Yleinen tuki. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA järjestämisen periaatteet. Tehostettu tuki. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus

Transkriptio

1 Erityinen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA järjestämisen periaatteet Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Tukitoimien perusteet Muuttuvat käsitteet... 6 Tässä asiakirjassa käytetään uusia käsitteitä.2. KASVUN JA OPPIMISEN TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN... 8 VARHAISKASVATUS VUOSINA Tukitoimien kattavuuden vertailu Tuen toteutuminen alle kouluikäisten lasten kunnallisessa päivähoidossa Tukitoimien kustannukset Konsultoivat erityislastentarhanopettajat (keltot) Ryhmäavustajat KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Lapsen ohjautuminen tukitoimien piiriin Lapsen tuen tarpeen arviointi Lasten kuntoutustyöryhmä (Perhe- ja sosiaalipalvelut) Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä (Suomenkielinen varhaiskasvatus) Johtaminen, koordinointi ja päätöksenteko Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen palvelualueilla Konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn painotuksia Varhaiskasvatuksen tukitoimet YLEINEN TUKI - pedagogiset, kasvatukselliset ja hoidolliset tukitoimet Päiväkotien konsultaatiorakenne Moniammatillinen yhteistyö ja konsultaatiokäytännöt TEHOSTETTU TUKI - rakenteelliset tukitoimet Tehostetun tuen ryhmät Ryhmäavustajan ja lisähenkilökunnan palkkaaminen Lasten ja henkilökunnan määrän välisen suhdeluvun väljentäminen Resurssierityislastentarhanopettaja - malli Kuljetus ERITYINEN TUKI päivähoidossa ja esiopetuksessa Pidennetty oppivelvollisuus päivähoidon esiopetuksessa Kehitysvammaisten lasten kuntouttava päivähoito Monialainen erityinen tuki päivähoidossa Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito päivähoidossa Rakenteellisten tukitoimien laajuus ja jakautuminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen yksityisen hoidon tuen päivähoidossa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liite Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kuljetusten järjestämistä koskevat periaatteet alkaen Liite Tukitoimien perusteet... 42

3 3 Liite Esiopetuksen oppilashuolto eri oppimisympäristöissä Liite 4 Oppimiskeskukset varhaiskasvatuksessa Liite 5 4 -vuotiaan lapsen kehityksen arviointi Liite 6 Lasten kuntoutustyöryhmä (LKTR) Perhe- ja sosiaalipalvelut Liite 7 Lasten kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä Varhaiskasvatus Liite 8 Varhaiskasvatus lastensuojelun tukitoimenpiteenä... 48

4 4 JOHDANTO Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa ohjaava asiakirja, Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito Espoossa järjestämisen periaatteet, hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito Espoossa -järjestämisen periaatteet on ohjannut päivähoidossa lasten erityisen tuen järjestelyjä sekä alue- että kaupunkitasolla suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Erityisen tuen palvelujen järjestämistä on seurattu vuosittain ja sen pohjalta resursseja on kohdennettu uudelleen. Erityisen tuen koordinointiryhmän tehtävänä on ollut seurata alueellista kehitystä ja valmistella päätösesityksiä uudistuksista ja resurssien uudelleen jakautumista varhaiskasvatuksen aluepäälliköille sekä johtoryhmälle. Erityisen tuen työpäivinä, kaksi kertaa vuodessa, tulosyksikön johto, koordinointiryhmä ja konsultoivat erityislastentarhanopettajat sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen edustajat ovat tarkastelleet kokonaisuuksia ja valmistelleet tarpeellisia linjauksia. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä tai tulosyksikön johtaja yhdessä aluepäälliköiden kanssa on tehnyt tarvittavat päätökset ja linjaukset. Alueiden erityisen tuen työryhmät ovat vastanneet päätösten ja linjausten toimeenpanemisesta palvelualueellaan. Päivähoidon esimiehet ovat vastanneet päätösten ja linjausten toteutumisesta omissa päivähoitoyksiköissään. Viime vuosina tutkimustieto tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaamiseksi on lisääntynyt ja käsitteet ovat muuttuneet. Moniammatillinen yhteistyö, palvelujen jatkumo ja uusiutuva lainsäädäntö ovat luoneet uudenlaisia tarpeita tuen järjestämiseen ja aiempien ohjaavien järjestämisen periaatteiden uudistamiseen. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on ottaa käyttöön sekä sisällöllisesti että taloudellisesti aikaisempaa tuloksellisempia toimintatapoja ja periaatteita niin, että espoolaiset lapset saavat varhaiskasvatuksessa vaikuttavuudeltaan entistä parempaa tukea. Suomenkielinen varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen ja esiopetuksen järjestäminen osana varhaiskasvatusta siirtyi pääosin varhaiskasvatuksen vastuulle. Espoossa valmistautuminen perusopetuslain muuttamiseen (642/2010) alkoi vuonna 2009 Opetushallituksen KELPO -hankkeena Suomenkielisen opetuksen ja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden kesken. Koska esiopetus toteutuu perusopetuslain mukaisesti, tarkasteltiin kokonaisuutta yhdessä Suomenkielisen opetuksen kanssa. Laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan Lakimuutos edellytti muutoksia esiopetuksen valtakunnallisiin perusteisiin. Opetushallitus antoi uudistetut Esiopetussuunnitelman perusteet Lapsen tuen tarpeen tunnistaminen on tapahtunut yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Perhe- ja sosiaalipalveluja sekä lastensuojelua määrittävään lainsäädäntöön on tullut myös muutoksia. Uuden, neuvolatoimintaa koskevan asetuksen mukaan, neuvoloilla on aiempaa suurempi vastuu lapsen hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta. (338/2011).

5 5 Ehkäisevä lastensuojelun on entistä selkeämmin kirjattu uudistuneessa lastensuojelun lainsäädännössä osaksi varhaiskasvatuksen tehtävää. (417/2007). Lasten kuntoutustyöryhmien toiminta siirtyi elokuussa 2011 varhaiskasvatukselta Sosiaali- ja terveystoimen ja siellä Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön vastuulle. Lasten kuntoutustyöryhmässä laaditaan eri toimijoiden yhteen sovitettu lapsen tukitoimisuunnitelma sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi uudistetun Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman Uudistettu esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa -järjestämisen periaatteet noudattaa pääosin esiopetuksen opetussuunnitelman ja perusopetuslain uudistuksen tuen kolmiportaisuutta ja käsitteistöä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa järjestämisen periaatteisiin on saatu Vammaisneuvoston, Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksiköiden lausunnot. Esitetyt muutokset on otettu huomioon valmistelutyössä.

6 6 1. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tuodaan esiin erityisen tuen järjestämisen periaatteita varhaiskasvatuksessa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, s ). Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa - järjestämisen periaatteet perustuvat sekä varhaiskasvatussuunnitelman että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esille tuotuun ajatteluun. 1.1 Tukitoimien perusteet Tukitoimien perusteet on määritelty asiakastietojärjestelmään; Effica / päivähoito. Lasten tukitoimien perusteet määritellään lasten kuntoutustyöryhmässä tai Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmässä ja kirjataan tilastointia varten asiakastietojärjestelmään. Liite Muuttuvat käsitteet Tarve käsitteiden uudistamiseen on syntynyt esiopetusta määrittävän perusopetuslain vaikutuksesta. Esiopetuksessa erityisen tuen määräaikainen hallintopäätös tehdään lapsille, joille yleinen tai tehostettu tuki ei ole ollut riittävää. Espoossa erityisen tuen päätös varhaiskasvatuksessa tehdään pääasiassa vapaaehtoisen esiopetuksen valinneille, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville viisivuotiaille lapsille. Suurin osa perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta (4h/pv., 760h/v.) tapahtuu päiväkodeissa ja suurin osa näistä lapsista jatkaa loppupäivän samassa ryhmässä esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa. Muun muassa tästä syystä on tarpeellista selkiyttää päivähoidossa käytettävät käsitteet yhteneviksi esiopetuksen määrittämien käsitteiden kanssa. Joissakin tapauksissa esiopetus toteutuu myös samoissa ryhmissä, joissa on sekä esiopetusikäisiä että heitä nuorempia lapsia. Myös tästä syystä yhtenäinen käsitteistö helpottaa asiaa sekä perheiden että työntekijöiden kannalta. Yleisesti käytössä olevat käsitteet Espoossa käyttöön otettava käsite tai määritelmä Erityispäivähoito (Special Daycare) Varhaiserityiskasvatus (Special Early Education) Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

7 7 Keskeiset käsitteet ja määritelmät muuttuvat seuraavasti: Käytöstä poistuva käsite tai määritelmä: Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito Espoossa - järjestämisen periaatteet 2006 Erityistä tukea tarvitseva lapsi Erityinen tuki Pienennetty ryhmä Integroitu erityisryhmä Erityisryhmä Erityisen tuen koordinointiryhmä Alueellinen lasten kuntoutustyöryhmä Erityisen tuen työryhmä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / kuntoutussuunnitelma Lapsen esiopetussuunnitelma Uusi käyttöön otettava käsite tai määritelmä: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa järjestämisen periaatteet 2011 Tukea tarvitseva lapsi Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa: Yleinen tuki Pedagogista ja kasvatuksellista tukea tarvitseville lapsille, jotka eivät tarvitse kokoaikaisesti rakenteellisia tukitoimia. Tehostettu tuki Sekä pedagogista että rakenteellista tukea tarvitseville lapsille, joille yleinen tuki ei ole riittävää. Toteutuu pääsääntöisesti tehostetun tuen ryhmissä. Erityinen tuki Vahvaa tukea tarvitseville lapsille suunniteltu tuki, joka voi toteutua kaikissa eri tuen muodoissa ja ryhmissä. Esiopetuksessa erityinen tuki edellyttää yksilöllistä erityisen tuen hallintopäätöstä. Tehostetun tuen ryhmät: Pienennetty ryhmä Integroitu ryhmä Erityisryhmä Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen verkosto Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä Tuen järjestämisen työryhmä Tukitoimisuunnitelmaan perustuva Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Tässä asiakirjassa käytetään uusia käsitteitä.

8 8 2. KASVUN JA OPPIMISEN TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUS VUOSINA Tukea tarvitsevien lasten osuus hoidossa olevista lapsista on ollut luvulta nouseva aina vuoteen 2006 saakka. Viimevuosien kohdalla osuus on ollut melko tasainen tai jopa laskeva. Tilastointitavassa on tapahtunut vuosien varrella muutoksia, jolloin eri vuosien keskinäistä vertailua ei kovin tarkalla tasolla ole ollut mahdollista tehdä. Kuuden suurimman kunnan vertailussa, ns. Kuusikko vertailussa, joihin luvut perustuvat, ovat mukana sekä suomen- että ruotsinkielisen päivähoidon lapset. Kuvio 1. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten määrän kehitys Espoon kunnallisessa päivähoidossa vuosina (Kuusikko-vertailun lapsimäärien mukaan) 12,0 % 10,0 % 8,0 % 7,8 % 7,7 % 8,5 % 9,3 % 9,4 % 10,3 % 10,3 % 10,7 % 10,0 % 9,6 % 8,7 % 6,0 % 4,0 % Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kunnallisessa päivähoidossa 2,0 % 0,0 % Kuviossa ilmenee tukea tarvitsevien lasten osuuden kehitys kunnallisessa päivähoidossa kymmenen viime vuoden aikana. Osuudet ovat olleet laskevia vuonna 2007 järjestämisen periaatteiden tultua voimaan ( ). Erityisesti laskua on tapahtunut vuoden 2010 aikana, jolloin eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ei enää tilastoitu tukea tarvitsevina. Lapsiryhmiin oli tehty eri kieli- ja kulttuuritaustaisille, yli 3- vuotiaille lapsille suhdeluvun väljennyksiä kielen kehityksen takia. Vuonna 2009 näitä lapsia oli kaikkiaan 163. Espoon päivähoidossa oli yhteensä 987 tukea tarvitsevaa lasta, joille oli kohdennettu tukitoimia päivähoitoon.

9 9 Vuoden 2010 lopussa oli tukea tarvitsevia lapsia yhteensä 895. Heistä oli esiopetuksessa vuonna 2004 syntyneitä lapsia yhteensä 224 ja vapaaehtoisessa esiopetuksessa vuonna 2005 syntyneitä, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvia lapsia, yhteensä 9. Luvuissa ovat mukana myös päivähoidon aamu- ja iltapäivähoidossa olevat kouluikäiset lapset ja ruotsinkielisessä päivähoidossa (Sdu) olevat lapset (57). Taulukossa 1 on tukea tarvitsevien lasten jakautuminen kunnalliseen, ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päivähoitoon. Taulukko 1. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten jakautuminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä kunnalliseen, ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päivähoitoon vuosina (Suva = suomenkielinen varhaiskasvatus). Päivähoidon järjestämistapa Kunnallinen päivähoito % % Ostopalveluhoito 40 4 % 43 5 % Yksityisen hoidon tuki 6 1 % 2 0 % Tukea tarvitsevat lapset jakautuivat vuosien 2005 ja 2010 lopussa palvelualueittain taulukon 2. mukaisesti. Taulukko 2. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten jakautuminen palvelukeskuksittain: ja (Vuoden 2005 lukuihin sisältyy monikulttuuristen lasten kielen tukeminen, yhteensä 93 lasta). Varhaiskasvatuksen palvelualue Lasten määrä yhteensä Tuea tarvitsevien lasten lukumäärä Tukea tarvitsevien %-osuus Tukea tarvitsevien %-osuus Lasten määrä yhteensä Tuea tarvitsevien lasten palvelualueen tukea lukumäärä kaikista lapsista tarvitsevista lapsista Tukea tarvitsevien %-osuus palvelualueen kaikista lapsista Tukea tarvitsevien %-osuus tukea tarvitsevista lapsista Leppävaara ,7 26, ,1 27,0 Tapiola ,7 11, ,3 11,5 Matinkylä-Olari ,6 12, ,5 10,7 Espoonlahti ,0 21, ,2 22,3 Espoon keskus ,1 24, ,0 28,5 Suva Taulukoista 1-2 ilmenee palvelualueilla vuosina tapahtunut muutos. Tukea tarvitsevista lapsista valtaosa on sijoittunut kunnalliseen päivähoitoon vuosina 2005 ja Muutosta tässä suhteessa ei ole juurikaan tapahtunut. Viiden vuoden aikana päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut (12 %) lapsella, mutta tukea tarvitsevien lasten osuus on vähentynyt 55 lapsella (1,4 % - yksikköä). Taulukosta 3. ilmenee, kuinka suuri osuus palvelualueiden tukea tarvitsevista lapsista sijoittui kunnalliseen, ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päivähoitoon vuonna 2010.

