Työllistämissuunnitelma

Transkriptio

1 Utajärven kunta Työllistämissuunnitelma Voimaantumisen vahvistaminen 2015

2 2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Käsitteiden määrittely Työllistymistä vaikeuttavat tekijät Utajärven työllisyystilanteen kuvaus Tätä tavoittelemme Toimenpiteet tavoitteille Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi Työllisyystilanteen seuranta ja arviointi Liitteet... 14

3 3 UTAJA RVEN KUNNAN TYÖ LLISTA MIS- SUUNNITELMA Tiivistelmä Työllistämissuunnitelmassa 2014 asetettiin työllistämistoimenpiteille kunnianhimoiset ja tavoittelemisen arvoiset tavoitteet. Kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu täysimääräisesti, mutta toisaalta joillakin osa-alueilla on onnistuttu asetettuja tavoitteita paremmin. Nuorten osallisuuden tukemiseen saatiin valtionavustusta euroa nuorten työpajan ja euroa etsivän nuorisotyön toimintaan. Nuorten työpajatoiminta on kehittynyt tavoitteiden suuntaisesti ja sitä toteutetaan seinättömästi tiiviissä yhteistyössä työnantajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Seinättömässä työpajassa asiakkaat eivät työskentele fyysisesti työpajalla, vaan oikeissa työtehtävissä kunnan yksiköissä tai yrityksissä. Keskimääräinen osallistumisaika työpajatoimintaan on ollut noin viisi kuukautta. Työpajajakson jälkeen viisi nuorta on aloittanut opiskelun, yksi on aloittanut oppisopimuskoulutuksen ja kolme nuorta on työllistynyt suoraan yritykseen. Lisäksi kuusi nuorta työllistyi yksilöohjauksena yritykseen ja yksi työkokeiluun ilman pajajaksoa. Syyskuussa työttömänä oli 20 alle 25-vuotiasta nuorta, joista viisi oli alle 20 vuotta. Aikuisten työpajatoiminta on toiminut kiitettävästi osallisuuden ja yksilön tavoitteiden tukemisessa. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden määrä on kyetty pitämään erittäin alhaisena. Kuntouttavaa työtoimintaa on edelleen vahvistettu ja kehitetty vastaamaan tulevia haasteita. Vuoden 2014 aikana 22 henkilöä on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan kunnan eri yksiköissä. Palkkatukityöllistämistä on suunnattu ensisijaisesti alle 30- vuotiaisiin nuoriin (nuorisotakuu) sekä vaikeasti työllistettäviin henkilöihin. Kaikilla näillä toimenpiteillä on kyetty tukemaan työllisyyttä ja osallisuutta sekä pitämään kunnan osuus työmarkkinatuen rahoituksesta erittäin alhaisena. Kunnan työttömyysprosentti syyskuussa 2014 oli 12,1 ja työmarkkinatuen kuntaosuutta oli maksettu 8165 euroa. 1. Johdanto Työllistämisen kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Vuoden 2014 alussa palkansaajan työssäoloehto lyheni 26 viikkoon aiemmasta 34 viikosta. Lisäksi korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Vuoden 2013 loppuun saakka korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdystä työstä voitiin lukea työssäoloehtoon vain puolet. Kunnan työllistämisvastuu laajenee vuoden 2015 alussa. Tämä tarkoittaa, että kunnan vastuu ja rooli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä korostuu jatkossa. Osa yli 300 päivää työmarkki-

4 4 natuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunta ja valtio rahoittavat puoliksi niiden työttömien työmarkkinatuen, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää. Työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyyden perusteella maksettavasta työmarkkinatuesta 50 % niiden työttömien osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää ja 70 % niiden osalta, joille työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Uudistuksen taustalla on tavoite saada pitkään työttömänä olleita aktivointitoimien piiriin, jotka tuovat säästöjä kunnan työmarkkina- ja toimeentulotukimenoihin. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevan uudistuksen lisäksi kunnan työllistämisvastuuseen vaikuttaa uudistus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, jossa työvoiman palvelukeskusten roolia uudistetaan ja niiden toiminta ulotetaan koko maahan. Monialaisessa yhteispalvelussa TE-toimistot, kunnat ja Kela velvoitetaan arvioimaan työttömien palvelutarpeet yhdessä. Laki monialaisesta yhteispalvelusta tulee voimaan ja kunnat tulevat mukaan monialaiseen yhteispalveluun vaiheittain vuoden 2015 aikana. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) muuttui kesäkuussa Työnantajan tulee tarjota kokoaikatyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille työntekijöille ennen kuin palkkatukea voidaan myöntää tai ennen kuin henkilö voi aloittaa työkokeilun. Työntarjoamisvelvollisuus koskee myös tukityöllistettyjä. Myös palkkatuki uudistuu vuoden 2015 alusta. Nykyisestä palkkatuen perustuki/lisäosa mallista luovutaan, mikäli hallituksen esitys eduskunnalle hyväksytään. Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyisivät palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella. Esityksen mukaan palkkatuki olisi joko 30, 40 tai 50 palkkauskustannuksista. 1 Suunnitellut ja jo toteutetut muutokset lisäävät kunnan vastuita pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämisestä. Kunnan työllistämisvastuun piiriin tulee uusia asiakkaista, tukityöllistetyille tulee tarjota kokoaikatyötä ja palkkatuen määrä vähenee. Kunta on uudenlaisten haasteiden edessä ja voi sanoa koko työllistämisen kentän olevan murroksessa. Vuosi 2015 tulee olemaan haasteellinen. Utajärven kunnanhallituksen nimeämä työllisyystoimikunta on laatinut työllistämissuunnitelman vuodelle Suunnitelmassa on määritelty kunnan työllistämisen tavoitteet, kohderyhmät, keinot ja resurssit. Työryhmän puheenjohtajana toimii Hannele Karhu. Utajärvellä työllistäminen nähdään osana kunnan hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Työllistämissuunnitelman tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys kunnan työllisyystilanteesta sekä työllisyydenhoidon vastuista ja tarkoituksenmukaisesta toimin- 1 Vuonna 2014 palkkatuen perustustuki on 32,66 /pv, vajaakuntoisten ja yli vuoden työttömänä olleiden palkkatuki on 48,99 /pv ja korkein korotettu palkkatuki 62,05 /pv.

5 5 nasta. Suunnitelmassa kuvataan, miten kunnan työllistämistoiminta on yhteydessä valtion suunnitelmiin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen siirtämisestä kunnan vastuulle yhä enenevässä määrin sekä millaisin keinoin kunta vastaa nuorisotakuun toteuttamiseen. Kunnan työllistämistoiminnan tavoitteena on kehittää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluja siten, että heidän mahdollisuutensa työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen vahvistuvat. Työllistämissuunnitelma on laadittu niillä tiedoilla, jotka tulevista uudistuksista olivat käytettävissä lokakuun lopussa. 2. Käsitteiden määrittely Heikossa työmarkkina-asemassa olevalla henkilöllä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa joko pitkäaikaistyötöntä, vaikeasti työllistyvää tai vajaa-kuntoista henkilöä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta sekä työnhakijaa, joka on ollut työttömänä useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta ja työnhakijaa, joka on työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella rinnastettavissa 12 kuukautta työttömänä olleeseen. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työmarkkinatukeen oikeutettua työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivän ajan tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan (ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha) on päättynyt 500 päivän enimmäisajan johdosta. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ei enää sisälly vajaakuntoisen määritelmää. Silloin, kun laissa on tarpeen huomioida terveydentilansa perusteella osatyökykyiset, käytetään ilmaisua vamma tai sairaus. Laissa työttömän työnhakijan määritelmään ei sisälly ikärajoja eikä työkykyisyyttä koskevaa edellytystä. Henkilö on työtön työnhakija, jos hän ei ole työ- tai virkasuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssään taikka ole päätoiminen opiskelija. Uuden määritelmän myötä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työttömiä työnhakijoita ilmoittauduttuaan työnhakijoiksi TE-toimistoon. Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille 2. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömille tarjottavia määräaikaisia työmahdollisuuksia joko palkkatuetussa työsuhteessa tai ilman työsuhdetta työllistymistä edistävänä toimenpiteenä (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu). Vastineeksi taloudellisesta tuesta yhteiskunta odottaa, että työntekijälle tai toimenpiteeseen osallistuvalle tarjotaan enemmän ohjausta ja tukea. Tavoitteena on, että välityömarkkinoilla työtön työnhakija voi parantaa työelämävalmiuksiaan sekä osaamistaan ja näin edistää mahdollisuuksiaan sijoittua avoimille työmarkkinoille. 2 Avoimilla työmarkkinoilla tarkoitetaan työmarkkinoita, joilla palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellisia tukia.

