Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Riikka Kesti.

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 2/2013 PALVELUVALIOKUNTA Aika klo 16:30 20:38 Paikka Läsnä Vihikari 10, kokoustila Aurora, 1 krs Ilpo Hettula, pj Martti Kaisto Riikka Kesti Maarit Lampela Marika Kivimäki-Sumrein Hannu Vesala, vpj Essi Ervasti Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä Eija Puotiniemi, vastuuhenkilö Anu Pouta, sihteeri Pentti Rautakoski, rehtori, asia 3-4, poistui klo 19:45 Marja-Leena Meriläinen, asia 3-5 Tapio Pudas, OSEK, asia 4, poistui klo 19:45 Outi Tuomivaara, kunnan puutarhuri, asia 4, poistui klo 18:50 Virpi Leinonen, suunnittelija, asia 4-5, poistui klo 19:45 Tapio Nyländen, maankäytön asiantuntija, asia 4-5, poistui klo 19:50 Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Ilpo Hettula avasi kokouksen. 2. Muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Riikka Kesti. 3. Kempeleen lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma vuoteen 2017 Seudullinen Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 ohjelma hyväksyttiin Oulun seudun seutuvaltuustossa Seudullisessa ohjelmaasiakirjassa on kuvattu ne yhteiset haasteet, tavoitteet ja toimenpideohjelmat, joita suositellaan kunnille. Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Oulun seudun Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman vuodelle 2025 ohjeelliseksi pohjaksi kuntakohtaiselle ohjelma- ja kehittämistyölle. Pentti Rautakoski esitteli Kempeleen toimenpideohjelmaa, joka valmistellaan vuonna 2013 alkavan valtuustokauden ajaksi. Keskeinen tavoite lapsi- ja

2 nuorisopoliittisen kuntakohtaisella työryhmällä on ollut hyödyntää ja liittää työskentely jo olemassa oleviin tai käynnistyviin suunnitelmiin ja rakenteisiin, kuten Hyvän kasvun strategia 2014, lastensuojelusuunnitelma ja hyvinvointikertomukseen liittyvä työskentely. Ohjelma on kytketty osaksi hyvinvointikertomuksen mukaista työskentelyä. Kempeleen kunnassa ohjelmaan on valmisteltu toimenpiteitä, aikataulua, vastuutahoja ja arviointia ohjelma-alueille, jotka ovat - lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa - varhaiskasvatuksesta perusopetukseen - perusopetuksesta toiselle asteelle - nuoret aikuiset - kasvu osallistuvaan kansalaisuuteen - lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu - paljon tukea tarvitsevat lapsiperheet - toiminta- ja taloustiedon tuotanto - hyvinvointitiedon tuotanto. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on hyvä kokonaisuus, mutta sen toteuttamiseen liittyy paljon haasteita mm. taloudellisia. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppilashuoltotyö nähtiin hyvin tärkeänä ja kouluterveydenhoitajan roolia tulisi tarkastella. Riskitekijät olisi tunnistettava ja toimenpiteissä otettava huomioon yksilöllisyys. Yhteistyötä tulee tehdä eri tahojen kanssa. Prosessien kuvauksien yhteydessä mahdollisesti paljastuva eri toimijoiden päällekkäinen työ tulisi johtaa prosessien ja toimenkuvien uudistamiseen. Lisäresurssointiin tuskin on mahdollisuuksia, mutta käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ohjelmassa esitettyjä vastuutahoja tulisi vielä tarkentaa. Ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisen arviointia tehdään myös vuosittain laadittavan hyvinvointikertomuksen yhteydessä. 4. Pirilän alueen kehittäminen hyvinvointipuistoksi Kunnanjohtaja on nimennyt suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä on luoda toimintamalli Kempeleen hyvinvointikampuksen ja sen osana toimivan Pirilän toimintakeskuksen kehittämiselle ja toteutukselle eri ikäisille asiakasryhmille monipuolisia hyvinvointipalveluja tuottavana toiminta-alueena. Työryhmän toiminta-aika on Työryhmään kuuluvat: Kari Ahokas (pj), Eija Puotiniemi, Marja-Leena Meriläinen, Juha Valtakorpi, Virpi Leinonen, Outi Tuomivaara, Pentti Rautakoski sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä Tapio Pudas. Palveluvaliokunnalle on esitelty Pirilän alueen toimintakeskuksen toimintaa Valiokunnan ohjauksen mukaan Pirilän toimintaa tulee kehittää ja

3 palvelutarjontaa tulee laajentaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Myös kunnan vuokraamien toimitilojen käyttöaste tulee saada nousemaan. Oulun seudun ammattiopistosta Kempeleen yksikön johtaja Tapio Pudas kävi läpi Pirilän toimintakeskuksen historiaa. Yhteistyö Kempeleen kunnan kanssa alkoi vuonna 2007, jolloin alkoi pilottihanke Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Oulun seudulla. Pentti Rautakoski kertoi Pirilän toimintakeskuksen toiminta-ajatuksesta, jonka mukaan tavoitteena on eri organisaatioiden osaamisen ja resurssien yhdistäminen. Outi Tuomivaara esitteli Pirilän meneillään olevaa kehittämisprosessia, mm. neljää erilaista tulevaisuuden skenaariota. Palveluvaliokunta kannustaa jatkamaan alueen kehittämistä esitettyjen suunnitelmien pohjalta. Toteuttamiseen toivotaan mahdollisuuksia käyttää hyväksi myös oppilastöitä. Alueen ympäristön rakentamisessa toivotaan kiinnitettävän huomiota liikkumisen esteettömyyteen. Valiokunnan mielestä alue tulee säilyttää ja kehittää eri ikäisille asiakasryhmille monipuolisia hyvinvointipalveluja tarjoavana toimintaalueena, Kempeleen olohuoneena. Suunnittelussa on myös huomioitava, ovatko alueen kiinteistöt kunnoltaan soveltuvia Pirilän alueelle kaavailluille toiminnoille. 5. Lausunto tontin luovuttamisesta As Oy Lassinpuistolle Tapio Nyländen kävi läpi As Oy Lassinpuiston aiesopimusta, jonka tarkoituksena on sopia ja käynnistää yhtiön omistamalle Sulinto-nimiselle tilalle RN:o 5:349 ikääntyville ihmisille tarkoitetun asuntoyhtiön / asuntoyhtiöiden suunnittelu ja toteutusmahdollisuuksien selvittäminen. Tavoitteena on saada sopimuksen kohteena olevalle alueelle rakennusoikeutta vähintään 5000 kem². Kunta kaavoittaisi alueen kahdeksi kerrostalotontiksi, joista toinen vuokrattaisiin As Oy Lassinpuiston omistusasunnoille ja toinen myöhemmin perustettavalle säätiölle. Hankkeen tarkoituksena on kunnan strategian mukaisesti edistää ikääntyneiden ihmisten itsenäistä asumista yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Asunto-osakeyhtiön rakennussuunnitelma tehtäisiin samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Palveluvaliokunnan kokouksessa esitetyn kannanoton mukaan hanke tuo ikääntyvien asumiseen uuden vaihtoehdon. Palveluvaliokunnan enemmistön kannattaa hankkeen eteenpäin viemistä. Jatkokäsittelyn kannalta olisi selvitettävä kuinka paljon kunnassa on senioriasuntoja vapaana. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt, että ikääntyville ihmisille tarkoitetun asuntoyhtiön tontin vuokraamista ns. Pirilän alueelta selvitetään. Palvelujohtaja Eija Puotiniemi ja johtava hoitaja Virpi Leinonen kertoivat ikääntyvien ympärivuorokautisen palveluasumistarpeen ennusteesta ja suosituksesta. Ympärivuorokautisen hoivan paikoista on jo nyt puutetta ja kunnalla ei ole omaa

4 tuotantoa. Ko. palvelua tarvitsevien määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 64:llä 75 vuotta täyttäneen paikalla, mikäli palvelurakenne olisi suosituksen mukainen. Palvelujohtaja esitteli valiokunnalle kaavoitussuunnittelijan laatimia laskelmia palveluasumiseen tarvittavien rakennusmassojen kokoluokasta suhteessa kunnan omistamaan Pirilän tonttiin. Käytännössä 1-kerrosratkaisu syö paikoitusalueineen ja yhteystarpeineen kunnan omistuksessa olevan tontin osan eteläisen alueen miltei kokonaan (yhteensä 68 asukasta, ensimmäinen vaihe 34 asukasta). Palveluvaliokunta totesi, että ikähoivan palvelurakennetta olisi tarpeen käsitellä omana asiakokonaisuutena ja sitä varten olisi sovittava oma kokousajankohta. Palveluvaliokunta ohjasi valmistelua siten, että As Oy Lassinpuistolle luovutetaan tontti Sulinto-nimisestä tilasta (puolet tontista), mutta säätiöpohjaista hanketta ei tulisi viedä eteenpäin. Pirilän alueelle kunnan omistama alue rauhoitetaan ikääntyvien ympärivuorokautisen palveluasumiselle, mikä raskaampana hoitomuotona hyötyy eniten terveyskeskuksen läheisyydestä. Todettiin, että ympärivuorokautisen asumispalveluiden hankkeet ja As Oy Lassinpuisto hanke eivät ole toisiaan poissulkevia hankkeita, vaan täydentävät toisiaan. Tilinpäätöksen 2012 ennakkotietoja Eija Puotiniemi kävi läpi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Väestöennuste toteutui 103 asukasta pienempänä kuin ennuste, toteuma on 102 uutta asukasta. Koko kunnan tasolla toimintakate kasvoi 5,2 %, ja alittui euroa talousarvioon nähden. Peruspalveluissa tulot ovat ylittyneet euroa, menot ylittyneet n. 1 milj. euroa, joten toimintakate heikkeni noin talousarvioon verrattuna. Tästä johtuen peruspalveluihin on käytettävissä enää vähemmän kuin vuonna 2012 on ennakkotietojen perusteella käytetty. Vuoden 2013 talousarviota hyväksyttäessä toimintakatteen kasvu oli Vuonna 2012 palkkakustannusten kasvu 5 %, 1,6 milj.euroa. Henkilöstökuluissa ei ole kasvuvaraa lainkaan vuodelle Palveluiden ostoissa kasvu 7,3 %, lisäystä edelliseen vuoteen 1,6 milj. euroa. Ostot kuntayhtymiltä suurimpana, josta erikoissairaanhoidon toteuma euroa. Palveluvaliokunnan näkemyksen mukaan peruspalveluissa toteutuneet ylitykset aiheuttavat sen, ettei vuoden 2013 talousarvio peruspalveluiden osalta tule pitämään, mikäli kaikki talousarviovuodelle 2013 suunnitellut toiminnan muutokset toteutetaan. Talouden kehitykseen on puututtava ajoissa.

5 Talousarvio on otettava uudelleen tarkasteluun ja toiminta tulee sopeuttaa muuttuneeseen tilanteeseen. Sopeutustoimenpiteinä tuotiin esille henkilöstömenojen säästöt ja ostopalveluiden tarkastelu, mm. Kotihoidon palveluprosessi on kuvattava ja mahdolliset päällekkäiset resurssit purettava Henkilöstömenoihin voidaan vaikuttaa pidättäytymällä lyhytaikaisten sijaisten palkkaamiselta. Lomautus nähdään äärimmäisenä keinona. Uuden henkilöstön palkkaamista eläkkeelle siirtymisten yhteydessä tulee tarkoin harkita tapauskohtaisesti Toimenpiteitä harkittaessa tulee ottaa huomioon inhimillisyys, lakisääteisyys ja vaikuttavuus. 6. Muut mahdolliset asiat Professori Pentti Meklinin koulutustilaisuus aiheesta Kuntapalvelut kuinka ratkaista tarpeiden ja resurssien välinen ristiriita klo Palveluvaliokunnan ko. päivän kokous siirtyy pidettäväksi klo 16:30, Vihikari 10, Aurora-Sali. Ilpo Hettula puheenjohtaja Anu Pouta sihteeri