10 10 Taulukko 3. Tukea tarvitsevien lasten osuudet palvelualueittain ja järjestämistavoittain Varhaiskasvatuksen palvelualue Lasten määrä yhteensä Kunnallinen päivähoito Ostopalvelu Yksityisen hoidon tuki Yhteensä Tukea tarvitsevat lapset Tukea tarvitsevien %-osuus lapsista Lasten määrä yhteensä Tukea tarvitsevat lapset Tukea tarvitsevien %-osuus lapsista Lasten määrä yhteensä Tukea tarvitsevat lapset Tukea tarvitsevien %-osuus lapsista Lasten määrä yhteensä Tukea tarvitsevat lapset Tukea tarvitsevien %-osuus lapsista Leppävaara ,4 % ,6 % ,0 % ,6 % Tapiola ,9 % ,7 % ,0 % ,6 % Matinkylä-Olari ,6 % ,3 % ,3 % ,5 % Espoonlahti ,5 % ,5 % ,0 % ,1 % Espoon keskus ,5 % ,6 % ,3 % ,3 % Suva yhteensä ,7 % ,1 % ,1 % ,4 % 2.1 Tukitoimien kattavuuden vertailu Varhaiskasvatuksessa kasvun ja oppimisen tukea järjestetään sekä pedagogisin keinoin että rakenteellisin ratkaisuin. Pedagogisia keinoja ovat muun muassa oppimisympäristön, kasvatustoiminnan ja vuorovaikutuksen mukauttaminen sekä kasvatusyhteisön toimintatapojen muuttaminen. Rakenteellisia ratkaisuja ovat muun muassa ryhmäavustaja ja tehostetun tuen ryhmät. Päivähoidon palvelualueilla oli vuoden 2005 lopussa järjestetty rakenteellisia tukitoimia siten, että erilaisten tukitoimien määrät ja kattavuus suhteessa tukea tarvitseviin lapsiin poikkesivat huomattavasti toisistaan. Edellä kuvatusta johtuen vuonna 2006 tavoitteeksi asetettiin, että eri tukitoimet kohdentuisivat tukea tarvitseville lapsille seuraavasti: Kasvatukselliset tukitoimet 10 % Rakenteelliset tukitoimet: 90 % integroidut ryhmät 56 % erityisryhmät 3,4 % pienennetyt ryhmät 10 % asetuksen mukaisen suhdeluvun väljentäminen 10 % avustajat 10 % lisähenkilökunta 0,6 % Tukitoimien kattavuus on laskettu jakamalla rakenteellisten tukitoimien kokonaismäärä tukea tarvitseville lapsille ja laskettu, kuinka monta lasta rakenteelliset tukitoimet kattavat. Todellisuudessa tukitoimet jakautuvat määrällisesti useammalle lapselle, koska ryhmäavustajat ja lisähenkilökunta kohdistuvat useammalle lapselle. Edellä mainittu laskentatapa tekee kuitenkin palvelukeskukset keskenään vertailukelpoisiksi.

11 Tuen toteutuminen alle kouluikäisten lasten kunnallisessa päivähoidossa Kunnallisissa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa oli alle kouluikäisiä tukea tarvitsevia lapsia yhteensä 742. Osalle lapsista kohdentui useita rakenteellisia tukitoimia. Lapsista viidesosalle kohdentui vähintään kaksi rakenteellista tukitoimea. Rakenteelliset tukitoimet jakaantuivat seuraavasti: Tehostetun tuen ryhmät 416 lasta n. 56 % tavoite 69 % Avustajaresurssi 208 lasta n. 28 % tavoite 10 % Lisähenkilökunta 7 lasta n. 1 % tavoite 1 % Suhdeluvun väljennys 154 lasta n. 21% tavoite 10 % Pedagogiset tukitoimet 33 lasta n. 4 % tavoite 10 % Kunnallisten päiväkotien tehostetun tuen ryhmissä oli alle kouluikäisiä, yli kolmevuotiaita tukea tarvitsevia lapsia yhteensä 410 ja muissa ryhmissä yhteensä 270. Tehostetun tuen ryhmissä 84:llä (20 %) lapsella oli lisäksi avustajaresurssia käytössä seuraavasti: Ryhmäavustaja kohdentui Henkilökohtainen avustaja kohdentui 50 lapselle 34 lapselle Näiden lisäksi avustajaresurssi kohdentui 47 kouluikäiselle aamu- ja/tai iltapäivähoidossa olevalle kouluikäiselle lapselle. Ostopalvelupäivähoidossa oli tukea tarvitsevia alle kouluikäisiä, yli 3-vuotiaita lapsia yhteensä 36. Avustajat palkataan ostopalvelupäivähoitoon erikseen lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä. Ryhmäavustaja kohdentui henkilökohtainen avustaja kohdentui 6 lapselle 4 lapselle Kuviosta 2. ilmenee muutos eri tukitoimien kattavuudessa vuosien 2005 ja 2010 lopussa. Tukitoimien kattavuutta on tasattu palvelualueiden kesken avustajamäärää säätelemällä sekä tehostetun tuen ryhmiä lisäämällä ja muuttamalla.

12 Suva yhteensä Espoon keskus Espoonlahti Matinkylä-Olari Tapiola Leppävaara 12 Kuviosta 2 ilmenee, kuinka eri tukitoimet ovat suuntautuneet palvelualueilla tukea tarvitseville lapsille vuosien 2005 ja 2010 lopussa. Kuvio sisältää vuonna 2005 eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielen tukemisen lapset (93) ja siitä on poistettu molemmilta vuosilta koko kaupunkia palvelevat Kilon ja Lakelan oppimiskeskusten lapset, yhteensä 16. Kuvio 2. Eri tukitoimien kattavuus varhaiskasvatuksen palvelualueilla vuosina 2005 ja ,0 % 17,3 % 6,7 % 23,1 % 24,4 % ,5 % 41,7 % 6,5 % 8,5 % 3,2 % 1,6% Integroitu- ja erityisryhmä ,5 % 14,4 % 3,8 % 34,6 % 8,7% Avustaja ,6 % 34,4 % 11,5 % 30,7 % 19,1 % 5,0 % 35,9 % 21,8 % 4,0 % 0,8 % Pienennetty ryhmä ,6 % 13,4 % 6,2 % 18,6 % 7,2 % Suhdeluvun väljennys ,0 % 14,3 % 13,2 % 36,5 % 0,5 % 7,4 % Lisähenkilökunta ,5 % 30,6 % 12,6 % 6,8 % 29,0 % 9,5 % 41,9 % 21,5 % 4,5 % 0,9 % 7,2 % Pedagogiset tukitoimet ,3 % 18,3 % 2,6 % 29,9 % 1,1 % 7,8 % ,9 % 14,2 % 9,6 % 34,1 % 0,6% 10,6 % ,1 % 27,8 % 5,8 % 20,2 % 0,7% 5,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

13 Euroa Tukitoimien kustannukset Pedagogisista tukitoimista hyötyy koko lapsiryhmä eikä niistä synny lisäkustannuksia. Rakenteellisten tukitoimien kustannukset vaihtelevat suuresti. Alla olevat kustannukset on laskettu yli 3 -vuotiaiden osalta, koska alle 3 -vuotiaille kohdentuu rakenteellisia tukitoimia vain 5,2 %:lle kaikista kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista. Kuvioissa 3. ilmenevät kokonaiskustannukset yli kolmevuotiaiden tukea tarvitsevien lasten osalta eri tehostetun tuen tukimuodoissa päivähoidossa. Kuvio 3. Lapsen vuosittaiset kokonaiskustannukset ilman tukitoimia ja tukitoimien kanssa Tavallinen ryhmä (21 yli 3 v. lasta) Avustaja yhdelle lapselle Avustaja kolmelle lapselle Suhdeluvu n väljentämin en yhdellä Integroitu ryhmä (5 e-lasta + 7) Integroitu ryhmä + avustaja/5 lasta Integroitu ryhmä (5elasta + 7) + avustaja/1 lapsi Erityisryhm ä (8 e- lasta) Erityisryhm ä + avustaja Pienennett y ryhmä (5 e-lasta + 10) Pienennett y ryhmä + avustaja/5 lasta Sarja Vuosikustannukset päiväkodissa ilman tukitoimia vuonna 2010 olivat yli 3 - vuotiasta lasta kohden. Kuviossa 3 esitettyihin kustannuksiin sisältyvät lisäksi tuen järjestämisen kustannukset. Kustannuksiltaan korkeimmaksi nousee tukea tarvitsevan lapsen tuen hinta integroidussa ryhmässä silloin, kun lapsella on ryhmässä henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisen avustajan tuki nostaa kustannuksia kaikissa tukimuodossa.

14 14 Kuvio 4. Lapsille kohdennettujen tukitoimien jakautuminen ja tukitoimien kustannusten jakautuminen %:na. 40,0 % 35,0 % 35,2 % 38,4 % 30,0 % Tukitoimien jakautuminen, % Kustannusten jakautuminen, % 25,0 % 23,4 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 6,7 % 15,2 % 9,9 % 10,2 % 12,6 % 7,8 % 11,7 % 9,2 % 5,0 % 4,5 % 3,8 % 3,3 % 3,3 % 0,0 % Tavallinen ryhmä Avustaja yhdelle (21 yli 3 v. lasta) lapselle Avustaja kolmelle lapselle Suhdeluvun väljentäminen (1 lapsen osalta) Integroitu ryhmä Integroitu ryhmä Integroitu ryhmä (5 e-lasta + 7) + avustaja 5:lle (5 e-lasta + 7) + avustaja yhdelle Erityisryhmä (8 e-lasta)

15 Konsultoivat erityislastentarhanopettajat (keltot) Vuonna 2010 Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 21 konsultoivan erityislastentarhanopettajan tehtävää kohden keskimäärin 642 hoidossa olevaa lasta. Taulukossa 4. on näkyvillä konsultoivien erityislastentarhanopettajien jakautuminen palvelukeskuksittain sekä heitä kohden kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa olevat lapset vuosina 2005 ja Taulukko 4. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien sijoittuminen palvelualueille vuosina 2005 ja Lasten määrät perustuvat ja tilanteeseen. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien määrä (keltot) Varhaiskasvatuksen palvelualue Päivähoidossa olevien lasten määrä Lapsia/kelto Päivähoidossa olevien lasten määrä Konsultoivien erityislastentarhanopettajien määrä (keltot) Lapsia/kelto Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Ryhmäavustajat Tukea tarvitsevalle lapselle on voitu palkata ryhmäavustaja lapsen ryhmään joko yhtä tai useampaa lasta varten. Vuonna 2006 hyväksytyissä erityisen tuen järjestämisen periaatteissa tavoitteen oli, että avustajat kattavat 10 % rakenteellisista tukitoimista. Vuonna 2010 Espoossa oli yhteensä 78 vakinaisessa työsuhteessa olevaa avustajaa. Avustajaresurssi oli yhteensä 110 henkilötyövuotta ja se kohdentui 28 %:lle tukea tarvitsevista lapsista Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevat lapset vuosina yhteenveto Muutokset, jotka asetettiin tavoitteiksi vuoden 2006 Erityisen tuen järjestämisen periaatteissa, ovat toteutuneet tavoitteiden suunnassa vain osittain viiden vuoden aikana. Vaikkakaan tavoitteita ei ole voitu täysin saavuttaa, on suunta ollut tavoitteiden mukainen. Eri palvelualueet ovat toteuttaneet tavoitteita eri tavoin. Joillakin alueilla on pystytty lisäämään pienennettyjä ja integroituja ryhmiä, mitkä ovat vähentäneet suhdeluvun väljennysten osuutta.

16 16 Tehostetun tuen ryhmiä on lisätty tavoitteen suuntaisesti ja ne toteutuvat espoolaisperheille lähipalveluna (pienennetyt ja integroidut ryhmät, yhteensä 60 ryhmää ja 4 erityisryhmää, jotka palvelevat koko kaupunkia). Tehostetun tuen ryhmät ovat kustannuksetkin huomioon ottaen tehokkaita mutta vain, jos lapsille ei suunnata niissä päällekkäisiä tukitoimia. Avustajien määrä ylittää asetetun tavoitteen huomattavasti. Avustajat nostavat kustannuksia kaikissa tuen muodoissa. Avustajien osuus on kaikilla palvelualueilla lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Suhdeluvun väljennykset ovat hieman vähentyneet, mutta ylittävät tavoitteen. Tukitoimena niiden vaikutukset ovat käytännössä osoittautuneet vähäisiksi silloin, kun ne kohdistuvat ryhmässä vain yhdelle lapselle. Ne ovat aiemmin pääasiassa kohdistuneet eri kieli- ja kulttuuritaustaisiin lapsiin. Pedagogiset tukitoimet ovat vuosien aikana jääneet erittäin vähäisiksi. Integroitujen ryhmien lisäys on kasvattanut vastaavasti erityislastentarhanopettajien määrää. Lisäksi Leppäviidan ja Vanttilan päiväkodeissa kokeiltavana oleva resurssierityslastentarhanopettaja - malli on lisännyt kokeilukaudelle kaksi erityslastentarhanopettajaa. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien määrää on lisätty, mikä on nähtävissä kuviossa 4. Vuonna 2006 tavoitteena oli, että konsultoivaa erityslastentarhanopettajaa kohden olisi 500 kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa olevaa lasta. Tavoite ei ole toteutunut, koska vastaavasti viisivuotiskauden aikana on lisätty 10 integroitua ryhmää, joissa on erityspedagogista osaamista. Niissä oli vuonna 2010 hoidossa yhteensä 416 lasta eli noin 56 % vuonna 2010 kaikista tukea tarvitsevista alle kouluikäisistä lapsista. Avustajaresurssista kohdentuu noin 20 % tehostetun tuen ryhmien lapsiin. Se tarkoittaa, että yksittäisillä lapsilla on näissä ryhmissä päällekkäisiä tukitoimia. Avustajaresurssista kohdentuu noin 40 % kunnallisen päiväkotien muiden ryhmien tukea tarvitseville lapsille. Lainsäädännön vaikutukset ovat muun muassa tuoneet kunnan palvelujen järjestämiseen erilaisia tarpeita ja muutoksia. Jokaisen lapsen oppiminen ja hyvinvointi edistyy palvelun toteuttamisen kautta. Tämän vuoksi aiempia tavoitteita on syytä tarkastella uudelleen.

