CP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue"

Transkriptio

1 CP ja neuropsykologia Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue

2 Martin Bax et al., 2005 Liike- ja asentotunnon häiriö, joka aiheuttaa toiminnan rajoituksia. Toiminnan rajoitukset johtuvat ei-etenevistä vaurioista kehittyvissä aivoissa. Vauriot ovat peräisin sikiökaudelta tai vastasyntyneisyysvaiheesta. CP-liikuntavammaan liittyy usein lisähäiriöitä aistitoiminnoissa, kognitiivisissa toiminnoissa, kommunikaatiossa ja näönvaraisessa havainnoinnissa sekä käyttäytymisen ongelmia tai epilepsiaa

3 Varhainen kliininen oirekuva ja yleisyys Viivästynyt tai poikkeava motorinen kehitys 0-18 kk iässä Puutteet liikkeiden koordinaatiossa Puutteet lihasvoiman säätelyssä (veltto hypotoninen jäykkä spastinen) Muita ongelmia: imemis - ja syömisongelmat, suun ja nielun lihasliikkeet epäkypsät 2 tapausta 1000 vastasyntynyttä kohti < 34 raskausviikolla syntyneillä (<1500 g), n. 8 %

4 Motoristen ratojen kulku aivokuorelta capsula internan kautta aivorungon alueelle Vastasyntyneen ongelmat, verenvuodot ja periventrikulaarinen leukomalasia aiheuttavat alueella vaurioita ja sitä kautta erilaista ja eriasteista vammaisuutta

5

6 Diagnoosi Spastinen muoto (diplegia, tetraplegia, hemiplegia) Kortikospinaalisten ratojen vaurio Dyskineettinen muoto (dy stonia, atetoosi) Ekstrapyramidaalisten ratojen vaurio Vaurioita basaaliganglioiden ja talamuksen alueilla Ataktinen Lihasliikkeiden koordinaatio puutteellista, vapina, hypotonia pikkuaivot Sekamuodot Bilateraalinen liikehäiriö (diplegia ja tetraplegia) 54 % Unilateraalinen liikehäiriö (hemiplegia) 31 % Dyskineettinen muoto 6.6 % Ataktinen muoto 4.1 % (Cans, 2000)

7 Diagnoosin pysyvyys Shevell, Majnemer, Poulin, et al. (2008), Dev Med Child Neurol, 50, Seuranta 2 v -> 9 vuoteen 28 %:lla diagnoosi muuttuu iän myötä Ei-spastiset, dyskineettiset muodot muuttuvat yleisemmin Spastisissa muodoissa rajanveto vaikeaa diplegian ja tetraplegian välillä Kun liikuntarajoitteita on jonkin verran - kohtalaisen paljon, avustamisen määrää ja toimintarajoitteita kuvaava kliininen arvio muuttuu herkemmin kuin äärimuodoissa (erittäin lievät vs. erittäin vaikeat toiminnanrajoitteet)

8 Varhaisen aivovaurion vaikutus kehitykselle Mihin ennusteita tarvitaan? Ennusteita tehdään hoito- ja kuntouttavia toimenpiteitä varten vaurioita korjataan vahvuuksia tuetaan haittoja ennaltaehkäistään Vanhemmat haluavat tietää enemmän On olemassa toistaiseksi hyvin vähän pitkittäistutkimustietoa liikuntavammaan liittyvistä kehityskuluista

9 Esimerkkejä aivopatologian ja kehityksen välillä havaituista yhteyksistä 1. Rademakers, 2. Pirila, de Vries et al. (2005) aivojen US vs MRI MRI:llä parempi valkean aivoaineen vaurioiden erottelukyky kuin US-tutkimuksella Vaikeissa vaurioissa molemmat ennustearvoltaan hyviä Vaikeat vauriot yhteydessä kognitiivisen tason alenemaan, lievät ja keskivaikeat eivät et al.,2004; Pirila et al., 2007 Pään ultraäänilöydös vastasyntyneisyysvaiheessa ei ennusta myöhempää kognitiivista kehitystä, mutta se ennustaa liikuntavamman vaikeusastetta

10 CP-tutkimus: kysymys 1 Ennustaako varhainen aivovamma CPvammaisten lasten kognitiivista kehitystä? 0 vuotta Ultraääni MRI Kouluikä Nuoruus aikuisuus ÄO, motorinen toimintakyky Neuropsykologiset erityisvaikeudet jne

11 Esimerkki pitkittäistutkimuksesta Neuropsykologi Merja Nikulan (VSHP) lisensiaatintutkimus, Tampereen yliopisto, 2011 Neljän CP-vammaisen lapsen oppimiskyvyn kehitys

12 1 diplegia 2 diplegia Asfyksiaan sopien kapeahko corpus callosum, bilateraalisesti periventrikulaarisesti ja trigonumin alueilla kirkassignaalista (glioottista) muutosta. Lievä valkean aivoaineen kudoskato Corpus callosumin corpus osa kapeahko Bilateraalisesti parietaalisesti posthypoksiseen iskemiaan sopivat valkean aivoaineen vähentymät

13 3 Hemiplegia 4 Hemiplegia 4 Vas. isoaivohemisfäärillä median suonitusalueella (takafrontal, parietal) porenkefalinen nesteytynyt aivoalue ja edessä corona radiatan alueella pienempi kysta. Ympäristössä astroglioosia ja ventrikkelin laajentum a. Vas. isoaivohemisfäärillä laajat porenkefaliset (iskemian tai verenvuodon aiheuttamat) parenkyymikystat. Vasen sivuventrikkeli ja sulkusrakenteet oikeaa puolta kookkaammat. Oikealla hemisfäärillä parenkyymileesio ja porenkefalinen kysta

14 1 Seuranta-aika 2 vuotta esikoulusta 2.lk:lle kognitiivinen kehitys normaali Lieväasteiset ongelmat: inhibitio, nimeäminen Keskivaikeat ongelmat: käsien asentojen jäljittely Luetut sanat 1 lk 8 Luetun ymmärtäminen 2. lk 8 Oikeinkirjoitus 2. lk 11 Laskeminen 2. lk Yleisarvio Yli keskitason Lukukäsite yli keskitason Laskutaito vähän alle keskitas. 2 kognitiivinen kehitys normaali Lieväasteiset ongelmat: inhibitio, äänteiden prosessointi, visuospatiaalinen päättely Keskivaikeat ongelmat: nimeäminen, käsien asentojen jäljittely Luetut sanat 1 lk 8 Luetun ymmärtäminen 2. lk 13 Oikeinkirjoitus 2. lk 10 Laskeminen 2. lk Yleisarvio yli keskitason Lukukäsite yli keskitason Laskutaito yli keskitason

15 3 Kognitiivinen kehitys heikentyy M M Lieväasteinen ongelma: inhibitio, työmuisti Vaikea: käsien asentojen jäljittely, visuospatiaalinen päättely HUOM! Ei nimeämisen tai äänteiden prosessoinnin ongelmaa Kognitiivinen kehitys pysyy heikkona 4 Luetut sanat 1 lk 7 Luetun ymmärtäminen 2. lk 1 Oikeinkirjoitus 2. lk 3 M Luetut sanat 1 lk 1 Luetun ymmärtäminen 2. lk 4 Oikeinkirjoitus 2. lk 1 M Laskeminen 2. lk Yleisarvio erittäin heikko Lukukäsite erittäin heikko Laskutaito erittäin heikko Laskeminen 2. lk Yleisarvio erittäin heikko Lukukäsite heikko Laskutaito erittäin heikko

16 Pohdintaa Varhaisen aivovaurion ja kognitiivisen kehityksen yhteys epäselvä Liikuntavamman vaikeusaste ennustaa kohtuullisen hyvin ääritapauksissa Aivovaurion laajuus, paikka ja laatu voivat vaikuttaa luultua enemmän

17 CP-tutkimus: kysymys 2 Onko CP-vammaisten lasten ja perheiden elämänlaatu tavallista heikompi? Mitataan vanhempien ja lasten tuntemuksia ja käsityksiä elämästään

18 Perheiden voimavarat Pirila et al., 2005, Child Psyc Human Dev Range of sum scores (0-8) Commitment Appreciation Time Sense of purpose Congruence Communication Role expectations Internal coping DQ < 70 and ARS=3, n = 19 whole group, n = 60 DQ > 70 and ARS=1, n = 22 External coping Problem solving Positivism Flexibility Balance Voimavarat ovat tavallista heikommat perheissä, joissa on monivammainen lapsi. Tulos perustuu äitien vastauksiin

19 Lapsen toimintakyky ja vanhempien avustaminen Pirila et al., 2006, Families in Society, 87, Normative mean (SD= 10) (SD= 22) Normative standard scores (SD= 14) (SD= 12) (SD= 14) (SD= 14) functional skills caregiver assistance (SD= 9) 10 0 Self-care Mobility Social function

20 Yksimielisyys äidin ja isän arvioissa Paired t-test ICC Financial domain M Emotional domain 2.4*.28L Every day assistance domain 2.1*.34L Informati onal domain M ICC = intra-class correlation coefficient; CI = confidence interval * p<0.05 L = low concordance M = moderate concordance Pirilä & van der Meere, submitted

21 Asiat ovat vieläkin monimutkaisempia Miten lapset sopeutuvat? Miten vanhempien elämisen ongelmat heijastuvat lasten kokemuksiin omast a elämänlaadust aan?

22 Dickinson et al.(2007), the Lancet, Self-reported quality of life of 8-12-year-old children with CP: a cross-sectional European study 500 CP-vammaista lasta KIDSCREEN kyselymenetelmä

23

24 Elämänlaadun riskejä -fyysistä hyvinvointia heikentää, kun liikuntavamma on niin vaikea, ettei pääse liikkumaan omin avuin -kehitysvamma heikentää mielialaa, tunne -elämän laatua ja lisää riippuvuutta toisista -puheongelmat heikentävät suhdetta vanhempiin -kipu heikentää elämänlaatua kaikilla osa-alueilla

25 CP-tutkimus: kysymys 3 Miten motoriikka vaikut taa kognitioon? Pirila, et al., Journal of Child Neurology, Tutkittiin tarkkaavuuden ylläpitoa reaktioaikatehtävällä, jossa tarvittiin minimaalisen vähän motorista toimintaa Tulos: Keskosena syntyneet ja bilateraalisen aivovaurion omaavat lapset ovat riskiryhmä tarkkaavuusongelmille Yhteydet prefrontaali- subkortikaalisten ja takaisten aivoalueiden välillä?

26 Missä määrin motorinen tekijä vaikuttaa tulkintoihin CP - vammaisten lasten kognitiivisista toiminnoista? Johtuuko hidas reagointi motoriikan ongelmista, kognition ongelmista vai molemmista? Tavalliset testimenetelmät sekoittavat nämä tekijät keskenään Jotta voidaan tutkia tarkemmin kognitiivisia perusprosesseja, kuten tarkkaavuus, on käytettävä metodologiaa, jolla voidaan erottaa kognitiiviset tekijät motorisista tekijöistä Herätevaste- ja reaktioaikatutkimuksilla voidaan tarkastella motoriseen suoritukseen käytettävää aikaa erillään ärsykkeen ominaisuuksien arviointiin käytettävästä ajasta

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

CP-VAMMAISUUS JA OPPIMINEN: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA ALKUOPETUSVAIHEESTA

CP-VAMMAISUUS JA OPPIMINEN: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA ALKUOPETUSVAIHEESTA CP-VAMMAISUUS JA OPPIMINEN: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA ALKUOPETUSVAIHEESTA Merja Nikula Lisensiaatintutkimus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella Esityksen sisältö: 2. Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat ja toteutus 3. CP-vamma ja aikuisuus

Lisätiedot

NIMEÄMISVAIKEUDET LAPSILLA, JOILLA ON LIEVÄ TAI KESKIVAIKEA SPASTINEN CP-VAMMA

NIMEÄMISVAIKEUDET LAPSILLA, JOILLA ON LIEVÄ TAI KESKIVAIKEA SPASTINEN CP-VAMMA NIMEÄMISVAIKEUDET LAPSILLA, JOILLA ON LIEVÄ TAI KESKIVAIKEA SPASTINEN CP-VAMMA Annukka Sintonen Lisensiaatintutkimus Neuropsykologian erikoistumiskoulutus Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa?

tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Kehityshäiriöt neuropsykologinnäkökulmasta - millointutkitaan, miten tutkimustuloksia tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Rovaniemi3.11.2015 LiisaPaavola FT,neuropsykologianerikoispsykologi

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn

Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn 1. Ikääntyminen, cp-vamma ja toimintakyky 2. Ikääntymisen vaikutus toimintakykyyn 2.1 Tuki- ja liikuntaelinmuutokset 2.2 Tasapainon hallinta 2.3

Lisätiedot

Osa I CP-VAMMA Invalidiliitto

Osa I CP-VAMMA Invalidiliitto Osa I CP-VAMMA 1 Esipuhe Tämä esitys perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen nimeltä CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen - kirjallisuuskatsaus, joka toteutettiin osana ry:n

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA Auli Anne-Marie Koivisto 0147390 Pro gradu tutkielma Kevät 2016 Kuntoutustiede Lapin yliopisto TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto,

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa TERVEYDENHUOLTO HELENA MÄENPÄÄ LT, lastenneurologi HYKS helena.maenpää@hus.fi TARJA VARHO LT, lastenneurologi Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi WIVI FORSTEN fysioterapeutti HYKS ILONA AUTTI-RÄMÖ

Lisätiedot

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa terveydenhuolto Helena Mäenpää LT, lastenneurologi HYKS helena.maenpää@hus.fi Tarja Varho LT, lastenneurologi Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Wivi Forsten fysioterapeutti HYKS Ilona Autti-Rämö

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten?

AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten? AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten? Anne-Mari Hatanpää neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 19.10.2015 Mitä on neuropsykologia? Käyttäytymistieteisiin (psykologiaan)

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella

Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella esityksen rakenne Hyvinvointi Ratsastusterapia Cp-vamma HHRF tutkimuksia CP-tutkimuksia Hyvinvointi Tilastokeskus: painopiste on siirtymässä aineellisen vaurauden

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

CP-vammaisen lapsen elämänlaatu - lapsen ja huoltajan kokemana. Sanna Böling, KM,ft. Tutkimuksen taustaa

CP-vammaisen lapsen elämänlaatu - lapsen ja huoltajan kokemana. Sanna Böling, KM,ft. Tutkimuksen taustaa CP-vammaisen lapsen elämänlaatu - lapsen ja huoltajan kokemana Sanna Böling, KM,ft Tutkimuksen taustaa Elämänlaatututkimus ja samalla Turun yliopistoon tekemäni pro gradu-työ oli osa CP-hanketta, joka

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Aivovamman jälkeiset vuorovaikutushäiriöt ja elämänlaatu!

Aivovamman jälkeiset vuorovaikutushäiriöt ja elämänlaatu! Aivovamman jälkeiset vuorovaikutushäiriöt ja elämänlaatu 8.11.2011 VSAY, asiantun2jaluento Marjaana Raukola- Lindblom erikoispuheterapeub, FL, Puheklinikka yliopisto- opefaja, Turun Yliopisto Miksi tapaturmavammoista

Lisätiedot

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon,

Moni suurmies, kuten Julius Caesar, Napoleon, Lastenneurologia Päivi Olsén ja Leena Vainionpää Kehittyneen obstetrisen ja vastasyntyneiden tehohoidon myötä neurologisesti oireilevien ja vammautuneiden lasten lukumäärä on suurenemassa, koska kasvava

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

CP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010

CP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 Opetusmateriaali, osa I CP vamma CP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 1 Opetusmateriaalin tekijät 1/2 Opetusmateriaalin sisällön on koonnut Eerika Rosqvist,

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo

CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 LUENNON SISÄLTÖ 1. CP-vamma 2. Ikääntyvän CP-vammaisen aikuisen toimintakykyyn yhteydessä

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. CP-Opas

Suomen CP-liitto ry. CP-Opas Suomen CP-liitto ry CP-Opas Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh.: 09 5407 540 Faksi: 09 5407 5460 E-mail: toimisto@cp-liitto.fi www.cp-liitto.fi Kuva: Mari Soininen Sisällys Lukijalle...5

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN IHMISTEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISTA TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

CP-VAMMAISTEN IHMISTEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISTA TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA CP-VAMMAISTEN IHMISTEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISTA TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA Essi-Ilona Kölli Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd)

Kehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd) Kehityspsykologia Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd) Mitä kehityspsykologia on? psyykkisen kehityksen (muutoksen) tutkimus: selittäminen ja ymmärtäminen yhteys biologiseen kehitykseen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen Heikki Seppälä Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Kehitysvammaliitto 2011 Tästä on kysymys Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009 LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö

Lisätiedot

PIENEN PIENIN ASKELIN CP-vammainen lapsi toimintaterapiassa

PIENEN PIENIN ASKELIN CP-vammainen lapsi toimintaterapiassa PIENEN PIENIN ASKELIN CP-vammainen lapsi toimintaterapiassa Henna Heikkinen Tuija Lilja Marika Oikarainen Opinnäytetyö Marraskuu 2006 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Liiku, opi, osallistu

Liiku, opi, osallistu Tutkimukset Helena Viholainen, Timo Ahonen, Reija Alen, Marja Cantell, Eino Havas, Jukka Kaartinen, Tomi Kaasinen, Airi Kilpeläinen, Matti Koivikko, Silja Pirilä, Jarno Purtsi, Pauli Rintala, Aimo Strömberg

Lisätiedot

Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen

Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen Jarmo Körkkö, LT, vs. ylilääkäri PPSHP-Kehitysvammahuolto Luento Älyllinen kehitysvammaisuus Tilastotietoa PPSHP Kehitysvammahuolto Yhteiset

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot