Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin Lähtökohdat Selvitimme eroaako keskosten ja verrokkien äitien raskauden aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö ja miten ne vaikuttavat lasten kehitykseen. Menetelmät Tutkimusaineistona oli vuosina TYKS:ssa korkeintaan g painoisena tai alle 32 raskausviikolla syntyneet keskoset (n = 233) ja täysiaikaisena syntyneet verrokit (n = 199). Tulokset Tupakoivat äidit saivat useammin keskosia kuin tupakoimattomat. Keskosten äideistä 18,0 % ja verrokkien äideistä 6,5 % tupakoi raskauden aikana (p < 0,001). Alkoholia käytti 8,2 % vs. 6,0 % (n.s.). Äidin tupakointi tai alkoholin käyttö ei vaikuttanut lapsen kehitystasoon, mutta alkoholille altistuneilla oli lapsilla pienempi päänympärys kahden vuoden korjatussa iässä. Osoitimme, että neuvolassa saatu tieto päihteiden käytöstä on puutteellista. Päätelmät Tupakoivat äidit saivat keskosia merkitsevästi useammin kuin tupakoimattomat. Alkoholialtistuksen haitallinen vaikutus näkyi keskosilla hitaampana pään kasvuna. Neuvoloiden olisi paneuduttava raskauden aikaisen päihdehaastattelun parantamiseen. Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme 20 viime vuoden aikana vakaasti samalla tasolla. Raskaana olevista tupakoi 15 % (1). Tupakointi raskauden aikana aiheuttaa muun muassa lapsen pienipainoisuutta, lisää riskiä keskossynnytykselle ja saattaa lisätä myöhempiä kehitysongelmia (2,3,4,5,6). Nuorten naisten alkoholin käyttö on 20 viime vuoden aikana yleistynyt: vuonna 1982 synnytysiässä olleista naisista 32 % oli raittiita (ei alkoholin käyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana), vuonna 2005 raittiiden osuus oli enää 14 % (7). Lisäksi humalahakuinen juominen on lisääntynyt synnytysikäisten ryhmässä (7). On mahdollista, että myös raskauden aikana käytetään enemmän alkoholia kuin ennen. Tarkkaa, lapsen kehityksen suhteen haitallista, alkoholimäärää ei tiedetä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan jo yhdenkin alkoholiannoksen viikoittainen nauttiminen raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle käyttäytymisongelmia (8). Suomalainen tutkimusryhmä on todennut, että täysiaikaisena syntyneiden lasten kehitystaso oli ikätasoa jäljessä, jos lapset olivat altistuneet huomattavalle määrälle alkoholia koko sikiöajan (9). Vaikeimmillaan alkoholialtistuksesta seuraa sikiön alkoholioireyhtymä (FAS), jonka yhtenä oireena on pieni päänympärys (10). Äidin raskauden aikainen tupakointi tai alkoholin käyttö saattavat selittää osan keskoslasten ongelmista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tupakoivatko keskosten äidit enemmän ja käyttävätkö he useammin alkoholia raskauden aikana kuin verrokkilasten äidit ja vaikuttaako tupakointi tai alkoholin käyttö lapsen kehitystasoon kahden vuoden iässä. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa laajempaa kehitysseurantatutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään, PIPARI). Aineisto koostuu vuosina TYKS:ssä syntyneistä keskosista. Tutkimuskriteereinä käytettiin vuosina hyvin pientä syntymäpainoa ( g) ja vuoden 2004 alusta lähtien joko hyvin pientä syntymäpainoa tai alle 32 raskausviikon ikää. Tutki- 1047

2 Keskosten ja verrokkien äitien tupakoinnin ja alkoholin käytön yleisyyttä on kuvattu taulukossa 2. Tupakoivien äitien riski saada keskonen oli suurempi kuin tupakoimattomien (OR 3,1; 95 %:n luottamusväli 1,6; 6,1; p < 0,001). Tupakoivien riski saada keskonen oli suurempi myös mallissa, jossa vakioitiin äidin koulutuksen ja iän vaikutus (p < 0,001). Yli 32 raskausviikon iässä korkeintaan g:n painoisena syntyneiden, eli raskauden kestoon nähden pienipainoisten (SGA), lasten poistaminen tilastollisesta analyysistä ei muuttanut tulosta. Keskosten äitien (n = 38) raskauden aikaisen tupakoinnin mediaani oli 10 savuketta päivässä, kun taas verrokkien äideillä (n = 11) 5 savuketta (p = 0,086). Keskosten äideistä 8,2 % käytti alkoholia raskauden aikana, kun taas verrokkien äideistä 6,0 %. Kaikista keskosten äideistä 23,2 % joko käytti alkoholia tai tupakoi tai käytti molempia, kun taas verrokkien äideillä vastaava yleisyys oli 12,1 % (p = 0,003). Ryhmien eroa selittää kuitenkin suuri ero tupakoinnin yleisyydessä, koska alkoholin käytössä keslääketiede Taulukko 1. Tutkimuslasten taustatiedot. Taustatieto Keskoset Verrokit Sukupuoli n % n % Poika , ,3 Tyttö , ,7 Yhteensä Raskausviikot syntymähetkellä Keskiarvo 29,1 40,1 Keskihajonta 2,8 1,2 Minimi (rvk) Maksimi (rvk) Painon SD Keskiarvo -1,3 0,1 Keskihajonta 1,5 0,9 Minimi -4,9-1,9 Maksimi 3,4 3,0 Äidin koulutus n % n % Peruskoulu tai alle 9 v 30 14,0 9 5, v 53 24, ,8 Yli 12 v , ,8 Äidin ikä, v Keskiarvo 31,3 29,5 Keskihajonta 5,6 5,2 Nuorin Vanhin muksessa mukana olleista perheistä vähintään toisen vanhemman piti osata suomea tai ruotsia. Tutkimusaineiston keruun aikana syntyi 297 keskosta, joista 40 (13,4 %) kuoli ennen kotiutusta. Yhdeksän lasta suljettiin pois tutkimuksesta, koska tutkimuskriteerit eivät täyttyneet. Mukaan kutsuttiin 248 lasta, joista lopulta 233 lasta (78,5 %) osallistui tutkimukseen. Kaikkien vanhemmilta saatiin kirjallinen suostumus. Tutkimus on prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa verrokkiaineistona on 199 täysiaikaista, vuosina syntynyttä lasta. Verrokit olivat jokaisen viikon ensimmäisinä syntyneet tyttö- ja poikavauvat, joiden syntymäpaino oli normaali, eikä lapsella saanut olla sairaalahoidon tarvetta ensimmäisen elinviikon aikana. Lapsen äidillä ei saanut olla mielenterveysongelmaa eikä hän saanut olla huumeidenkäyttäjä raskauden aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien lasten taustatiedot (taulukko 1) sekä äitien tupakointi ja alkoholin käyttö raskauden aikana kerättiin synnytysosaston esitiedoista. Tieto tupakoinnista ja alkoholin käytöstä raskauden aikana saatiin neuvolakortista. Jos keskossynnytyksen takia neuvolakorttia ei ollut ehditty täyttää, keskosen vanhemmat täyttivät esitietolomakkeen synnytysosastolla. Tietoja täydennettiin vielä kotiin pääsyn yhteydessä taustatietolomakkeella (liiteaineisto). Verrokkilasten vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 11/2008). Äidin tupakoinnista tai alkoholin käytöstä saatujen vastausten perusteella lapset jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan oliko äiti ollut raitis raskauden aikana vai oliko hän tupakoinut tai käyttänyt alkoholia. Tupakoinnista kysyttiin päivittäinen savukkeiden määrä. Taustatietoihin sisältyvä äidin koulutus luokiteltiin kolmiluokkaisesti kouluvuosien mukaan. Keskosten aivolöydöksiä verrattiin alkoholialtistukseen. Aivolöydökset luokiteltiin selviin, vähäisiin ja normaaleihin löydöksiin vastasyntyneiden teho-osastolla tehdyn ultraäänitutkimuksen ja lasketun ajan magneettikuvauksen vaikeimman löydöksen mukaan (11). Kahden vuoden iässä lasten kehitystaso arvioitiin käyttämällä Bayleyn mentaalisen ja psykomotorisen kehityksen indeksiä (12). Keskosista 170 (93,9 %) lasta osallistui kehitystason arvioon kahden vuoden iässä (lasketun iän mukaan). Yhdeksän lasta (5,0 %) keskeytti tutkimuksen ja kaksi (1,1 %) kuoli ennen kahden vuoden laskettua ikää. Loput (n = 52) eivät vielä olleet saavuttaneet kahden vuoden ikää. Verrokeista 192 lasta (96,5 %) osallistui kehitystason arvioon. Keskoslasten päänympärys mitattiin kahden vuoden korjatussa iässä tehdyssä lääkärin tutkimuksessa. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytettiin SPSS 14.0 for Windows -tilasto-ohjelmaa ja SAS for Windows versio 9 -ohjelmaa. Sekä keskosten että verrokkilapsien äitien alkoholin ja tupakan käytön yleisyyttä ja alkoholialtistuksen yhteyttä keskosten aivolöydöksiin verrattiin khiin neliö -testillä. Tupakoinnin vaikutusta keskosuuteen tutkittiin lisäksi logistisella regressioanalyysilla, jossa vakioitiin äidin koulutuksen ja iän vaikutus. Äitien tupakoinnin määrää verrattiin keskosilla ja verrokeilla Mann-Whitneyn U -testillä. Kaksisuuntaisella varianssianalyysilla tutkittiin alkoholinkäytön ja keskosuuden sekä tupakoinnin ja keskosuuden vaikutusta kehitystasoon. Keskosten alkoholialtistuksen yhteyttä päänympärykseen kahden vuoden korjatussa iässä tutkittiin kovarianssianalyysillä, jossa vakioitiin raskausviikot syntymähetkellä, syntymäpainon SD ja sukupuoli. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p-arvoa alle 0,05. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettinen toimikunta hyväksyi tutkimussuunnitelman Tulokset 1048

