1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistio toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Jaana Urpilainen.

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 10/2015 PALVELUVALIOKUNTA Aika klo 16:30 20:00 Paikka Martintalo, Hovintie 10 C, klo 16:30 17:00 Kokoushuone Köykkyri, Asemantie 1, klo 17:00 Läsnä Ilpo Hettula, pj Jaana Urpilainen, vpj Tuula Rauma Martti Kaisto Jorma Kananen Päivi Tarakkamäki Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö Anu Pouta-Kontio, sihteeri Kutsutut asiantuntijat Heli Kylli, toiminnanjohtaja Kempeleen 4H-yhdistys, poistui klo 17:50 Jussi Jalonen, työllisyyspäällikkö Ennen varsinaista kokousta tutustuimme Martintalon toimintaan. Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistio toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Jaana Urpilainen. 2. Tukea ja tehoa hankkeen eteneminen / Kempeleen 4H yhdistys Palveluvaliokunta on ohjannut Kempeleen kunnan osallistumista Kempeleen 4H:n yhdistyksen Tukea ja tehoa hankkeeseen. Kempeleen kunnanhallitus on käsitellyt hankkeeseen osallistumista hankkeeseen ja Kempeleen kunnan valtuusto on hyväksynyt osallistumisen Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa järjestöjen työllistämistoiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Lisäksi hankkeella lisätään kolmannen sektorin toimijoiden, viranomaisten ja yritysten yhteistyötä ja pyritään löytämään paikkakunnille sopivia toimintamalleja työntekijöiden työllistämiseksi kolmannen sektorin työjakson jälkeen. Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdistysten palkkaamat tukityöllistetyt, vakinaisessa työsuhteessa olevat sekä yhdistysten luottamushenkilöjohto Hankkeen toimintakausi on Hankkeessa on toimijoina Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelta 15 osatoteuttajaa. Ensimmäinen hankkeen osatoteuttajien aloituspalaveri pidetään Lync-palaverina 8.5., jonka jälkeen kootaan alueemme (Liminka, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele) asiantuntijatyöryhmä. Tämä työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuun alkupäivinä ja tällöin kartoite-

2 taan alueen tilannetta, tarpeita ja tulevia toimintamuotoja hanketoiminnan aloittamiseksi. Asiantuntijatyöryhmän kokoontumisen jälkeen (kesäkuussa) Kempeleen 4H yhdistyksen toiminnanjohtaja kokoaa Kempeleen järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja luottamushenkilöitä yhteiseen palaveriin, jossa tarkoituksena on kartoittaa tilanne kuntatasolla ja ryhtyä koordinoimaan mahdollisimman kattavaa yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin, kunnan ja valtion viranomaisten sekä yritysten välille. Tarkoituksena on palaveerata Kempeleen toimijoiden yhteisessä kokoontumisessa vielä ennen heinäkuuta. Mikäli asia jää kesän jälkeen tapahtuvaksi, kokoontuminen tullaan järjestämään heti elokuun alussa. Kempeleen 4H:n yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Kylli esitteli asiaa. Palveluvaliokunta kannattaa hankkeen eteenpäin viemistä esitetyllä tavalla. 3. Hankesuunnitelma / Kierrätyskeskus / Oulun Seudun Leader rahoitus Kuntien rooli ja vastuu työllisyyden edistämisessä on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan laki- ja organisaatiomuutosten myötä. Valtakunnallisella tasolla muutoksen kohteena ovat mm. työttömyysturvalain työmarkkinauudistus, työvoiman palvelukeskusten lakisääteistäminen, työelämänosallisuuden ja osallistavan sosiaaliturvan kehittäminen. Kempeleessä kierrätyskeskus on yksi toiminnan muoto, jolla kunnan työllistämistarpeisiin ja -vastuisiin on pyritty vastaamaan. Kierrätyskeskus avattiin , Pirilän alueella, entisessä vihannesvarastossa. Hankkeen tavoitteena on remontoida heikossa kunnossa oleva Kierrätyskeskuksen rakennus pysyvään toimintaan soveltuvaksi. Tarkoituksena on uusia vesikate, ikkunat, ovet ja seinäpinnat. Remontti tehdään soveltuvin osin omana työnä, tarjoten myös sitä kautta työllistymismahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Kuljetusten järjestämisessä hyödynnetään Oulun seudun ammattiopiston logistiikan koulutusohjelmaa, mahdollistaen näin opiskelijoille käytännön työssäoppimispaikkoja. Työt on mahdollista aloittaa heti hankerahoituksen varmistuttua (kevät 2015) ja saattaa valmiiksi kahden vuoden sisällä aloittamisesta. Hanke voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa uusitaan kattopinnoitteet, toisessa vaiheessa ikkunat ja ovet ja kolmannessa vaiheessa ulkoseinäpinnoitteet. Hankkeelle haetaan Oulun Seudun Leader rahoitusta. Kunnalla on mahdollisuus saada yleishyödylliseen investointihankkeeseen 100 %:n rahoitus. Hankkeen kustannusarvio on n ja kustannukset koostuvat rakennusmateriaaleista, työpalkoista, tarvittavasta kalustosta ja kuljetuksista. Hankkeen osalta käytiin alustavia neuvotteluja Oulun Seudun Leader:n edustajien kanssa syksyllä 2014 Kierrätyskeskuksen toimintaa käynnistettäessä. Oulun seudun Leader (ent. JoMMa ry) on Maa- ja metsätalousministeriön ja kuntien rahoittama maaseudun kehittämisyhdistys, joka toimii seuraavien kuntien alueella: Oulun maaseutumaiset alueet: Ii, Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Utajärvi. Oulun seudun Leader rahoittaa maaseutuyritysten ja yhteisöjen kehittämistoimintaa sekä pienimuotoisia investointeja

3 Työllisyyspäällikkö Jussi Jalonen esitteli hanketta. Palveluvaliokunta kannattaa hankkeen eteenpäin viemistä esitetyllä tavalla. 4. Lausunto / työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston muodostaminen Pohjois-Pohjanmaalle Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan Laki edellyttää, että kaikki kunnat ovat mukana toiminnassa viimeistään v alusta alkaen. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Asiakkuus edellyttää lain (1369/ ) mukaan, että asiakkaan työllistymisen edistämiseksi tarvitaan em. tahojen palvelujen yhteensovittamista eli asiakkaalla on todettu monialaisen yhteispalvelun tarve ja että asiakas on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivä tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6kk (alle 25-vuotiaat) tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kk (25 vuotta täyttäneet). Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen, kuntouttaminen ja työelämään valmentaminen. Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole tarvetta monialaiseen yhteispalveluun. Tarvittavat palvelut tuotetaan kunkin organisaation peruspalveluina. Kukin organisaatio vastaa asiakkaan monialaisessa työllistämissuunnitelmassa sovituista oman organisaation palveluista ja niiden toteuttamisesta asiakkaan ohjauksesta ja palvelun toteuttamisen seurannasta. Laissa on todettu, että TE-toimisto, kunnat ja Kela osoittavat yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä. TE-toimisto asettaa monialaisen yhteispalveluverkoston johtoryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtoryhmä vastaa yhteispalvelun järjestämisestä. TE-toimisto esittää, että johtoryhmän muodostavat Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien edustajat, TE-toimiston johto, Kelan edustaja sekä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen edustaja ja että johtoryhmän koko olisi enimmillään 10 henkilöä. Monialaisen yhteispalveluverkoston vastuuhenkilönä toimii johtaja ja hänen varajohtajansa. Johtaja vastaa monialaisen yhteispalvelun operatiivisesta johtamisesta ja määrärahojen käyttösuunnitelman toteutumisen seurannasta. Johtaja valmistelee asiat ja esittelee ne johtoryhmälle. Lain mukaan kunnat nimeävät yhteispalveluverkostolle johtajan ja varajohtajan. TE-toimisto, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite-, ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalveluista sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan Te-toimiston, kuntien ja Kelan kanssa.

4 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on käynyt neuvottelut lain toimeenpanosta 7 seutukunnan (Nivala-Haapajärvi, Raahe, Oulunkaari, Oulun seutu, Haapavesi-Siikalatva, Ylivieska, Koillismaa) kanssa. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto esittää Pohjois-Pohjanmaan alueelle yhden työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston (TYP) muodostamista. Yhteispalveluverkoston yhteinen toimipiste olisi Oulussa. Perusteluna yhden verkoston mallille esitetään, että maakunnallinen monialainen yhteispalveluverkosto on hallinnoltaan kevyt ja kustannustehokas. Koko maakunnan kattavassa verkostossa voidaan hyödyntää Oulussa ja Raahessa kymmenen vuoden ajan toimineissa työvoiman palvelukeskuksissa saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Yksi verkosto yhden johdon alaisuudessa takaa myös tasavertaiset palvelut maakunnan asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Välimatkat palveluihin ovat pitkät maakunnan reunaalueella. Kunnissa toimivia yhteispalvelupisteitä ja videoyhteyksiä voidaan käyttää apuna palvelujen järjestämisessä. Kempeleen kunnassa on tehty usean vuoden ajan suunnitelmallista kehittämistyötä työllisyyden edistämiseksi. Kuntaan on perustettu työllistämisyksikkö, jota johtaa työllisyyspäällikkö. Työllistämisen toimintamalleja /työllistämisyksikköä on vahvistettu perustamalla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä, terveydenhoitaja tehtävä työttömien terveydenhoitopalveluihin, Kierrätyskeskus, erityistyöllistettyjen ryhmä, Nuorten työpaja jne. Työllistämisen toimintamallia on kehitetty Pirilän Porras hankkeen kautta ja mallia on juurrutettu edelleen jatkohankkeilla vahvalla yhteistyöllä Oulun seudun ammattiopiston ja yrittäjien sekä yhdistysten kanssa. Palkkatukityöllistämistä, nuorten kesätyöseteli palvelua ja nuorten kesäyrittäjyyttä on vahvistettu. Kempeleen kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana TEtoimiston ja Kelan edustaja. Kempeleen kunnan palveluketjua on kehitetty siten, että asiakkaat pääsevät oikeaaikaisesti eri palveluiden piiriin. Työllistämispalvelujen tuottaminen lähipalveluna tuo kustannustehokkuutta ja on merkittävä palvelujen toimivuuden ja asiakasnäkökulma kannalta. Yhteispalveluverkostolla ei ole vaikutusta Kempeleen kunnassa toimivien palvelujen laatuun tai määrään, sen sijaan yhteispalveluverkoston hallinnolliset kustannukset tuovat lisäkustannuksia kuntaan. Verkoston kuulumisen ohella kunta vastaa edelleen varsinaisista työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Keskitetty etäällä Kempeleen kunnasta tapahtuva toiminta ei välttämättä pysty vastaamaan työttömyyden paikallisiin tarpeisiin. Työllisyyden hoidon kannalta keskeisintä on luoda monipuolisia työpaikkoja ja tunnistaa ns. piilotyöpaikat, vahvistaa erilaisia koulutusmahdollisuuksia yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa sekä tarjota erilaisia kuntoutus ja terveydenhuollon palveluja. Lakeuden alueelle on esitetty yhteispalvelupisteitä Lumijoen ja Muhoksen kuntaan. Ko. kunnat eivät ole Kempeleen kunnalle tyypillisiä asioimissuuntia. Joukkoliikenne ei palvele näihin suuntiin ja lisäksi Lumijoen yhteispalvelupisteen toiminta on suppeaa (sisältää ainoastaan lomakkeiden jaon). Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston esittämä yksi koko maakunnan laajuinen monialainen yhteispalveluverkosto Pohjois-Pohjanmaalle ei tuo monialaista yhteispalvelua

5 tarvitseville työnhakijoille lakiuudistuksen tavoitteen mukaista lisäarvoa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti keveämpi ratkaisu syntyy yhtenäisen työssäkäyntialueen kokoisesta monialaisesta yhteispalveluverkostosta. Yritysrakenteen, asiointisuuntien sekä väestörakenteen näkökulmasta Oulun seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäynti alueen. Tehokkain ratkaisu saadaan järkevää, toimivaa verkostomaista yhteistyötä lisäämällä ilman uutta organisaatiota. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston muodostumisesta Pohjois-Pohjanmaalle ovat mm. Oulun kaupunki ja Limingan sekä Tyrnävän kunnat esittäneet lausunnoissaan seuraavaa. Oulun kaupunki ja Limingan kunta ovat lausunnossaan esittäneet, että perustettavia verkostoja olisi 3-4, toimien seutukunnallisina työssäkäyntialueen kokoisina monialaisina yhteispalveluverkostoina. Tyrnävän kunta on esittänyt lausunnossaan, että mikäli TYP toteutuu tulee sen olla huomattavasti pienempi kuin koko maakuntaa palveleva. Väestörakenteen, asiointisuuntien sekä yritysrakenteen näkökulmasta Oulun seutu muodostaa suhteellisen yhtenäisen alueen. Liitteenä lausuntopyyntö, laki ja asetus monialaisesta yhteistyöverkostosta. Palveluvaliokunnan mielestä koko maakunnan laajuinen yhteispalveluverkosto nähdään liian isona alueena toteuttaa monialaista yhteispalveluverkostoa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti toimivampi ratkaisu syntyy yhtenäisen työssäkäyntialueen kokoisesta monialaisesta yhteispalveluverkostosta. Verkoston hallinnosta tulisi tehdä mahdollisimman kevyt. 5. Työllistämisen uusi kokonaisuus Kuntien rooli ja vastuu työllisyyden edistämisessä on kasvanut laki- ja organisaatiomuutosten myötä. Kempeleen kunnan nykyiset työllistämistoimet eivät ole riittävät vastaamaan kunnille asetettuihin uusiin työllistämistarpeisiin ja -vastuisiin. Haasteisiin pyritään vastaamaan Uusi harppaus työllistämiseen työryhmän voimin, joka aloitti työllistämistoimien kartoittamisen ja uusien toimintamallien työstämisen. Työllistymisen uudella kokonaisuudella pyritään siihen, että työllisyyden edistämisessä kuntien vastuulla oleviin velvoitteisiin kyetään vastaamaan tehostetusti, oikein kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Työllisyyspäällikkö Jussi Jalonen esitteli ajatusta työllistämisen uudesta kokonaisuudesta. 6. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat Palveluvaliokunta toteaa, että työryhmä on aloittanut työnsä ansiokkaasti ja kannattaa työllistämisen edistämistä esitetyllä tavalla. Palveluvaliokunnan mielestä on mahdollista tehdä aktivoivaa työllistämistä palkkatukityöllistämiseen varatuilla määrärahoilla vaikka TE-toimisto ei palkkatukea myöntäisikään. 7. Muut mahdolliset asiat seuraava kokous to klo 16:30 Vihiluodon kala

6 Ilpo Hettula puheenjohtaja Anu Pouta-Kontio sihteeri