Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon,
|
|
- Veikko Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastenneurologia Päivi Olsén ja Leena Vainionpää Kehittyneen obstetrisen ja vastasyntyneiden tehohoidon myötä neurologisesti oireilevien ja vammautuneiden lasten lukumäärä on suurenemassa, koska kasvava määrä yhä pienemmistä ja epäkypsemmistä ennenaikaisena syntyneistä lapsista jää eloon. Suurin osa ennenaikaisena syntyneistä saa nykyään aloittaa elämänsä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Huomattavalla osalla ilmenee silti myöhemmin lieviä ongelmia, kuten oppimisvaikeuksia. Tärkein tutkimus lievienkin neurologisten ongelmien havaitsemiseksi ja ennakoimiseksi on tarkka kliininen neurologinen tutkimus. Se tulisi suorittaa kaikille ennenaikaisesti syntyneille ainakin viiden vuoden iässä ennen kaikkea mahdollisten kouluongelmien kartoittamiseksi. Sytokiinitutkimukset saattavat tuoda uutta tietoa ennenaikaisen synnytyksen ja myös keskosen vaikean keuhkosairauden ja aivokudosvaurion ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon, Churchill ja kunnioitettu arkkiatrimme Arvo Ylppö, on syntynyt pienipainoisena, siis mahdollisesti keskosena (Raivio ja Österlund 1987). Kaikille keskosille ei käy kuitenkaan yhtä hyvin. Mitä pienemmästä ja epäkypsemmästä keskosesta on kysymys, sitä suurempi on vammautumisen vaara (Robertson ym. 1992, Hack ja Fanaroff 1999). Kehittyneen obstetrisen hoidon ja vastasyntyneiden tehohoidon ansiosta yhä useampi näistä pienimmistäkin jää eloon. Se motivoi obstetrikkoja, neonatologeja ja lastenneurologeja yhtä hyvin kuin muitakin näiden lasten kanssa työtään tekeviä jatkuvaan ja kiivaaseen tutkimukseen hoidon edelleen kehittämiseksi ja vammautumisen ehkäisemiseksi. Keskosuus (syntymäpaino alle g) käsitteenä alkaa kuitenkin jo jäädä taka-alalle luvulla huomattiin, että sikiöiän lisäksi myös sikiön kasvu vaikuttaa syntymäpainoon. Niinpä ennenaikaiseksi määriteltiin syntymä ennen 37. raskausviikkoa ja hyvin ennenaikaiseksi syntymä ennen 32. raskausviikkoa. Edelleen käytetään kuitenkin paljon syntymäpainon mukaisia määreitä hyvin pienipainoinen (alle g) ja erittäin pienipainoinen (alle g), ja näitä painoryhmiä käsitellään tässäkin artikkelissa. Ennenaikaisuuden esiintyvyys ja ennenaikaisena syntyneiden varhaiskuolleisuus Ennenaikaisuuden esiintyvyys (4 9 %) on pysynyt viime vuosikymmeninä suhteellisen vakaana, vaikka kasvua onkin todettu joissakin kehittyneissä maissa. Esiintyvyyden kasvun on katsottu johtuvan obstetristen toimenpiteiden aktiivisesta käytöstä myös hyvin ennenaikaisten joukossa ja toisaalta monisikiöisten raskauksien lisääntymisestä keinoalkuisten hedelmöitysten lisääntyessä (Daltveit ym. 1999). Suomessa ennenaikaisuuden esiintyvyys on ollut viime vuosina keskimäärin 5 %. Vuonna 1995 ennen 28. raskausviikkoa syntyneiden osuus oli syntymärekisterin tietojen mukaan 0.4 % ja viikolla syntyneiden 0.5 %. Hoidon kehittyessä en Duodecim 2000; 116: P. Olsén ja L. Vainionpää
2 nenaikaisena syntyneiden kuolleisuus on sen sijaan pienentynyt kaiken aikaa. Eri maiden kuolleisuuslukujen vertailtavuutta vaikeuttavat erilaiset rekisteröimiskäytännöt erityisesti hyvin ennenaikaisena syntyneiden osalta mutta myös hoidon aktiivisuus ja taso. Luonnollisesti kuolleisuus vaihtelee myös suuresti raskauden keston ja syntymäpainon mukaan. Skotlantilaisessa väestötutkimuksessa vuosilta (Magowan ym. 1998) neonataalikuolleisuus kaikkien ennenaikaisena syntyneiden joukossa oli 41/ Se vaihteli ikäryhmittäin siten, että 24. raskausviikolla elävänä syntyneiden neonataalikuolleisuus oli 795/1 000 ja 36. viikolla syntyneiden 9/ Kuolleisuuden väheneminen johtuu nimenomaan yhä pienempien ennenaikaisena syntyneiden eloon jäämisestä. Suomalaisessa seurantatutkimuksessa vuosilta erittäin pienipainoisten eloonjäämisosuus kasvoi ajanjakson ensimmäisen kolmanneksen 27 %:sta viimeisen kolmanneksen 50 %:iin (Järvenpää ym. 1991). Vuosina näiden vastasyntyneiden kuolleisuus pieneni edelleen 32 %:iin (Salokorpi ym. 1999). Perinataalikuolleisuus oli vuonna 1995 koko maassa 0.7 % ja ennenaikaisesti syntyneillä 8.6 %. Mihin perustuu keskosen aivojen vaurioherkkyys? Tärkeimmät neurologista sairastavuutta aiheuttavat tekijät ovat valkean aivoaineen iskeemiset vauriot, joista kaksi keskeisintä ovat periventrikulaarinen hemorraginen infarkti ja periventrikulaarinen leukomalasia (PVL) (Volpe 1998). Infarkteista 80 % liittyy laajaan aivoverenvuotoon. Yleisesti ja virheellisesti hemorragista infarktia usein luullaan vuodon laajenemiseksi aivoaineeseen. Kyseessä on kuitenkin laskimovirtauksen estymisen pohjalta syntyneen infarktin aiheuttama aivokudoksen vaurio. Infarkti sijaitsee yleensä epäsymmetrisesti aivojen toisen sivukammion lateraalisella ja dorsaalisella puolella (kuva 1A). Hemorragisen infarktin lisäksi aivoverenvuoto voi aiheuttaa aivokammioiden seinämän tuhoutumista ja vuodon jälkeisen hydrokefalian. Aivoverenvuoto on seurausta verenkierto-olosuhteiden muutoksista ja hennon, kehittyvän verisuoniston repeämisalttiudesta. Perinataalisilla tekijöillä näyttää olevan suurempi merkitys varhaisen aivoverenvuodon syntymiselle, kun taas neonataaliset tekijät vaikuttavat enemmän myöhäisen aivoverenvuodon syntyyn. A Kasvot Suu Jalka Vartalo Käsi Medullaarilaskimot B Kasvot Suu Vartalo Jalka Käsi Germinaalimatriksi Infarkti Vuoto Sivukammio Motoriset radat Kystinen PVL Diffuusi PVL Motoriset radat Kuva 1. Koronaalisuuntainen kaavakuva keskosen aivoverenvuodon ja siihen liittyvän hemorragisen infarktin (A: aivojen etuosa) ja periventrikulaarisen leukomalasian (PVL) (B: aivojen takaosa) tyypillisestä sijainnista. Motorisista radoista vaurioituvat herkimmin alaraajoihin menevät radat. PVL aiheuttaa tyypillisesti spastisen diplegian ja verenvuoto tai infarkti hemiplegian. 2033
3 PVL:ssä esiintyy usein paikallista nekroosia ja lisäksi diffuusimpaa aivoainevauriota tyypillisesti molempien sivukammioiden takasarvien lateraalipuolella (kuva 1B). PVL on nykykäsityksen mukaan valtimoverenkierron iskeeminen häiriö. Sen syntyä edistää ennenaikaisena syntyneen vielä kypsymätön ja vaurioaltis verisuonisto nimenomaan periventrikulaarisella alueella. Toinen mahdollinen altistava tekijä on aivojen itsesäätelyn häiriintyminen, jonka vuoksi aivoverisuonisto ei kykene reagoimaan verenkierron muuttuviin paineolosuhteisiin. Kolmantena tärkeänä tekijänä pidetään ennenaikaisena syntyneen valkean aivoaineen erityistä vaurioherkkyyttä, jonka arvellaan johtuvan kypsyvien oligodendrosyyttien herkkyydestä vapaiden radikaalien aiheuttamalle vauriolle antioksidanttipuolustusmekanismien ollessa vielä puutteellisia. Myös aivojen tärkein eksitatorinen aminohappovälittäjäaine glutamaatti saattaa lisätä tätä vaurioherkkyyttä reseptorikanaviensa kautta. Tutkimuksen kohteena ovat myös sytokiinit, koska aivovaurion ja äidin infektioiden erityisesti suoni- ja vesikalvon tulehduksen välillä on todettu olevan yhteyttä, ja lisäksi tiedetään sytokiinien voivan vaikuttaa toksisesti oligodendrosyytteihin. Suomalaisissa aineistoissa aivoverenvuodon esiintyvyys on ollut 8 15 % (Järvenpää ym. 1991, Valkama ym. 2000). Neonataalikauden kaikututkimuksissa PVL:ää on todettu %:lla ennenaikaisena syntyneistä. Pohjoissuomalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa PVL:n esiintyvyys aivojen magneettikuvauksen perusteella oli 32 % kahdeksanvuotiailla ennenaikaisesti alle g painoisina syntyneillä (taulukko 1) (Olsén ym. 1997). De Vries ym. (1993) totesivat vahvan korrelaation vastasyntyneisyyskauden kaikukuvauslöydöksen ja myöhemmän magneettikuvauslöydöksen välillä. Valkaman ym. (painossa) tutkimuksessa PVL:n kystistä muotoa todettiin vain 8 %:lla syntyessään alle g painaneista. Samoilla lapsilla samassa iässä eli lasketussa ajassa tehty magneettikuvaus sen sijaan osoitti 38 %:lla joko iskeemisen tai hemorragisen aivokudosmuutoksen. Uudella diffuusiopainotteisella