17 17 3. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Tässä kappaleessa tarkennetaan aiempia ohjaavia periaatteita, joiden mukaan tukitoimia järjestetään Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Periaatteet koskevat sekä pedagogisia, yleisen tuen muotoja että rakenteellisia, tehostetun ja erityisen tuen tukitoimia, jotka vaativat tavanomaista enemmän resursseja ja jotka näin ollen ovat kustannuksiltaan korkeampia kuin tavanomainen päivähoito. Rakenteellisista tukitoimista tehostetun tuen ryhmät kohdennetaan pääasiassa yli kolme vuotta täyttäneille lapsille, koska alle kolmevuotiaat ovat pienissä lapsiryhmissä, joissa lapsen tarvitsema tuki on mahdollista toteuttaa jo yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa määritellään vastaavasti kuin se on määritelty esiopetuksessa. Varhaiskasvatus sisältää sekä esiopetusikäisten lasten esiopetuksen että siihen liittyvän päivähoidon ja tätä nuorempien lasten päivähoidon. Esiopetukseen sovelletaan myös tässä asiakirjassa esitettyjä periaatteita, vaikkakin esiopetusta toteutetaan ensisijaisesti Espoon esiopetussuunnitelman mukaisesti. Päivähoito kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja sitä määrittää laki lasten päivähoidosta (35/1973). Esiopetus on opetusministeriön alaista toimintaa ja sitä määrittää laki perusopetuksesta (1136/2003). Tässä asiakirjassa esitettyjä periaatteita noudatetaan soveltuvin osin myös ostopalveluna tuotetussa päivähoidossa ostopalvelusopimuksiin sisältyvinä ratkaisuina Lapsen ohjautuminen tukitoimien piiriin Lapsi voi tulla päivähoidon kasvun ja oppimisen tuen piiriin kahden vaihtoehdon (1. ja 2.) kautta, jotka on esitetty pääpiirteittäin kuviossa 6.

18 18 Kuvio 6. Lapsen ohjautuminen päivähoidon tukitoimiin 1. UUSI PERHE OTTAA YHTEYTTÄ PALVELUNEUVONTA Perhe jättää päivähoitohakemuksen Tuen tarve tiedossa Liitteenä aiempien tutkimusten tulokset/lausunnot PALVELUOHJAUS Kotikäynti tarvittaessa Huoltaja on yhteydessä: - lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja (LVV) - konsultoiva erityislastentarhanopettaja(kelto) Perhe tutustuu eri vaihtoehtoihin PERHEEN TOIVEET - eri vaihtoehdot HOITOPAIKKAPÄÄTÖS (LVV) Perhe saa päätöksen - Tutustuminen 2. LAPSEN TUEN TARVE ILMENEE PÄIVÄHOIDOSSA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA yleinen tuki Huoli ilmenee lastentarhanopettaja (lto) ottaa huolen puheeksi vanhempien / huoltajien kanssa KONSULTOINTI Huoltajille tietoa lasten kuntoutustyöryhmästä / tuen suunnitteluryhmästä ja lupa konsultointiin -konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto), -neuvolan terveydenhoitaja -kuntoutustyöryhmän koordinaattori OHJAUS NEUVOLAAN Moniammatillinen arviointi, lääkäri LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ (Perhe- ja sosiaalipalvelut)/ LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUEN SUUNNITTELURYHMÄ (Varhaiskasvatus) läsnä: huoltaja/vanhemmat, lto, kelto TUEN JÄRJESTÄMISEN TYÖRYHMÄ PALVELUALUEELLA läsnä: mm. kelto, päivähoitoyksikön esimies Lapsi aloittaa päivähoidossa Tukitoimet käynnistyvät LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Vasukeskustelu TUKITOIMIPÄÄTÖKSET päivähoitoyksikköön aluepäällikkö/ asiantuntija Lapsen tuki tarkentuu LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (kuntoutussuunnitelma) Tukitoimet vahvistuvat 1. Kun huoltajat/vanhemmat hakevat lapselle päivähoitopaikkaa, heille annetaan tietoa eri päivähoitovaihtoehdoista. Mikäli tiedetään lapsen tarvitsevan päivähoidossa kasvun ja oppimisen tukea, pyydetään huoltajia liittämään päivähoitohakemukseen saatavissa olevat, esimerkiksi erikoissairaanhoidon tutkimuksista saadut lausunnot. Palveluneuvonnassa huoltajia ohjataan ottamaan yhteyttä lapsivalinnoista vastaavaan päiväkodin johtajaan (LVV). Lisäksi heidät ohjataan ottamaan yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan (kelto). Vanhemmille kerrotaan, että heidät tullaan kutsumaan joko Perhe- ja sosiaalipalvelujen moniammatilliseen Lasten kuntoutustyöryhmään tai varhaiskasvatuksen Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmään, joissa laaditaan lapselle tukitoimisuunnitelma. Huoltajilta pyydetään konsultointia varten tarvittava lupa. Lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja, tai jos lapsen päivähoitopaikka on jo ratkaistu, myös sen päiväkodin johtaja tai konsultoiva erityislastentarhanopettaja on yhteydessä perhe- ja sosiaalipalvelujen Lasten kuntoutustyöryhmän koordinaattoriin, jonka kanssa voidaan sopia kuntoutustyöryhmäkäytännöistä. Koordinaattorille toimitetaan myös saatavilla olevat lausunnot ja koordinaattori kutsuu kuntoutustyöryhmän tarvittaessa koolle. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti, jotta esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevan monivammaisen tai vaikeasti vammaisen lapsen päivähoidossa tarvittava tuki voidaan arvioida mahdollisimman hyvin. Kotikäynnille voi osallistua konsultoiva

19 19 erityislastentarhanopettaja, lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja tai sen päiväkodin johtaja, johon lapsi on varmuudella sijoittumassa. Tarvittaessa voidaan konsultoida myös muita asiantuntijoita huoltajien luvalla. Lapselle osoitetaan päivähoitopaikka ja tehdään hoitopaikkapäätös. Lapsen aloittaminen päivähoidossa ja siellä tarvittava tuki suunnitellaan yhdessä konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja vanhempien kanssa tavanomaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen käytännön mukaisesti. Lapsen tuki päivähoitoryhmässä käynnistyy aina heti saatavissa olevan tiedon pohjalta yleisenä tukena varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti lapsen aloittaessa päivähoidossa. Yleisen tuen tukitoimien riittävyyttä arvioidaan ja laaditaan tukitoimisuunnitelma Lasten kuntoutustyöryhmässä tai Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmässä. Mikäli yleinen tuki ja pedagogiset tukitoimet eivät ole riittäviä, suositellaan lapselle lisäksi tehostetumpia rakenteellisia tukitoimia. Päivähoidossa tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset pienemmät tai tukevamammat tehostetun tuen ryhmät, joissa on myös erityispedagogista osaamista. Lapselle voidaan kohdentaa myös ryhmäavustajan tuki. 2. Jokaisen lapsen kehitystä seurataan ja havainnoidaan säännöllisesti yhteistyössä vanhempien ja neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jos huoli lapsen kehityksestä ilmenee lapsen jo ollessa päivähoidossa, otetaan asia puheeksi vanhempien kanssa. Lapsen yleistä tukea ja pedagogisia tukitoimia vahvistetaan heti, kun huoli on havaittu. Joko varhaiskasvatussuunnitelmaan tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan yleisen tuen toteuttamista vahvistavia muotoja. Lapsen tuki päivähoitoryhmässä käynnistyy aina heti saatavissa olevan tiedon pohjalta yleisenä tukena ja suunnitelmaa toteutetaan niiden mukaisesti. Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvissä asioissa vanhempien luvalla voidaan konsultoida neuvolan terveydenhoitajaa ja konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa. Tarvittaessa perhe ohjataan neuvolan kautta lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Tarvittaessa lapsen tuen tarve arvioidaan Lasten kuntoutustyöryhmässä tai Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelturyhmässä ja esiopetusikäisten lasten kohdalla asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Yleisen tuen tukitoimien riittävyyttä arvioidaan ja laaditaan tarvittaessa tukitoimisuunnitelma tehostetun tuen käynnistymiseksi. Lapsen tarvitsema tuki kirjataan suunnitelmiin ja tuki toteutuu niiden mukaisesti. Joissakin poikkeustilanteissa voidaan pyytää asiantuntijoilta konsultaatioapua myös anonyymisti perheen tietoja ilmaisematta.

20 Lapsen tuen tarpeen arviointi Vuonna 2006 tavoitteena oli tehostaa yhteistyötä Lasten kuntoutustyöryhmätyössä Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä Terveyspalvelujen tulosyksiköiden kanssa. Tavoite on toteutunut ja syyskaudella 2011 moniammatilliset Lasten kuntoutustyöryhmät toimivat varhaiskasvatuksen viidellä palvelualueella, mutta ovat nyt Perhe- ja sosiaalipalvelujen organisoimia. Aiemmin moniammatillisen kuntoutustyöryhmä - toiminta oli varhaiskasvatuksen organisoimaa. Lapsen tuen tarpeen arvioinnissa ja seurannassa vastuu on jatkossa neuvolatoiminnalla, mutta varhaiskasvatus vastaa omalta osaltaan lapsen kasvun ja tuen toteutumisen arvioinnista ja seurannasta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen organisoimana toteutuu Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on lapsen lievempien tukitoimien suunnittelu yhdessä huoltajan kanssa. Sekä Lasten kuntoutustyöryhmässä että Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmässä laaditaan yhdessä vanhempien ja muiden mukana olevien tahojen edustajien kanssa lapsen tukitoimisuunnitelma, jossa otetaan huomioon lapsen kehitysympäristöt; koti ja päivähoito sekä tarvittavat terapiat. Lapsen tuen tarve arvioidaan perusterveydenhuollon moniammatillisena kehitysarviointina neuvolan lähettämänä. Lasten kuntoutustyöryhmän ja Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmän kokoonpano muodostetaan yhteistyössä vanhempia / huoltajia kuullen kunkin lapsen ja perheen kanssa työtä tekevistä tahoista. Vanhemmat / huoltajat osallistuvat aina kokouksiin. Perhe- ja sosiaalipalvelujen Lasten kuntoutustyöryhmän koordinaattori arvioi lapsen asioiden käsittelyn tarpeen joko Lasten kuntoutustyöryhmässä tai varhaiskasvatuksen Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmässä. Tarvittaessa koordinaattori ohjaa lapsen tarvittaviin lisätutkimuksiin. Lasten kuntoutustyöryhmässä puheenjohtajana on neuvolan lääkäri ja varhaiskasvatuksen ryhmässä puheenjohtajana on konsultoiva erityslastentarhanopettaja. Sekä Lasten kuntoutustyöryhmän että Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmän tehtävänä on saada kokonaiskuva lapsen tuen tarpeesta, laatia tukitoimisuunnitelma sekä suositella lapsen tarvitsema tuki päivähoitoon ja kotiin. Molemmissa ryhmissä tehdään myös ratkaisu lapsen tukitoimien perusteesta tilastointia varten. Kokouksessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja varmistaa, että suositeltavat tukitoimet ovat tuen järjestämisen periaatteiden mukaisia. Esimerkiksi päällekkäisiä tukitoimia voidaan suositella vain erittäin painavista syistä. Lapsen tuen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä vanhempien kanssa puolivuosittain Moniammatillinen kehitysarviointi Lapsi, jonka tuen tarve havaitaan ja otetaan päivähoidossa puheeksi vanhempien kanssa, ohjataan varhaiskasvatuksesta neuvolaan joko määräaikaistarkastukseen tai lisäkäynnille. Neuvolasta lapsi, jonka kehityksessä on huolta useammalla kehityksen osa-alueella, ohjataan tutkimuksiin lasten terapiapalvelujen moniammatillisen kehitysarvioinnin tiimiin (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti). Tiimi tekee yhteistyötä neuvolan ja päivähoidon työntekijöiden kanssa vanhempien luvalla. Neuvolasta lääkäri voi ohjata edelleen lapsen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.

21 Lasten kuntoutustyöryhmä (Perhe- ja sosiaalipalvelut) Lapsi, jonka tuen tarve on laaja-alainen tai huomattavan vaikea tai pitkäkestoinen, ohjataan tutkimusten jälkeen lasten kuntoutustyöryhmään. Lapsen tilanne kartoitetaan kuntoutustyöryhmässä yhdessä vanhempien kanssa ja perustuen moniammatilliseen arvioinnin tuloksiin. Kokouksessa ovat mukana lasta tutkineet lasten terapiapalvelujen työntekijät, neuvolan terveydenhoitaja sekä päivähoidosta lapsen ryhmän lastentarhanopettaja sekä alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Lasten kuntoutustyöryhmän kokouksessa ovat vanhemmat/huoltajat aina läsnä. Keskustelu tapahtuu dialogina lääkärin johdolla. Kokouksessa laaditaan tukitoimisuunnitelma lapsen eri kehitysympäristöihin, kotiin ja varhaiskasvatukseen. Liite Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä (Suomenkielinen varhaiskasvatus) Lapsi, jonka tuen tarve on kapea-alaista tai lievää tai lapsella on somaattinen sairaus, ohjautuu joko Lasten kuntoutustyöryhmän koordinaattorin konsultaation tai tehtyjen tutkimusten perustella varhaiskasvatuksen Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmään. Ryhmän kokouksen puheenjohtajana toimii konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Ryhmässä ovat läsnä aina lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen lastentarhanopettaja tai omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan lapsen terveydenhoitaja sekä lapsen kehityksen arviointiin ja hoitoon osallistuneet työntekijät, kuten lasten terapiapalvelujen tai lastensuojelun työntekijä. Kokouksessa laaditaan yhteinen tukitoimisuunnitelma kotiin ja päivähoitoon. Liite 7. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä voi toimia myös esiopetuksen yksittäisen lapsen oppilashuollon ryhmänä. Oppilashuollon kokouksissa on puheenjohtajana esiopetusyksikön päiväkodin johtaja ja kokouksesta laaditaan tukitoimisuunnitelman lisäksi oppilashuollon muistio.

22 Johtaminen, koordinointi ja päätöksenteko Kuvio 8. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen johtaminen, koordinointi ja päätöksenteko Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Tukitoimisuunnitelma Päätösten valmistelu Palvelualue Lasten kuntoutustyöryhmä / Lasten kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä Tuen järjestämisen työryhmä Päätöksenteko: Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö / asiantuntija Lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja Tulosyksikkö Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen verkosto Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä Varhaiskasvatuksen johtaja Tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämistä ja kehittämistä Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa johtaa varhaiskasvatuksen johtoryhmä varhaiskasvatuksen johtajan alaisuudessa. Sitä koordinoi vuoden 2012 alusta alkaen Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmän alaisuudessa Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen verkosto. Jokaisella varhaiskasvatuksen palvelualueella toimii Tuen järjestämisen työryhmä, joka koordinoi ja valmistelee kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä ja kehittämistä omalla palvelualueellaan. Palvelualueilla Lasten kuntoutustyöryhmän tai Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmän tekemän tukitoimisuunnitelman pohjalta palvelualueiden Tuen järjestämisen työryhmä valmistelee tukitoimien järjestämistä koskevat yksikkökohtaiset päätökset. Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö tai asiantuntija päättää avustajista, lisähenkilökunnasta, lasten ja henkilökunnan välisen suhdeluvun väljentämisestä, kuljetuksista ja lapsen esiopetuksen tehostetun tuen käynnistymisestä. Aluepäällikkö tekee pidennetyn oppivelvollisuuden, vapaaehtoiseen esiopetukseen, erityisen tuen hallintopäätökset huoltajan kuulemisen perusteella. Lapsivalinnoista vastaava päiväkodin johtaja tekee päätöksen lapsen sijoittamisesta päivähoitoon, jolloin hänen päätöksellään lapsi voidaan sijoittaa myös tehostetun tuen ryhmään kuten pienennettyyn, integroituun tai erityisryhmään.

23 23 Palvelualueiden Tuen järjestämisen työryhmä käsittelee koko päivähoitoyksikön kasvun ja oppimisen tuen tarpeet samanaikaisesti. Yksikön esimies on läsnä ja esittelemässä ja suunnittelemassa oman yksikkönsä lasten tukitoimien kokonaisuutta. Perhepäivähoitajalle maksettava erityishoitolisä tuodaan keskusteluun Tuen järjestämisen työryhmään. Erityishoitolisästä päättää varhaiskasvatuksen asiantuntija tai päällikkö. Lapsi voi siirtyä joustavasti tehostetun tuen piiriin silloin, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Lapselle määritellään huoltajien suostumuksen ja Tuen järjestämisen työryhmän päätösprosessin mukaisesti pääsääntöinen tehostelun tuen ryhmä, eikä perheeltä edellytetä erillistä, uutta päivähoitohakemusta. Myös toisen päivähoitoyksikön tehostetun tuen ryhmään siirtyminen kirjataan tuen järjestämisen työryhmässä ilman hakemusta huoltajan suostumuksen perusteella. Pääsääntöisesti tehostetun tuen ryhmiin lapset siirtyvät uuden toimintakauden alussa. Lapsiasioista vastaavalle päiväkodin johtajalle lähetetään kopio asiakirjasta päätöstä varten Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen palvelualueilla Palvelualueet vastaavat lasten tuen toteutumisesta uudistettujen rakenteiden ja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Uudistettujen periaatteiden täytäntöönpanosta ja perehdyttämisestä vastaavat palvelualueet yhteisen suunnitelman pohjalta varhaiskasvatuksen aluepäällikkö / asiantuntija. Varhaiskasvatus osallistuu palvelualueella Perhe- ja sosiaalipalvelujen Lasten kuntoutustyöryhmätoimintaan prosessin mukaisesti. Toiminnan organisoinnista huolehtivat omalta osaltaan konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja he toimivat myös palvelualueen Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelturyhmien puheenjohtajina. Tuen järjestämisen työryhmät toimivat alueellisena varhaiskasvatuksen päällikön / asiantuntijan johdolla. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja tuo kokoukseen Lasten kuntoutustyöryhmän / Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelturyhmien tukitoimisuunnitelmat tarvittavaan käsittelyyn. Lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja vastaa lasten valinta- ja sijoituspronssiin kuuluvista tehtävistä. Tuen järjestämisen työryhmän kokoonpano: Puheenjohtajana toimii varhaiskasvatuksen asiantuntija/päällikkö. Läsnä ovat konsultoivat erityslastentarhanopettajat sekä kunkin pienalueiden esimiesten edustaja, joista vähintään yksi on lapsiasioista vastaava päiväkodin johtaja (LVV), sekä perhepäivähoidon esimies ja tarvittaessa ryhmässä toimivan erityslastentarhanopettajan edustaja. Päiväkodinjohtaja osallistuu tuen järjestämisen työryhmään yksikkönsä tarvittavien tukitoimien esittelijänä. Päiväkodin johtaja ja ryhmän lastentarhanopettaja/ erityislastentarhanopettaja vastaavat yksikkökohtaisten tukitoimien toteutumista, lapsen ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta sekä toteuttamisesta yhdessä muun tiimin kanssa. Päiväkodin johtaja huolehtii yksikkönsä konsultointirakenteiden luomisesta ja ylläpitämisessä sekä esiopetuksen oppilashuollosta. Liite 3.

24 24 Palvelualueet vastaavat asiakastietojärjestelmän menettelytapaohjeen mukaisesta tilastoinnista, seurannasta ja arvioinnista Konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn painotuksia Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ovat kasvun ja oppimisen tuen ja erityispedagogiikan asiantuntijoita, joiden tehtävänä on omalta osaltaan tukea päivähoidon henkilökuntaa ja vanhempia lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa. Konsultoivilla erityislastentarhanopettajilla on keskeinen rooli lasten kasvun ja oppimisen tuen kehittämisessä, uusimman tiedon hankkimisessa ja jakamisessa päivähoitoyksiköihin henkilöstön erityispedagogisen osaamisen vahvistumiseksi. Konsultoivilla erityislastentarhanopettajilla on mahdollisuus konsultointirakenteissa edistää päivähoitoyksiköissä erilaisuuden kohtaamista ja myönteisiä asenteita erilaisuutta kohtaan. Konsultoivan erityslastentarhanopettajan työssä on keskeistä varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman oikea-aikaisesti. Vanhempia ohjataan olemaan yhteydessä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan silloin, kun he hakevat tukea tarvitsevalle lapselleen hoitopaikkaa. Heillä on kattava tieto eri päivähoitomuotojen ja -yksiköiden mahdollisuuksista tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien rooli lasten kuntoutustyöryhmissä painottuu varhaiskasvatuksen asiantuntijoina. He huolehtivat, että tukitoimisuunnitelmaa laadittaessa esitetyt tukitoimet ovat varhaiskasvatuksen tukitoimivalikon mukaisia. Konsultoiva erityislastentarhanopettajan tehtävänä on tehtyjen tukitoimisuunnitelmien eteenpäin vieminen palvelualueiden Tuen järjestämisen työryhmään yksikkökohtaisten tukitoimien päätöksiä varten. Konsultoivat erityislastenrahanopettajat organisoivat varhaiskasvatuksen Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmien työskentelyä palvelualueellaan. He ovat yhdessä palvelualueiden tuen järjestämisen työryhmän kanssa koordinoimassa ja valmistelemassa lasten tukeen liittyviä ratkaisuja. He vastaavat omalta osaltaan myös tukea tarvitseviin lapsiin liittyvästä tilastoinnista palvelualueella. Asiakastietojärjestelmään (Effica, päivähoito) tiedot kirjataan menettelytapaohjeen mukaisesti. Päivähoidon työntekijät toimivat yhdessä konsultoivien erityislastentarhanopettajien kanssa, tukea tarvitsevien lasten toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ovat tarvittaessa mukana perheen kanssa tehtävässä yhteistyössä muun muassa tukitoimisuunnitelman / varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa ja sen arvioimisessa muiden erityistyöntekijöiden kanssa. He ohjaavat, konsultoivat, mallittavat ja kouluttavat päivähoidon henkilökuntaa sekä koordinoivat kasvun ja oppimisen tukea yhdessä palvelualueiden lasten tuesta vastaavan varhaiskasvatuksen aluepäällikön / varhaiskasvatuksen asiantuntijan kanssa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ovat osa esiopetuksen oppilashuoltoa. He ovat mukana päätösten valmistelussa huoltajan kuulemisessa sekä lasten pidennetyn oppivelvollisuuden erityisen tuen päätösten saaneiden vapaaehtoisen 5 -vuotiaiden lasten erityisopetuksen tukemisessa.

25 25 Perusopetuslain muutos ja esiopetuksen siirtyminen varhaiskasvatuksen organisoitavaksi muuttivat osaltaan konsultoivien erityislastentarhaopettajien työtä. Yhteistyö suomenkielisen opetuksen kanssa on tiivistynyt etenkin oppilashuolloin sekä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten, esi- ja perusopetukseen siirtymiseen valmistelussa. Muutos eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukemisessa vaikuttaa konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn kokonaisuuteen. Eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevan tukea tarvitsevan lapsen asiat eivät enää jatkossa edellytä niin sanottua monikulttuurikeltoa, vaan jokainen konsultoiva erityislastentarhanopettaja työskentelee myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kasvun ja oppimisen tuen asioissa. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan työ muodostuu oppimisvaikeuksien ehkäisemisestä sekä lasten siirtymisen valmistelusta tehostetun tai erityisen tuen piiriin muun muassa Lasten kasvun ja oppimisen suunnitteluryhmien toiminnassa. Työ painottuu erityisesti konsultaatioon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ohjaamiseen. Heidän työnsä tulee painottumaan aiempaa selkeämmin niihin lapsiin, jotka eivät ole tehostetun tuen ryhmissä. Tutkimusten mukaan alle kolmevuotiaiden lasten varhainen, yleinen pedagoginen tuki on vahvaa ennalta ehkäisevää työtä, johon myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan työ painottuu. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien määrä palvelualueella perustuu alle kouluikäisten lasten lukumäärään. Lisäksi työn kokonaisuudessa otetaan huomioon tehostetun tuen ryhmien määrä, koska niissä on vahvempi henkilöstörakenne ja muihin päivähoitoryhmiin nähden enemmän eritysosaamista. Palvelualueet vastaavat konsultoivien erityislastentarhanopettajien resurssin kohdentumisesta yhteisten linjausten mukaisesti Varhaiskasvatuksen tukitoimet Päivähoidossa olevan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. YLEINEN TUKI on pedagogista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea lapsille, jotka eivät tarvitse kokoaikaisesti rakenteellisia tukitoimia. Yleinen tuki kohdentuu myös lahjakkaille lapsille, joille varhaiskasvatuksessa tulee suunnitella yksilöllisesti sopivia haasteita. TEHOSTETTU TUKI on sekä pedagogista että rakenteellista tukea lapsille, joille yleinen tuki ei ole riittävää. Tuki toteutuu pääsääntöisesti tehostetun tuen ryhmissä. ERITYINEN TUKI on vahvaa tukea tarvitseville lapsille suunniteltu tuki, joka voi toteutua kaikissa eri tuen muodoissa ja ryhmissä. Esiopetuksessa erityinen tuki edellyttää perusopetuslain mukaista, yksilöllistä erityisen tuen hallintopäätöstä. Lapsen tarvitsemat tukitoimet arvioidaan moniammatillisesti ja tukitoimisuunnitelmassa suositelluista tukitoimista päivähoitoyksikköön päätetään palvelualueilla käytössä olevien resurssien puitteissa tässä asiakirjassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

26 YLEINEN TUKI - pedagogiset, kasvatukselliset ja hoidolliset tukitoimet Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille ja se käynnistyy lapsen aloittaessa päivähoidon. Kun lapsen tuen tarve havaitaan, otetaan se puheeksi vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Keskustelussa yhdistetään kasvatuskumppanuuden hengessä vanhemmilta tuleva tieto työntekijöiden havainnoinnilla koottuun tietoon. Näistä muodostuu yhteinen näkemys lapsesta, lapsen arjesta, lapsen vahvuuksista, tuen tarpeista kodissa ja päivähoidossa sekä keinoista, joilla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista voidaan tukea sekä kotona että päivähoidossa. Lapselle, joka saa yleistä tukea päivähoidossa, voidaan kohdentaa tarvittaessa myös rakenteellisia tukitoimia, esimerkiksi osa-aikaista ryhmäavustajan työpanosta. Päivähoidossa toteutettava yleinen tuki riittää usein lapsen kehityksen tueksi. Päivähoidossa lapsi pääsee mukaan suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen, jonka avulla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista voidaan edistää hänen yksilölliset lähtökohtansa huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa jokaisen lapsen tarvitsema yleinen tuki sekä esiopetuksessa että sitä nuorempien lasten päivähoidossa. Yleinen tuki kohdistuu jokaiseen lapseen yksilöllisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisena. Lapsiryhmässä tuki toteutuu ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti ja esiopetuksessa ryhmän oppimissuunnitelman mukaisesti. Yleinen tuki on muun muassa ympäristön, kasvatustoiminnan ja vuorovaikutuksen mukauttamista sekä kasvatusyhteisön ja kasvattajan oman toiminnan tarkoituksen mukaista muuttamista. Tukea tarvitsevien lasten kohdalla huolehditaan, että lasten tilat ovat esteettömiä ja oppimisympäristö välineineen on lasten saavutettavissa. Yleistä tukea tarvitsevista lapsista osa tarvitsee pedagogisten tukitoimien lisäksi ranteellisia tukitoimia. Yleistä tukea voidaan tehostaa ja lisätä pedagogista ja erityispedagogista osaamista muun muassa lisäämällä henkilöstölle mahdollisuuksia konsultaatioon. Tavoitteena on nostaa peruspedagogista osaamista päivähoitoyksikössä. Koulutustason nostamista on toteutettu lähihoitajakoulutuksen ja vakituisten avustajien kouluttamisena. Lisäksi valmistellaan lastentarhaopettajien osuuden lisäämistä yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Myös korkeatasoinen täydennyskoulutus ja oppimiskeskusten tuki edistävät henkilöstön osaamista. Lapsen yleinen tuki varhaiskasvatuksessa luo perustan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudelle. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa perustuu havainnointiin, vanhemmilta saatuun tietoon, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja neuvolapalautteeseen. Tuki toteutuu arkipäivän tilanteita ja erityisesti lasten luontaista leikkiä hyväksi käyttäen. Lapselle turvallinen, salliva ilmapiiri ja osallisuuden tunne sekä kuuleva vuorovaikutus ryhmän lasten ja aikuisten kesken edistää lapsen oppimista.