3 lääketiede kosten ja verrokkien äideillä ei ollut merkitsevää eroa (p = 0,394). Keskosten äideistä seitsemän ja verrokkien äideistä yksi sekä tupakoi että käytti alkoholia raskauden aikana. Tutkimusaineistossamme oli yhdellä keskosella selkeä sikiön alkoholioireyhtymä. Lapsi oli erittäin pienipainoinen arvioituihin raskausviikkoihin nähden (1 460 g, arvioitu raskaudenkesto 37 rvk). Hänellä oli tyypilliset FAS-kasvonpiirteet, kammioväliseinäaukko, piilokivekset, pieni päänympärys (SD 4,7) ja aivojen kuvantamistutkimuksessa näkyviä rakennepoikkeamia. Huumeita käytti raskauden aikana kolme keskosten äitiä. Tämän lisäksi näistä äideistä yksi tupakoi, yksi käytti alkoholia ja yksi sekä tupakoi että käytti alkoholia. Tupakka- ja alkoholialtistustiedot Neuvolakortista ja lasten vanhempien täyttämästä taustatietolomakkeesta saadut tiedot lapsen sikiöaikaisesta tupakkaja alkoholialtistuksesta erosivat huomattavasti toisistaan (taulukko 3). Vaikka neuvolahaastattelussa yksikään verrokkilasten äideistä ei ollut kertonut käyttäneensä alkoholia raskauden aikana, myöhemmässä taustatietokyselyssä 12 äitiä raportoi käyttäneensä alkoholia raskauden aikana. Keskosten äideistä vain 2 kertoi neuvolahaastattelussa käyttäneensä alkoholia raskauden aikana, mutta 16 äitiä vastasi käyttäneensä alkoholia taustatietokyselyssämme. Lisäksi oli yksi äiti, joka raportoi alkoholin käytöstään molemmilla tavoilla. Tupakoinnin raskauden aikana äidit raportoivat herkemmin neuvolahaastattelussa. Lasten kehitys Alkoholialtistus korreloi keskosten pienempään päänympärykseen kahden vuoden korjatussa iässä. Alkoholille altistumattomien keskosten (n = 164) päänympäryksen keskiarvo 48,8 cm (SD 1,8 cm) oli suurempi kuin altistuneiden (n = 12) 47,4 cm (SD 2,2 cm). Päänympäryksen keskiarvon ero ryhmien välillä oli 1,42 cm (95 %:n luottamusväli 0,45 cm; 2,40 cm; p = 0,004), kun sekoittavat tekijät (lapsen sukupuoli, syntymäpainon SD ja raskausviikot syntymähetkellä) otettiin huomioon. Raskauden aikainen altistuminen alkoholille ei vaikuttanut verrokkien (p = 0,690), eikä keskosten (p = 0,120) kehitystasotestiin. Se ei myöskään vaikuttanut keskosten aivolöydöksiin (selkeä/vähäinen/ normaali). Keskosten kehitystasotestin keskiarvo oli 101 (SD 16,2 pistettä). Verrokkien kehitystasotestin keskiarvo oli 110 (keskihajonta 11,5 pistettä). Äidin raskauden aikainen tupakointi ei vaikuttanut keskosten eikä verrokkien kehitystasoon, kun kehitystasoa tarkasteltiin jatkuvana muuttujana. Pohdinta Tutkimusaineistossamme 23,2 % keskosten äideistä joko tupakoi tai käytti alkoholia raskauden aikana, kun verrokkilasten äideillä vastaava luku oli 12,1 %. Merkittävä ero keskosten ja verrokkien välillä selittyy tupakoinnin yleisyyden erolla; keskosten äideistä 18,0 % ja verrokkien äideistä 6,5 % tupakoi raskauden aikana. Tutkimuksen tiedot kerättiin neuvolakäynnillä tehdystä kyselystä ja vanhempien täyttämästä taustatietokyselystä. Tällaiseen itse kerrottuun tupakan ja alkoholin käyttöön sisältyy huomattava aliraportoinnin mahdollisuus, kuten eräissä tutkimuksissa on todettu (13,14,15). Keskosten vanhemmat täyttivät taustatietokyselyn kotiin pääsyn yhteydessä, kun verrokkien äidit täyttivät taustatietokyselyn lapsen ollessa 2-vuotias. Vaikka tämän voisi olettaa heikentävän raskauden aikaisen tupakan tai alkoholin käytön arvioinnin luotettavuutta, tutkimuksemme osoitti, että vielä kahden vuoden kuluttua tehty tarkempi taustatietokysely antaa neuvolahaastattelua kattavamman kuvan alkoholialtistuksesta. Kun neuvolan kyselyn tuloksia verrattiin tutkimuksen taustatietokyselyyn, havaittiin nykyisen neuvolakyselyn olevan yksinään puutteellinen menetelmä. Neuvolakortista saadun tiedon mukaan yksikään verrokkilapsen äiti ei ollut käyttänyt alkoholia raskauden aikana. Kuitenkin tarkemmassa taustatietokyselyssä 12 äitiä raportoi juoneensa alkoholia raskauden aikana. Tupakoinnin osalta näytti siltä, että taustatietokyselyn kysymys ei ollut riittävän sensitiivinen. Vuonna 2006 noin 15 % raskaana olevista suomalaisista naisista tupakoi (1). Tähän verrattuna verrokkiryhmämme äitien tupakointi (6,5 %) oli harvinaisempaa. Tämän voi selittää tupakoinnin aliraportointi, aineiston valikoituminen tai alueelliset erot Suomessa. Aiemman tutkimuksen mukaan Länsi-Suomessa % raskaana olevista tupakoi (16). Tutkimuksemme osoittaa tupakoinnin altistavan keskossynnytykselle, kuten on osoitettu useissa aiemmissakin tutkimuksissa (2,3,4). Omassa aineistossamme ei löytynyt yhteyttä äidin raskauden aikaisen tupakoinnin ja lapsen kehitystason välillä, kun äidin koulutustaso vakioidaan. On tärkeä ottaa huomioon äidin koulutustaso tarkasteltaessa tupakoinnin yhteyttä lapsen kehitystasoon (17). Tämä tutkimus ei mitenkään poissulje tupakoinnin yhteyttä sellaisiin kehityksen ongelmiin, joita on vaikea mitata kahden vuoden iässä. Tällaisia ovat muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat, joiden riski oli suurentunut yli 10 savuketta päivässä tupakoivien tanskalaisäitien lapsilla (18). Taulukko 2. Tupakalle tai alkoholille altistuneet lapset. Altiste Keskoset, n = 233 Verrokit, n = 199 Merkitsevyys n % n % p-arvo Tupakka 42 18,0 13 6,5 0,001 Alkoholi 19 8,2 12 6,0 0,394 Alkoholi tai tupakka 54 23, ,1 0,003 Taulukko 3. Tupakoinnista ja alkoholin käytöstä kertominen neuvolassa ja taustatietokyselyssä, n. Altisteesta raportointi Keskoset Verrokit Alkoholi Tupakka Alkoholi Tupakka Neuvolahaastattelu Taustatietokysely Raportoitu molemmissa Käytön raportoineet yhteensä, n