magneettitutkimuksella voidaan diffuusikin iskeeminen vaurio Taulukko 1. Periventrikulaarisen leukomalasian (PVL) esiintyvyys syntyessään alle g painaneilla ennenaikaisilla lapsilla pohjoissuomalaisessa vuosien syntymäkohortissa kliinisten tutkimuslöydösten mukaan (Olsén ym. 1997). Ryhmä Tutkittuja PVL-tapauksia n % Keskosia yhteensä Neurologinen kliininen tutkimuslöydös normaali Lievästi poikkeavia neurologisia löydöksiä CP-vamma todeta tuoreeltaan myös vastasyntyneisyyskaudella, vaikka nämä muutokset eivät vielä ole havaittavissa kaikukuvauksessa tai tavanomaisessa magneettikuvauksessa (Inder ym. 1999a). Kuinka moni keskonen vammautuu? 1990-luvulla on paljon pohdittu ja tutkittu, lisääkö yhä pienempien ennenaikaisena syntyneiden eloon jääminen vammaisten lasten määrää. Tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, ja tulosten vertailtavuutta vaikeuttavat sairaalapohjaisten aineistojen erilaisuus, tutkimusryhmien heterogeenisuus ja erilaiset tutkimussuureet ja niiden määritelmät. Näyttää kuitenkin siltä, että neurologisen vammaisuuden nimenomaan CPvamman esiintyvyys lisääntyi aluksi ennenaikaisena syntyneiden joukossa mutta on hoidon kehittyessä vähentynyt tai vakiintunut (Krägeloh-Mann ym. 1994). Tätä tukee Leen ym. (1995) meta-analyysi alle g:n painoisina syntyneiden seurantatutkimuksista vuosilta Sen mukaan vammaisuuden esiintyvyys on ennemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt. Vuodesta 1970 kerätyssä kirjallisuuskatsauksessaan Lorenz ym. (1998) päättelevät, että vammaisuuden esiintyvyys ei ole muuttunut myöskään erittäin pienipainoisina ja ennenaikaisina syntyneiden lasten joukossa. Sen sijaan he toteavat vammaisuuden esiintyvyyden lisääntyvän koko väestössä, koska yhä suurempi osa pienipainoisista ja ennenaikaisista vastasyntyneistä jää eloon. Bhushan ym. (1993) arvioivat parantuneen eloon jäämisen suurentaneen CP:n 2034 P. Olsén ja L. Vainionpää
4 esiintyvyyttä Yhdysvalloissa vuosien 1960 ja 1986 välillä jopa noin 20 %:lla. Vaikeavammaisuus sisältää tyypillisten neurologisten löydösten (CP, kehitysvamma) lisäksi vaikeita aistivammoja. Niiden esiintyvyys syntyessään alle g painaneilla vaihtelee eri tutkimuksissa välillä 4 26 %. Helsingin alueella vaikeavammaisuuden todettiin vähentyneen erittäin pienipainoisina syntyneillä vuosien 1978 ja 1989 välillä 28 %:sta 8 %:iin (Järvenpää ym. 1991). Hyvin epäkypsillä esiintymisluvut ovat tätä suuremmat: 24. raskausviikolla syntyneistä jopa 45 %:lla ja 25. viikolla syntyneistä 35 %:lla on todettu vaikeavammaisuutta (Hack ja Fanaroff 1999). Keskimäärin vammaisuuden esiintyvyys on 20 %:n tuntumassa (Lorenz ym. 1998). Noin 5 %:lla todetaan useampi kuin yksi vamma (Robertson ym. 1992). Neurologinen vammaisuus. Kuvasta 2 käy ilmi erilaisten neurologisten vammojen ja sairauksien esiintyminen ennenaikaisesti syntyneillä. Suomessa CP:n esiintyvyyden on todettu vaihtelevan välillä % (Herrgård 1993, Olsén ym. 1997, Salokorpi ym. 1999). Tyypillinen keskosen CP-vamma on spastinen diplegia. Kaksivuotiaana tutkituista erittäin pienipainoisina syntyneistä helsinkiläislapsista 9 %:lla todettiin älyllistä kehitysvammaisuutta (Salokorpi 1999), ja viisivuotiailla hyvin ennenaikaisina syntyneillä kuopiolaislapsilla osuus oli 10 % (Herrgård 1993). Kuopiolaislapsista 7 %:lla todettiin epilepsia. Aistivammat. Vaikeita kuulovammoja tavataan 3 4 %:lla hyvin ennenaikaisesti syntyneistä (Robertson ym. 1992, Lorenz ym. 1998). Keskosen retinopatiaan liittyvän sokeuden on raportoitu vähentyneen hoidon kehittymisen myötä, mutta sitä todetaan edelleen 2 18 %:lla lapsista, jotka ovat syntyneet raskausviikoilla (The Victorian Infant Collaborative Study Group 1995, Emsley ym. 1998). Karsastusta on todettu 24 %:lla (Herrgård 1993), ja myös taittovirheet ovat tavallista yleisempiä ennenaikaisesti syntyneillä (Pennefather ym. 1995). Myös stereonäkemisessä sekä kontrastiherkkyydessä on havaittu poikkeavuutta (Powls ym. 