6 6 Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen sosiaalipalvelu ja työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) velvoittaa kunnat ja TE-toimiston tekemään yhteistyössä asiakkailleen yksilöllisen aktivointisuunnitelman, jossa sovitaan muun lisäksi kuntouttavan työtoiminnan tavoitteesta, järjestämistavasta, kestosta, henkilölle tarjottavista muista sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista sekä tilanteen tarkistamisesta. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan siten, että se edistää tämän elämänhallintaa ja pääsyä työmarkkinoille. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään niille pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkina- tai toimeentulotukea tai jotka eivät työ- ja toimintakykynsä vuoksi kykene osallistumaan TE-toimiston ensisijaisiin palveluihin. 3. Työllistymistä vaikeuttavat tekijät Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole yhtä selittävää tekijää. Syitä voivat olla esimerkiksi ikä, oma motivaatio tai työnhakukäyttäytyminen, alueen yleinen työmarkkinatilanne, ammatillisen osaamisen puute tai sen vanhentuminen, työkokemuksen puuttuminen, perhesyyt sekä työelämän muuttuminen, esimerkiksi määräaikaisuudet. Työhallinnon näkökulmasta työllistymisen esteitä ovat valtakunnallisesti katsottuna päihde- ja mielenterveysongelmat, motivaation puute sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Puutteet työelämän vaatimassa osaamisessa ovat yhä useammin työllistymistä hidastavia tekijöitä. Monella henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat ovat este työllistymiselle. Nämä ongelmat voivat olla esimerkiksi päihderiippuvuutta, talous- ja velkaongelmia ja muita elämänhallinnallisia ongelmia. Terveydelliset syyt ovat usein este työllistymiselle, ja eriasteiset mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä. Osatyökykyisillä voi olla vaikeaa sijoittua työmarkkinoille työnantajien ennakkoasenteiden vuoksi. Haja-asutusalueilla pitkät välimatkat asettavat omat haasteensa. Kaikilla ei välttämättä ole varaa autoon ja julkinen liikenne voi puuttua kokonaan. Myös erilaiset perhesyyt voivat olla esteenä työllistymiselle. Perustöiden puute sekä työelämän tarpeet ja tarjolla olevat työntekijät eivät kohtaa. Pelkän peruskoulun käyneille henkilöille ei tahdo löytyä perustehtäviä, joita voi tehdä ilman ammatillista koulutusta. Lisäksi tarjolla on paljon eri alojen ammattilaisia, joille ei löydy koulutusta vastaavaa työtä avoimilta työmarkkinoilta. Tällaisia ammatteja ovat usein erilaiset käsityö-, mediaja kulttuurialan tehtävät. Työ- ja elinkeinohallinnon arvion mukaan suurin pitkäaikaistyöttömyyden taustalla oleva syy Utajärvellä on sopivien työpaikkojen puute. Pitkäaikaistyöttömyys on ilmiönä monimutkainen ja siihen vastaaminen vaatii moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Työnhakuun ja uuden uran suunnitteluun kannattaa aktivoitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia nuorten pääsystä työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti ja näin estää uuden pitkään työttömän olevan sukupolven syntyminen.

