueelle tulevan matkailun ja sen sujuvien jatkoyhteyksien kehittäminen 2.4. Tieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä tieliikenteellä on keskeinen rooli. Alueen tieverkon rungon muodostavat 12 eri valtatietä, jotka ulottuvat Itä-Suomen alueelle. Saavutettavuuden kannalta erityisen tärkeitä yhteyksiä ovat pohjois-etelä suuntaiset valtatiet 5 ja 6, jotka välittävät Itä-Suomen yhteyksiä lähinnä pääkaupunkiseudulle sekä rajat ylittävää liikennettä välittävä valtatien 17 ja kantatien 70 muodostama yhteys Niiralan raja-asemalle sekä valtatie 13 Mikkelistä Lappeenrannan kautta Nuijamaan rajaasemalle. Muita raskaan liikenteen, kaupunkiseutujen välisen yhteistyön ym. kannalta tärkeitä yhteyksiä ovat Itä-länsi suunnassa valtatie 9, joka välittää Itä-Suomen yhteyksiä 9

10 Jyväskylän Tampereen - Turun suuntaan, valtatie 22 Kajaanista Ouluun, Vartiuksen raja-asemalle johtava kantatie 89 sekä valtatie 26 Lappeenrannasta Haminan satamaan. Itä-Suomen tärkeitä sisäisiä yhteyksiä ovat valtatiet 14, 15 ja 23.Yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon em. teistä kuuluvat valtatiet 5, 6, 9, 17 ja 22 sekä kantatiet 70 ja 89. Itä- Suomen kannalta erityisen tärkeitä tieyhteyksiä on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 : Itä-Suomen kannalta tärkeimmät päätieyhteydet. Yleisiä teitä Itä-Suomessa on yhteensä n km, eli noin 29 % maamme tieverkosta. Valta- ja kantateiden osuus on n km. Kokonaisliikennemäärillä (KVL 2004) mitaten vilkkaimmat tiet ovat valtatie 5 Iisalmesta 10

11 etelään ja valtatie 6 Imatralta etelään (kuva 3). Em. yhteydet ovat myös tavaraliikenteen eniten käyttämät yhteydet. Itä-Suomen alueelle yhteistä on runsas sorapäällysteinen, routimisherkkä alempi tieverkko. Ongelmallisin tilanne on tältä osin on Savo-Karjalan tiepiirin alueella, jossa esim. vuonna 2004 oli 48 % maamme kelirikkorajoituksen alaisista teistä ja jossa ainoana oli rajoituksen alla myös seututeitä. Kuva 3: Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Itä-Suomen pääteillä v (lähde: Tiehallinto). 11

12 Kuva 4: Raskas liikenne Itä-Suomen alueella vuonna 2004 (lähde: Tiehallinto). Talvikauden nopeusrajoitukset noudattelevat Itä-Suomessa koko maan keskimääräistä tilannetta. Nopeusrajoituksen 100 km/h alaisia tieosuuksia on varsin vähän ja lyhyinä jaksoina, kilometreissä mitattuna eniten Kainuussa. Talvikauden nopeusrajoitus on valtaosalla päätiestöstä on 80 km/h ja joillakin standardiltaan vaatimattomilla teillä myös 70 km/h. 12

13 Kuva 5: Talvikauden nopeusrajoitukset. Harmaa väri kuvaa tieosuuksia, joilla on talvikaudella voimassa 80 km/h perusnopeus (lähde: Tiehallinto). Alempi tieverkko on tärkeä Itä-Suomen metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta sekä maatalouden ja turvekuljetusten näkökulmasta. Maakuntien sisäisen tieverkon liikennöitävyyden merkitys on kasvamassa mm. palvelujen saavutettavuuden turvaamisen tarpeista. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmat kohdat tieverkolla ovat vilkasliikenteiset päätiet maakuntakeskusten läheisyydessä sekä pidemmistä tiejaksoista mm. valtatie 5 Joroisista Lusiin ja valtatie 6 Lappeenrannasta Lahteen. 13

