Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoustila, Asemantie 1

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 3/2014 PALVELUVALIOKUNTA Aika klo 16:30 21:10 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoustila, Asemantie 1 Läsnä Ilpo Hettula, pj Hannu Vesala, vpj Essi Ervasti Martti Kaisto Saini Kela Marika Kivimäki-Sumrein Maarit Lampela Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä, saapui klo 17:00 Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö Anu Pouta-Kontio, sihteeri Kutsutut asiantuntijat Timo Kvick, sosiaalijohtaja, poistui klo 21:00 Outi Ritvakari, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, poistui klo 20:55 Stina Leino, työvalmentaja, poistui klo 19:30 Inka Labba, yksilövalmentaja, poistui klo 19:30 Sinikka Ojapelto, vs nuorisotyön palveluyksikön vastuuhlö, poistui klo 19:30 Ennen varsinaista kokousta oli Elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman yhteisesittely yhdessä elinvoimavaliokunnan kanssa. Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Marika Kivimäki-Sumrein. 2. Kuntouttava työtoiminta Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta ( /189) säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Aktivointisuunnitelmalla tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittava suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa. Kuntouttava työtoiminta ja aktivointisuunnitelma ovat kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda

2 edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään vaikuttamaan myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvuun. Kempeleessä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä täytettiin kesällä Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja jatkaa myös Pirilän Porras hankkeessa kehitettyä nuorten palveluohjausmallia sekä yhdessä eri toimijoiden kanssa vastataan nuorisotakuulain tuomiin velvoitteisiin. Pirilän Porras-hankkeesta hyvinä käytänteinä on kunnan toimintaan sisällytetty seuraavat toiminnot: nuorten yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti (kokoonpano PiPon projektiryhmän kaltainen). Lisäksi palveluohjaaja ottaa TE-toimiston asiantuntijan kanssa asiakkaita vastaan Pirilässä ja yhdessä asiakkaan kanssa laativat nuorille aktivointisuunnitelmia. Palveluohjaajan kautta toimii myös ammatinvalintapsykologin vastaanotto, ajanvarauksia tekevät Rantalakeuskuntien toimijat. Palveluohjaaja tiedottaa yhteistyökumppaneille TE-toimiston virkailijoiden vastaanottoajat sekä järjestää toimijoille erilaisia info-ja tutustumiskäyntejä. Tammikuussa 2014 valtuustosaliin palveluohjaaja järjesti yhdessä Verven asiantuntijoiden kanssa heidän palveluista esittelytilaisuuden. Lisäksi tutustutaan Oulun kaupungin nuorten työapaja tiloihin. Kempeleessä on tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan piirissä 12 asiakasta. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset v olivat ,55. Kasvua vuoteen tilinpäätökseen v oli ,67. Vuonna 2012 menot yhteensä ,88. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Outi Ritvakari esitteli Kempeleen kunnan kuntouttavaa työtoimintaa. 3. Työpaja toiminta Palveluvaliokunta näkee työttömien terveystarkastusten, resurssien turvaamisen, tuloksellisuuden, työpaikkojen lisäämisen ja markkinoinnin kolmannelle sektorille sekä kunnalle ja valtiolle tärkeänä. Nuorten työpajat ovat työttömille alle 29-vuotiaille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Nuorten työpajatoiminnan sisällöllinen kehittäminen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriössä nuorisoyksikön toimialaan. Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Työpaja on sekä fyysinen ympäristö, että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkinaja koulutusaseman paranemiseen. Työpajojen rahoitus jakautuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Työhallinto ohjaa nuoria työharjoitteluun ja työmarkkinatuella pajaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa pajatoiminnan kehittämisestä ja perusrahoituksesta. Pajojen rahoitus koostuu ylläpitäjän osuudesta,