1997). Retinopatian vähetessä huomio on kiintynyt näköradaston takaosiin, alueelle, jolla PVL tyypillisesti esiintyy. Puhutaankin näön käytön kognitiivisesta tai kortikaalisesta heikkoudesta, jonka merkitys on korostunut huomion siirtyessä vaikeavammaisuudesta lievempiin neurologisiin oireisiin, kuten oppimisvaikeuksiin, joiden synnyssä visuaalisen havaitsemisen häiriöillä on merkittävä osuus. Miksi keskosilla on oppimisvaikeuksia? Kouluvaikeuksia on todettu jopa 60 %:lla hyvin ennenaikaisesti syntyneistä (Hille ym. 1994). Oulussa vuosien kohorttitutkimus osoitti kuitenkin suurimman osan pienipainoisina syntyneistä olevan kognitiivisesti normaalitasolla, mutta testituloksissa esiintyi muutamia tyypillisiä piirteitä, jotka liittyvät kouluongelmiin. Testeissä saadut kokonaispistemäärät olivat näillä lapsilla pienemmät kuin verrokeilla, ja erityisesti visuaalisessa ja visuospatiaalisessa havaitsemisessa sekä silmien ja käsien yhteistyössä oli ongelmia (Olsén ym. 1998). Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet heijastuivat myös kielen kehitykseen (Yliherva ym. 2000). Niin kielellisessä kuin aritmeettisessa päättelyssä esiintyy usein vaikeuksia, jotka ovat todettavissa vielä yläasteiässä (Saigal ym. 2000). Pienipainoisina syntyneet ovat liikunnallisesti kömpelömpiä, ja lievät neurologiset löydökset ovat heillä yleisempiä kuin verrokeilla (Herrgård 1993, Olsén ym. 1997, Salokorpi 1999). Tarkkaavaisuuden ja tavoitteellisuuden ongelmat ovat tyypillisiä kognitiivisesti terveillekin keskosille (Sajaniemi ym. 1998). Edellä kuvattujen ongelmien syntyyn vaikuttavat hahmottamisvaikeuksien lisäksi tiedon prosessoinnin vaikeudet, joihin voi olla vaikuttamassa näkö- ja liikeradastojen sekä muun valkean aivoaineen poikkeavuuksien (tiedon integroiminen) lisäksi myös harmaan aivoaineen redusoituminen, jonka on vastikään todettu liittyvän PVL:ään (Inder ym. 1999b). Mahdollisesti jo varhain neonataalikaudella epäkypsänä vaurioitunut keskushermoston sekä sisäisten että ulkoisten ärsykkeiden säätelyjärjestelmä saattaa myös heijastua tiedonkäsittelyn vaikeutena. 2035
5 Voidaanko neurologisia myöhäisongelmia ennustaa? Kliiniset löydökset neonataalikauden aikana eivät ole kovin käyttökelpoisia ennustettaessa pienipainoisina syntyneiden myöhäisongelmia. Sen sijaan vastasyntyneisyyskaudella kaikukuvauksen osoittamat kystiset PVL-muutokset ja vaikeat aivoverenvuodot korreloivat myöhempään neurologiseen sairastavuuteen, nimenomaan CPvammaisuuteen, mutta huonosti kognitiivisten ongelmien kehittymiseen. Magneettikuvaus on huomattavasti kaikukuvausta tarkempi aivokudoksen poikkeavuuden osoittamisessa. PVL-löydöksiä on todettu magneettikuvauksessa sekä CP-vammaisilla että kliinisesti neurologisesti terveillä kahdeksanvuotiailla, jotka ovat syntyneet ennenaikaisina (Olsén ym. 1997). Näin ollen magneettikuvauksen osoittamat lievät PVLmuutokset eivät välttämättä tarkoita CP-vamman kehittymistä. PVL-löydös magneettikuvauksessa korreloi visuospatiaalisiin ongelmiin, mutta sekään ei ennusta myöhempiä oppimisvaikeuksia. Sen sijaan perusteellinen kliininen neurologinen tutkimus paljastaa lievät kehitykselliset poikkeavuudet ja ennustaa parhaiten oppimisvaikeudet (Olsén ym. 1998). Pienimpiä keskosia tulisi seurata vuosittain, mutta kouluvalmiutta ajatellen tutkimus tulisi tehdä kaikille ainakin viisivuotiaana, jolloin häiriöt voitaisiin huomioida ajoissa. Siinä iässä yhteistyövalmius ja hienomotorisetkin taidot ovat yleensä jo niin kehittyneet, että tarkka kliininen tutkimus onnistuu luotettavasti. Lopuksi Ennenaikaisesti syntyneiden hoidossa ollaan todennäköisesti jo sellaisessa tilanteessa, että kohdun antamaa suojaa ei voida kokonaan korvata korkeatasoisellakaan tehohoidolla. Suurin osa ennenaikaisina syntyneistä saa kuitenkin nykyään aloittaa elämänsä ilman isoja neurologisia ongelmia, mutta huomattavalla osalla esiintyy lievempiä ongelmia, kuten oppimisvaikeuksia. Tärkein ehkäisevä toimenpide eli ennenaikaisen syntymisen ehkäiseminen on edelleen äitiyshuollon suurimpia haasteita. Uuden ratkaisun saattavat tarjota sytokiinitutkimukset; sytokiinien arvioidaan olevan yksi etiologinen tekijä ennenaikaisen synnytyksen, keskosen vaikean keuhkosairauden ja myös PVL:n kehittymisen takana (Hallman 1999). Lisäksi Stakesin vuodesta 1996 koordinoima hyvin pienten keskosten rekisteri antaa ajantasaista tietoa näiden lasten sairastuvuudesta ja mahdollisuuden kartoittaa sairastavuuteen liittyviä vaaratekijöitä. % % % 20 0 Oppimisvaikeuksia poikkeavia Lievästi neurologisia löydöksiä % CP 9 10 % Älyllinen kehitysvammaisuus 2 (18) % Vaikea näkövamma 3 4 % Vaikea kuulovamma Kuva 2. Vammaisuuden esiintyvyyden vaihtelut keskosten seurantatutkimuksissa. Tumma palkki = pienin esiintyvyys, vaalea palkki = esiintyvyyden vaihtelu. Katkoviiva vaikean näkövamman kohdalla kuvaa kaikista korkeinta prevalenssia, joka kuitenkin on harvinainen kaikkien keskosten joukossa P. Olsén ja L. Vainionpää
6 Kirjallisuutta Bhushan V, Paneth N, Kiely JL. Impact of improved survival of very low birth weight infants on recent secular trends in the prevalence of cerebral palsy. Pediatrics 1993;91: Daltveit AK, Vollset SE, Skjaerven R, Irgens LM. Impact of multiple births and elective deliveries on the trends in low birth weight in Norway, Am J Epidemiol 1999;149: Emsley HC, Wardle SP, Sims DG, ym. Increased survival and deteriorating developmental outcome in 23 to 25 week old gestation infants, compared with Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 1998;78:F Hack M, Fanaroff AA. Outcomes of children of extremely low birthweight and gestational age in the 1990 s. Early Hum Dev 1999; 53: Hallman M. Kohdunsisäiset infektiot ja sikiö. Duodecim 1999;115: Herrgård Eila. Neurodevelopmental profile at the age of five years of children born preterm at < 32 weeks of gestation. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 19, Kuopio, Hille E, Ouden AL, Bauer L, ym. School performance at nine years of age in very premature and very low birth weight infants: perinatal risk factors and predictors at five years of age. J Pediatr 1994; 125: Inder TE, Huppi P, Warfield S, ym. Periventricular white matter injury in the premature infants is followed by reduced cerebral cortical gray matter volume at term. Ann Neurol 1999(b);46: Inder T, Huppi P, Zientara G, ym. Early detection of periventricular leukomalacia by diffusion-weighted magnetic resonance imaging techniques. J Pediatr 1999(a);134: Järvenpää AL, Virtanen M, Pohjavuori M. The outcome of extremely low birthweight infants. Ann Med 1991;23: Krägeloh-Mann I, Hagberg G, Meisner C, ym. Bilateral spastic cerebral palsy a comparative study between southwest Germany and western Sweden. II: Epidemiology. Dev Med Child Neurol 1994; 36: Lee K, Kim B, Khosnood B, ym. Outcome of very low birth weight infants in industrialized countries: Am J Epidemiol 1995;141: Lorenz JM, Wooliever DE, Jetton JR, Paneth N. A quantitative review of mortality and developmental disability in extremely premature newborns. Arch Pediatr Adolesc Med 1998;152: Magowan BA, Bain M, Juszczak E, McInneny K. Neonatal mortality amongst Scottish preterm singleton births ( ). Br J Obstet Gynaecol 1998;105: Olsén P, Pääkkö E, Vainionpää L, ym. Magnetic resonance imaging of periventricular leukomalacia and its clinical correlation in children. Ann Neurol 1997;41: Olsén P, Vainionpää L, Pääkkö E, ym. Psychological finding in preterm children related to neurologic status and magnetic resonance imaging. Pediatrics 1998;102: Pennefather PM, Clarke MP, Strong NP, ym. Ocular outcome in children born before 32 weeks gestation. Eye 1995;9: Powls A, Botting N, Cooke RWI, ym. Visual impairment in very low birthweight children. Arch Dis Child 1997;76:F82 7. Raivio K, Österlund K. Keskonen. Duodecim 1987;103: Robertson CM, Hrynchyshyn GJ, Etches PC, Pain KS. Population-based study of the incidence, complexity, and severity of neurologic disability among survivors weighing 500 through 1250 grams at birth: a comparison of two birth cohorts. Pediatrics 1992;90: Saigal S, Rosenbaum PL, Feeny D, ym. Parental perspectives of the health status and health-related quality of life of teen-aged children who were extremely low birth weight and term controls. Pediatrics 2000;105: Sajaniemi N, Salokorpi T, von Wendt L. Temperament profiles and their role in neurodevelopmental assessed preterm children at two years of age. Eur Child Adolesc Psychiatry 1998;7: Salokorpi T. Neurological disorders, risk factors, and prevention in tiny preterm infants. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Salokorpi T, Rajantie I, Viitala J, ym. Does perinatal hypocarbia play a role in the pathogenesis of cerebral palsy? Acta Paediatr 1999;88:1 5. Valkama AM, Pääkkö EL, Vainionpää LK, ym. Magnetic resonance imaging of preterm infants at term and neuromotor outcome. Acta Paediatr 2000;89: The Victorian Infant Collaborative Study Group. Outcome at 2 years of children weeks gestation born in Victoria in J Paediatr Child Health 1997;33: Volpe JJ. Neurologic outcome of prematurity. Arch Neurol 1998;55: de Vries L, Eken P, Groenendaal F, ym. Correlation between the degree of periventricular leukomalacia diagnosed using cranial ultrasound and MRI later in infancy in children with cerebral palsy. Neuropediatrics 1993;24: Yliherva A, Olsén P, Suvanto A, Järvelin M R. Language abilities of 8- year-old preterm children among Northern Finland one-year birth cohort for Logoped Phoniatr Vocol 2000 (painossa). PÄIVI OLSÉN, LT, erikoislääkäri paivi.olsen@pp.inet.fi Oulun yliopiston lastentautien klinikka ja Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos LEENA VAINIONPÄÄ, dosentti, apulaisopettaja Oulun yliopiston lastentautien klinikka PL 22, Oulu 2037
Keskosesta aikuiseksi
Kaija Mikkola, Viena Tommiska, Petteri Hovi ja Eero Kajantie ENNENAIKAISUUS Keskosesta aikuiseksi Suomalaisista vastasyntyneistä lähes 6 % syntyy ennenaikasena eli ennen 37. raskausviikkoa. Alle 15 g:n
LisätiedotArkkiatri Arvo Ylppö määritteli keskosen lapseksi,
KATSAUS Pienen keskosen tulevaisuus Kirsti Heinonen ja Vineta Fellman Ennen 32 raskausviikon ikää Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta. Tehohoidon kehitys on vähentänyt heidän kuolleisuuttaan ilman,
LisätiedotPienenpienten keskosten varhaisvaiheiden vaikutuksista esikouluiässä Onko PDA:lla ja sen sulkumenetelmällä merkitystä?
Pienenpienten keskosten varhaisvaiheiden vaikutuksista esikouluiässä Onko PDA:lla ja sen sulkumenetelmällä merkitystä? Mirjami Jolma LK, VTM Lääketieteellinen tiedekunta Helsinki 7.12.2014 Tutkielma Ohjaaja:
LisätiedotY hä useampi pikkukeskonen (syntymäpaino
KATSAUS Sirkku Setänen, Liisa Lehtonen, Helena Lapinleimu ja Leena Haataja Mitä PIPARI-tutkimus on opettanut pikkukeskosten pitkäaikaiskehityksestä? Ennenaikainen syntymä lisää poikkeavan pitkäaikaiskehityksen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotAIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA
AIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA Olga Wihersaari Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Lastentaudit Lokakuu 2014
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotCP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue
CP ja neuropsykologia Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue Martin Bax et al., 2005 Liike- ja asentotunnon häiriö, joka aiheuttaa toiminnan rajoituksia. Toiminnan rajoitukset johtuvat ei-etenevistä
LisätiedotKESKOSTEN KIELELLINEN KEHITYS - KLIINIS EPIDEMIOLOGINEN TUTKIMUS
Puhe ja kieli, 23:2, 99-114 (2003) 99 KESKOSTEN KIELELLINEN KEHITYS - KLIINIS EPIDEMIOLOGINEN TUTKIMUS Anneli Yliherva, Lasten ja nuorten yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala anneli.yliherva@ppshp.fi
LisätiedotPikkukeskosen pitkäaikaisennuste kouluiästä aikuiseksi. Kajantie, Eero.
https://helda.helsinki.fi Pikkukeskosen pitkäaikaisennuste kouluiästä aikuiseksi Kajantie, Eero 2018 Kajantie, E, Nyman, A & Haataja, L 2018, ' Pikkukeskosen pitkäaikaisennuste kouluiästä aikuiseksi ',
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotPerinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el
Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotVeriryhmäimmunisaatiot ja raskaus
Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner
LisätiedotPauliina Alatalo Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
HYVIN ENNENAIKAISINA JA/TAI HYVIN PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRTÄVÄN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Pauliina Alatalo Pro gradu -tutkielma
LisätiedotMAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA
MAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA Helmi Syrén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö HELMI
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotKeskoslapsen puheenkehitys ja vastasyntyneisyyskauden tehohoito
Tutkimukset Anneli Yliherva Minna Viitaniemi Outi Peltoniemi Keskoslapsen puheenkehitys ja vastasyntyneisyyskauden tehohoito Useissa tutkimuksissa on todennettu, että keskoslasten puheen ja kielen kehitys
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
LisätiedotOppimishäiriöiden ja kehitysvammaisuuden
Kehitysvammaisuus Minna Mannerkoski, Hannu Heiskala ja Taina autti Oppimisvaikeudet ja kehitysvammaisuus kouluiässä: epidemiologinen näkökulma Älyllisesti kehitysvammaisten oppimisvaikeuksien syy on tunnistettu
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotB 44 ENNENAIKAISINA JA PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN TASO KAHDEKSAN VUODEN IÄSSÄ
ENNENAIKAISINA JA PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN TASO KAHDEKSAN VUODEN IÄSSÄ Pohjoissuomalainen syntymäkohortti 1985 86 ANNELI YLIHERVA Suomen ja saamen kielen ja logopedian
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotVastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus
Vastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus Suomen perinatologisen seuran ja Suomen lastenradiologikerhon suositus vastasyntyneen tai keskosen pään uä-tutkimuksen suorittamisesta ja dokumentoinnista.
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotKoulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia
Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset
LisätiedotKeskoslasten motorinen kehitys Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna
Keskoslasten motorinen kehitys Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistöllä arvioituna Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 01.12.2006 Jessi Martikainen Kaisa Saarinen HELSINGIN
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotLiitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables
Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2016 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2016 Appendix table 1. Deliveries 1975 2016 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotSek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen
Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Suomen Gynekologiyhdistyksen Syyskoulutuspäivät 26.- 27.11.2015 Nanneli Pallasmaa, LT, NaistentauCen ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi EI
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotSijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta. Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla
Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla Sijaissynnytys - määritelmiä - IVF-sijaissynnytys, Gestational surrogacy
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotKESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotLiitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables
Liitetaulukot Tabellbilagor Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2008 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2008 Appendix table 1. Deliveries 1975 2008 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotVIILENNYSHOITO VASTASYNTYNEIDEN HYPOKSIS-ISKEEMISEN ENKEFALOPATIAN HOIDOSSA: VAIKUTUS PÄÄNYMPÄRYKSEN KASVUUN
VIILENNYSHOITOVASTASYNTYNEIDENHYPOKSIS-ISKEEMISENENKEFALOPATIAN HOIDOSSA:VAIKUTUSPÄÄNYMPÄRYKSENKASVUUN SannaMantsinen Tutkielma Lääketieteenkoulutusohjelma Itä-Suomenyliopisto Terveystieteidentiedekunta
LisätiedotCP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella
CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella Esityksen sisältö: 2. Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat ja toteutus 3. CP-vamma ja aikuisuus
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotRaskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus
lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotCP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010
Opetusmateriaali, osa I CP vamma CP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 1 Opetusmateriaalin tekijät 1/2 Opetusmateriaalin sisällön on koonnut Eerika Rosqvist,
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKEITÄ OVAT ERITYISLAPSET
KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKarsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit
Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus
LisätiedotSynnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002
Stakes/StakesTieto 4.10.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2244 Vuori Eija Puh. (09) 3967 2279 Gissler Mika Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi Synnyttäjät,
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1. Pneumokefalus: Karmustiini-implantteihin
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotLIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt
LIST OF PUBLICATIONS Suvi Stolt 1a. Articles in international refereed scientific journals In preparation: Stolt, S., Savini, S., Guarini, A., Caselli, M., Matomäki, J., Lapinleimu, H., Haataja, L., Lehtonen,
LisätiedotCP-VAMMAISUUS JA OPPIMINEN: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA ALKUOPETUSVAIHEESTA
CP-VAMMAISUUS JA OPPIMINEN: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA ALKUOPETUSVAIHEESTA Merja Nikula Lisensiaatintutkimus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA Auli Anne-Marie Koivisto 0147390 Pro gradu tutkielma Kevät 2016 Kuntoutustiede Lapin yliopisto TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto,
LisätiedotSTEROIDILÄÄKITYKSEN VAIKUTUKSET KESKOSEN LISÄMUNUAISTEN TOIMINTAAN
STEROIDILÄÄKITYKSEN VAIKUTUKSET KESKOSEN LISÄMUNUAISTEN TOIMINTAAN Sanni Raerinne Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2014 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSGA-lapsi, pienikokoisena
SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotKäypä hoito -suositus 1 (27) Ennenaikainen synnytys Lisätietoaineisto, lausuntokierros Sisällysluettelo
Käypä hoito -suositus 1 (27) Sisällysluettelo [nix210]=kohdunkaulakanavan tutkiminen ultraäänellä emättimen kautta... 2 [nix211]=kohdunkaulakanavan pituus raskausviikoittain ja riski ennenaikaiseen synnytykseen
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotEnnenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten varhaisravinto ja kognitiivinen suoriutuminen 9-11 vuoden iässä
Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten varhaisravinto ja kognitiivinen suoriutuminen 9-11 vuoden iässä Johanna Koivumäki Pro Gradu- tutkielma Tampereen Yliopisto Psykologian laitos Toukokuu
LisätiedotHannele Hirsikorpi Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
HYVIN ENNENAIKAISENA JA/TAI HYVIN PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN ELEIDEN JA ESINETOIMINTOJEN KEHITYS YKSIVUOTIAANA JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Hannele Hirsikorpi Pro gradu
LisätiedotMistä ennenaikainen synnytys johtuu? Minnamaija Kekki ja Jorma Paavonen
Katsaus Mistä ennenaikainen synnytys johtuu? Minnamaija Kekki ja Jorma Paavonen Ennenaikaisen synnytyksen ehkäiseminen ja etiologian selvittäminen ovat erityisesti kehittyneissä maissa obstetriikan suurimpia
LisätiedotLasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta
Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle
LisätiedotSyventävien opintojen tutkielma ENNENAIKAISEN SYNTYMÄN VAIKUTUS LAPSEN KASVUUN
Syventävien opintojen tutkielma ENNENAIKAISEN SYNTYMÄN VAIKUTUS LAPSEN KASVUUN Petteri Koivurova Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1/2018 Ohjausryhmä: Eero Kajantie, LT, dos., THL Marika Sipola-Leppänen,
LisätiedotASFYKTISTEN VASTASYNTYNEIDEN VIILENNYSHOIDON TULOKSET TAYS:SSA
ASFYKTISTEN VASTASYNTYNEIDEN VIILENNYSHOIDON TULOKSET TAYS:SSA Krista Taivassalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2014 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä
Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa
LisätiedotHYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS
Puhe ja kieli, 33:1, 3 14 (2013) 3 HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Suvi Stolt, Suomen Akatemia ja Turun yliopisto Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotPIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA
Puhe ja kieli, 38:2, 65 82 (2018) 65 PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Pauliina Alatalo, Oulun yliopisto
LisätiedotMilloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?
Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?
LisätiedotOsa I CP-VAMMA Invalidiliitto
Osa I CP-VAMMA 1 Esipuhe Tämä esitys perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen nimeltä CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen - kirjallisuuskatsaus, joka toteutettiin osana ry:n
LisätiedotPikkukeskosten ravitsemushoito tehohoitovaiheen aikana
Pikkukeskosten ravitsemushoito tehohoitovaiheen aikana Pauliina Anttila LK Opiskelijanumero: 013609045 Helsinki 28.2.2011 Tutkielma pauliina.anttila@helsinki.fi Ohjaaja: LT Päivi Luukkainen HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotPikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 96
Alkuperäistutkimus MARJO KALLUNKI, MARJO RENKO JA MATTI UHARI Pikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 96 Lasten kuolleisuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti koko 1900-luvun ajan. Analysoimme
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotKun laskettu aika on ohi
Susanna Timonen KATSAUS Raskauden jatkuminen yli lasketun ajan on hyvin tavallinen ongelma. Lasketun ajan jälkeen istukan kyky kuljettaa happea ja ravintoaineita heikkenee, jolloin sikiön hyvinvointi saattaa
Lisätiedot