14 Vuodenvaihteessa voimaan astuneen maantielain mukaan osa pääteistä luokitellaan runkoteiksi. Tavoitteena on luoda suppeampi korkean palvelutason tieverkko. Runkoteillä paikallinen liikenne pyritään erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä tarvittavin liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyin. LVM:n luonnostelemassa alustavassa esityksessä Itä-Suomen alueella runkoteitä olisivat valtatie 5 Iisalmeen ja valtatie 6 Joensuuhun saakka ulottuvina. Suunnitellun runkotieverkon pituus on n. 4% koko yleisen tieverkon pituudesta ja 32 % yleisen tieverkon liikennesuoritteesta. Itä-Suomessa em. esitys edustaa 2,6 % yleisestä tieverkosta Tieverkon kehittämistarpeet Tieliikenne tulee olemaan selkeä pääliikennemuoto sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Itä-Suomen kehittämisen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on alueen ajallinen saavutettavuus. Tällöin keskeisiä tekijöitä ovat tärkeimpien pääteiden palvelutaso ja kunto. Metsäteollisuuden raakapuun saannin sekä myös kasvavien bioenergian kuljetusten kannalta tärkeää on myös alemman tieverkon liikennöitävyys. Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta merkittävimmät päätökset tehdään vuoden 2006 aikana, kun LVM päättää runkotieverkon laajuudesta. Runkoteiden määrittelyn mukaan ko. tiet yhdistävät suurimmat kaupunkikeskukset ja pääkaupunkiseudun toisiinsa sekä palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Tiehallinto on esittänyt alustavan näkemyksensä runkotieverkon tavoitetilasta vuonna Sen mukaan valtatietä 5 tultaisiin kehittämän lähinnä ohituskaistatienä ja valtatietä 6 Imatralta Joensuuhun kaksikaistaisena tienä. Itä-Suomen näkökulmasta LVM:n alustava esitys on vahvasti pääkaupunkiseutupainotteinen eikä tue riittävällä tavalla maamme tasapainoista kehittymistä. Liitteenä on esitetty Itä-Suomen maakuntahallitusten tekemä esitys Liikenne- ja viestintäministeriölle runkotieverkon täydentämisestä maamme tasapainoisempaa kehitystä tukevalla tavalla (LIITE 2) Strategiset kehittämistavoitteet runkoteiden ja muiden Itä-Suomen tärkeinä pitämien tieyhteyksien kehittäminen niin, että niiden palvelutaso vastaa tien standardia ja merkitystä perustienpidon rahoituksen nostaminen sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa alemman tieverkon kunnosta huolehtimisen ja kehittämisen kansainvälisten liikenneyhteyksien kannalta tärkeän tiestön kehittäminen 14

15 2.5. Rautatieliikenne Nykytilanne Itä-Suomen rataverkon pituus on 1948 km, josta sähköistettyä 647 km eli n. 33 %. Sähköistystyö on käynnissä Iisalmesta Ouluun ja Vartiuksen rajanylityspaikalle johtavilla radoilla. Henkilöliikenteessä ylimpään palvelutasoluokkaan H1, jossa suurin sallittu nopeus on km/t, kuuluu vain lyhyt rataosuus Mikkelin ja Kouvolan välillä. Muut sähköistetyt rataosat kuuluvat palvelutasoluokkaan H2 ja sähköistämättömät radat palvelutasoluokkaan H3, H4 tai H5 (kuva 6). Pääosa tavaraliikenteen radoista kuuluu palvelutasoluokkaan T2, jossa suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeus 100 km/t (kuva). Alueella on vielä rataosia, joilla suurin sallittu akselipaino on 20 tn ja nopeus 40 km/t. Itä-Suomen rataverkosta n. 42 % on sellaista, joiden päällysrakenne vaatii investointitoimenpiteitä. Itä-Suomessa yleiseurooppalaiseen TEN -verkkoon kuuluvat radat Kontiomäeltä Kouvolaan, Ouluun ja Vartiukseen, Iisalmesta Ylivieskaan, Pieksämäeltä Jyväskylään, Siilinjärveltä Joensuuhun, Joensuusta Kouvolaan ja Onkamosta Niiralaan (kuva). LVM :ssä valmisteilla olevaan valtakunnallisesti merkittävään rautateiden runkoverkkoesitykseen nopean henkilöliikenteen ratoina sisältyvät Kuopiosta ja Imatralta Kouvolaan johtavat radat sekä raskaan tavaraliikenteen ratoina Kontiomäestä Ouluun ja Kouvolaan, Pieksämäeltä Jyväskylään, Uimaharjusta Joensuuhun, Joensuusta Kouvolaan ja Onkamosta Niiralaan johtavat radat. Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä ratayhteyksiä on esitetty kuvassa 8. Itä-Suomen rautateiden matkustajaliikenne on pääasiassa pitkämatkaista liikennettä ja tapahtuu pääkaupunkiseudun sekä Jyväskylä-Tampere-Turku -akselin välillä. Pendolino - juna kulkee Helsingistä Iisalmeen ja Joensuuhun. Sen mahdollistamaa matkanopeutta ei voida hyödyntää näillä rataosuuksilla osittain ratarakenteisiin kohdistuvien puutteiden ja tasoristeysten takia. Henkilöliikenteen matka-ajat pääkaupunkiseudulle nykyisillä nopeuksilla ovat Kajaanista 7:02, Kuopiosta 4:48, Mikkelistä 3:13, Joensuusta 5:11 ja Imatralta 3:09. Lahden oikoradan käyttöön ottaminen ja vuoden 2007 alkuun mennessä tehtävät muut parantamistoimenpiteet lyhentävät matkustusaikoja Itä-Suomeen minuuttia paikasta riippuen. 15