7 Työttömyysprosentti 7 4. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus Työnhakijat Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Utajärvellä syyskuussa 12,1 % (Pohjois- Pohjanmaalla 13,9, Oulunkaaren seutukunnassa 15,9 %, Vaalassa 17,9, Paltamossa 12,5). Vuosi sitten syyskuussa Utajärven työttömyysprosentti oli 11,3 % eli työttömyysprosentti on noussut vuodessa 0,8. Työttömyysprosentti Utajärvellä vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu ,4 12,2 12,3 11,4 10,0 10,7 10,9 11,1 10,3 11,5 11,5 12, ,4 12,9 11,7 11,5 11,0 12,2 12,1 10,4 11,3 11,1 11,4 13, ,0 13,4 13,5 13,3 11,7 13,0 13,4 12,2 12,1 Työttömiä työnhakijoita Utajärvellä oli syyskuussa 143, mikä on 10 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin (Pohjois-Pohjanmaalla , Vaalassa 219, Paltamossa 271). Utajärven työvoima 3 on 1178 henkilöä. Työttömyyden rakenne Työttömistä työnhakijoista miehiä oli 85 ja naisia 58. Verrattuna edelliseen vuoteen naisten työttömyys laski. Miesten työttömyys puolestaan nousi. Tilastojen mukaan tyypillinen utajärveläinen työtön on yli 50-vuotias mies. 60 Työttömien ikärakenne, yli vuoden työttömänä olleet ja avoimet työpaikat Utajärvellä syyskuussa vuosina , yht , yht Yli 1v tyött. 60- avoimet työpaikat 2014, yht Kuntien työvoima, vuotiaat on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lopullinen tieto vuodelta 2012.

8 8 Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä on noussut vuodesta Tämä on seurausta nuorten työpajaohjaajan sekä etsivän nuorisotyöntekijän aktiivisesta työpanoksesta. Nuoret on saatu nostettua toimeentulotuelta, joka on viimesijainen toimeentulo, työttömiksi työnhakijoiksi. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on noussut tasaisesti vuodesta Yli 60-vuotiaat työnhakijat ovat pääsääntöisesti eläkeputkessa olevia. Tämä luku selittää myös yli vuoden työttömänä olleiden määrän nousua. Toimenpiteet Kunnan työllistämisen piirissä on ollut vuoden 2014 aikana syyskuun loppuun mennessä 62 työnhakijaa. Heistä palkkatuella tuetussa työssä on ollut 37 henkilöä, työkokeilussa 3 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 22 henkilöä (sama henkilö on voinut osallistua useampaan toimenpiteeseen). Nuorten työpajalla on ollut ohjauksessa 31 nuorta. Lisäksi etsivä nuorisotyöntekijä on tavoittanut lokakuun puoliväliin mennessä 44 nuorta. Aktivointiaste 4 Utajärvellä on ollut vuoden 2014 aikana kesäkuun loppuun mennessä keskimäärin 57,1 %. Pohjois-Pohjanmaalla aktivointiaste oli syyskuun lopussa 29,3 % ja koko maassa 28,9 %. Utajärven aktivointiaste on huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Työllistämisellä on vaikutuksia kunnan toimeentulotukimenoihin. Toimeentulotukimenot olivat vuonna 2013 Utajärvellä 66 /asukas (60 /asukas vuonna 2012). Koko maan keskiarvo oli 135 /asukas (130 /asukas vuonna 2012) ja Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 87 /asukas (88 /asukas vuonna 2012) Oulunkaaren kuntien toimeentulotuki /asukas menot olivat Vaala 126, Pudasjärvi 90 ja Simo 22. Utajärvellä pelkän toimeentulotuen varassa elävien henkilöiden määrä on pysynyt ennallaan. Kunnan toimeentulotuen käyttö ja määrä kertovat osaltaan myös siitä, että kunnassa on kulttuuria, jossa työn tekemistä arvostetaan ja sitä pidetään tärkeänä. Utajärven työllistämisen kehittämisalueet eri organisaatioiden välisen verkostoyhteistyön edelleen kehittäminen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yritysyhteistyön vahvistaminen tiedottaminen Utajärven työllistämisen haasteet tiedonsaanti avoimien työpaikkojen puute 4 Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien henkilöiden yhteismäärästä. Palveluiden piirissä oleviin lasketaan palkkatuella työllistetyt, työ- ja koulutuskokeilussa olevat, työnhaku- ja uravalmennuksessa olevat, vuorotteluvapaapaikkaan työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat.

9 9 palveluiden tarjoaminen yhtä laadukkaasti kasvavalle asiakasjoukolle Työllistäminen edellyttää mahdollisimman avointa, sujuvaa ja tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toiminnan haasteena on saada riittävän varhaisessa vaiheessa kontakti työttömäksi tai ilman koulutuspaikkaa jääneeseen henkilöön. Työllistämisen kannalta olisi hyvä saada jo ennakkoon tieto niistä henkilöistä, joilla on tulossa täyteen 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Tämä mahdollistaisi paremmin toiminnan suunnittelun etukäteen. 5. Tätä tavoittelemme Työllistämisen laajana kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lisäämisen tavoitteena on: työllisyyden ja osallisuuden tukeminen työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen yhteisöllisyyden vahvistaminen terveyserojen kaventaminen Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vasta valmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Utajärven kunta on omalta osaltaan toteuttamassa nuorisotakuuta ja toinen kunnan työllistämisen ensisijaisista kohderyhmistä on alle 30-vuotiaat nuoret. Toinen työllistämisen ensisijainen kohderyhmä on 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Osattomuus työelämästä johtaa usein syrjäytymiseen myös muusta yhteiskunnasta. Mikäli syrjäytyminen kestää koko työiän, maksaa yhden nuoren syrjäytyminen yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Utajärvellä työllistämiseen on kehitetty ratkaisukeskeinen toimintamalli, jolla varmistetaan pitkäjänteinen, vaikuttava ja tuloksellinen toiminta. Toimintamallia arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään arvioinnin pohjalta. Työllisyyttä hoidetaan ratkaisukeskeisellä toimintamallilla, jossa keskitytään yksilön vahvuuksiin ja niiden esteiden poistamiseen, jotka ovat työllistymisen tiellä. Toiminta on luonteeltaan voimaannuttavaa ja sen tavoitteena on yksilön voimaantuminen. Jokaisella henkilöllä nähdään olevan annettavaa työelämälle. Mallissa tuetaan henkilöiden osallistumista ja sitoutumista toimintaan, luodaan uskoa mahdollisuuksiin sekä vahvistetaan jokaisen kykyä käyttää omia mahdollisuuksiaan. Toiminnan vaikuttavuutta kehitetään jatkuvasti panostamalla moniammatilliseen yhteistyöhön. Utajärven kunnalla on työllistämiselle ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle laajat tavoitteet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, joten työllistämistoimintaa kehitetään ja jatketaan kunnan omana toimintana. Toiminnan tavoitteena on edelleen kehittää toimintamalleja pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi sekä rakentaa työhön ja koulutukseen hakeutumista kannus-

10 10 tava järjestelmä yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan pitkäjänteinen sekä vaikuttavan toiminnan takaaminen edellyttää pysyvää toimintamallia. Kunnan työllistämistoiminnan tavoitteeksi asetetaan, että kunnan työttömyysprosentti laskee kahdeksaan prosenttiin vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä vähenee nollaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että kunnan työmarkkinatuen rahoitusosuus vuonna 2015 on alle , mikä on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Tulosten saavuttaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa sekä elinkeinoelämän elpymistä ja yleisen taloudellisen tilanteen paranemista. Kaikille työttömille tarjotaan mahdollisuus päästä terveystarkastukseen. Nuorten osalta tavoitteena on, että kaikille työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jääneille tarjotaan työpajatoimintaa ja ohjausta 100 prosenttisesti. Etsivän nuorisotyön osalta tavoitteena on, että toiminta jatkuu helposti saavutettavana matalankynnyksen toimintana. 6. Toimenpiteet tavoitteille 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllisyyden vahvistaminen Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari Nuorten osallisuuden tukeminen Haetaan nuorten valtionavustusta työpajatoimintaan Nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön toiminta jatkuu sekä etsivään nuorisotyöhön 2015 Työpajatoiminnan edelleen kehittäminen ja vahvistaminen Tuetaan nuorisotakuun toteutumista Nuorten kesätyöllistäminen Peruskoulun päättävien koulupudokkaiden määrä nolla Kaikille koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille tarjotaan työpajatoimintaa 100 prosenttisesti Nuorten työpajatoiminnan toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki vuosina syntyneet nuoret kesällä 2015 Edellä mainitun lisäksi nuorten työpajatoiminnan tavoitteena vuodelle 2015 on, että kaikki työpajajakson aloittaneet nuoret suorittavat jakson loppuun, mikäli eivät työllisty tai lähde

11 11 opiskelemaan pajajakson aikana. Tavoitteena on myös, että kaikilla pajajakson suorittaneilla nuorilla on pajajakson päättyessä toteuttamiskelpoinen koulutukseen tai työelämään johtava suunnitelma. Lisäksi tavoitteena on, että pajajakson suorittaneet alle 29-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan voimavarojensa mukaan. Työpajatoiminnan tavoitteena on edelleen kehittää nuorten työpajan seinätöntä toimintaa. Käytännössä seinätön työpajatoiminta tarkoittaa sitä, että työpajalle tehdään sopimus vain silloin, kun asiakkaan tilanne sitä edellyttää. Pääsääntönä on, että nuorten työpajaohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä valmentavat asiakkaat suoraan yrityksiin tai kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän yksiköihin. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Omapolku hankkeen kanssa. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Utajärven kunta on mukana Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoimassa Omapolku työelämään hankkeessa, mikäli hankkeelle myönnetään hankerahoitus. Hankkeen kohderyhmänä ovat vastavalmistuneet tai valmistuvassa olevat henkilöt. Kunnan omarahoitusosuus hankkeen toiminta-aikana on 3000 /vuosi eli yhteensä 9000 euroa hankkeen koko toteuttamisaikana. 2. Aikuisten työpajatoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Osallisuuden tukeminen Toiminta on verkostoitunutta Työpajatoiminnan laadun ja yksilön tavoitteita tuke- arviointi kiitettävä vaa matalankynnyksen toimintaa Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä nolla 12/ Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Kuntouttavan työtoiminnan Tehdään kuntouttavan työtoiminnan Toiminta tuloksellista kuvaaminen toimintasuunni- telma Perustetaan remonttiryhmä Kehitetään ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa Ryhmät toimivat 12/2015 Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä nolla 12/2015

12 12 4. Palkkatukityöllistämisen kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Palkkatukityöllistämisen kehittäminen Uusia työpaikkoja yrityksiin Kolme uutta työpaikkaa on Tiedottaminen yrityksiin syntynyt Talousarvio pitää Yritysten tukeminen ja opastaminen palkkatuen Yli 300 päivää työmarkkinatukea hakemisessa työttömyyden perus- teella saaneiden määrä nolla Kuntalisän vahvistaminen 12/2015 Työllistämisen edistämiseksi vahvistetaan edelleen sijoittamista yrityksiin. Edelleen sijoittaminen on kustannuksiltaan kunnalle sama verrattuna vaihtoehtoon, jossa kunta työllistää palkkatuella palkkaamansa henkilön kunnan toimipisteisiin. Yrityksiin sijoittamalla kunta edistää työllistetyn sijoittumista avoimille työmarkkinoille sekä mahdollistaa tämän työelämäosallisuuden. Yhdistyksille ja säätiölle maksettavaa kuntalisää vahvistetaan. Kuntalisää maksetaan rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, jotka työllistävät utajärveläisen työnhakijan, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivän ajan. Kuntalisää on mahdollista saada kuuden kuukauden ajan. Kuntalisän määrä korotetaan 250 euroon vuodesta 2014, jolloin kuntalisä oli 200 euroa kuukaudessa. Yhdistyksen tulee kuntalisän saadakseen työllistää työtön työnhakija vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Lyhyempi työllistäminen tulee harkittavaksi, mikäli se on tarkoituksenmukaista työllistettävän kokonaistilanteen kannata. TE-toimisto myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutuksen ajalle. Oppisopimusopiskelijan palkkakulut katetaan työllisyysbudjetista. Mikäli palkkatuki päättyy kesken oppisopimuskoulutuksen, tulevat kulut lopun oppisopimuskoulutuksen ajalta hallintokuntien maksettavaksi. 5. Tiedottaminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Tiedottaminen Laaditaan viestintäsuunnitelmtu Viestintäsuunnitelma laadit- 12/2015

13 13 7. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi Työllistämisen parissa työskentelee kolme ja puoli vakituista työntekijää - kokonaisuudesta ja toiminnan kehittämisestä vastaava työllisyyspalveluvastaava, nuorten pajaohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä sekä 50 prosentin työajalla pajaohjaaja. Lisäksi yksi tukityöllistetty työskentelee puutyönohjaajana sekä yksi toimistotyöntekijänä/kolmannen sektorin yhteyshenkilönä. Ammattitaitoinen ja riittävä resurssi on edellytys toiminnan onnistumiselle. Työsuhteiden vakituisuus luo pohjan toiminnan kehittämiselle. Toiminta on moniammatillista verkostoitunutta toimintaa. Fyysisiä tiloja työllistämistoiminnalla on Hyvinvointitalolla. Seinätön toiminta laajentaa toiminnan kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän yksiköihin sekä yrityksiin. Työllistämistoiminnan arvioitu nettomeno vuodelle 2015 on euroa. 8. Työllisyystilanteen seuranta ja arviointi Työllisyyspalveluvastaava seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työttömyyden rakenteen ja nuorten työllisyyden tilannetta sekä työmarkkinatukimenoja. Työllisyyspalveluvastaava laatii kuukausittain työllisyyskatsauksen, joka käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa. Nuorten työllisyystilannetta esitellään nuorten työpajan ohjausryhmänä toimivalle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työllistämissuunnitelma esitellään kunnanhallitukselle kerran vuodessa. Valtuustolle työllistämisasioita esitellään kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä valtuustoseminaarissa. Työllisyystiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Työllisyystiimiin kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu, hallintosihteeri Tarja Haapapuro, työllisyyspalveluvastaava Päivi Kauppi, nuorten työpajaohjaaja Pasi Laatikainen sekä etsivä nuorisotyöntekijä Marjukka Itkonen. Työllisyystoimikunta kokoontuu 1-3 kertaa vuodessa. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu, työllisyyspalveluvastaava Päivi Kauppi, hallintojohtaja Arja Rantanen, Oulunkaaren perhepalveluiden esimies Kaisa Hiltunen, kehitysjohtaja Asko Merilä, hallintosihteeri Tarja Haapapuro, tekninen johtaja Mirja Savolainen sekä nuorisotyöntekijä Jukka Grip. Jatkossa kutsutaan mukaan myös sivistystoimenjohtaja Erkki Väänänen.

14 Työmarkkinatuen kuntaosuus 14 Liitteet Työmarkkinatuen kuntaosuus Utajärvellä vuosina ja 09/ / euroa Lähde: KELA Työmarkkinatuen kuntaosuus vertailukunnittain 09/ / /13 10/13 11/13 12/13 01/14 02/14 03/14 04/14 05/14 06/14 07/14 08/14 09/14 Ii Muhos Paltamo Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Lähde: Kela

15 Työttömyysprosentti 15 Kunnan maksama sakkomaksu työtöntä kohden vuonna 2013 Ii Muhos Paltamo Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Oulu 687,92 452,19 364,22 251,69 433,36 286,27 206,31 70,39 Taulukko kuvaa sitä, miten hyvin kunta hoitaa työttömyyttä Lähde: Kela, Tilastokeskus, Helsingin sanomat Työttömyysaste vertailukunnittain /13 10/13 11/13 12/13 01/14 02/14 03/14 04/14 05/14 06/14 07/14 08/14 09/14 Ii 14,9 15,7 15,9 18,5 18, ,5 16,6 16,2 18,1 18,8 17,0 Muhos 12,3 12,8 13,2 14,7 14,4 14,5 14,4 13,7 13, ,2 13,6 13,5 Paltamo 12,5 14,3 15,7 17,2 22,7 20, ,5 18, ,4 17,8 18 Pudasjärvi 15, ,4 19,2 18,6 17, ,4 14,2 15,1 16,4 13,7 14,5 Simo 14, ,5 17,3 16,4 16,2 15,4 14,5 15, ,5 15,7 Utajärvi 11,3 11,1 11,4 13, ,4 13,5 13,3 11, ,4 12,2 12,1 Vaala 17,8 17,4 17,7 19,8 19,1 19,8 19, ,4 16,5 17,9 16,9 17,3 Oulu 14,4 14,6 14,8 16,3 15,9 15,6 15,3 15,2 15,1 17,5 18,1 16,1 15,6 Lähde: ELY-keskus