27 27 Kuvio 9. Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsen vasuun Päivähoidossa lapsen havainnointiin Päivähoidon alkaessa Lapsen vasun mukaan Ryhmän vasussa Ryhmän lastentarhanopettaja yhteistyössä muun tiimin kanssa Yleinen tuki perustuu toteutuu vastaa Konsultoivien erityislastentarhanopettajien määrä palvelualueella perustuu alle kouluikäisten lasten lukumäärään. Lisäksi työn kokonaisuudessa otetaan huomioon Vanhempien kertomaan tietoon Neuvolan antamaan palautteeseen Yleinen tuki käynnistyy Kun tuen tarve havaitaan ja otetaan puheeksi vanhemman kanssa Yleinen tuki Yleisestä tuesta Päiväkodin johtaja/ esimies Kuvio 10. Yleisen tuen rakentuminen varhaiskasvatuksessa. Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa rakentuu alla olevan kuvion mukaisesta kokonaisuudesta. Lapsi aloittaa päivähoidon Ryhmän vasu Konsultaatio Keskustelu vanhempien kanssa, Lapsen vasu Ryhmän vasu Keskustelu vanhemman kanssa, tarkempi yksilöllisempi tuki Lapsi tarvitsee enemmän tukea Tuki on riittävää Neuvolan määrävuositarkastukset ja yleinen tuki päivähoidossa Toteutus ja seuranta lapsiryhmässä Keskustelu vanhempien kanssa, tarkempi yksilöllisempi tuki Neuvola terveydenhoitajan ja/tai lääkärin näkemys lapsen tukemisessa.

28 28 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on lapsen kasvun ja oppimisen tuen perusta. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut toteutuvat kasvatuskumppanuuden hengessä. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa pohditaan yhdessä yleisen tuen keinojen käyttöä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Konsultoiva eritysiltastentarhanopettaja osallistuu tarvittaessa lapsen varhaiskasvatuskeskusteluihin. Yleisen tuen pedagogisia tukitoimia varhaiskasvatuksessa ovat ympäristön mukauttaminen, (fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen ympäristö) kasvatustoiminnan mukauttaminen (eriyttäminen, toiminnan sisältöjen ja muotojen mukauttaminen, perustaitojen harjaannuttaminen ja itsetunnon vahvistaminen) kuntouttavien elementtien vahvistaminen kuten struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus, pienryhmätoiminta ja kehityksen osa-alueiden tukeminen. (Liisa Heinämäki, Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa, 2004). Suomi toisena kielenä -opetus ja äidinkielen tukeminen Jokaiselle äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvalle lapselle tehdään henkilökohtainen kaksikielisyyssuunnitelma, joka on osa varhaisvastussuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan puolivuosittain varhaiskasvatuskeskustelujen yhteydessä. Tarvittaessa keskustelussa käytetään apuna tulkkia ja erikielistä materiaalia. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajat ja konsultoivat erityislastentarhanopettajat tarjoavat tarvittaessa konsultaatioapua ryhmän henkilökunnalle lapsen kielitaitoon liittyvissä asioissa. Käytettävät lomakkeet: lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (lisälehdet) lapsen varhaiskasvatussuunnitelman koontilomake ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma havainnointilomake: alle 3 v ja 3-5 v. pienten kielireppu (osiot: eväspussi, kielikompassi, kuvajuttu, seurantalomake) kuvaus lapsesta päivähoidossa työkalupakki varhaiskasvatuksen työntekijöille Päiväkotien konsultaatiorakenne Lapsen yleisen tuen suunnittelussa voidaan käyttää tarvittaessa tukena konsultaatiota. Konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa sekä muita asiantuntijoita voidaan konsultoida pedagogisissa ryhmissä, ryhmäkonsultaatioissa tai vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Päivähoidon esimiehet vastaavat yksikkönsä konsultaatiorakenteen luomisesta ja toiminnasta. Pedagoginen ryhmä Jokaisessa päiväkodissa toimii pedagoginen ryhmä (vrt. esiopetuksen oppilashuoltoryhmä). Ryhmässä käsitellään päiväkodin ja lapsiryhmien yleisiä asioita: erilaisuuden kohtaamista, kiusaamisen ehkäisemistä, kriisi- ja turvallisuussuunnitelman hallintaa sekä ryhmän toimivuutta.

29 29 Syksyn ensimmäisessä kokouksessa suunnitellaan tulevan toimintavuoden yhteistyötä konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja ryhmien välillä. Pedagogisen ryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana on päiväkodin johtaja. Ryhmän vakituisia jäseniä ovat ryhmien lastentarhanopettajat / erityislastentarhanopettajat ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Tarvittaessa ryhmään voidaan pyytää neuvolan terveydenhoitaja tai muita asiantuntijoita. Pedagoginen ryhmä kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan. Ryhmäkonsultaatio Ryhmäkonsultaatiossa ryhmän henkilökunta keskustelee konsultoivan erityslastentarhanopettajan johdolla ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmasta tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta nousevista kysymyksistä. Ennen konsultaatiokeskustelua konsultoiva erityslastentarhanopettaja voi havainnoida ryhmän toimintaa ja tarvittaessa mallintaa erilaisia toimintatapoja. Konsultaatiossa on mukana mahdollisimman moni ryhmän henkilökunnasta ja myös päiväkodin johtaja. Konsultaatiossa sovitut asiat kirjataan ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti Moniammatillinen yhteistyö ja konsultaatiokäytännöt Yhteistyö neuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa Terveydenhoidon ja päivähoidon yhteistyö on ollut tiivistä koko 2000-luvun muun muassa 5-vuotiaan lapsen kehityksen arvioinnissa sekä muiden ikäryhmien määräaikaistarkastuksiin sisältyvinä tiedonsiirron käytäntöinä. Myös näihin yhteistyömuotoihin on liittynyt konsultointimahdollisuus, jota kuitenkin on käytetty melko vähän. Lisäksi yhteistyötä on tehty aiemman lasten kuntoutustyöryhmätyön yhteydessä, mutta neuvolan rooli on siinä ollut vähäinen. Neuvolatoimintaa säätävän uuden asetuksen (338/2011) tultua voimaan, on neuvolatoiminnalla aiempaa suurempi rooli lapsen hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta. Määräaikaistarkastusohjelman mukaan alle kouluikäisten lasten tarkastuksia on vuosittain. Neuvolalla on käytössään uusia lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistamiseen liittyviä menetelmiä, kuten esimerkiksi Lene (leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio), jonka avulla lapsen oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa aiempaa varmemmin. Vuoden 2012 alusta alkaen päivähoito ja neuvola toteuttavat yhteistyössä lapsen ja perheen hyvinvointitarkastuksen, Hyve4 -arvioinnin. Tehostettu määräaikaistarkastus aikaistuu näin vuodella viisivuotiaan lapsen arvioinnista neljävuotiaan arviointiin. Lapsen pulmiin voidaan tarttua entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kaikkien lasten kohdalla varhaiskasvatuskeskustelussa korostetaan neuvolan määräaikaistarkastusten merkitystä ja yhteisen huolen puheeksi ottamista ennen lapsen neuvolakäyntiä. Liite 5. Kuvaus lapsesta päivähoidosta neuvolaan -tiedonsiirto toteutuu kaikkien ikäryhmien välillä, mutta leikki-ikäisten lasten tarkastusten muuttuessa vuosittaisiksi, jatkossa Kuvaus lapsesta neuvolaan laaditaan vain niistä lapsista, joista on herännyt huolta päivähoidossa. Palaute neuvolasta saadaan päivähoidon käyttöön lapsen tukemiseksi. Neuvolalla on kokonaisvastuu lapsen ja perheen hyvinvoinnista ja sen säännöllisestä seurannasta. Lapsen neuvolan terveydenhoitaja tuntee lapset ja heidän perheensä aiempaa paremmin ja toimii yhteistyössä neuvolalääkärin kanssa. Lisäksi terveydenhoitajat osallistuvat säännöllisesti Lasten kuntoutustyöryhmiin Yhteistyö erikoissairaanhoitoon tapahtuu pääasiassa neuvolan kautta.

30 30 Päivähoidon työntekijällä, konsultoivalla erityislastentarhanopettajalla, ryhmän lastentarhanopettajalla tai lapsen omahoitajalla on mahdollisuus konsultoida terveydenhoitajaa, joka tuntee myös lapsen ja perheen, Konsultointi voi tapahtua lapsen määräaikaistarkastukseen liittyvänä, jolloin vanhempien/ huoltajien luvalla voidaan keskustella lapsen kehityksessä heränneestä huolesta. Ennen Lasten kuntoutustyöryhmä tai Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitelturyhmää voidaan keskustella lapsen tilanteesta. Terveydenhoitaja voi osallistua myös varhaiskasvatuksen Lapsen tuen suunnitteluryhmään ja esiopetusikäisen lapsen asioissa oppilashuoltoryhmään. Konsultointi voi olla molemminpuolista niin, että terveydenhoitaja voi konsultoida varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Päiväkodin pedagogiseen ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua neuvolan terveydenhoitaja. Viisivuotiaan lapsen esiopetukseen siirtymisvaiheessa lapsen tuen tarve esiopetuksessa ja jatkumona perusopetukseen arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä (vrt. esiopetuksen pedagoginen arvio). Lasten terapiapalvelujen työntekijöiden konsultointi Yhteistyö lapsen tutkimusten yhteydessä tapahtuu pääasiassa lapsen moniammatillinen kehityksen arvioinnin yhteydessä sekä Lasten kuntoutustyöryhmäja Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmän työssä. Kun pohditaan lapsen tuen tarvetta, voidaan konsultoida kuntoutustyöryhmän koordinaattoria. Esiopetuksen oppilashuolto rakentuu edellä mainittuihin ryhmiin. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnassa voidaan konsultoida sekä kutsua suunnitelman laadinta- tai arviointitilaisuuksiin lapsen terapeutti tai psykologi. Varhaiskasvatus lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä Lapsen tuen tarve voi johtua lapsen elinoloista ja niiden vaarantuessa tehdään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Huoli lapsen kehitysympäristöstä voi ilmeitä päivähoidossa esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmina, sekä vanhemmuuteen liittyvinä vaikeuksina, lapsen tarpeiden laiminlyöntinä tai perheväkivaltatilanteissa. Päivähoidon työntekijä voi konsultoida lastensuojelun työntekijää silloin, kun huoli lapsen tilanteesta ilmenee ja tarkentaa, onko syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen arvioimiseen liittyviin toimenpiteisiin sekä sopia kenen ja miten tilanteessa on syytä toimia. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus lastensuojelutarpeen arvioimista varten ja sovitaan yhteisen prosessin mukaisesta varhaiskasvatussuunnitelman laadintatilaisuudesta. Lastensuojelun avohuollon yhteistyötapaaminen voidaan kutsua koolle Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmään. Lapsen tuki toteutuu pääasiassa yleisenä tukena. Liite 8. Lapsen lääkintä - yhteistyö sairaanhoidon kanssa Lapsen pitkäaikaissairauden yhteydessä tarvittavan lääkityksen suunnittelussa voidaan konsultoida esimerkiksi lapsen diabeteshoitajaa. Vanhemmat voivat neuvoa henkilökuntaa lapsen lääkintää koskevissa asioissa saamiensa kirjallisten ohjeiden ja dokumenttien avulla, mutta tarvittaessa voidaan kutsua koolle yhteistyöryhmä tai Lapsen kasvun ja tuen suunnitteluryhmä (Varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirja ja toimintaohjeet 2011 ohjeistus, lapsen lääkintä). Lapsen tuki toteutuu useimmiten yleisenä tukena, jolloin esimerkiksi lapsen pistämisessä tarvittavan ryhmäavustajan työtä voidaan kohdentaa myös pitkäaikaissairaan, yleisen tuen lapsen kohdalla. Yhteistyö vammaispalvelujen kanssa Monialaista tukea tarvitsevien lasten kohdalla tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa sekä palvelualueilla että tulosyksiössä. Varhaiskasvatuksen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajat sopivat yhteistyössä tukitoimen toteutumisesta perheille

31 31 silloin, kun lapsen tuen tarve edellyttää monialaista tukea. Asia valmistellaan yhteystyössä varhaiskasvatuksen palvelualueen ja vammaispalvelun kanssa. Vammaispalvelun johtavat sosiaalityöntekijät ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa suunnittelemaan vammaisten ja monialaista tukea tarvitsevien lasten asioissa. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja palveluohjaajat ja konsultoivat erityislastentarhanopettajat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen verkoston kanssa. Tapaamiset koskevat myös vammaisneuvolan (Ekku) kansa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö suomenkielisen opetuksen kanssa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen yhteistyöprosessit liittyvät pääasiassa lasten esiopetukseen ja perusopetukseen siirtymävaiheisiin Prosessit on sovittu ja kuvattu esiopetuksen opetussuunnitelmaan liittyvässä yhteistyössä. Lapsen jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen on tavoite, jonka toteutuminen linkittyy useissa eri yhteyksissä, muun muassa tiedonsiirrossa ja konkreettisena pedagogisten yhteisöjen kehittämistyössä. Kasvun ja oppimisen tuen asioissa on mahdollisuus konsultoida monella eri tasolla. KELPO - hankkeen myötä on rakennettu erilaisia yhteistyöryhmiä ja verkostoja, joiden kautta eri työntekijöillä on mahdollisuus konsultointiin ja keskusteluihin. Lapsen siirtymät esiopetukseen ja perusopetukseen valmistellaan esiopetuksen opetussuunnitelmatyössä sovitulla tavalla TEHOSTETTU TUKI - rakenteelliset tukitoimet Mikäli yleinen tuki ei ole lapselle riittävää ja lapselle tarvitaan tehostetumpaa tukea, laaditaan Kuvaus lapsesta päivähoidossa lomakkeelle yhteenveto, jossa kuvataan lapsen tilannetta päivähoidossa. (vrt. esiopetuksen pedagoginen arvio). Erityisesti viisivuotiaan lapsen kohdalla arvioidaan lapsen tehostelun tuen tarvetta esiopetusta varten ja kirjataan arviointi Kuvaus lapsesta päivähoidossa lomakkeelle. Varhaiskasvatuskeskustelussa vanhempien kanssa keskustellaan lapsen tilanteesta. Samalla täydennetään kuvausta vanhempien näkemyksellä lapsestaan. Konsultoiva erityslastentarhanopettaja voi konsultoida lapsen terveydenhoitajaa tai lasten kuntoutustyöryhmän koordinaattoria lapsen asioissa ja siinä millä aikataululla lapsen asioissa voidaan edetä. Perhe ohjataan varaamaan aika neuvolaan lisäkäynnille. Mikäli neuvolan määräaikaistarkastus (vuosittain) on lähiaikoina tulossa, pyydetään vanhempien lupa Kuvaus -lomakkeen siirrosta neuvolaan ja lasten mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Perheelle kerrotaan Lasten kuntoutustyöryhmästä / Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmästä sekä tehostetusta tuesta ja mahdollisista päivähoidon rakenteellisista ratkaisuista. Tutkimusten / Lasten kuntoutustyöryhmään tai Lapsen kasvun ja oppimisen työryhmässä laadittu tukitoimisuunnitelma (suositus) käsitellään palvelualueen Tuen järjestämisen työryhmässä. Lapsen tuki toteutetaan tehostettuna tukena, mikäli lapselle on edellä todettu, että yleinen tuki ei riitä. Tukitoimisuunnitelma on suositus, jota varhaiskasvatuksessa toteutetaan yhteisten kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteiden mukaan ja käytettävissä olevien tukitoimien ja resurssien puitteissa. Lapsen siirtymistä tehostetun tuen ryhmään valmistellaan huoltajien suostumuksella. Tehostetun tuen käynnistymisestä esiopetuksen aikana päätetään huoltajien läsnä ollessa palvelualueella Lapsen kasvun ja oppimisen tuen

32 32 suunnitteluryhmässä tai oppilashuoltoryhmässä ja kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Lapsen tukitoimisuunnitelmaan perustuva lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (=kuntoutussuunnitelma, Päivähoitolaki 1119/1985,7a ) kirjataan tehostetun tuen tarve ja ne toimenpiteet, joilla tässä vaiheessa on mahdollista tukea lasta päivähoidossa yleistä tukea selvemmin. Tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on prosessi, joka sisältää lapsen vanhempien, päivähoidon ja kuntouttavan tahon yhteisen tukitoimisuunnitelman pohjalta tehdyn kirjallisen, tavoitteellisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Sitä toteutetaan päivähoitoryhmässä ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on päivähoidon työntekijöiden työväline, jonka avulla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan päivähoitoryhmässä. Tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa luodaan kokonaiskuva lapsesta ja hänen kehityksestään, vahvuuksista ja sen hetkisistä kehitystarpeistaan. Näistä tuen tarpeista valitaan oppimisen ja kehityksen kannalta keskeisimmät harjoiteltavat asiat ja taidot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan yhdestä kolmeen asiaa, jota harjoitellaan arjessa lapsen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne pedagogiset keinot ja menetelmät, joita harjoitellaan lapsen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan pedagogiset keinot ja menetelmät, joita kasvatusyhteisö toteuttaa päivittäisessä eri tilanteissa lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen tukemiseksi. Kasvatushenkilöstö sitoutuu näiden asioiden toteuttamiseen toiminnassaan. Vanhempien kanssa sovitaan keinot, joiden avulla vanhemmat osallistuvat taitojen harjoitteluun kotona. Lapsen harjoiteltava lähitavoite määritellään mahdollisimman konkreettisesta, lapsen arjesta löytyvästä kehityksen/käyttäytymisen pulmakohdasta tai taidosta, jota lapsi ei vielä hallitse. Lasta tuetaan harjoiteltavassa asiassa sopimalla menetelmät ja käytännöt päivähoidon oppimisympäristössä sekä sopimalla yhteiset toimintatavat kotona ja päivähoidossa. Lähitavoite on saavutettavissa mahdollisimman konkreettisella tasolla, pitkäjänteisellä, säännöllisesti toistuvalla ja lapsen vahvuudet huomioivalla pedagogisella toiminnalla. Lapsen kanssa harjoiteltavat asiat otetaan huomioon ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa. Ryhmän suunnitelmaan kirjataan suunnitellusti muun muassa, minkälaisilla oppimisympäristön ja toiminnan muutoksilla lapsi onnistuu ja oppii ryhmässä. Lähtökohtana lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistävälle toiminnalle on lapsen ja aikuisen välinen turvallinen, lasta tukeva vuorovaikutussuhde sekä lasten vertaistoiminta ryhmässä. Tärkeää on pohtia ryhmän aikuisten omaa toimintaa ja miten sitä muuttamalla voidaan vahvistaa lapsen oppimista. Päivähoidossa seurataan ja arvioidaan lapsen edistymistä säännöllisesti sekä sitä, miten henkilökunta on toteuttanut suunnitelmaa. Laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin tarpeen mukaan yhdestä kahteen kertaa toimintavuoden aikana. Lapsen tuen tarve voi muuttua myös siten, että lapsi ei tarvitse enää tehostettua tukea, vaan hänelle yleinen tuki on riittävää. Tällöin lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa laatimalla Kuvaus lapsesta päivähoidossa lomakkeelle yhteenveto lapsen tilanteesta. Asia käsitellään Lapsen tuen suunnitteluryhmässä, jossa tehostetun tuen rakenteelliset tukitoimet puretaan. Lapselle suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa hänelle parhaiten tukevat yleisen tuen tukitoimet ja kirjataan ne lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

33 Tehostetun tuen ryhmät Tehostetun tuen ryhmät on todettu toimiviksi ja lasta tukeviksi rakenteellisiksi ratkaisuiksi. Osassa tehostetun tuen ryhmiä toteutuu myös esiopetus. Päiväkodeissa, jossa on esiopetusta tehostetun tuen ryhmissä, on pääsääntöisesti esiopetusryhmä. Tämä mahdollistaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet vertaistukeen saman ikäisten lasten kanssa. Pienennetty ryhmä Pienennetyissä ryhmissä ryhmäkoko on pienempi ja henkilökunnan koulutustaso korkeampi kuin tavanomaisissa lapsiryhmissä. Pienennettyihin ryhmiin sijoitetaan 15 lasta, joista 5-6 lapsella on tehostetun tuen tarve. Pienennetyissä ryhmissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Näin ollen lapsille voidaan taata enemmän yksilöllistä huomiota ja toimintaa, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja pysäyttämään lapsen kehitykseen liittyviä epäsuotuisia tekijöitä ja kehityskulkuja. Pienennettyihin ryhmiin sijoitetaan kolme vuotta täyttäneitä, tehostettua tukea tarvitsevia lapsia, joiden tuen tarve ei edellytä erityiskoulutettua henkilökunta, mutta joille yleinen tuki tavanomaisessa ryhmässä ei ole riittävää. Integroitu ryhmä Integroiduissa ryhmissä hoidetaan sekä tavanomaisesti kehittyviä että tukea tarvitsevia lapsia. Integroituihin ryhmiin sijoitetaan pääsääntöisesti 12 lasta, joista viisi on tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevaa. Integroitujen ryhmien henkilökuntaan kuuluu erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja. Mikäli ryhmässä on myös erityistä tukea tarvitseva lapsi, henkilökuntaan voi kuulua avustaja. Integroituihin ryhmiin sijoitetaan kolme vuotta täyttäneitä lapsia, joiden tuen tarve edellyttää erityiskoulutetun henkilön erityspedagogista osaamista. Erityisryhmä Ryhmä muodostuu yleensä kahdeksasta erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevasta lapsesta, pääasiassa sosiaaliselle ja tunne-elämälleen tukea tarvitsevista lapsista. Erityisryhmien henkilökuntaan kuuluu kaksi erityislastentarhanopettajaa, lastenhoitaja sekä mahdollisesti lapsen erityisen tuen päätöksen edellyttämä erityisavustaja. Ryhmiin sijoitetaan kolme vuotta täyttäneitä lapsia, joiden tuen tarve on erittäin vahva ja jotka eivät tule toimeen ilman erityiskoulutetun henkilöstön kokoaikaista erityspedagogista osaamista ja tukea. Autististen lasten erityisryhmässä on kuusi tukea tarvitsevaa lasta. Henkilökuntaan kuuluu erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja kolme vakinaista eritysavustajaa. (Ks. oppimiskeskukset, liite 3) Ryhmäavustajan ja lisähenkilökunnan palkkaaminen Lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä päivähoitoryhmiin voidaan palkata avustajia useampaa lasta varten ryhmäavustajiksi. Jos lapsille on kohdennettu avustaja, kasvatushenkilökunnan ja lasten välistä suhdelukua ei väljennetä. Ryhmäavustaja voidaan kohdentaa päivähoitoyksikköön myös vain yhdelle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai lapselle, jolle henkilökohtainen avustaja on kirjattu tukitoimeksi esiopetuksen erityisen tuen päätökseen. Suhdeluvun väljentämisen tai avustajan sijasta ryhmään voidaan joissakin tilanteissa palkata lisähenkilökunnaksi lastenhoitaja silloin, kun ryhmässä on vähintään 5-6 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi silloin, kun lapsen hoito vaatii kokoaikaista ohjausta ja hoito on erittäin vaativaa eikä lapsi pysty

34 34 olemaan koko päivää muun lapsiryhmän kanssa. Myös ne lapset on tilastoitu lisähenkilökunta kohtaan, jotka ovat mukana resurssierityislastentarhanopettaja - mallin kokeilussa Lasten ja henkilökunnan määrän välisen suhdeluvun väljentäminen Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa tulee olla yksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö seitsemää kolme vuotta täyttänyttä tai neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden. Ryhmäperhepäiväkodissa on joko 2 hoitajaa ja 10 lasta tai 3 hoitajaa 12 lasta kohden. Kotonaan työtä tekevällä perhepäivähoitajalla voi olla hoidossa neljä alle kouluikäistä lasta sekä yksi osapäiväinen esiopetus- tai kouluikäinen lapsi. Tavallisiin päivähoitoryhmiin integroitujen lasten kohdalla lapsen tuen tarpeen sitä edellyttäessä kasvatushenkilöstön ja lasten suhdelukua voidaan väljentää siten, että lapsi lasketaan kahdeksi. Suhdeluvun väljentämistä voidaan käyttää niiden lasten kohdalla, joiden tuen tarpeeseen voidaan vastata tavallisessa päivähoitoryhmässä, jossa ei työskentele erityiskoulutettua henkilökuntaa. Suhdeluvun väljentämistä käytetään vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi silloin, kun muita rakenteellisia tukitoimia ei ole käytettävissä ja lähinnä väliaikaisena ratkaisuna. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, kun lapsi odottaa tehostetun tuen ryhmästä vapautuvaa paikkaa. Suhdeluvun väljentämisen vain ryhmän yhden lapsen osalta on todettu käytännössä tuovan vain harvoissa tilanteissa konkreettista tukea yksittäisen lapsen tukemiselle Resurssierityislastentarhanopettaja - malli Espoossa on meneillään kaksi kokeilua, joissa pilotoidaan resurssierityis - lastentarhanopettaja - mallia. Malli tarkoittaa, että erityislastentarhanopettaja toimii yhdessä päivähoitoyksikössä, johon on eri ryhmiin sijoitettu 5-8 tukea tarvitsevaa lasta. Toinen pilottipäiväkoti on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava yksikkö ja toinen on liikuntapainotteinen päiväkoti. Tulokset kokeilusta saadaan keväällä Kuljetus Poikkeustapauksessa lapselle voidaan erityisen syyn ja tuen tarpeen perusteella järjestää kuljetus päivähoitoon. Päivähoitokuljetus on aina harkinnanvarainen, poikkeuksena vain esiopetuksessa olevat lapset, joilla on tietyin edellytyksin oikeus koulukuljetukseen tai matka-avustukseen. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella järjestettävien kuljetusten perusteet ovat liitteessä 1. Kuljetusten periaatteet on hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmässä Lisäksi ne on hyväksytty perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä siltä osin kuin periaatteet koskevat poikkeavissa tilanteissa vammaisia ja lastensuojeluun kuuluvia lapsia ERITYINEN TUKI päivähoidossa ja esiopetuksessa Mikäli lapsen tuen tarve Lasten kuntoutustyöryhmässä todetaan edellyttävän vahvaa kokoaikaista tukea ja erityispedagogista tai hoidollista kasvun, oppimisen ja kehityksen tukea, toteutuu tuki päivähoidossa lapselle erityisen tuen muodossa. Lapsi voi huoltajien suostumuksella saada paikan erityisryhmästä tai hänelle voidaan kohdentaa myös tehostetun tuen ryhmässä erityisavustajan tukea. Erityistä tukea on

35 35 myös lapsen tunne-elämän, sosiaalisten taitojen tai vakavan sairauden vuoksi tarvittava yksilöllinen, kokoaikainen aikuisen läsnäolo, tuki tai hoito. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla korostuu yhteistyö huoltajien ja kuntouttavien tahojen kanssa Pidennetty oppivelvollisuus päivähoidon esiopetuksessa Suomenkielinen varhaiskasvatus vastaa pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneiden viisivuotiaiden lasten erityisestä tuesta ja erityisopetuksesta vapaaehtoisessa esiopetuksessa. Oppivelvollisuuteen kuuluvan pidennetyn oppivelvollisuuden saaneet kuusivuotiaat lapset saavat esiopetuksessa erityistä tukea päiväkodeissa ja erityisopetusta suomenkielisen opetuksen kiertävien erityisopettajien opetuksena. (Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma ) Kehitysvammaisten lasten (kuntouttava) päivähoito Kehitysvammaisen lapsen päivähoito järjestetään kuten muiden lasten kohdalla pääsääntöisesti lasten päivähoidosta annetun lain (630/1991) mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle toteutuu tarvittava kasvun ja oppimisen tuki yleisen, tehostetun tai erityisen tuen muodossa Monialainen erityinen tuki päivähoidossa Päivähoidossa on vuosittain vammaista tai kehitysvammaista lasta, joilla on vahva erityisen tuen tarve. Heidän päivähoitonsa on suunniteltu yksilöllisesti varhaiskasvatuksen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä ottaen huomioon lapsen hoidollisuus, tarvitsemat tilat ja apuvälineet, kuljetus ja muut hoitoon liittyvät seikat. Erityistä tukea tarvitsevien lasten integroitumisesta muiden lasten kanssa huolehditaan lapsen edellytysten mukaisesti. Tukea tarvitsevien lasten kohdalla huolehditaan, että lasten tilat ovat esteettömiä ja leikkiympäristö on lasten saavutettavissa. Espoo ostaa Helsingin kaupungilta vaikeavammaisten lasten päivähoitoa Ruoholahden päivähoitoyksiköstä. Espoossa tutkitaan mahdollisuutta saada toimiva ryhmätila monialaista erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito päivähoidossa Työryhmä valmistelee vuoden 2011 loppuun mennessä kehitysvammaisten ja vaikeasti autististen koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon siirtymistä perhe- ja sosiaalipalveluilta sekä suomenkieliseltä varhaiskasvatukselta suomenkielisen opetuksen vastuulle.

36 Rakenteellisten tukitoimien laajuus ja jakautuminen Kaikille kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille järjestetään joko yleisenä tukena pedagogisia tukitoimia tai tehostettuna ja erityisenä tukena rakenteellisia tukitoimia tai molempia. Myös yleistä tukea tarvitseville lapsille voidaan osoittaa rakenteellisena tukitoimena esimerkiksi ryhmäavustajan työpanosta silloin, kun avustajan tarve kohdistuu vain tiettyihin tilanteisiin lapsiryhmässä. Tavoitteena on, että yleisen tuen pedagogisia tukitoimia lisätään ja kohdennetaan vähitellen 20 %:lle kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista. Kaikkien lasten kasvun ja oppimisen tuen tarve ei edellytä rakenteellisia tukitoimia, vaan yleinen tuki ja suunnitelmalliset pedagogiset tukitoimet edistävät lapsen kehitystä riittävän tukevasti. Tehostettuna tai erityisenä tukena järjestetään rakenteellisia tukitoimia siten, että ne päällekkäisten tukitoimien jäädessä pois kattaisivat 80 % kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista. Verrattuna Suomen kuuteen suurimpaan kaupunkiin, Espoossa tukitoimia järjestetään erittäin kattavasti Tukitoimien vaikuttavuutta suhteessa niiden kustannuksiin on arvioitu sekä kokemuksellisen että tilastollisen tiedon perusteella. Tältä pohjalta on laadittu tukitoiminen keskinäistä jakautumista koskeva malli, joka esitetään taulukossa 5. Taulukko 5. Tukitoimien prosentuaalisen jakautumisen ja kattavuuden tavoitteellinen malli suomenkielisessä kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa Tukitoimi Yleinen tuki: Pedagogiset tukitoimet Tehostettu ja erityinen tuki: Tehostetun tuen ryhmät Muut rakenteelliset tukitoimet: avustajat, lisähenkilökunta, resurssierityislastentarhanopettaja, suhdeluvun väljentäminen Tukitoimet yhteensä Kattavuus, %:lle tukea tarvitsevista lapsista Tavoite 2006 Toteutuma 2010 Uusi tavoite Tilastosta , voidaan poimia ne lapset, jotka uuden tuen kolmiportaisuuden mallin mukaisesti kuuluisivat yleisen tuen piiriin. Näin arvioiden yleistä tukea tarvitsevia lapsia olisi yhteensä noin 190 lasta eli noin 23 % kaikista tukea tarvitsevista lapsista. (=yksi paikka päiväkodissa / ryhmäperhepäivähoidossa, esimerkiksi lastensuojelua tarvitseva lapsi sekä osa pitkäaikaissairaista). Pitkäaikaissairaiden joukossa on myös tehostettua tukea tarvitsevia lapsia. Osalla heistä rakenteellisten tukitoimien tarve ei ole kokoaikaista, jolloin yleinen tuki ja pedagogiset tukitoimet ovat riittäviä. Tällä perusteella voidaan laajentaa yleisen tuen ja pedagogisten tukitoimien määrää.

37 37 Koska suurin osa tukitoimista kohdentuu alle kouluikäisille, yli kolmevuotiaille lapsille, on ennuste tehty tältä pohjalta. Ennuste kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien yli kolmevuotiaiden lasten kokonaismäärästä vuoteen 2015 on keskiväkilukuennusteen mukaisesti seuraava: yli 3-vuotiaita lapsia on arviolta hoidossa noin , joista tukea tarvitsevia on noin 7 % eli yhteensä 746 lasta. Ennuste kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien yli kolmevuotiaiden lasten kokonaismäärästä vuoteen 2020 on keskiväkilukuennusteen mukaisesti seuraava: yli 3-vuotiaita lapsia on arviolta hoidossa , joista tukea tarvitsevia on noin 7 % eli yhteensä 777 lasta. Taulukko 6. Arvio tukitoimien kohdentumisesta vuosina 2015 ja 2020 Laskennallisesti voidaan arvioida tukitoimien kohdentuvan seuraavasti: Tukitoimien % -jakauma Lasten määrä, joihin tukitoimi kohdistuu vuonna 2015 Lasten määrä, joihin tukitoimi kohdistuu vuonna 2020 Rakenteelliset tukitoimet 80 % tehostetun tuen ryhmät 54 % muut rakenteelliset 26 % tukitoimet (avustajaresurssi, lisähenkilökunta (sisältää reltot), suhdeluvun väljennys) Pedagogiset tukitoimet 20 % Keskiväkilukuennusteen mukainen väestön kasvu on maltillista. On arvioitu, että alle kolmenvuotiaista lapsista noin 40 % käyttää päivähoitopalveluja ja yli kolmevuotiaista noin 84 %. Tukea tarvitsevien lasten määrä on arvioitu pysyvän yli kolmevuotiaiden lasten kohdalla enintään 7 %. Jotta nykyinen tuloksellinen palvelutaso voidaan säilyttää, edellyttää se tehostetun tuen ryhmien lukumäärän säilymistä entisellään, mutta päällekkäisten tukitoimien vähentymistä Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen yksityisen hoidon tuen päivähoidossa Yksityisen hoidon tuen päivähoidossa tukea tarvitsevia lapsia hoidetaan tällä hetkellä vain muutamia. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat antavat pyydettäessä puhelinkonsultaatiota yksityisen hoidon tuella toteutettavaan päivähoitoon.

38 38 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä nousevat keskeisiksi periaatteiksi seuraavat tavoitteet Ennalta ehkäisevä työ tehostuu kasvatuskumppanuudessa huoltajien kanssa Tukea tarvitsevien lasten osuuden kasvua ehkäistään ennaltaehkäisevällä työllä, jossa on keskeistä tiivis, kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö vanhempien / huoltajien kanssa. Vanhempien ja huoltajien osallisuus omaa lastaan koskevissa asioissa vahvistuu entisestään. He ovat läsnä lastaan koskevien asioiden käsittelyssä aina, kun se on heille mahdollista. Ennaltaehkäisevässä työssä korostuu alle kolmevuotiaiden lasten yleinen tuki. Tuen tarpeen tunnistaminen ja tiedonsiirto varmistuvat Lasten tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa tehostetaan hyvää yhteistyötä perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Erityisesti yhteistyö lapsen määräaikaistarkastusten tiedonsiirrossa neuvolan kanssa vahvistuu. Tasapuoliset palvelut toteutuvat Tukea tarvitsevalle lapselle turvataan asuinpaikasta riippumatta tasapuoliset palvelut. Tukitoimet osoitetaan palvelualueille tukea tarvitsevien lasten määrän perusteella. Tukitoimien kattavuutta arvioidaan vähintään kerran vuodessa ennen uuden toimintavuoden alkamista. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien resurssien toteutumista seurataan ja arvioidaan. Tämän perusteella resursseja tasataan eri palvelualueiden kesken suhteessa lapsimäärään kahden vuoden välein helmikuussa ennen seuraavan toimintavuoden alkamista. Osaaminen vahvistuu Vahvistetaan yleisen tuen toteutumista ja edistetään pedagogista ja erityispedagogista osaamista lisäämällä henkilökunnalle mahdollisuuksia konsultaatioon. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden konsultaatioille laaditaan sekä palvelualueille että päivähoitoyksiköihin selkeä rakenne. Varhaiskasvatuksessa nostetaan suunnitelman mukaisesti henkilökunnan koulutustasoa. Tämä vahvistaa tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista. Tukitoimien kohdentuminen tarkentuu Kullekin lapselle tarjotaan arviointiin perustuen häntä parhaiten tukevat tukitoimet. Kaikkien lasten kohdalla vahvistetaan yleistä tukea, jossa kasvun ja oppimisen tuki toteutuu pääasiassa pedagogisina tukitoimina. Tavoitteena on tukitoimien jakautuminen siten, että yleisen tuen pedagogiset tukitoimet kattavat 20 % kaikista tukitoimista suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa (esimerkiksi ympäristön ja kasvatustoiminnan mukauttaminen, struktuuri, hyvä vuorovaikutus, pienryhmätoiminta ja kehityksen osa-alueiden tukeminen). Tehostetun ja erityisen tuen rakenteelliset tukitoimet kattavat 80 % kaikista tukitoimista suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. (tehostetun tuen ryhmät, ryhmäavustaja, henkilökunnan ja lasten välisen suhdeluvun väljennys, lisähenkilökunta, reltomalli ja kuljetus). Lapsille, joille yleinen tuki ei ole riittävää, kohdennetaan rakenteellisia tukitoimia tehostetun tai erityisen tuen muodossa. Poikkeustapauksissa ja painavista syistä

39 39 yhdelle lapselle voidaan samanaikaisesti kohdistaa useampia tukitoimia, kuten esimerkiksi tehostetun tuen ryhmä sekä ryhmäavustaja (1-5 lapselle). Erityisen painava syy on esimerkiksi lapsen vaikea vamma ja esiopetuksen erityisen tuen päätökseen perustuvat tukitoimet ja palvelut. Lisäksi avustaja voidaan kohdentaa lapselle, joka ei selviydy itsenäisesti ja joka voi olla turvallisuusriski itselleen tai toisille lapsille. Tukea tarvitsevien lasten kohdalla huolehditaan tilojen esteettömyydestä ja oppimisympäristön soveltuvuudesta lasten tarpeisiin. Pedagoginen tuki lapsiryhmässä on aina kaikkien tukea tarvitsevien lasten saatavilla. Integroidut ryhmät ovat alle kouluikäisten lasten tukemisessa laadullista ja tuloksellista lähipalvelua. Sosiaalinen inkluusio toteutuu tavallisessa päiväkotiyhteisössä, mikä vahvistaa integroitujen ja erityisryhmien lasten kuulumista koko päivähoitoyhteisöön. Perheen ei tarvitse erikseen hakea näihin ryhmiin. Lapsen ryhmässä aloittaminen suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa yhtenä tehostetun tuen muotona. Esiopetukseen perhe hakee paikkaa tukea tarvitsevalle lapselle vahvistettuihin esiopetusyksiköihin. Pidennetyn oppivelvollisuuden viisivuotiaiden lasten vapaaehtoinen esiopetus on mahdollista toteuttaa myös niissä yksiköissä ja ryhmissä, joissa lapsen päivähoito muutoinkin jatkuu. Lapsen vapaaehtoinen esiopetus voi tapahtua lapsen siinä yksikössä ja ryhmässä, jossa hän muutoinkin on päivähoidossa. Kustannustietoisuus vahvistuu Kustannukset ja arviot tukitoimien vaikuttavuudesta osoittavat, että kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen yleisen tuen pedagogista tukea on lisättävä ensisijaisena tuen muotona kaikille tukea tarvitseville lapsille. Pedagogisesta tuesta hyötyvät kaikki lapset ja koko lapsiryhmä, jolloin se toimii mahdollisesti tuen tarvetta ennaltaehkäisevästi, mutta myös vähentää lapsen tuen tarpeen lisääntymistä. Rakenteellisia ratkaisuja on kehitettävä tarkoituksenmukaisilla laadullisilla keinoilla. Kaikkien päivähoitopaikkojen tulee olla tehokkaassa käytössä koko päivähoidon tulosyksikössä, jotta tavoitteellisen mallin mukaisten tukitoimien kokonaisuus on taloudellisesti tarkoituksenmukaista toteuttaa. Tällä hetkellä kasvun ja oppimisen tuen vuosikustannukset ovat suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa noin miljoonaa euroa. Yhteistyö edistyy Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta yhteistyörakenteita täsmennetään vammaispalvelujen kanssa. Varhaiskasvatus on aktiivinen yhteistyökumppani lastensuojelun kehittämisessä. Kehittämisen kohteena ovat yhteistyörakenteet, konsultaatio ja verkostoituminen lastensuojelun avohuollon sekä sijoitetun lapsen päivähoidon tukitoimien kohdalla. Perheneuvola on luonteva yhteistyötaho silloin, kun vanhemmat tarvitsevat lisätukea kasvatustehtäväänsä. Muutokset toteutuvat laaditun aikataulun mukaisesti vuosina Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet tulevat voimaan siten, että uudistuvat käsitteet, määritelmät ja asiakirjassa esitetyt, valmiit prosessit otetaan heti käyttöön. Palvelualueiden uusien toimintamuotojen ja rakenteiden valmistelu, asiakasprosessien sekä työtehtävien painotusten tarkentaminen käynnistyy joulukuussa 2011 Palvelualueille laaditaan järjestämisen periaatteita koskeva perehdytyssuunnitelma joulukuussa 2011 ja palvelualueet perehdyttävät

40 40 varhaiskasvatuksen henkilökunnan muutoksiin suunnitelman mukaisesti kevään 2012 aikana. Lasten tuen uudelleen määritteleminen käynnistyy toimintavuoden alussa ja lapset tilastoidaan uusien periaatteiden mukaisesti Muilta osin uudistus otetaan käyttöön uuden toimintavuoden alkaessa Tilastointi tarkentuu Tukitoimien perusteiden (vammaiset, pitkäaikaissairaat, lastensuojelu ja muu tuen tarve) luokittelu edellyttää täsmentämistä. Tämä vaatii Efficaasiakastietojärjestelmään muutoksia sekä menettelytapaohjeen uudistamista. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää kuuden suurimman kaupungin tilastointia, jotta kuntien välinen palvelujen ja kustannusten seuranta on luotettavaa. Tilastointia tulee myös yhtenäistää suomenkieliseen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen kesken, jotta tilastointi palvelisi paremmin lasten jatkumon seurantaa. Kehittäminen on aktiivista Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteiden toteutumista seurataan ja meneillään olevien kokeilujen ja pilotointien tuloksia hyödynnetään. Reltomallin tulokset selvitetään ja analysoidaan sekä mallin laajentamisesta tehdään tarvittavat päätökset. Etsitään ja kehitetään aktiivisesti kasvun ja oppimisen tuen uusia muotoja.

41 41 Liite 1 Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kuljetusten järjestämistä koskevat periaatteet alkaen PÄIVÄHOIDON KULJETUSPERIAATTEET Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Vastuu lapsen kuljettamisesta päivähoitoon on lapsen vanhemmilla tai huoltajilla. Poikkeustapauksissa Espoon kaupunki voi määrärahojen puitteissa järjestää kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevalle lapselle kuljetuksen hoitopaikkaan yhteen tai molempiin suuntiin. Kuljetuksista päätettäessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Kuljetus voidaan järjestää sellaiselle kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevalle lapselle, jonka osallistuminen päivähoitoon voidaan tuen toteutumista varten katsoa välttämättömäksi. 2. Päätös kuljetuksen järjestämisestä tehdään vanhempien tai muun huoltajan kirjallisesti perusteleman hakemuksen pohjalta. 3. Kodin ja lapsen hoitopaikan välillä ei ole toimivaa julkista liikenneyhteyttä eikä perheellä ole käytettävissä lapsen kuljettamiseen autoa tai perheen kokonaistilanne ei kohtuudella mahdollista lapsen kuljettamista. 4. Kuljetuspäätös on aina harkinnanvarainen ja määräaikainen. 5. Kuljetukset järjestetään pääsääntöisesti ryhmäkuljetuksina. 6. Perhe- ja sosiaalipalvelut vastaa kuljetuskustannuksista päivähoitoon silloin, kun kuljetuksen tarve aiheutuu lapsen sijoittamisesta lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle. 7. Kun päivähoito toimii lastensuojelun tukitoimena perheen tilanteesta johtuen, mahdollisesta kuljetukseen liittyvistä asioista neuvotellaan tapauskohtaisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Kustannuksista vastaa perhe- ja sosiaalipalvelut. 8. Vammaispalvelu vastaa kehitysvammaisen, päivähoidossa olevan lapsen kuljetuksista kehitysvammaisten erityishuoltona järjestettävään tilapäishoitoon ja sieltä päivähoitoon. Kustannuksista vastaa perhe- ja sosiaalipalvelut. 9. Kuljetuksen järjestämisestä päättää delegointipäätöksen 4.1. kohdan mukaan varhaiskasvatuksen aluepäällikkö / varhaiskasvatuksen asiantuntija. Lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijä päättää kustannuksista siltä osin kuin asia kuljetusperiaatteiden 6-8. kohtien mukaan kuuluun lastensuojelun tai vammaispalvelun päätettäväksi. 10. Päätös kuljetuksesta oikaisuvaatimusohjeineen ja toimintaohjeineen toimitetaan huoltajille. 11. Lapsen saattaminen kotoa kuljetusajoneuvolle ja sieltä hakeminen on vanhempien tai muun huoltajien vastuulla. Päivähoitopaikassa lapsen saattamien kuljetusajoneuvolle ja sieltä hakeminen on päivähoidon henkilökunnan vastuulla.

42 42 Liite 2 Tukitoimien perusteet Vammaiset Pitkäaikaissairaat Lastensuojelu Autismi Kehitysvamma Kuulovamma Näkövamma Tuki- ja liikuntavamma Monivammaisuus Muu vamma Astma Diabetes Epilepsia Vaikea allergia Muu krooninen sairaus Muut erityistä tukea tarvitsevat Hahmotuksen vaikeudet Kehitysviivästymä Keskittymisvaikeus/ tarkkaavaisuuden häiriö Kontaktivaikeus Lapsen kehityksen seuranta Motoriset vaikeudet Puheen ja / tai kielen kehityksen vaikeudet Sosiaalisten taitojen / tunne-elämän vaikeus Monimuotoinen kehityshäiriö Aistisäätelyn vaikeus

43 43 Liite 3 Esiopetuksen oppilashuolto eri oppimisympäristöissä 1. Oppilashuolto varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä 2. Oppilashuolto suomenkielisen opetuksen koulujen esiopetuksessa Esiopetuksessa lapsella on lakisääteinen oikeus saada maksutta esiopetukseen kuuluvaa oppilashuoltoa. Oppilashuollon palvelut toteutetaan perusopetuslain 31 a mukaisena oppilashuoltotyönä. Esiopetuksen oppilashuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä suomenkielisen opetuksen kanssa. Tarkemmat esiopetuksen oppilashuoltoa koskevat ohjeet on kirjattu esiopetuksen perusteiden yhteydessä. Esiopetusyksiköiden hyvinvointityö/oppilashuoltotyö Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä, pj. päiväkodinjohtaja (vähintään viisi (5) kertaa elo - toukokuun aikana) Oppilashuoltotiimi, pj. esiopettaja (kerran viikossa) Kunnallisten /ostopalvelu päiväkotien esiopetus Suvan järjestämä Yksityisten päiväkotien esiopetus Suvan järjestämä Esiopetusryhmä kouluissa Suvan järjestämä Lasten kuntoutustyöryhmä (Perhe- ja sosiaalipalvelut)/ Lasten kasvun ja oppimisen tuen ryhmä (Suva) Koulujen oppilashuoltoryhmä, pj. rehtori Koulujen esiopetus Sukon järjestämä

44 44 Liite 4 Oppimiskeskukset varhaiskasvatuksessa Kilon päiväkoti Liikuntavammaisten lasten päiväkoti Lakelan päiväkoti Autististen lasten päiväkoti Vanttilan päiväkoti Lasten liikunnan päiväkoti Resurssierityislastentarhanopettaja -mallin kokeilu Oppimiskeskustoiminnan tavoitteet: Osaaminen lisääntyy, uusia toimintamalleja kehittyy ja yhdessä oppiminen vahvistuu. Tukea tarvitsevien lasten tukemisen osaaminen vahvistuu ja tieto arjen menetelmien osaamisesta lisääntyy. Osaaminen siirtyy laajasti päivähoitoyksiköiden kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten hyödyksi. Oppimiskeskukset muodostavat verkoston päiväkotien ja esiopetuksen henkilöstölle. Päiväkodin erityslastentarhanopettaja kokoaa, ohjaa ja koordinoi verkostoa ja järjestää tapaamisia tarpeen mukaan. niissä päiväkodeissa, joissa on esim. autistisia tai liikuntavammaisia lapsia, henkilökunta on mahdollisuus olla yhteydessä toisiinsa. Näistä henkilöistä muodostuva verkosto saa ja antaa vertaistukea ja toteuttaa vastavuoroista oppimista. Oppimiskeskusten rooli: täydentävä tuki päivähoidon henkilöstölle arjen kokemusten kautta osaamisen jakamista ja yhdessä oppimista sekä käytettävien menetelmien esittelyä ja mallittamista käytännössä opastamalla: toiminnan, materiaalin, menetelmien ja oppimisympäristön esittelyä konkreettista henkilökunnan ohjaamista opastavaa konsultointia toiminnan seuraamista ja reflektointikeskusteluja työntekijävaihto: yksikön toteuttamissuunnitelma kuten varahenkilö/ryhmien henkilökuntavaihdot kouluttajana toimiminen - Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmän kautta. Kohderyhmät: varhaiskasvatuksen henkilöstö: päivähoito ja esiopetus yhteistyökumppanit (perhe- ja sosiaalipalvelut, suomenkielinen opetus) Lisäksi sovittaessa: perheet (vanhemmat/huoltajat, sisarukset ja isovanhemmat) alkuopetus tutkivat/lähettävät sairaalat oppilaitosten opiskelijat muut kunnat järjestöt. Oppimiskeskusten päiväkotien johtajan rooli: koordinoi vierailuja ja toimii yksikkönsä oppimiskeskusasioiden organisoijana johtajien yhteistyötapaamiset ja suunnittelu huolehtii tutustujien, oppijoiden vastaanottamisesta ja päiväkotikohtaisesta esittelystä yhdessä tiimin kanssa vastaa esittelymateriaalin ajantasaisuudesta ja päivityksestä mahdollistaa henkilöstön osallistumisen erityispedagogisen sisällön oppimisen ohjaamiseen tutustujille / vierailijoille päällikön tuki johtajalle.

45 45 Liite 5 4 -vuotiaan lapsen kehityksen arviointi Hyve 4-v toimintamallin prosessi Perhe Vanhemmat ja lapsi Saavat kutsun ja vasukeskustelurungon Sopivat vasukeskusteluajan Valmistautuvat lapsen vasu-keskusteluun strukturoidun keskustelurungon avulla Käyvät vasu-keskustelun lastentarhanopettajan kanssa Varaavat ajan neuvolaan Osallistuvat terveydenhoitajan ja lääkärin laajaan terveystarkastukseen Keskustelevat neuvolan palautteesta päiväkodissa Päiväkoti Lastentarhanopettaja Kutsuu vanhemmat vasu-keskusteluun 2 kk ennen lapsen 4-vuotispäivää. (kutsu, keskustelurunko) Valmistautuu vasukeskusteluun Käy vasukeskustelun ja kirjaa yhteenvedon tiedonsiirto lomakkeelle Lähettää lomakkeen vanhempien luvalla neuvolaan ennen laajaa 4-v tarkastusta. Saa palautteen neuvolasta, keskustelee vanhempien kanssa Kirjaa tiedot lapsen vasuun Neuvola Terveydenhoitaja Keskitetty ajanvaraus antaa neuvola-ajan ja ohjaa valmistautumaan laajaan terveystarkastukseen Valmistautuu terveys tarkastukseen ja perheen kohtaamiseen päivähoidosta saamansa yhteenvedon ja muiden esitietojen avulla Tekee laajan terveys tarkastuksen johon sisältyy Lene arviointi Kirjaa tulokset Efficaan ja palautteen tiedonsiirto lomakkeelle Antaa ajan lääkärin tarkastukseen Lähettää palautteen vanhempien luvalla päivähoitoon Neuvola Lääkäri Valmistautuu laajaan terveystarkastukseen terveydenhoitajan ja päiväkodin palautteiden ja muiden esitietojen avulla Tekee lapsen laajan terveystarkastuksen, keskustelee perheen tilanteesta Ohjaa, lähettää tarvittaviin tutkimuksiin, tukitoimien, piiriin tai seurantaan Kirjaa oleelliset tutkimustulokset ja jatkotoimenpiteet Efficaan ja tiedonsiirtolomakkeeseen Pyytää lomakkeeseen huoltajan allekirjoituksen ja Muut toimijat Jatkotutkimukset ja tuki Lapsiperheiden perhetyö, terapeutit, psykologi, perheneuvola, erikoissairaanhoito Lasten kuntoutustyöryhmä (Peso) / Lapsen kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluryhmä (Suva)

46 Liite 6 Lasten kuntoutustyöryhmä (LKTR) Perhe- ja sosiaalipalvelut 46