3 myytävistä palveluista, myyntituloista ja erikseen myönnettävästä tulosperusteisesta avustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeiden pajakohtaisen päätöksenteon, kuten avustamisen, ELYkeskuksille, josta myös Kempeleen kunta on saanut rahoituksen työpajatoimintaan. Kempeleen kunnan nuorten kädentaito- ja työpajatoiminta on tarkoitettu vuotiaille kempeleläisille nuorille, joilla ei ole opiskelu-/työpaikkaa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Työpaja aloitti toimintansa ja ensimmäiset nuoret aloittivat tammikuussa Työpaja sijaitsee Pirilän konekoulun tiloissa. Työpajalla harjoitellaan työelämäntaitoja, elämän- ja arjenhallintaa sekä erilaisia kädentaitoja. Työpajan tavoitteena on auttaa nuorta löytämään oma polku kohti opiskelu- tai työelämää. Työpajan tärkeitä menetelmiä työn teon lisäksi on yksilö- ja ryhmävalmennus. Kempeleen kunta ostaa 5 työpajapaikkaa Oulun seudun ammattiopistolta. Oulun seudun ammattiopiston työpaja on auto- ja pienkonekorjauspaja, joka toimii opiskelijoiden pienryhmämuotona. Kempeleen kunnan yksilövalmentaja Inka Labba ja työvalmentaja Stina Leino esittelivät työpajatoimintaa. 4. Palkkatukityö Valiokunnan näkemyksen mukaan työpajatoiminta on tärkeä osa nuorisotyötä. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja jatkossa pitäisi pystyä varautumaan toiminnan laajentumiseen tilojen ja resurssien osalta. Valiokunnan näkemyksen mukaan tavoitteena on toiminnan vakinaistaminen. Verkostoyhteyksiä tulee hyödyntää entistä paremmin. Palkkatuella työllistetään kunnan omaan palvelutuotantoon ensisijaisesti passiivisella työmarkkinatuella (yli 500 pv työttömyysetuutta saaneet) olevia henkilöitä, joille maksettavasta työmarkkinatuesta kunta joutuu maksamaan puolet. Palkkatuella pyritään työllistämään myös osatyökykyisiä henkilöitä. Kaikki em. henkilöt ovat oikeutettuja korkeimpaan korotettuun palkkatukeen. Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeuttavilla henkilöillä on oikeus palkkatuettuun työhön 2 x 6 kk + 1 vuosi perustuella. Ennen vuotta 2014 korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeuttavalla henkilöllä kertyi paluuehtoa joko ansio- tai peruspäivärahalle vain puolet työllistämisajasta. Vuodesta 2014 alkaen nollautuu 500 päivän laskurin aina sen jälkeen, kun jäsen on ollut työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana työssä vähintään 26 viikkoa. 26 viikon työssäoloehtoa kartuttaa jokainen vähintään 18 tunnin työviikko, josta on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy palkan olla kokoaikatyöstä vähintään /kk (v. 2014). Maksetut työttömyyspäivät nollataan aina sen jälkeen kun 26 viikon työssäoloehto on täyttynyt, vaikka työttömyyspäiviä olisi vielä 500 päivän laskurissa jäljellä.

4 Palkkatuella työllistetty 6 kk työllistämisjaksolle v. 2010/45 hlöä, v. 2011/84 hlöä v. 2012/78 hlöä, v. 2013/79 hlöä. Tämän hetkinen työllistämissuunnitelma v. 2014/51 hlöä. Em. työllistettyjen määriin sisältyy velvoitetyöllistettyjä v. 2010/2 hlöä, v.2011/2 hlöä, v.2012/4 hlöä ja v. 2013/5 hlöä. Oppisopimuskoulutuksessa oli v. 2010/4 hlöä ja v. 2013/2 hlöä. Oppisopimuskoulutusajalta maksetaan perustuen suuruista palkkatukea ja yksikkö maksaa palkan omasta budjetista. Vuosina 2013 ja 2014 on panostettu myös nuorten (<25 v Sanssi-kortti) työllistämiseen. Vuonna 2013 työllistettiin 25 -vuotiaita tai sitä nuorempia 15 henkilöä 4-10 kk työllistämisjaksolle. Vuodelle 2014 on työllistetty 25-vuotiaita tai sitä nuorempia 18 henkilöä 4 10 kk työllistämisjaksolle. Nämä nuoret ovat oikeutettuja perustukeen -> n.700 /kk. Eri yhdistykset ja järjestöt ovat palkanneet kempeleläisiä pitkäaikaistyöttömiä. Yhdistyksille/järjestöille on TE-toimiston myöntämän palkkatuen lisäksi myönnetty kunnan palkkatuki palkkakustannuksiin (169,49 /kk/hlö). Yhdistykset/järjestöt työllistäneet v keskimäärin 20 hlö/vuosi. Lisäksi kaikki Kempeleen kunnan yksiköt ovat ottaneet nuoria <25 v työkokeiluun 1 6 kk jaksoille. Kesätyösetelin saa noin 250 vuonna vuotta täyttävää, ja lisäksi työllistetään 10 nuorta kuukauden ajaksi. Sosiaalijohtaja Timo Kvick esitteli palkkatukityön tilannetta. 5. Kierrätyskeskustoiminta Palveluvaliokunnan ohjaus Säilytetään nykyisen suuruinen resurssi palkkatukityössä. Kierrätyskeskustoiminnan tavoitteena on saada uusia työpaikkoja ja niiden kautta vaikuttaa yksilön hyvinvointiin sekä ehkäistä syrjäytymistä. Syntyneiden työpaikkojen kautta voidaan vaikuttaa Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentymiseen. Kierrätyskeskus tuo kestävään kehitykseen pohjautuvan kierrätyksen toimintamallin osaksi kuntalaisten arki elämää. Kierrätyskeskuksen toiminta käynnistyy Pirilän alueella Kempeleen kunnan Oulun seudun koulutuskuntayhtymältä vuonna 2011 ostamalla määräalalla. Kierrätyskeskuksen toimitilana on alueella vihannesvarastona toiminut halli ja sen ympäristö. Kierrätyskeskuksen keskittyy ensi vaiheessa:

5 kunnan yksiköistä poistetun kaluston kunnostamiseen ja myyntiin, kunnan kaataman puutavaran jatkojalostukseen klapeiksi ja niiden myyntiin, sekä kuntalaisilta vastaanotetun keräyspaperin jatkojalostukseen paikallisten kukkakauppojen käärepaperiksi. Kierrätyskeskuksen toiminnasta vastaa Kempeleen kunnan toimintakeskus. Toiminnasta vastaa ohjaaja, joka toimii myös kunnan erityistyöllistettyjen ryhmän ohjaajana. Kierrätyskeskus työllistää vuosittain 12 pitkäaikaistyötöntä, keskimäärin 8 kuukaudeksi. Lisäksi keskuksessa voi työskennellä mm. oppisopimuskoulutuksessa, TE-toimiston työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä. Kierrätyskeskuksen kiinteistön remonttiin ja toiminnan kehittämiseen haetaan Leader ry:n rahoitusta. Sosiaalijohtaja Timo Kvick esitteli kierrätyskeskuksen toimintaa. Merkitään tiedoksi. 6. Työllistämisyksikön perustaminen Kempeleen kunnan valtuusto on hyväksynyt v talousarvion toiminta- ja taloussuunnitelmassa työllistämisyksikön selvittämisen / perustamisen. Kempeleen kunnan työllistämiseen liittyvät palvelut: palkkatukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta, kierrätyskeskus, toimintakeskus, työllistämiseen liittyvät hankkeet, työkokeilut, yhteistyö esim. oppilaitosten, Kelan, TE- toimiston ja muiden työllistämiseen liittyvien yhteistyötahojen kanssa on nähty tarkoituksenmukaiseksi koota samaan kokonaisuuteen ns. työllistämisyksiköksi. Työllistämisyksikkö mahdollistaa työllistämiskokonaisuuden resurssien joustavan ja tehokkaan kohdentamisen ja monipuolistaa asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi työllistämiseen liittyvien kustannusten seuranta ja hallinta selkiytyy. Asiaa on valmisteltu sosiaalisen turvallisuuden alaprosessissa. Valmistelun tuloksena esitetään seuraavaa mallia: Työllistämisyksikkö sisältää mm. seuraavat työllistämispalvelut: toimintakeskuksen toiminta, kierrätyspajan toiminta, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä, työsuunnittelijan tehtävä, kesätyöllistäminen, palkkatukityöllistäminen, työkokeilut, työharjoittelut jne. Työllistämisyksikön toiminnasta vastaa työllistämispäällikkö. Työllistämispäällikön tehtävään siirtyy nykyinen toimintakeskuksen johtaja siten, että toimintakeskuksen johtajan nykyistä tehtävänkuvaa muutetaan. Toimintakeskuksen johtajan nykyisistä tehtävistä siirtyy esim. toimistotyön luonteisia tehtäviä toimintakeskuksen ohjaajalle. Toimintakeskuksen toiminta säilyy edelleen toimintakeskuksen johtajan tehtävänä.

6 Työllistämisyksikköön ei lisätä resurssia vaan olemassa olevaa resurssia järjestetään uudelleen. Toimintakeskuksen johtaja on antanut suostumuksesta ko. järjestelyiin. Toimintakeskuksen henkilöstöä on kuultu ja he ovat suostuneet järjestelyihin. Työllistämisyksikön toiminnoista kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, työnsuunnittelija, työllistämispäällikkö, työpajaohjaajat sijoittuvat fyysisesti Pirilän alueelle ns. Pirilän tupaan. Pirilän alueella työskentelee myös etsivä nuorisotyö, TE - toimiston asiakasvastaanotto jne. Työllistämispalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden myös sijoittumisen osalta. Sosiaalijohtaja Timo Kvick esitteli työllistämispalvelujen organisoitumista. Palveluvaliokunta puoltaa työllistämisyksikön perustamista. 7. Sosiaalisen turvallisuuden alaprosessi /Talousarvion 2014 tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Sosiaalijohtaja Timo Kvick esitteli sosiaalisen turvallisuuden alaprosessin toimenpiteitä v talousarvion tavoitteiden saavuttamiseksi. 8. Elinkeinopoliittinen ohjelma 9. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat Palveluvaliokunta edellyttää, että pysytään talousarviossa. Selvitetään oman tuotannon lisäämistä ja ostopalvelujen vähentämistä. Tavoitteeksi toiminnan painopisteen siirtäminen enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Laaditaan yksi ohjelma, joka sisältää elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman. Ohjelma liitetään osaksi talousarvioasiakirjaa. - kouluterveyskysely Ylikylän koululla oppilaaksiottoalueet selvittelyssä 10. Muut mahdolliset asiat Palveluvaliokunnan seuraava kokous pidetään Ilpo Hettula puheenjohtaja Anu Pouta-Kontio sihteeri