4 lääketiede Useimpien tutkimusten perusteella alkoholin käyttö aiheuttaa ennenaikaisia synnytyksiä (19,20), vaikka siitä on myös ristiriitaisia tutkimustuloksia (21). Tämän aineiston perusteella alkoholin käyttö oli yhtä yleistä keskosten ja verrokkien äideillä. Tulosta voi osaltaan vääristää eri aikaan tehty taustatietokysely. Keskosten äidit ovat voineet tuntea syyllisyyttä keskosuudesta ja tämän takia vähätelleet raskauden aikaista alkoholin käyttöään. On epätodennäköistä, että verrokkien äidit olisivat aliraportoineet raskauden aikaisen alkoholin käyttönsä kyselyn viiveestä huolimatta. Tämän tutkimus ei anna tietoa raskauden aikaisten alkoholiannosten määristä. Tutkimuksessamme alkoholialtistus ei lisännyt keskosten poikkeavia aivolöydöksiä. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö lisää merkittävästi tavallisimpia keskosuuteen liittyviä aivovaurioita (aivoverenvuotoja ja valkoisen aineen vaurioita), kun äiti käytti joko vähintään seitsemän alkoholiannosta viikossa tai vähintään kolme annosta kerralla (22). Raskauden aikaisen alkoholialtistuksen on osoitettu heikentävän täysiaikaisena syntyneiden lasten suoriutumista 2- vuotiaan kehitystasotestissä (9). Tämän tutkimuksen tuloksia arvioidessa tulee ottaa huomioon, että verrokkiryhmämme koostui normaalisti sikiöaikana kasvaneista, terveistä vastasyntyneistä. Lisäksi on muistettava, että eri väestöissä normaalijakauma on erilainen, joten Yhdysvalloissa tehdyt väestötutkimuksen normit eivät ole suoraan siirrettävissä suomalaiseen väestöön. Vaikka emme voineet pienessä aineistossamme osoittaa alkoholialtistuksen aiheuttamia kehityshaittoja, oli alkoholille altistuneilla keskosilla kuitenkin merkittävästi pienempi päänympärys kahden vuoden korjatussa iässä. Siitä saattaa seurata myöhemmin kehityksen ongelmia, joita on vaikea todeta vielä kahden vuoden iässä. Vaikeimmillaan alkoholialtistuksesta seuraa sikiön alkoholioireyhtymä, minkä ilmaantuvuudesta ei ole tarkkaa tietoa Suomessa. FAS-diagnoosin tekeminen on usein vaativaa (23,24), eikä kaikkia alkoholille altistuneita lapsia pystytä tunnistamaan. Sikiön alkoholioireyhtymän yksi tärkeä kriteeri on lapsen pieni päänympärys (10), joka heijastaa keskushermoston kasvun häiriintymistä. Osa sikiön alkoholioireyhtymän oireista tulee esiin vasta myöhemmin kouluiässä erilaisina kognitiivisen suoriutumisen vaikeuksina (25). Tämän takia tarvittaisiin luotettava testi vastasyntyneen alkoholialtistuksen toteamiseksi, jolloin pystyttäisiin ennakoimaan tulevia kehitysongelmia. Tutkimuksemme itseraportoinnilla 7,2 % äideistä ilmoitti käyttäneensä alkoholia raskauden aikana. Altistuneiden sikiöiden osuus saattaisi olla vielä suurempi, jos asiaa pystyttäisiin tutkimaan objektiivisella testillä. Lupaavina spesifisinä raskauden ajan altistuksen tunnistimina on tutkittu mekoniumista eristettyjä pitkäketjuisten rasvahappojen etyyliestereitä, joiden on osoitettu korreloivan koko raskauden ajan alkoholikulutukseen (26,27,28,29). Tällainen analyysimenetelmä mahdollistaisi objektiivisen alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden löytämisen. Tutkimuksemme korostaa tupakoinnin ja alkoholin käytön haitallisuutta raskauden aikana. Neuvolan päihdehaastattelua, erityisesti alkoholin käytön osalta, tulee parantaa. Kaikille raskaana oleville äideille koulutustasosta riippumatta neuvolan tulisi tehdä strukturoitu päihdehaastattelu (esim. AUDIT-kysely), jotta tietoa lapsen altistumisesta alkoholille pystyttäisiin parantamaan. Tästä asiasta tiedettiin h Tupakointi lisää ennenaikaisia synnytyksiä ja vastasyntyneen pienipainoisuutta sekä saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. h Yhä harvempi suomalainen synnytysikäinen nainen on täysin raitis, ja humalahakuinen juominen on lisääntynyt. h Raskauden aikaisella alkoholinkäytöllä on selkeästi osoitettuja sikiöhaittoja. Tämä tutkimus opetti h Yksi kuudesta keskosena syntyneen lapsen äidistä tupakoi raskauden aikana. h Tupakoivat äidit synnyttivät keskosia merkitsevästi useammin kuin tupakoimattomat. h Alkoholin käyttö on yhtä yleistä keskosten ja verrokkien äideillä. h Alkoholialtistus raskauden aikana oli yhteydessä pienempään päänympärykseen keskosilla 2 vuoden korjatussa iässä. h Neuvolan päihdehaastattelua pitäisi kehittää nykyisestä tiedon kattavuuden parantamiseksi. Kirjallisuutta 1 Stakesin syntymärekisteri: 006ennakko.pdf. ( ). 2 Fantuzzi G, Aggazzotti G, Righi E ym. Preterm delivery and exposure to active and passive smoking during pregnancy: a case-control study from Italy. Paediatr Perinat Epidemiol 2007;21: Windham GC, Hopkins B, Fenster L, Swan SH. Prenatal active or passive tobacco smoke exposure and the risk of preterm delivery or low birth weight. Epidemiology 2000;11: Wisborg K, Henriksen TB, Hedegaard M, Secher NJ. Smoking during pregnancy and preterm birth. Br J Obstet Gynaecol 1996;103: Indredavik MS, Brubakk AM, Romundstad P, Vik T. Prenatal smoking exposure and psychiatric symptoms in adolescence. Acta Paediatr 2007;96: Neuman RJ, Lobos E, Reich W, Henderson CA, Sun LW, Todd RD. Prenatal smoking exposure and dopamiergic genotypes interact to cause a severe ADHD subtype. Biol Psychiatry 2007;61: Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18, Sayal K, Heron J, Golding J, Emond A. Prenatal alcohol exposure and gender differences in childhood mental health problems: a longitudinal population-based study. Pediatrics 2007;119: Autti-Rämö I, Korkman M, Hilakivi-Clarke L, Lehtonen M, Halmesmäki E, Granström ML. Mental development of 2-year-old children exposed to alcohol in utero. J Pediatr 1992;120: Hoyme HE, May PA, Kalberg WO ym. A practical clinical approach to diagnosis of fetal alcohol spectrum disorders; clarification of the 1996 Institute of Medicine criteria. Pediatrics 2005;115: Maunu J, Kirjavainen J, Korja R ym. Relation of prematurity and brain injury to crying behavior in infancy. Pediatrics 2006;118:e57 e Bayley N. Bayley Scales of Infant Development, 2nd edition. San Antonio, TX: The Psychological Corporation Ford RP, Tappin DM, Schluter PJ ym. Smoking during pregnancy: how reliable are maternal self-reports in New-Zealand? J Epidemiol Community Health 1997;51: Walsh RA, Redman S, Adamson L. The accuracy of self-report of smoking status in pregnant woman. Addict Behav 1996;21: Stoler JM, Huntington KS, Peterson KP ym. The prenatal detection of significant alcohol exposure with maternal blood markers. J Pediatrics 1998;133:

5 lääketiede 16 Jaakkola N, Jaakkola MS, Gissler M, Jaakkola J. Smoking during pregnancy in Finland: Determinants and trends, Am J Public Health 2001;91: Batty GD, Der G, Deary IJ. Effect of maternal smoking during pregnancy on offspring s cognitive ability: empirical evidence for complete confounding in the US national longitudinal survey of youth. Pediatrics 2007;118: Linnet KM, Obel C, Bonde E ym. Cigarette smoking during pregnancy and hyperactivedistractible preschooler s: a follow-up study. Acta Paediatr 2006;95: Albertsen K, Andersen AM, Olsen J, Gronbaek M. Alcohol consumption during pregnancy and the risk of preterm delivery. Am J Epidemiol 2004;159: Halmesmäki E, Raivio KO, Ylikorkala O. Patterns of alcohol consumption during pregnancy. Obstet Gynecol 1987;69: Peacock JL, Bland JM, Anderson HR. Preterm delivery: effects of socioeconomic factors, psychological stress, smoking, alcohol and caffeine. BMJ 1995;311: Holzman C, Paneth N, Little R, Pinto-Martin J, Neonatal brain hemorrhage study team. Perinatal brain injury in premature infants born to mothers using alcohol in pregnancy. Pediatrics 1995;95: Elliot EJ, Payne J, Haan E, Bower C. Diagnosis of foetal alcohol syndrome and alcohol use in pregnancy: a survey of paediatricans knowledge, attitudes and practice. J Paediatr Child Health 2006;42: Druschel CM, Fox DJ. Issues in estimating the prevalence of fetal alcohol syndrome: examination of 2 counties in New York State. Pediatrics 2007;119: Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Korkman M. Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot? Suom Lääkäril 2008;6: Ostrea EM, Hernandez JD, Bielawski DM ym. Fatty acid ethyl esters in meconium: are they biomarkers of fetal alcohol exposure and effect? Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Derauf C, Katz AR, Easa D. Agreement between maternal self-reported ethanol intake and tobacco use during pregnancy and meconium assays for fatty acid ethyl esters and cotinine. Am J Epidemiol 2003;158: Bearer CF, Santiago LM, O Riordan MA, Buck K, Lee SC, Singer LT. Fatty acid ethyl esters: quantitative biomarkers for maternal alcohol consumption. J Pediatr 2005;146: Bearer CF, Lee S, Salvator AE ym. Ethyl linoleate in meconium: a biomarker for prenatal ethanol exposure. Alcohol Clin Exp Res 1999;23: Mikael Ekblad LK Turun Yliopisto Jonna Maunu LL, erikoistuva lääkäri, lastenneurologia ja lastenpsykiatria Petriina Munck PsM, psykologi Satu Ekblad sairaanhoitaja, tutkimushoitaja Jaakko Matomäki VTM, biostatistikko Helena Lapinleimu dosentti, neonatologi, erikoislääkäri Leena Haataja dosentti, lastenneurologi, vt. lastenneurologian ylilääkäri Liisa Lehtonen dosentti, neonatologi, osastonylilääkäri PIPARI-tutkimusryhmä: Mikael Ekblad, Satu Ekblad, Eeva Ekholm, Leena Haataja, Minna Hannula, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Riikka Korja, Harry Kujari, Helena Lapinleimu, Liisa Lehtonen, Hanna Manninen, Jaakko Matomäki, Jonna Maunu, Petriina Munck, Pekka Niemi, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Annika Pihlgren, Liisi Rautava, Päivi Rautava, Milla Reiman, Hellevi Rikalainen, Katriina Saarinen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Suvi Stolt, Päivi Tuomikoski-Koiranen, Anu Uschakoff ja Tuula Äärimaa. English summary Prevalence of smoking higher among mothers of premature infants Background The prevalence of smoking is three times higher in mothers of premature infants compared to mothers of full-term infants. We examined whether smoking or alcohol use differed in mothers of premature infants and in mothers of full-term infants. In addition, we studied the impact of foetal exposure to smoking or alcohol on the children s development. Methods The study included all infants with birth weight 1500 g or a gestational age <32 weeks who were born at Turku University Central Hospital in (n = 233) and a control group of healthy term infants (n = 199). Results Mothers who smoked during pregnancy gave birth to premature infants more often than non-smokers (OR = 3.1, 95% CI 1.6, 6.1). 18.0% of the mothers of premature infants and 7.0% of the mothers of fullterm infants smoked during pregnancy (p < 0.001). A total of 8.2% and 6.0%, respectively, used alcohol during pregnancy (n.s.). Exposure to alcohol was associated with a smaller head circumference at 2 years of corrected age in premature infants. No association was found between tobacco/alcohol exposure and the developmental level of the children at 2 years of age. Prenatal interviews found only 1 out of 29 alcohol exposures revealed by later interviews. Conclusions Mothers who smoked were more prone to give birth to a premature infant than non-smokers. Exposure to alcohol was associated with a smaller head circumference at two years of corrected age in premature infants. Prenatal interview about exposure to alcohol during pregnancy should be improved. Mikael Ekblad Medical student University of Turku Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen The PIPARI Study Group Liiteaineisto > Sisällysluettelot > 11/

6 Liiteaineisto 1051a

7 1051b

8 1051c

9 1051d

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon,

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon, Lastenneurologia Päivi Olsén ja Leena Vainionpää Kehittyneen obstetrisen ja vastasyntyneiden tehohoidon myötä neurologisesti oireilevien ja vammautuneiden lasten lukumäärä on suurenemassa, koska kasvava

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Puhe ja kieli, 33:1, 3 14 (2013) 3 HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Suvi Stolt, Suomen Akatemia ja Turun yliopisto Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN 14.5.2016 Evl Minna Mecklin Sisältö Tupakka Alkoholi Lääkkeet Huumeet 1 TUPAKOINTI RASKAUDEN AIKANA Tupakointi raskauden aikana 15 %

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Marjo-Riitta Järvelin Professori, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Chair

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu

Tutkimusasetelmat. Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu Tutkimusasetelmat Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu 9.9.2013 1 Esityksen sisältö Yleistä tutkimusasetelmista ja niiden valinnasta tapausselostus, tapaussarjat ekologiset tutkimukset

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Liitetaulukot Tupakan kulutus vuosittain Tupakan hintatilastot Väestön tupakointitiedot Altistuminen ympäristön tupakansavulle

Liitetaulukot Tupakan kulutus vuosittain Tupakan hintatilastot Väestön tupakointitiedot Altistuminen ympäristön tupakansavulle Liitetaulukot Tupakan kulutus vuosittain Liitetaulukko 1. Tupakkatuotteiden kulutus (joulu-marraskuu) vuosina 1980 2010 Liitetaulukko 2. Tupakkatuotteiden kulutus (joulu-marraskuu) 15 vuotta täyttäneitä

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot