Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin Lähtökohdat Selvitimme eroaako keskosten ja verrokkien äitien raskauden aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö ja miten ne vaikuttavat lasten kehitykseen. Menetelmät Tutkimusaineistona oli vuosina TYKS:ssa korkeintaan g painoisena tai alle 32 raskausviikolla syntyneet keskoset (n = 233) ja täysiaikaisena syntyneet verrokit (n = 199). Tulokset Tupakoivat äidit saivat useammin keskosia kuin tupakoimattomat. Keskosten äideistä 18,0 % ja verrokkien äideistä 6,5 % tupakoi raskauden aikana (p < 0,001). Alkoholia käytti 8,2 % vs. 6,0 % (n.s.). Äidin tupakointi tai alkoholin käyttö ei vaikuttanut lapsen kehitystasoon, mutta alkoholille altistuneilla oli lapsilla pienempi päänympärys kahden vuoden korjatussa iässä. Osoitimme, että neuvolassa saatu tieto päihteiden käytöstä on puutteellista. Päätelmät Tupakoivat äidit saivat keskosia merkitsevästi useammin kuin tupakoimattomat. Alkoholialtistuksen haitallinen vaikutus näkyi keskosilla hitaampana pään kasvuna. Neuvoloiden olisi paneuduttava raskauden aikaisen päihdehaastattelun parantamiseen. Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme 20 viime vuoden aikana vakaasti samalla tasolla. Raskaana olevista tupakoi 15 % (1). Tupakointi raskauden aikana aiheuttaa muun muassa lapsen pienipainoisuutta, lisää riskiä keskossynnytykselle ja saattaa lisätä myöhempiä kehitysongelmia (2,3,4,5,6). Nuorten naisten alkoholin käyttö on 20 viime vuoden aikana yleistynyt: vuonna 1982 synnytysiässä olleista naisista 32 % oli raittiita (ei alkoholin käyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana), vuonna 2005 raittiiden osuus oli enää 14 % (7). Lisäksi humalahakuinen juominen on lisääntynyt synnytysikäisten ryhmässä (7). On mahdollista, että myös raskauden aikana käytetään enemmän alkoholia kuin ennen. Tarkkaa, lapsen kehityksen suhteen haitallista, alkoholimäärää ei tiedetä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan jo yhdenkin alkoholiannoksen viikoittainen nauttiminen raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle käyttäytymisongelmia (8). Suomalainen tutkimusryhmä on todennut, että täysiaikaisena syntyneiden lasten kehitystaso oli ikätasoa jäljessä, jos lapset olivat altistuneet huomattavalle määrälle alkoholia koko sikiöajan (9). Vaikeimmillaan alkoholialtistuksesta seuraa sikiön alkoholioireyhtymä (FAS), jonka yhtenä oireena on pieni päänympärys (10). Äidin raskauden aikainen tupakointi tai alkoholin käyttö saattavat selittää osan keskoslasten ongelmista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tupakoivatko keskosten äidit enemmän ja käyttävätkö he useammin alkoholia raskauden aikana kuin verrokkilasten äidit ja vaikuttaako tupakointi tai alkoholin käyttö lapsen kehitystasoon kahden vuoden iässä. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa laajempaa kehitysseurantatutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään, PIPARI). Aineisto koostuu vuosina TYKS:ssä syntyneistä keskosista. Tutkimuskriteereinä käytettiin vuosina hyvin pientä syntymäpainoa ( g) ja vuoden 2004 alusta lähtien joko hyvin pientä syntymäpainoa tai alle 32 raskausviikon ikää. Tutki- 1047

2 Keskosten ja verrokkien äitien tupakoinnin ja alkoholin käytön yleisyyttä on kuvattu taulukossa 2. Tupakoivien äitien riski saada keskonen oli suurempi kuin tupakoimattomien (OR 3,1; 95 %:n luottamusväli 1,6; 6,1; p < 0,001). Tupakoivien riski saada keskonen oli suurempi myös mallissa, jossa vakioitiin äidin koulutuksen ja iän vaikutus (p < 0,001). Yli 32 raskausviikon iässä korkeintaan g:n painoisena syntyneiden, eli raskauden kestoon nähden pienipainoisten (SGA), lasten poistaminen tilastollisesta analyysistä ei muuttanut tulosta. Keskosten äitien (n = 38) raskauden aikaisen tupakoinnin mediaani oli 10 savuketta päivässä, kun taas verrokkien äideillä (n = 11) 5 savuketta (p = 0,086). Keskosten äideistä 8,2 % käytti alkoholia raskauden aikana, kun taas verrokkien äideistä 6,0 %. Kaikista keskosten äideistä 23,2 % joko käytti alkoholia tai tupakoi tai käytti molempia, kun taas verrokkien äideillä vastaava yleisyys oli 12,1 % (p = 0,003). Ryhmien eroa selittää kuitenkin suuri ero tupakoinnin yleisyydessä, koska alkoholin käytössä keslääketiede Taulukko 1. Tutkimuslasten taustatiedot. Taustatieto Keskoset Verrokit Sukupuoli n % n % Poika , ,3 Tyttö , ,7 Yhteensä Raskausviikot syntymähetkellä Keskiarvo 29,1 40,1 Keskihajonta 2,8 1,2 Minimi (rvk) Maksimi (rvk) Painon SD Keskiarvo -1,3 0,1 Keskihajonta 1,5 0,9 Minimi -4,9-1,9 Maksimi 3,4 3,0 Äidin koulutus n % n % Peruskoulu tai alle 9 v 30 14,0 9 5, v 53 24, ,8 Yli 12 v , ,8 Äidin ikä, v Keskiarvo 31,3 29,5 Keskihajonta 5,6 5,2 Nuorin Vanhin muksessa mukana olleista perheistä vähintään toisen vanhemman piti osata suomea tai ruotsia. Tutkimusaineiston keruun aikana syntyi 297 keskosta, joista 40 (13,4 %) kuoli ennen kotiutusta. Yhdeksän lasta suljettiin pois tutkimuksesta, koska tutkimuskriteerit eivät täyttyneet. Mukaan kutsuttiin 248 lasta, joista lopulta 233 lasta (78,5 %) osallistui tutkimukseen. Kaikkien vanhemmilta saatiin kirjallinen suostumus. Tutkimus on prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa verrokkiaineistona on 199 täysiaikaista, vuosina syntynyttä lasta. Verrokit olivat jokaisen viikon ensimmäisinä syntyneet tyttö- ja poikavauvat, joiden syntymäpaino oli normaali, eikä lapsella saanut olla sairaalahoidon tarvetta ensimmäisen elinviikon aikana. Lapsen äidillä ei saanut olla mielenterveysongelmaa eikä hän saanut olla huumeidenkäyttäjä raskauden aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien lasten taustatiedot (taulukko 1) sekä äitien tupakointi ja alkoholin käyttö raskauden aikana kerättiin synnytysosaston esitiedoista. Tieto tupakoinnista ja alkoholin käytöstä raskauden aikana saatiin neuvolakortista. Jos keskossynnytyksen takia neuvolakorttia ei ollut ehditty täyttää, keskosen vanhemmat täyttivät esitietolomakkeen synnytysosastolla. Tietoja täydennettiin vielä kotiin pääsyn yhteydessä taustatietolomakkeella (liiteaineisto). Verrokkilasten vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 11/2008). Äidin tupakoinnista tai alkoholin käytöstä saatujen vastausten perusteella lapset jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan oliko äiti ollut raitis raskauden aikana vai oliko hän tupakoinut tai käyttänyt alkoholia. Tupakoinnista kysyttiin päivittäinen savukkeiden määrä. Taustatietoihin sisältyvä äidin koulutus luokiteltiin kolmiluokkaisesti kouluvuosien mukaan. Keskosten aivolöydöksiä verrattiin alkoholialtistukseen. Aivolöydökset luokiteltiin selviin, vähäisiin ja normaaleihin löydöksiin vastasyntyneiden teho-osastolla tehdyn ultraäänitutkimuksen ja lasketun ajan magneettikuvauksen vaikeimman löydöksen mukaan (11). Kahden vuoden iässä lasten kehitystaso arvioitiin käyttämällä Bayleyn mentaalisen ja psykomotorisen kehityksen indeksiä (12). Keskosista 170 (93,9 %) lasta osallistui kehitystason arvioon kahden vuoden iässä (lasketun iän mukaan). Yhdeksän lasta (5,0 %) keskeytti tutkimuksen ja kaksi (1,1 %) kuoli ennen kahden vuoden laskettua ikää. Loput (n = 52) eivät vielä olleet saavuttaneet kahden vuoden ikää. Verrokeista 192 lasta (96,5 %) osallistui kehitystason arvioon. Keskoslasten päänympärys mitattiin kahden vuoden korjatussa iässä tehdyssä lääkärin tutkimuksessa. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytettiin SPSS 14.0 for Windows -tilasto-ohjelmaa ja SAS for Windows versio 9 -ohjelmaa. Sekä keskosten että verrokkilapsien äitien alkoholin ja tupakan käytön yleisyyttä ja alkoholialtistuksen yhteyttä keskosten aivolöydöksiin verrattiin khiin neliö -testillä. Tupakoinnin vaikutusta keskosuuteen tutkittiin lisäksi logistisella regressioanalyysilla, jossa vakioitiin äidin koulutuksen ja iän vaikutus. Äitien tupakoinnin määrää verrattiin keskosilla ja verrokeilla Mann-Whitneyn U -testillä. Kaksisuuntaisella varianssianalyysilla tutkittiin alkoholinkäytön ja keskosuuden sekä tupakoinnin ja keskosuuden vaikutusta kehitystasoon. Keskosten alkoholialtistuksen yhteyttä päänympärykseen kahden vuoden korjatussa iässä tutkittiin kovarianssianalyysillä, jossa vakioitiin raskausviikot syntymähetkellä, syntymäpainon SD ja sukupuoli. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p-arvoa alle 0,05. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettinen toimikunta hyväksyi tutkimussuunnitelman Tulokset 1048

3 lääketiede kosten ja verrokkien äideillä ei ollut merkitsevää eroa (p = 0,394). Keskosten äideistä seitsemän ja verrokkien äideistä yksi sekä tupakoi että käytti alkoholia raskauden aikana. Tutkimusaineistossamme oli yhdellä keskosella selkeä sikiön alkoholioireyhtymä. Lapsi oli erittäin pienipainoinen arvioituihin raskausviikkoihin nähden (1 460 g, arvioitu raskaudenkesto 37 rvk). Hänellä oli tyypilliset FAS-kasvonpiirteet, kammioväliseinäaukko, piilokivekset, pieni päänympärys (SD 4,7) ja aivojen kuvantamistutkimuksessa näkyviä rakennepoikkeamia. Huumeita käytti raskauden aikana kolme keskosten äitiä. Tämän lisäksi näistä äideistä yksi tupakoi, yksi käytti alkoholia ja yksi sekä tupakoi että käytti alkoholia. Tupakka- ja alkoholialtistustiedot Neuvolakortista ja lasten vanhempien täyttämästä taustatietolomakkeesta saadut tiedot lapsen sikiöaikaisesta tupakkaja alkoholialtistuksesta erosivat huomattavasti toisistaan (taulukko 3). Vaikka neuvolahaastattelussa yksikään verrokkilasten äideistä ei ollut kertonut käyttäneensä alkoholia raskauden aikana, myöhemmässä taustatietokyselyssä 12 äitiä raportoi käyttäneensä alkoholia raskauden aikana. Keskosten äideistä vain 2 kertoi neuvolahaastattelussa käyttäneensä alkoholia raskauden aikana, mutta 16 äitiä vastasi käyttäneensä alkoholia taustatietokyselyssämme. Lisäksi oli yksi äiti, joka raportoi alkoholin käytöstään molemmilla tavoilla. Tupakoinnin raskauden aikana äidit raportoivat herkemmin neuvolahaastattelussa. Lasten kehitys Alkoholialtistus korreloi keskosten pienempään päänympärykseen kahden vuoden korjatussa iässä. Alkoholille altistumattomien keskosten (n = 164) päänympäryksen keskiarvo 48,8 cm (SD 1,8 cm) oli suurempi kuin altistuneiden (n = 12) 47,4 cm (SD 2,2 cm). Päänympäryksen keskiarvon ero ryhmien välillä oli 1,42 cm (95 %:n luottamusväli 0,45 cm; 2,40 cm; p = 0,004), kun sekoittavat tekijät (lapsen sukupuoli, syntymäpainon SD ja raskausviikot syntymähetkellä) otettiin huomioon. Raskauden aikainen altistuminen alkoholille ei vaikuttanut verrokkien (p = 0,690), eikä keskosten (p = 0,120) kehitystasotestiin. Se ei myöskään vaikuttanut keskosten aivolöydöksiin (selkeä/vähäinen/ normaali). Keskosten kehitystasotestin keskiarvo oli 101 (SD 16,2 pistettä). Verrokkien kehitystasotestin keskiarvo oli 110 (keskihajonta 11,5 pistettä). Äidin raskauden aikainen tupakointi ei vaikuttanut keskosten eikä verrokkien kehitystasoon, kun kehitystasoa tarkasteltiin jatkuvana muuttujana. Pohdinta Tutkimusaineistossamme 23,2 % keskosten äideistä joko tupakoi tai käytti alkoholia raskauden aikana, kun verrokkilasten äideillä vastaava luku oli 12,1 %. Merkittävä ero keskosten ja verrokkien välillä selittyy tupakoinnin yleisyyden erolla; keskosten äideistä 18,0 % ja verrokkien äideistä 6,5 % tupakoi raskauden aikana. Tutkimuksen tiedot kerättiin neuvolakäynnillä tehdystä kyselystä ja vanhempien täyttämästä taustatietokyselystä. Tällaiseen itse kerrottuun tupakan ja alkoholin käyttöön sisältyy huomattava aliraportoinnin mahdollisuus, kuten eräissä tutkimuksissa on todettu (13,14,15). Keskosten vanhemmat täyttivät taustatietokyselyn kotiin pääsyn yhteydessä, kun verrokkien äidit täyttivät taustatietokyselyn lapsen ollessa 2-vuotias. Vaikka tämän voisi olettaa heikentävän raskauden aikaisen tupakan tai alkoholin käytön arvioinnin luotettavuutta, tutkimuksemme osoitti, että vielä kahden vuoden kuluttua tehty tarkempi taustatietokysely antaa neuvolahaastattelua kattavamman kuvan alkoholialtistuksesta. Kun neuvolan kyselyn tuloksia verrattiin tutkimuksen taustatietokyselyyn, havaittiin nykyisen neuvolakyselyn olevan yksinään puutteellinen menetelmä. Neuvolakortista saadun tiedon mukaan yksikään verrokkilapsen äiti ei ollut käyttänyt alkoholia raskauden aikana. Kuitenkin tarkemmassa taustatietokyselyssä 12 äitiä raportoi juoneensa alkoholia raskauden aikana. Tupakoinnin osalta näytti siltä, että taustatietokyselyn kysymys ei ollut riittävän sensitiivinen. Vuonna 2006 noin 15 % raskaana olevista suomalaisista naisista tupakoi (1). Tähän verrattuna verrokkiryhmämme äitien tupakointi (6,5 %) oli harvinaisempaa. Tämän voi selittää tupakoinnin aliraportointi, aineiston valikoituminen tai alueelliset erot Suomessa. Aiemman tutkimuksen mukaan Länsi-Suomessa % raskaana olevista tupakoi (16). Tutkimuksemme osoittaa tupakoinnin altistavan keskossynnytykselle, kuten on osoitettu useissa aiemmissakin tutkimuksissa (2,3,4). Omassa aineistossamme ei löytynyt yhteyttä äidin raskauden aikaisen tupakoinnin ja lapsen kehitystason välillä, kun äidin koulutustaso vakioidaan. On tärkeä ottaa huomioon äidin koulutustaso tarkasteltaessa tupakoinnin yhteyttä lapsen kehitystasoon (17). Tämä tutkimus ei mitenkään poissulje tupakoinnin yhteyttä sellaisiin kehityksen ongelmiin, joita on vaikea mitata kahden vuoden iässä. Tällaisia ovat muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat, joiden riski oli suurentunut yli 10 savuketta päivässä tupakoivien tanskalaisäitien lapsilla (18). Taulukko 2. Tupakalle tai alkoholille altistuneet lapset. Altiste Keskoset, n = 233 Verrokit, n = 199 Merkitsevyys n % n % p-arvo Tupakka 42 18,0 13 6,5 0,001 Alkoholi 19 8,2 12 6,0 0,394 Alkoholi tai tupakka 54 23, ,1 0,003 Taulukko 3. Tupakoinnista ja alkoholin käytöstä kertominen neuvolassa ja taustatietokyselyssä, n. Altisteesta raportointi Keskoset Verrokit Alkoholi Tupakka Alkoholi Tupakka Neuvolahaastattelu Taustatietokysely Raportoitu molemmissa Käytön raportoineet yhteensä, n

4 lääketiede Useimpien tutkimusten perusteella alkoholin käyttö aiheuttaa ennenaikaisia synnytyksiä (19,20), vaikka siitä on myös ristiriitaisia tutkimustuloksia (21). Tämän aineiston perusteella alkoholin käyttö oli yhtä yleistä keskosten ja verrokkien äideillä. Tulosta voi osaltaan vääristää eri aikaan tehty taustatietokysely. Keskosten äidit ovat voineet tuntea syyllisyyttä keskosuudesta ja tämän takia vähätelleet raskauden aikaista alkoholin käyttöään. On epätodennäköistä, että verrokkien äidit olisivat aliraportoineet raskauden aikaisen alkoholin käyttönsä kyselyn viiveestä huolimatta. Tämän tutkimus ei anna tietoa raskauden aikaisten alkoholiannosten määristä. Tutkimuksessamme alkoholialtistus ei lisännyt keskosten poikkeavia aivolöydöksiä. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö lisää merkittävästi tavallisimpia keskosuuteen liittyviä aivovaurioita (aivoverenvuotoja ja valkoisen aineen vaurioita), kun äiti käytti joko vähintään seitsemän alkoholiannosta viikossa tai vähintään kolme annosta kerralla (22). Raskauden aikaisen alkoholialtistuksen on osoitettu heikentävän täysiaikaisena syntyneiden lasten suoriutumista 2- vuotiaan kehitystasotestissä (9). Tämän tutkimuksen tuloksia arvioidessa tulee ottaa huomioon, että verrokkiryhmämme koostui normaalisti sikiöaikana kasvaneista, terveistä vastasyntyneistä. Lisäksi on muistettava, että eri väestöissä normaalijakauma on erilainen, joten Yhdysvalloissa tehdyt väestötutkimuksen normit eivät ole suoraan siirrettävissä suomalaiseen väestöön. Vaikka emme voineet pienessä aineistossamme osoittaa alkoholialtistuksen aiheuttamia kehityshaittoja, oli alkoholille altistuneilla keskosilla kuitenkin merkittävästi pienempi päänympärys kahden vuoden korjatussa iässä. Siitä saattaa seurata myöhemmin kehityksen ongelmia, joita on vaikea todeta vielä kahden vuoden iässä. Vaikeimmillaan alkoholialtistuksesta seuraa sikiön alkoholioireyhtymä, minkä ilmaantuvuudesta ei ole tarkkaa tietoa Suomessa. FAS-diagnoosin tekeminen on usein vaativaa (23,24), eikä kaikkia alkoholille altistuneita lapsia pystytä tunnistamaan. Sikiön alkoholioireyhtymän yksi tärkeä kriteeri on lapsen pieni päänympärys (10), joka heijastaa keskushermoston kasvun häiriintymistä. Osa sikiön alkoholioireyhtymän oireista tulee esiin vasta myöhemmin kouluiässä erilaisina kognitiivisen suoriutumisen vaikeuksina (25). Tämän takia tarvittaisiin luotettava testi vastasyntyneen alkoholialtistuksen toteamiseksi, jolloin pystyttäisiin ennakoimaan tulevia kehitysongelmia. Tutkimuksemme itseraportoinnilla 7,2 % äideistä ilmoitti käyttäneensä alkoholia raskauden aikana. Altistuneiden sikiöiden osuus saattaisi olla vielä suurempi, jos asiaa pystyttäisiin tutkimaan objektiivisella testillä. Lupaavina spesifisinä raskauden ajan altistuksen tunnistimina on tutkittu mekoniumista eristettyjä pitkäketjuisten rasvahappojen etyyliestereitä, joiden on osoitettu korreloivan koko raskauden ajan alkoholikulutukseen (26,27,28,29). Tällainen analyysimenetelmä mahdollistaisi objektiivisen alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden löytämisen. Tutkimuksemme korostaa tupakoinnin ja alkoholin käytön haitallisuutta raskauden aikana. Neuvolan päihdehaastattelua, erityisesti alkoholin käytön osalta, tulee parantaa. Kaikille raskaana oleville äideille koulutustasosta riippumatta neuvolan tulisi tehdä strukturoitu päihdehaastattelu (esim. AUDIT-kysely), jotta tietoa lapsen altistumisesta alkoholille pystyttäisiin parantamaan. Tästä asiasta tiedettiin h Tupakointi lisää ennenaikaisia synnytyksiä ja vastasyntyneen pienipainoisuutta sekä saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. h Yhä harvempi suomalainen synnytysikäinen nainen on täysin raitis, ja humalahakuinen juominen on lisääntynyt. h Raskauden aikaisella alkoholinkäytöllä on selkeästi osoitettuja sikiöhaittoja. Tämä tutkimus opetti h Yksi kuudesta keskosena syntyneen lapsen äidistä tupakoi raskauden aikana. h Tupakoivat äidit synnyttivät keskosia merkitsevästi useammin kuin tupakoimattomat. h Alkoholin käyttö on yhtä yleistä keskosten ja verrokkien äideillä. h Alkoholialtistus raskauden aikana oli yhteydessä pienempään päänympärykseen keskosilla 2 vuoden korjatussa iässä. h Neuvolan päihdehaastattelua pitäisi kehittää nykyisestä tiedon kattavuuden parantamiseksi. Kirjallisuutta 1 Stakesin syntymärekisteri: 006ennakko.pdf. ( ). 2 Fantuzzi G, Aggazzotti G, Righi E ym. Preterm delivery and exposure to active and passive smoking during pregnancy: a case-control study from Italy. Paediatr Perinat Epidemiol 2007;21: Windham GC, Hopkins B, Fenster L, Swan SH. Prenatal active or passive tobacco smoke exposure and the risk of preterm delivery or low birth weight. Epidemiology 2000;11: Wisborg K, Henriksen TB, Hedegaard M, Secher NJ. Smoking during pregnancy and preterm birth. Br J Obstet Gynaecol 1996;103: Indredavik MS, Brubakk AM, Romundstad P, Vik T. Prenatal smoking exposure and psychiatric symptoms in adolescence. Acta Paediatr 2007;96: Neuman RJ, Lobos E, Reich W, Henderson CA, Sun LW, Todd RD. Prenatal smoking exposure and dopamiergic genotypes interact to cause a severe ADHD subtype. Biol Psychiatry 2007;61: Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18, Sayal K, Heron J, Golding J, Emond A. Prenatal alcohol exposure and gender differences in childhood mental health problems: a longitudinal population-based study. Pediatrics 2007;119: Autti-Rämö I, Korkman M, Hilakivi-Clarke L, Lehtonen M, Halmesmäki E, Granström ML. Mental development of 2-year-old children exposed to alcohol in utero. J Pediatr 1992;120: Hoyme HE, May PA, Kalberg WO ym. A practical clinical approach to diagnosis of fetal alcohol spectrum disorders; clarification of the 1996 Institute of Medicine criteria. Pediatrics 2005;115: Maunu J, Kirjavainen J, Korja R ym. Relation of prematurity and brain injury to crying behavior in infancy. Pediatrics 2006;118:e57 e Bayley N. Bayley Scales of Infant Development, 2nd edition. San Antonio, TX: The Psychological Corporation Ford RP, Tappin DM, Schluter PJ ym. Smoking during pregnancy: how reliable are maternal self-reports in New-Zealand? J Epidemiol Community Health 1997;51: Walsh RA, Redman S, Adamson L. The accuracy of self-report of smoking status in pregnant woman. Addict Behav 1996;21: Stoler JM, Huntington KS, Peterson KP ym. The prenatal detection of significant alcohol exposure with maternal blood markers. J Pediatrics 1998;133:

5 lääketiede 16 Jaakkola N, Jaakkola MS, Gissler M, Jaakkola J. Smoking during pregnancy in Finland: Determinants and trends, Am J Public Health 2001;91: Batty GD, Der G, Deary IJ. Effect of maternal smoking during pregnancy on offspring s cognitive ability: empirical evidence for complete confounding in the US national longitudinal survey of youth. Pediatrics 2007;118: Linnet KM, Obel C, Bonde E ym. Cigarette smoking during pregnancy and hyperactivedistractible preschooler s: a follow-up study. Acta Paediatr 2006;95: Albertsen K, Andersen AM, Olsen J, Gronbaek M. Alcohol consumption during pregnancy and the risk of preterm delivery. Am J Epidemiol 2004;159: Halmesmäki E, Raivio KO, Ylikorkala O. Patterns of alcohol consumption during pregnancy. Obstet Gynecol 1987;69: Peacock JL, Bland JM, Anderson HR. Preterm delivery: effects of socioeconomic factors, psychological stress, smoking, alcohol and caffeine. BMJ 1995;311: Holzman C, Paneth N, Little R, Pinto-Martin J, Neonatal brain hemorrhage study team. Perinatal brain injury in premature infants born to mothers using alcohol in pregnancy. Pediatrics 1995;95: Elliot EJ, Payne J, Haan E, Bower C. Diagnosis of foetal alcohol syndrome and alcohol use in pregnancy: a survey of paediatricans knowledge, attitudes and practice. J Paediatr Child Health 2006;42: Druschel CM, Fox DJ. Issues in estimating the prevalence of fetal alcohol syndrome: examination of 2 counties in New York State. Pediatrics 2007;119: Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Korkman M. Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot? Suom Lääkäril 2008;6: Ostrea EM, Hernandez JD, Bielawski DM ym. Fatty acid ethyl esters in meconium: are they biomarkers of fetal alcohol exposure and effect? Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Derauf C, Katz AR, Easa D. Agreement between maternal self-reported ethanol intake and tobacco use during pregnancy and meconium assays for fatty acid ethyl esters and cotinine. Am J Epidemiol 2003;158: Bearer CF, Santiago LM, O Riordan MA, Buck K, Lee SC, Singer LT. Fatty acid ethyl esters: quantitative biomarkers for maternal alcohol consumption. J Pediatr 2005;146: Bearer CF, Lee S, Salvator AE ym. Ethyl linoleate in meconium: a biomarker for prenatal ethanol exposure. Alcohol Clin Exp Res 1999;23: Mikael Ekblad LK Turun Yliopisto Jonna Maunu LL, erikoistuva lääkäri, lastenneurologia ja lastenpsykiatria Petriina Munck PsM, psykologi Satu Ekblad sairaanhoitaja, tutkimushoitaja Jaakko Matomäki VTM, biostatistikko Helena Lapinleimu dosentti, neonatologi, erikoislääkäri Leena Haataja dosentti, lastenneurologi, vt. lastenneurologian ylilääkäri Liisa Lehtonen dosentti, neonatologi, osastonylilääkäri PIPARI-tutkimusryhmä: Mikael Ekblad, Satu Ekblad, Eeva Ekholm, Leena Haataja, Minna Hannula, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Riikka Korja, Harry Kujari, Helena Lapinleimu, Liisa Lehtonen, Hanna Manninen, Jaakko Matomäki, Jonna Maunu, Petriina Munck, Pekka Niemi, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Annika Pihlgren, Liisi Rautava, Päivi Rautava, Milla Reiman, Hellevi Rikalainen, Katriina Saarinen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Suvi Stolt, Päivi Tuomikoski-Koiranen, Anu Uschakoff ja Tuula Äärimaa. English summary Prevalence of smoking higher among mothers of premature infants Background The prevalence of smoking is three times higher in mothers of premature infants compared to mothers of full-term infants. We examined whether smoking or alcohol use differed in mothers of premature infants and in mothers of full-term infants. In addition, we studied the impact of foetal exposure to smoking or alcohol on the children s development. Methods The study included all infants with birth weight 1500 g or a gestational age <32 weeks who were born at Turku University Central Hospital in (n = 233) and a control group of healthy term infants (n = 199). Results Mothers who smoked during pregnancy gave birth to premature infants more often than non-smokers (OR = 3.1, 95% CI 1.6, 6.1). 18.0% of the mothers of premature infants and 7.0% of the mothers of fullterm infants smoked during pregnancy (p < 0.001). A total of 8.2% and 6.0%, respectively, used alcohol during pregnancy (n.s.). Exposure to alcohol was associated with a smaller head circumference at 2 years of corrected age in premature infants. No association was found between tobacco/alcohol exposure and the developmental level of the children at 2 years of age. Prenatal interviews found only 1 out of 29 alcohol exposures revealed by later interviews. Conclusions Mothers who smoked were more prone to give birth to a premature infant than non-smokers. Exposure to alcohol was associated with a smaller head circumference at two years of corrected age in premature infants. Prenatal interview about exposure to alcohol during pregnancy should be improved. Mikael Ekblad Medical student University of Turku Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen The PIPARI Study Group Liiteaineisto > Sisällysluettelot > 11/

6 Liiteaineisto 1051a

7 1051b

8 1051c

9 1051d

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986

ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986 ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986 Miettinen, Tuukka Syventävien opintojen tutkielma Psykiatrian klinikka

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt

LIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt LIST OF PUBLICATIONS Suvi Stolt 1a. Articles in international refereed scientific journals In preparation: Stolt, S., Savini, S., Guarini, A., Caselli, M., Matomäki, J., Lapinleimu, H., Haataja, L., Lehtonen,

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen tieteessä Mikael Ekblad LT, terveyskeskuslääkäri, tutkija TYKS, lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä moekbl@utu.fi Mika Gissler FT, tutkimusprofessori

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Raskauden aikaisen alkoholinkäytön ja sikiön

Raskauden aikaisen alkoholinkäytön ja sikiön KATSAUS Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen kognitiiviset vaikutukset Ilona Autti-Rämö Raskaudenaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu

Lisätiedot

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna PsT, tutkija Marko Manninen 30.9.2014 Koulukodin jälkeen / Manninen 1 Koulukotijärjestelmä Vaikeahoitoiset

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa KATSAUS TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö Kela, tutkimusosasto ilona.autti-ramo@kela.fi MIKA GISSLER tutkimusprofessori THL, Tieto-osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon,

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon, Lastenneurologia Päivi Olsén ja Leena Vainionpää Kehittyneen obstetrisen ja vastasyntyneiden tehohoidon myötä neurologisesti oireilevien ja vammautuneiden lasten lukumäärä on suurenemassa, koska kasvava

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Vastasyntyneet 2006. http://www.stakes.fi/tilastot/synnyttajat. Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008

Vastasyntyneet 2006. http://www.stakes.fi/tilastot/synnyttajat. Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 10/2008 Vastasyntyneet 2006 Nyfödda barn 2006 Newborn children 2006 11.3.2008 Eija Vuori +358 9 3967 2244 Mika Gissler +358 9 3967 2279 sähköposti:

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Liisa Lehtonen. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastentautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Liisa Lehtonen. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastentautioppi PROFESSORILUENTO Professori Liisa Lehtonen Lastentautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 19.11.2014 Professori Liisa Lehtonen pitää professoriluentonsa Medisiinan Osmo Järvi -salissa 19. marraskuuta 2014

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN 14.5.2016 Evl Minna Mecklin Sisältö Tupakka Alkoholi Lääkkeet Huumeet 1 TUPAKOINTI RASKAUDEN AIKANA Tupakointi raskauden aikana 15 %

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset

Lisätiedot

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Yhdysvalloissa äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Raskaus ja psyyke Erja Halmesmäki Alkoholin aiheuttamia raskaudenaikaisia lääketieteellisiä riskejä aliarvioidaan ilmeisesti osaksi siitä syystä, että alkoholiongelmaa pidetään edelleenkin virheellisesti

Lisätiedot

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

Tupakointi ja raskaus

Tupakointi ja raskaus Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Puhe ja kieli, 33:1, 3 14 (2013) 3 HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Suvi Stolt, Suomen Akatemia ja Turun yliopisto Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Nyfödda barn 2008 Newborns 2008. Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 20 610 7279 mika.gissler@thl.fi

Nyfödda barn 2008 Newborns 2008. Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 20 610 7279 mika.gissler@thl.fi TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Vastasyntyneet 2008 Nyfödda barn 2008 Newborns 2008 Eija Vuori +358 20 610 7244 eija.vuori@thl.fi Mika Gissler +358 20 610 7279 mika.gissler@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Lotta Järvilahti VANHEMPIEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI JA KIINTYMYKSEN KEHITTYMINEN KESKOSVAUVAAN VANHEMMAT VAHVASTI MUKAAN - KOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN

Lotta Järvilahti VANHEMPIEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI JA KIINTYMYKSEN KEHITTYMINEN KESKOSVAUVAAN VANHEMMAT VAHVASTI MUKAAN - KOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN Lotta Järvilahti VANHEMPIEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI JA KIINTYMYKSEN KEHITTYMINEN KESKOSVAUVAAN VANHEMMAT VAHVASTI MUKAAN - KOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

AIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA

AIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA AIVOJEN KOKO LASKETTUNA AIKANA PIENILLÄ KESKOSILLA Olga Wihersaari Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Lastentaudit Lokakuu 2014

Lisätiedot