TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

Transkriptio

1 TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

2 Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien toimivuus on Itä-Suomen menestymisen ehto. Pitkällä aikavälillä korostuvat myös yhteydet Pietarin suuntaan

3 Pienehköt arkielämää helpottavat hankkeet vailla rahoitusta Perusväylänpidon rahoitusta on tarkoitus lisätä vaalikauden aikana yhteensä 165 M :lla Perustienpidon osalla lisäys on noin n. 2 % /v. Korotukset menevät rakennuskustannusten nousuun, ellei orastava lama hiljennä kustannusten kehitystä. Joka tapauksessa tiepiirien perustienpidon rahoitus kuluu päivittäiseen hoitoon, eikä rahaa riitä tarvittaviin pienehköihin investointihankkeisiin ja kunnostustöihin. Perustienpidon vuosirahoitus tulee nostaa 630 M tasolle. Lisärahoituksesta pääosa tulee kohdistaa alueellisiin pääosin maankäytön laajentumisesta aiheutuviin investointitarpeisiin ja liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä jossain määrin teiden ja siltojen perusparantamiseen.

4 Pääratojen perusparantaminen vaikeuksissa Vuosina on perusradanpitoon käytettävissä n 350 M /v, josta korvausinvestointeihin voidaan käyttää keskimäärin 140 M /v. Kun vähäliikenteisiin ratoihin ja puuhuollon investointeihin osoitettava panostus otetaan huomioon, voidaan muuta rataverkkoa saattaa ajan tasalle vajaalla 125 M :lla vuosittain. Vuosien korvausinvestointitasosta (160 M /v) vähennystä on 35 M. Samalla kuitenkin kustannukset ovat nousseet, mm kiskojen hinta viime vuonna yli 10 %. Rahoituksen alentuminen on heijastunut välittömästi vilkasliikenteisten pääratojemme parantamiseen hankkeiden siirtymisenä vuosilla eteenpäin. Tämä on johtanut mm. Savon radan elintärkeiden perusparantamishankkeiden viivästymiseen. Radanpidon rahoituskehystä tulisi nostaa 40 M /v, jotta mm. yli-ikäisen päällysrakenteen ja liikennerajoitusten määrää saadaan pienennettyä

5 Esimerkkinä Savon radan tilanne Itä-Suomi on saavutettavuudessa jäänyt merkittävästi jälkeen Länsi-Suomesta Saavutettavuutta parantaakseen ja vauhdittaakseen Savon radan kehittämistä nykyaikaiselle liikenteelle Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat ovat suunnanneet ja ovat suuntaamassa EU varoja yhteensä jo runsaat 30 M tasoristeysten poistoon Jotta maakuntien rahoittamia parannustöitä päästään hyödyntämään kasvavina nopeuksina, se edellyttää Pieksämäki- Kuopio rataosan pysähdyksissä olleiden perusparannustöiden loppuun saattamista. Ko. työt ovat kuitenkin vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Hanke on RHK:n listoilla vasta v alkavana. Kun maakunnat ovat ottaneet merkittävän roolin Savonradan kehittämisessä, myös valtiovallan tulee kantaa oma vastuunsa radan peruskunnossapidosta ja -parantamisesta. Savon radan perusparannuksen loppuunsaattamisen kustannukset välillä Pieksämäki- Kuopio ( kiskojenvaihto ja tukikerroksen uusiminen) ovat 48 M.

6 Ratahankkeilla pysyviä muutoksia liikennetottumuksiin Oikoradan toteutuminen on johtanut Itä-Suomessa merkittävään siirtymään henkilö-autoista ja jossain määrin myös lentoliikenteestä juniin. Vuonna 2007 siirtymä oli Helsingin yhteyksissä paikkakunnasta riippuen 8-33 % ja kaikissa matkustajamäärissä 3 22 %. Tänä vuonna kehitys on jatkunut ja kuluneen 10 kuukauden aikana siirtymä Helsingin yhteyksissä on ollut 3 15 % Keskeiset hankkeet: -Savonradan perusparantamisen loppuunsaattaminen Pieksämäki- Kuopio -Luumäki- Imatra-rataosuuden kaksoisraiteen rakentaminen

7 Tiehankkeet Itä- Suomen tärkeimmät tiet ovat valtatiet 5 ja 6. Niiden toimivuus/ toimimattomuus heijastuu suoraan maakuntien elinkeinoelämän kilpailukykyyn Merkittävimmät parannuskohteet Itä- Suomen päätieverkolla ovat: - Vt14 Savonlinnan keskusta,130m ( liittyy Saimaan syväväylän parantamiseen) - VT5 Päiväranta- Vuorela,90 M ( Kuopion lainarahoitus 10 M + kuntien rahoitusosuus 3,3 M ) - VT6 Joensuun kohta 35 M ( Joensuun lainarahoitus 5,2 M + kaupungin rahoitusosuus 4,8M )) - VT 5 Mikkeli- Juva 75 M - VT 6Taavetti-Lappeenranta 52 M Talvivaaran kaivostoiminnan vaatimat tieverkon parantamistoimet yht.42 M

8 VT5 Päiväranta- Vuorela Valtatien 5 akuutein ongelma on valtatien 5 Päiväranta - Vuorela välin (Kallansillat) epävarmuus, mikä heijastuu kaikkiin viitostiemaakuntiin Hanke tulisi saada käyntiin vuoden 2009 puolella Kuopion kaupungin tarjoaman lainarahan turvin ( 10 M ). Hankkeen kustannukset ovat 90 M. Valtion rahaa tarvitaan vasta 2010 ja silloinkin vain 6,7 M, koska tällöin ovat käytettävissä myös kuntien rahoitusosuudet, yht.3,3 M.

9 Lentoliikenne Varkauden ja Savonlinnan kenttien liikenne on sopimuksen piirissä, joka ulottuu syksyyn Varkauden ja Savonlinnan sopimusten jatkamiseen tulee varautua hyvissä ajoin ja sopimuksen piiriin tulee saada myös Lappeenrannan kenttä Itä-Suomen vientiteollisuuden kannalta on välttämätöntä, että alueen lentoasemien toiminta voidaan turvata pitkäjänteisillä ratkaisuilla Valtion tulee ottaa päävastuu julkisen palveluvelvoitteen kustannuksista

10 Elinkeinoelämän tarpeet Liikennejärjestelmän toimivuus on keskeinen tekijä alueiden kehittämis-, kansainvälistämis-, ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumiselle toimivat liikenneyhteydet tukevat a- lueiden, kuntien elinkeinopolitiikkaa voimakkaasti monipuoliset liikenneyhteydet ovat yhä merkittävämpi kilpailuetu esim. kaupallisten palveluiden saamiselle /pysymiselle alueella

11 Matkailu Itä-Suomi on matkailualueena merkitykseltään suurempi kuin sen asema on alueen väkiluvulla mitattuna. Erityisesti venäläisten matkailijoiden määrä on vahvassa kasvussa Tämä korostaa erityisesti rataverkon kehittämistarpeita Pietarin suuntaan

12 Helsinki- Pietari RHK:n teettämän selvityksen mukaan ainoastaan Luumäki- vaihtoehto tuo Lappeenranta- Imatra- vyöhykkeen päivittäisen työmatka-asioinnin päähän Helsingistä. Todellisuudessa Kouvola- ja Luumäki-vaihtoehtojen ero on VAIN 3 MIN, joten sillä ei ole juurikaan vaikutusta Lappeenranta- Imatra- vyöhykkeen työmatka- ja asiointiliikenteeseen Lisäksi Luumäki-ve:n kustannukset ovat 350 M suuremmat kuin Kouvolave:llä Kun huomioidaan Itä-Suomen raideyhteyksien kehittämistarve kokonaisuudessaan, Luumäen ve:n kustannukset tulevat olemaan jopa 1Mrd suuremmat kuin Kouvolan vaihtoehdon

13 Helsinki- Pietari RHK:n selvityksen mukaan Luumäki- ve tuo parhaiten uusia kaupunkikeskuksia Helsingin rautatieyhteyksien piiriin Todellisuudessa se tuo nopean ratayhteyden piiriin vain Kotkan, mutta jättää syrjään kehityksestä Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen, Suonenjoen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä muut Savonradan keskukset Karjalan radan kaupungeille- Lappeenranta, Imatra, Joensuu - ei Luumäen vaihtoehto ole oleellisesti Kouvolan ve:tä parempi Pietarilla on keskeinen rooli koko Itä- Suomen talouskehityksessä, mikä on huomioitava HEPI-ratkaisua tehtäessä Tämä on huomioitava myös Kymenlaakson maakuntakaavassa sisällyttämällä kaavaan Kouvola-vaihtoehto