16 Kuva 6: Rataverkon palvelutasot (lähde: RHK). Kuva 7: Rautatieliikenteen kuljetukset ja henkilöliikenne (lähde: RHK). 16

17 Itä-Suomen tavaraliikenteessä on suuri merkitys Venäjän ja Suomen välisellä ja muulla kansainvälisellä liikenteellä, joka kohdistuu suurten teollisuuslaitosten raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden kuljetuksiin. Kansainväliset kuljetukset ovat rannikkoseudun satamien sekä Venäjän maarajojen välillä tapahtuvia. Itärajan ylittävä liikenne Itä- Suomessa tapahtuu Kuhmon Vartiuksen, Tohmajärven Niiralan, Imatran Imatrankosken ja Lappeenrannan Vainikkalan rajanylityspaikkojen kautta. Itä-Suomen rataverkon suurimmat kapasiteetti-ongelmat ovat kansainvälisen liikenteen tärkeimmillä rataosilla. Kuva 8: Itä-Suomen kannalta tärkeimmät ratayhteydet. Itä-Suomen alueella sijaitsee suuri osa, yhteensä 410 km ns. vähäliikenteisiksi luokiteltuja ratoja, joiden kuljetusmäärät ovat alle tn/vuosi. Ratojen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuuden kuljetuksista, mutta osalla niistä on myös henkilöliikennettä. Nämä radat ovat Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja aluetalouden kannalta merkittäviä. Vähäliikenteisten ratojen sulkeminen olisi kohtalokas isku harvaan asuttujen alueiden elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksille ja kilpailukyvylle sekä erityisesti metsätaloudelle. Itä-Suomen vähäliikenteisten ratojen säilyttäminen ja 17

18 tarvittava kunnostaminen edellyttää erillisen rahoituksen määrittämistä kahtena rahoituspakettina vuosina (79,0 M ) sekä ,5 M ). Vähäliikenteisten ratojen peruskorjaaminen on mahdollista vain, jos vilkasliikenteiselle rataverkolle turvataan riittävä korjausinvestointirahoitus, sillä vähäliikenteiset radat on tarkoitus korjata vilkasliikenteisiltä radoilta vapautuvalla kierrätysmateriaalilla. Rautatieliikenteen liikenneturvallisuus on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla luvulla Itä-Suomessa tapahtui 34 tasoristeysonnettomuutta, joista 3 oli kuolemaan ja 15 loukkaantumisiin johtavia. Itä-Suomessa on kuitenkin vielä paljon tasoristeyksiä. Kouvola - Kuopio rataosalla niitä on 64 kpl, Kuopio - Kontiomäki rataosalla 88 kpl ja Luumäki - Joensuu rataosalla 105 kpl sekä muilla rataosilla n. 700 kpl. Tasoristeykset estävät nopeilla radoilla nopeuden nostamisen ja ovat kaikilla radoilla merkittävä turvallisuusriski Tulevaisuuden kehittämistarpeet Liikenneturvallisuuden, toimivien yhteyksien sekä ajallisen saavutettavuuden merkityksen kasvaessa nopean henkilöliikenteen sekä luotettavien ja täsmällisten tavaraliikenteen kuljetusten tarve kasvaa myös rautatieliikenteessä. Itä-Suomessa korostuvat pitkän matkan sekä suurten keskusten väliset henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetukset, mihin sisältyy myös toimivien matkaketjujen ja yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytysten kehittäminen kansainvälisessä ja kansallisessa liikenteessä. Kansainvälisessä liikenteessä on varauduttava Venäjälle ja Kaukoitään suuntautuvan rautatieliikenteen kasvuun, Vuosaaren sataman avautumiseen sekä mahdollisesti Saimaan vesiliikenteen muutoksiin, mikäli syntyvät kanavaratkaisut eivät suosi vesiliikenteen kehittämistä ja ympärivuotisen vesiliikenteen käynnistymistä. Suunniteltujen uusien kaivoshankkeiden avautuminen Kainuussa (Talvivaara) ja Pohjois-Karjalassa (Ilomantsin Pampalo) lisäävät rataverkon kuormitusta ja edellyttävät investointeja. Myös matkailu avaa uusia mahdollisuuksia rautatieliikenteen kehittämiselle. Maakuntakeskukset muodostavat vetovoimaisia matkailukeskittymiä ja toimivat maakuntien eri liikennemuotojen solmupisteinä, joista matka suuntautuu eri matkailukohteisiin. Matkakeskusten merkitys korostuu rautatieliikenteen jatkoyhteyksien kehittämisessä. Venäjä muodostaa matkailun kehittämisessä potentiaalisen markkinointi- ja kohdealueen, jolle suorien henkilöliikenteen yhteyksien kehittäminen on Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta tärkeää. Itä-Suomen kehittämisedellytysten turvaamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi muun maan tasolla tulee toteuttaa nopean henkilöliikenteen junayhteydet maakuntakeskusten ja Helsingin välillä sekä raskaan tavaraliikenteen kehittämisen edellyttämät tason nostot 25 tn akselipainoisille tavarajunille. Kehittäminen edellyttää raskaan tavaraliikenteen radoilta hyvää teknistä tasoa, ajanmukaista kulunvalvontalaitteistoa sekä nopean henkilöliikenteen radoilta lisäksi tasoristeyksettömyyttä. Nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen runkoradoilla tulee varautua liikenneturvallisuuden ja radan välityskyvyn turvaamiseksi kaksoisraiteiden ja uusien liikennepaikkojen rakentamiseen. LVM :ssä valmisteltavana olevaan rautateiden runkoverkkoja koskevaan esitykseen ovat Itä-Suomen maakunnat esittäneet lisättäviksi Itä-Suomen kannalta erityisen tärkeitä 18

19 ratayhteyksiä. Runkoverkkoon kuulumattomien, teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeitten rataosien Siilinjärvi Viinijärvi, Pieksämäki Varkaus ja Kontiomäki - Vartius taso tulee myös nostaa 25 tn:n akselipainoisille tavarajunille. Rautateiden runkoverkkoja koskeva LVM:n esitys ja Itä-Suomen maakuntien tekemä lisäysesitys ovat tämän raportin liitteenä (LIITE 3). Osa päärataverkosta on vielä heikkokuntoista ja asettaa rajoituksia junaliikenteelle. Nykyisen rataverkon ylläpitäminen nykyaikaisella kalustolla liikennöitävässä kunnossa edellyttää rakenteeltaan heikkojen rataosien pikaista kunnostamista. Tasoristeykset ovat yksi turvallisuusriski sekä juna- että autoliikenteelle. Edellytyksenä nopean liikenteen junayhteyden muodostamiselle on tasoristeysten poistaminen näiltä rataosuuksilta. Myös muilla rataosuuksilla tulee parantaa tasoristeysten liikenneturvallisuutta rakentamalla turvalaitteita, parantamalla näkymiä ja lähestymisen vaaratekijöitä risteyksissä sekä yhdistämällä ja poistamalla vaarallisimpia yksityisteiden tasoristeyksiä Strategiset kehittämistavoitteet Rautatieliikenteen strategisten hankkeiden tavoitteina on tukea Itä-Suomi -ohjelman tavoitteiden toteutumista ja parantaa alueen kansainvälistä ja kansallista saavutettavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristön hoitoa. Näihin liittyviä keskeisiä toimenpiteitä ovat edellytysten luominen nopean henkilöliikenteen käynnistymiselle ja raskaan tavaraliikenteen liikennöinnin varmistamiselle ja tehokkaalle veto- ja vaunukaluston käytölle sekä ympäristöhaittojen vähentämiselle. kapasiteettiongelmien poistaminen nopeustason nostaminen akselipainojen korottaminen vähäliikenteisten ratojen peruskorjaus sekä liikennöitävyyden turvaaminen 2.6. Vesiliikenne Nykytila Vesistöjen ja vesiliikenteen merkitys on Itä-Suomessa erittäin suuri sekä matkailulle että tavaran kuljetuksille. Itä-Suomen maakunnista Kainuu kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen. Muiden Itä-Suomen maakuntien alueella on Suomen suurin, yhtenäisin ja kulkukelpoisin sisävesistö, Vuoksen vesistö, joka laskee Vuoksen kautta Laatokkaan. Vesistö käsittää Saimaan järvialueen ja se ulottuu Lappeenrannasta ja Imatralta Savonlinnan kautta Varkauteen, Kuopioon ja Joensuuhun sekä latvareitit mukaan ottaen aina Iisalmeen ja Nurmekseen saakka. Vesistöstä on Saimaan kanavan kautta vesitieyhteys Suomenlahdelle ja edelleen Eurooppaan. Saimaan ja Oulujärven vesistöalueet ovat laajuudeltaan sitä luokkaa, että ne tarjoavat reittiliikenteen lisäksi mahdollisuudet monipuoliseen risteilyliikenteeseen, jopa Saimaan 19

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET

ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET RAPORTTI Itä-Suomi ohjelman makrohanke M7 valmistelutyöryhmä 23.03.2007 1. JOHDANTO... 3 2. ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 4 2.1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT...

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon

Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon Liikennejärjestelmän kehittäminen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot