Asuntomarkkinakatsaus 1/2012
|
|
- Jari Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola Selvitys 3/2012 Asuntomarkkinakatsaus 1/ Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä. ARAn asuntomarkkinakatsauksessa arvioidaan vuokra- ja omistusasuntomarkkinoiden sekä rakentamisen ajankohtaista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Katsaus julkaistaan 2 kertaa vuodessa. Kevään katsauksen painopiste on kuntien vuokra-asuntomarkkinoiden selvittämisessä. ARA-asuntojen lisäksi myös vapaarahoitteiset vuokra-asuntomarkkinat on huomioitu. Kuntien vuokramarkkinoiden välisiä eroja arvioidaan eri mittareita sisältävän ARA-indeksin avulla. Selvityksen tiedot perustuvat ARAn kunnilta keräämiin asuntomarkkinatietoihin, Kelan yleisen asumistuensaajien tilastoon ja Tilastokeskuksen vuokra-asumista koskeviin tilastoihin.
2 Sisältö 1 VUOKRA-ASUNTOJEN MARKKINAT JAKAUTUVAT SÄÄDELTYIHIN JA VAPAARAHOITTEISIIN Vuokra-asuntojen saatavuus vaihtelee Vuokra-asunnon hakijoiden määrä kasvaa 5 2 ARA-ASUNTOKANTA ARA-asuntokannan kehitys Rajoituksista vapautuvat ja vapautetut ARA-asunnot Tyhjien vuokra-asuntojen määrä vähenee 7 3 ASUNTOMARKKINOIDEN EROT PAIKKAKUNNITTAIN ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanne maakuntakeskuksissa Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinatilanne ARA-vuokramarkkinaindeksi yhdistää vapaarahoitteiset ja säädellyt vuokramarkkinat Asuntomarkkinoiden näkymät
3 1 VUOKRA-ASUNTOJEN MARKKINAT JAKAUTUVAT SÄÄDELTYIHIN JA VAPAARAHOITTEISIIN Suomessa on vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja yhteensä ja niissä asui noin 1,28 milj. asukasta. Vuokra-asunnot jakaantuvat vapaarahoitteisiin ja valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on hieman enemmän, mutta asukkaita on enemmän ARA-vuokra-asunnoissa. ARA-vuokra-asuntoihin on laskettu mukaan myös asumisoikeusasunnot, joita oli vuoden 2011 lopulla ARA-asunnoissa asukasvalintaa ja vuokratasoa säännellään, vapaarahoitteisia asuntoja tällainen sääntely ei koske. Kotitaloudet tekevät valintoja asuntomarkkinoilla eri hallintamuotojen välillä. Tulotaso ja kotitalouden ikä vaikuttaa siihen kuinka yleistä omistusasuminen on. Elämäntilanteiden muutosten johdosta tapahtuu kuitenkin siirtymiä myös omistusasunnoista vuokra-asuntoihin. Vuokraasuntojen kysyntää lisää lähivuosina myös omistusasuntolainojen korkovähennyksen pienentyminen ja kaavaillut lainan enimmäismäärää koskevat rajoitukset. Monesti kotitaloudet hakevat vuokra-asuntoa niin ARA kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinoilta 1. Heidän kohdallaan sopivien asuntojen saatavuus ja niiden vuokrataso ratkaisevat valinnan. Etenkin korkean vuokra- ja hintatason alueilla pienituloisten mahdollisuudet vapaarahoitteiseen asuntoon ovat heikot ja asumisturvaltaan hyvät ARA-vuokra-asunnot ovat monesti ainoa vaihtoehto asumisen järjestämiseen. Omistusasunnot ( ) ARA-asunnot ( ) - norm. vuokra-as. ( ) - asumisoikeusas. (37 000) - erityisryhmien as. (91 000) Vapaarah. vuokra-as. ( ) - 2/3 yksityishenkilöt - 1/3 yritykset ja yhteisöt Kuvio 1. Asunnot hallintamuodon mukaan. 1 Tammikuussa 2012 KELAn yleistä asumistukea sai noin ruokakuntaa, joista 52 % asui vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. 3
4 vapaarah.vuokrien ero maan keskiarvoon( ) 1.1 Vuokra-asuntojen saatavuus vaihtelee ARA-vuokra-asuntojen saatavuuteen kunnissa vaikuttaa - asuntojonojen pituus - erittäin kiireellisten asunnon hakijoiden määrä - asuntojen vaihtuvuus - asuntokannan huoneistojakauma - valmistuva uudistuotanto Pitkistä asuntojonoista kärsivät erityisesti pääkaupunkiseudun kunnat. Ongelmaa pahentaa erittäin kiireellisten asunnon hakijoiden (mm. asunnottomat ja erittäin ahtaasti asuvat) suuri määrä asunnon hakijoista ja vuokra-asuntojen vähäinen vaihtuvuus. Asuntojen vähäinen vaihtuvuus on yleisintä kunnissa, joissa ARA- ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien välillä on suuri ero. Helsingissä vapaarahoitteiset asunnot olivat vuonna 2011 keskimäärin 3,7 edullisempia neliöltä kuin vapaarahoitteiset. Koko maassa ARA-asuntojen asukasvaihtuvuus oli 27 %, Helsingissä alle 10 %. Suuri asukasvaihtuvuus voi johtua myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen runsaasta tarjonnasta ja edullisesta hinnasta. Vuoden 2012 alussa vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli ARA-asuntoja alhaisempi 179 Suomen kunnassa 2. Vuokra-asuntotarjontaa on tällöin kysyntää enemmän. Asuntojen jääminen tyhjilleen on myös ongelmallista, koska ne rasittavat omistajiensa taloutta ja vaikeuttavat kiinteistöjen ylläpitoa. 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Turku Espoo* Vantaa* Tampere Jyväskylä Lahti Kuopio Oulu Joensuu Helsinki* 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 vapaarah. Ja ARA-vuokrien erot kaupungin sisällä ( ) Kuvio 2. Vapaarahoitteisten vuokrien ero ARA-vuokriin (kaupungin sisällä) ja koko maan keskiarvoon, suuret kaupungit tammikuu Kelan yleisen asumistuen saajien kuntatilasto tammikuu 2012 Tilasto ei huomioi asuntojen laatueroja. 4
5 Pienten asuntojen kysynnän kasvu johtuu ruokakuntien koon pitkään kestäneestä pienenemisestä. Asuntokunnan keskikoko oli vuoden 2010 lopulla 2,07 ja yhden hengen ruokakuntien osuus 41 prosenttia. Vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista jo 85 prosenttia on yksin tai kaksin asuvia henkilöitä. Asuntokuntien pieneneminen koskettaa niin kasvukeskuksia kuin väestöltään väheneviä kuntia. 70- ja 80-luvulta peräisin oleva vanha asuntokanta ei kaikilta osin kohtaa tämän päivän kysyntää. 1.2 Vuokra-asunnon hakijoiden määrä kasvaa ARA-vuokra-asuntojen markkinatilannetta on seurattu 1990-luvun alusta asti. Tarjontaa kuvaa haettavana olleiden ARA-vuokra-asuntojen määrä (kalenterivuosi) ja kysyntää hakemusten yhteismäärä (poikkileikkausaineisto). Vertaamalla niiden kehitystä saadaan yleiskäsitys säänneltyjen vuokraasuntomarkkinoiden kokonaistilanteesta Suomessa ARA-asunnon saaneita ARA-asuntojen tarjonta Hakijaruokakuntia Kuvio 3. ARA-vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta. ARA-vuokra-asuntoja on ollut tarjolla noin asuntoa vuosittain, kun niiden kysyntä on vaihdellut ja välillä. Hakemusten ja tarjolla olleiden asuntojen erotus oli suurimmillaan vuonna 2000, jolloin hakemuksia oli lähes ja asuntoja alle Sen jälkeen asuntojen kysyntä väheni tasaisesti vuoteen 2005 asti. Vuodesta 2006 lähtien tilanne vuokramarkkinoilla on jälleen kiristynyt hakemusten määrän kasvaessa. Vuonna 2011 hakijoita oli yli Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista kuvaa asunnon saaneiden ruokakuntien määrä. Asunnon saaneita ruokakuntia oli 2000-luvun puolivälissä noin vuodessa, vuosina vielä noin , mutta vuonna 2011 vain hieman yli ruokakuntaa sai ARA-vuokra-asunnon. 5
6 2 ARA-ASUNTOKANTA ARA-asuntokanta muodostuu vuokra-asunnoista ja asumisoikeusasunnoista. Vuokra-asunnot jaetaan käyttötarkoituksen mukaan normaaleihin vuokraasuntoihin ja erityistyhmien asuntoihin, joihin kuuluvat mm. opiskelija-asunnot ja vanhusten asunnot. Rahoitusmuodon mukaan ARA-asunnot voidaan jakaa arava- ja korkotukilainoitettuihin asuntoihin. Aravalainoja ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. 2.1 ARA-asuntokannan kehitys Vuoden 2011 lopulla ARA-asuntoja oli yhteensä noin Vuoteen 2010 verrattuna ARA-asuntokanta kasvoi asunnolla (0,5 %). Hieman yli puolet kasvusta oli seurausta uusien asumisoikeusasuntojen valmistumisesta, niiden määrä lähestyy asuntoa. Myös normaalien vuokra-asuntojen ( ) ja vanhusten asuntojen (47 040) lukumäärä lisääntyi, sen sijaan opiskelijaasuntojen ja muiden erityisryhmien asuntojen määrä laski hieman. ARA-asuntokanta supistui vuodesta 2005 vuoteen 2009 yli asunnolla. Uusia ARA-asuntoja valmistui ko. vuosina alle vuodessa, kun samaan aikaan ARA-kannasta poistui noin asuntoa vuosittain. Elvytysvuosina 2009 ja 2010 aloitettu runsas ARA-tuotanto käänsi asuntokannan kasvuun, mutta jo vuonna 2012 asuntokanta supistuu vapautuvien ja vapautettujen määrän ylittäessä valmistuvan ARA-tuotannon. Muut erit. ryhmien asunnot Taulukko 1. ARA-asuntokanta vuoden lopulla. Vuosi Normaalit vuokraasunnot Vanhusten asunnot Opiskelijaasunnot Vuokraasunnot yht. Asumisoikeusasunnot ARAasunnot yhteensä Rajoituksista vapautuvat ja vapautetut ARA-asunnot ARA-asuntokantaa pienentää rajoituksista vapautuvat ARA-asunnot. Vanhat arava-talot vapautuvat rajoituksista pääsääntöisesti 40 vuoden jälkeen, mikäli lainat on maksettu eikä uutta määräaikaa pidentävää arava- tai korkotukilainaa ole otettu esimerkiksi peruskorjauksia varten. Tähän mennessä ARA-asuntoja on vapautunut rajoituksista noin asuntoa. ARA-asuntoja voidaan myös vapauttaa rajoituksista. Vapauttamisen taustalla on yleensä asuntojen käyttöasteen heikkeneminen ja tulossa olevat kalliit peruskorjaukset. Vapauttamisen tavoitteena on asuntokannan tervehdyttäminen ja kiinteistöyhtiön talouden parantaminen. Suhteellisesti eniten ARA-asuntoja on vapautettu Satakunnassa, jossa alkuperäisestä ARA-kannasta on vapautettu 28 %. Vapautettuja ARA-asuntoja on yhteensä noin asuntoa. 6
7 Omistaja voi myydä rajoituksista vapautuneet tai vapautetut ARA-asunnot vapailla markkinoilla omistusasunnoiksi 3 tai pitää ne vuokra-asuntoina ilman ARArajoituksia. Vanhoja ARA-asuntoja on myös purettu, 2000-luvulla purkuluvun on saanut noin asuntoa. 2.3 Tyhjien vuokra-asuntojen määrä vähenee Tyhjien asuntojen ongelma keskittyy väestöltään väheneville paikkakunnille, mutta tyhjiä asuntoja löytyy myös kasvukeskuksista. Tarkasteluajankohtana vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokra-asuntoja oli koko maassa noin 4 500, mikä on noin 300 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko ARA-kannasta tyhjien asuntoja oli noin 1,2 %. Lapissa tyhjiä vuokra-asuntoja oli 5,7 % ARA-kannasta Kuvio 4. Tyhjät ARA-vuokra-asunnot ASUNTOMARKKINOIDEN EROT PAIKKAKUNNITTAIN Kuntien väliset erot asuntomarkkinoilla ovat suuret niin omistus- kuin vuokraasunnoissa. Kasvukeskuksissa asuntoihin kohdistuva kysyntä nostaa asuntojen hintoja ja vuokria, ellei uudistuotantoa valmistu riittävästi ja oikeille kohderyhmille. Väestöltään vähenevissä kaupungeissa tilanne on päin vastainen, asuntoja jää tyhjilleen ja hinnat laskevat. Väestönkasvu on kasvukeskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa ollut 0,5-1,5 %:n luokkaa viime vuosina. Samaan aikaan yhden hengen talouksien lisääntyminen jatkuu, mikä pitää pienasuntojen kysyntää korkealla. Tilannetta pahentaa, että samoja pienasuntoja tavoittelevat myös opiskelijat, kakkosasun- 3 Vapautuneiden ARA-asuntojen käytöstä on julkaistu selvitys ARA-vuokratalokanta murroksessa, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö
8 toa ja työsuhdeasuntoa etsivät, mikä pahentaa ongelmaa erityisesti suurissa kaupungeissa. Vuokra-asuntojen kysyntään vaikuttavat myös suhdanteet. Talouden epävarmuuden aikana omistusasuntojen hankintaa lykätään ja osa kotitalouksista siirtyy omistusasunnoista vuokralle. Noususuhdanteessa siirtymää tapahtuu toiseen suuntaan. Taulukko 2. Kasvukeskusten hakijoiden määrä ja rakenne. ARA-asunnon hakijoita yht hakijoista (%) väestön tönmuutos 2011 Kasvukeskus kasvu er.kiir. 1 hlö PKS ,6 % 43,9 57,4 1,4 PKS:n lähialue ,3 % 14,5 49,4 0,6 Turun seutu ,0 % 8,6 59,2 0,7 Tampereen seutu ,3 % 12,2 57,7 1,1 Jyväskylän seutu ,4 % 25,3 61,1 1,0 Kuopion seutu ,4 % 23,1 58,0 0,8 Oulun seutu ,0 % 17,4 59,1 1,4 Lahden seutu ,3 % 13,8 57,8 0,5 Seinäjoen seutu ,1 % 7,3 66,7 1,3 Kasvukeskukset yht ,5 % 29,4 56,8 1,1 Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi paikkakuntien välisiä eroja asuntomarkkinoilla selittää kaupunkien harjoittama asuntopolitiikka. Sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia, koska asuntokanta ja omistussuhteet muuttuvat hitaasti. Kaupungin tilanne tämän päivän asuntomarkkinoilla riippuukin olennaisesti mm. seuraavista tekijöistä - mikä on ollut kaupungin linja maanhankinnassa ja kaavoituksessa - kuinka paljon ja missä suhteessa tontteja on ohjattu omistus- ja vuokraasuntotuotantoon - mikä on ollut kaupungin vuokrataloyhtiön rooli kunnan harjoittamassa asuntopolitiikassa 3.1 ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanne maakuntakeskuksissa ARA kerää kerran vuodessa tiedot kaikilta manner-suomen kunnilta niiden ARA-vuokra-asuntomarkkinoiden tilanteesta. Osa tiedoista koskee koko vuotta 2011, osa perustuu poikkileikkaushetken tilanteeseen. Kuntien vastauksista on valittu kuusi keskeisintä mitattavissa olevaa kriteeriä, joista on muodostettu ARA-vuokra-asuntojen markkinoita kuvaava ARA-indeksi. Mitä korkeampi indeksin luku on, sen vaikeampi on ARA-vuokra-asuntoa saada. Indeksi on painotettu ja sen maksimiarvoksi on määritetty 50. Helsingin sijoittuminen ykköseksi ei yllätä; vähiten asunnon saaneita hakijoita kohden, eniten erittäin kiireellisiä hakijoita (jotka ohittavat muut asuntoa hake- 8
9 vat ruokakunnat), pienin asuntojen vaihtuvuus, kaupungin ARA-asuntojen käyttöaste lähes 100 % ja eniten asunnottomia väkilukuun suhteutettuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Helsingissä ARA-vuokra-asuntoa on hyvin vaikea saada ilman erittäin kiireellisen hakijan asemaa. Myös Espoo ja Vantaa sijoittuvat odotetusti kärkisijoille, ja niiden ARAasuntojen markkinatilanteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Hakijoiden määrä on niissä kuitenkin kasvanut Helsinkiä voimakkaammin. Kuopio yllättää sijoittumalla neljänneksi pääkaupunkiseudun isojen kuntien jälkeen. Muihin maakuntakeskuksiin verrattuna Kuopiolla on enemmän kiireellisiä hakijoita, pienempi asukasvaihtuvuus, 100 % käyttöaste kaupungin ARA-asunnoissa ja enemmän asunnottomia. Hakijoiden määrän rajusta kasvusta (21 %) osa johtuu kuntaliitoksesta Karttulan kanssa. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, Jyväskylä ja Lahti ovat ara-indeksissä hieman manner-suomen keskiarvon yläpuolella, sen sijaan Turku, Tampere ja Oulu jäävät alapuolelle. Oulussa ARA-vuokra-asunnon on vuoden aikana saanut puolitoistakertainen määrä jonossa vuoden lopulla oleviin verrattuna, lisäksi keskinkertainen käyttöaste (96,3 %) viittaa tyhjien ARA-asuntojen ongelmaan. Taulukko 3. ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanne maakuntakeskuksissa. asunnon hakijoista määrän asukas- ARA-as. tomia ara- hakij. Asunnot- saaneet/ kunta hakijat erittäin muutos vaihtu- vuus (%) aste- % käyttö- /1000 indeksi (%) kiir. (%) (%) as. Helsinki 21,16 47,97 3,55 9,42 99,93 5,7 43,4 Espoo 46,58 41,10 7,35 12,25 98,03 2,5 30,8 Vantaa 52,20 32,23 14,07 12,50 99,40 2,7 29,9 Kuopio* 68,16 24,99 21,00 16,00 100,00 2,3 26,7 Kehyskunnat 4 41,18 14,78 0,99 21,56 98,51 1,1 21,9 Jyväskylä 87,06 26,09 5,80 24,00 97,02 1,4 20,6 Lahti 64,96 14,18-1,05 22,70 99,20 1,8 20,2 Manner-Suomi 70,00 24,09 1,02 27,08 93,45 1,4 18,8 Mikkeli 89,83 6,34 8,57 19,18 99,16 0,6 18,4 Turku 71,01 9,78 2,11 22,00 96,50 1,9 18,1 Tampere 65,68 12,69-14,93 22,79 98,21 1,6 17,9 Lappeenranta 60,99 3,26 6,71 27,60 98,80 0,6 17,3 Oulu 155,60 20,57 8,44 29,00 96,30 0,3 16,9 Pori 59,04 5,51 0,48 23,80 95,76 1,2 16,7 Joensuu 79,78 9,49-16,00 25,00 99,00 1,4 16,5 Hämeenlinna 95,09 6,54 0,88 25,00 98,00 1,0 16,1 Kajaani 125,96 9,21 13,50 28,20 97,50 0,0 15,9 Rovaniemi 116,62 5,81 1,36 24,82 98,16 0,6 15,4 Kouvola 101,70 10,67-4,51 26,40 95,36 0,5 14,6 Seinäjoki 215,99 7,90 4,43 39,84 98,70 0,7 14,2 Vaasa 90,20 9,97-19,25 22,93 91,53 1,0 13,2 Kokkola 208,57 1,71-2,78 34,50 97,50 0,2 11,7 4 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti 9
10 3.2 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkinatilanne Vapaarahoitteisten vuokrien eroja on ohessa vertailtu kolmen mittarin avulla, jotka perustuvat Tilastokeskuksen Asuntojen vuokrat julkaisuun. Taulukossa 4 ilmoitetut vuokrat ovat kaupunkikohtaisia keskimääräisiä kuukausivuokria. Ensimmäinen mittareista kertoo vapaarahoitteisten ja ARA-vuokrien välisestä erosta kunnan sisällä. Mitä kalliimpia vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat omakustannusperusteisiin ARA-asuntoihin verrattuna, sitä kireämpi kunnan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkina on. Jos vuokrien välillä ei ole eroja tai vapaarahoitteiset ovat edullisempia, tarkoittaa se yleensä vuokraasuntojen ylitarjontaa kunnassa 5. Toinen mittareista näyttää kuntakohtaisesti uusien vapaarahoitteisten vuokrien eron vanhoihin vapaarahoitteisiin vuokrasuhteisiin verrattuna. Mitä kalliimpia uudet ovat vanhoihin verrattuna, sitä kireämpi markkina. Vuokralaisen näkökulmasta mittari kertoo, kuinka paljon vuokra-asunnon vaihtaminen tulee maksamaan. 5 Kelan asumistukitilastojen mukaan tammikuussa 2012 Suomessa oli179 kuntaa, joissa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra oli edullisempi kuin ARA-asunnoissa. 10
11 Taulukko 4. Vapaarahoitteisten vuokrien mittarit maakuntakeskuksissa. Vuokrat PKS:lla ja maakuntakeskuksissa 2011 ARAasunnot Vapaarahoitteiset kaikki Vapaarah. uudet Vapaarah. ja ARAasuntojen vuokrien ero Uusien vapaarah. vuokrien ero vanhoihin Vapaarah. uusien ero maan keskiarvoon ilman PKS:a Vapaarahoitteisten indeksi Kaupunki Vuokra 2011 /m2/kk Vuokra 2011 /m2/kk Vuokra 2011 /m2/kk Ero-% Ero-% Ero-% Indeksi Helsinki 10,67 14,92 17,10 39,8 % 14,6 % 64,6 % 45,0 Espoo 11,11 13,30 14,63 19,7 % 10,0 % 40,8 % 27,6 Vantaa 10,88 12,42 13,30 14,2 % 7,1 % 28,0 % 19,3 Kuopio 8,93 10,96 11,86 22,7 % 8,2 % 14,1 % 17,7 Jyväskylä 9,79 10,77 12,01 10,0 % 11,5 % 15,6 % 17,5 Hämeenlinna 9,60 9,92 11,34 3,3 % 14,3 % 9,1 % 15,8 Turku 9,33 10,96 11,81 17,5 % 7,8 % 13,7 % 15,7 Tampere 10,05 11,53 12,19 14,7 % 5,7 % 17,3 % 14,6 Manner-Suomi 9,60 10,74 11,66 11,9 % 8,6 % 12,2 % 14,4 Kehyskunnat 10,28 10,87 11,81 5,7 % 8,6 % 13,7 % 13,4 Joensuu 8,79 10,50 11,07 19,5 % 5,4 % 6,5 % 11,9 Rovaniemi 9,93 10,20 11,11 2,7 % 8,9 % 6,9 % 10,5 Seinäjoki 8,82 9,00 10,14 2,0 % 12,7 % -2,4 % 10,1 Vaasa 9,18 9,45 10,42 2,9 % 10,3 % 0,3 % 9,3 Mikkeli 9,58 9,80 10,71 2,3 % 9,3 % 3,1 % 9,3 Lahti 9,60 10,37 11,01 8,0 % 6,2 % 6,0 % 9,3 Oulu 9,24 10,71 11,05 15,9 % 3,2 % 6,4 % 9,0 Suomi ilman PKS:a 9,07 9,53 10,39 5,1 % 9,0 % 0,0 % 8,7 Pori 9,09 9,03 10,07-0,7 % 11,5 % -3,1 % 8,2 Lappeenranta 9,19 10,27 10,65 11,8 % 3,7 % 2,5 % 7,0 Kokkola 8,42 8,57 9,54 1,8 % 11,3 % -8,2 % 6,9 Kajaani 9,83 9,69 10,33-1,4 % 6,6 % -0,6 % 4,8 Kouvola 8,02 8,78 9,36 9,5 % 6,6 % -9,9 % 4,5 Kolmas mittari vertaa kunnan vapaarahoitteisten uusien vuokrien eroa muuhun ilman pääkaupunkiseutua verrattuna. Mitä suurempi ero, sitä kalliimpaa muualta on valittuun kuntaan muuttaa. Mittareista on muodostettu vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen indeksi, jonka maksimiarvo on 50. Korkea indeksiluku kertoo kireästä markkinatilanteesta kunnan sisällä ja kunnan vuokra-asuntojen kalleudesta verrattuna muuhun maahan. Helsingin vapaarahoitteiset vuokramarkkinat olivat kireimpiä kaikilla kolmella mittarilla mitattuna. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuva maksoi Helsingissä lähes 40 % kalliimpaa vuokraa ARA-asunnossa asuvaan verrattuna, vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vaihto tuli lähes 15 % kalliimmaksi vanhaan vuokrasuhteeseen verrattuna ja uusien vuokrasuhteiden välinen ero suhteessa muuhun maahan on lähes 65 %. Espoo on selvä kakkonen ja Vantaa kolmonen, molemmat ovat selvästi ympäröiviä kehyskuntia kalliimpia vuokratasoltaan. 11
12 Kuopiossa ARA-asunnot ovat edullisia, mutta vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kalliita maan keskiarvoon verrattuna. Jyväskylässä (11,5 %) ja Hämeenlinnassa (14,3 %) uudet vuokrasuhteet olivat selvästi kalliimpia vanhoihin verrattuna kuin Turussa (7,8 %) ja Tampereella (5,7 %) ja kaikkein pienin ero löytyy Oulusta (3,2 %). Kajaanissa (-1,4 %) ja Porissa (- 0,7 %) vapaarahoitteisten vuokrat olivat halvempia kuin ARA-asuntojen. Kaikkein edullisimmat vapaarahoitteiset vuokrat löytyvät Kouvolasta ja Kokkolasta, joissa myös uudet vuokrasuhteet maksoivat alle 10 euroa neliöltä. 3.3 ARA-vuokramarkkinaindeksi yhdistää vapaarahoitteiset ja säädellyt vuokramarkkinat Vuokramarkkinoiden kokonaistilannetta voidaan tarkastella kunnittain ARAn vuokramarkkinaindeksin avulla. Mitä korkeampi indeksiluku, sitä vaikeampaa on ARA-asunnon hankkiminen, ja sitä kalliimmaksi vapaarahoitteisen vuokraasunnon hankkiminen tulee. ARA-vuokramarkkinaindeksin vaihteluväli on ja se saadaan laskemalla yhteen säädeltyjä vuokramarkkinoita mittaavan ARA-indeksi ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen indeksi. Helsingin ero muihin kaupunkeihin korostuu, kun tarkastellaan säädeltyä ja vapaata vuokramarkkinaa yhdessä. Helsingissä ARA-asuntojen vuokrat ovat huomattavasti vapaiden markkinoiden hintoja edullisemmat, mutta asuntoja on kysyntään nähden vähän. Vapautuvat ja valmistuvat uudet asunnot menevät erittäin kiireellisessä asemassa oleville ruokakunnille. Tämän seurauksena suurin osa vuokra-asuntoa hakevista ruokakunnista on käytännössä vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden varassa. Kaikkein kysytyimmistä pienistä asunnoista on pulaa myös vapaarahoitteisilla markkinoilla, jolloin niiden vuokrataso nousee yleistä hintatasoa ja muuta maata voimakkaammin. Samasta ongelmasta kärsivät jonkin verran pienemmässä mittakaavassa myös Vantaa ja Espoo, sen sijaan kehyskunnissa ja Tampereella markkinatilanne on vuokralaisen kannalta jo selvästi parempi ja vain vähän Manner-Suomen keskiarvoa 6 kireämpi. Tampereelle ARA-asuntoihin hakevien määrä laski muista kunnista poiketen lähes 15 %. Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä ARA-asuntojen käyttöasteet ovat alhaisempia kuin muissa suurissa kaupungeissa. Hyvästä vapaarahoitteisten tarjontatilanteesta Lahdessa ja Oulussa kertoo uusien vuokrasuhteiden muita pienemmät erot vanhoihin vapaarahoitteisiin ja koko maan keskiarvoon verrattuna. 6 Manner-Suomen luvuissa ovat mukana myös pääkaupunkiseudun isot kunnat. Niiden vaikutus keskiarvoon on huomattava niin ARA- kuin vapaarahoitteisissakin vuokratiedoissa. 12
13 Taulukko 5. ARA-vuokramarkkinaindeksi (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kehyskunnat ja Tampere). ARA-asunnot Helsinki Espoo Vantaa Tampere Kehyskunnat* Manner- Suomi Asunnon saaneet/hakijat % 21,2 46,6 52,2 41,2 65,7 70,0 Erittäin kiir. osuus hakijoista % 48,0 41,1 32,2 14,8 12,7 24,1 Hakijoiden määrän muutos % 3,6 7,4 14,1 1,0-14,9 1,0 Asukasvaihtuvuus % 9,4 12,3 12,5 21,6 22,8 27,1 Käyttöaste-% % 99,9 98,0 99,4 98,5 98,2 93,5 Asunnottomia/1000 asukasta 5,7 2,5 2,7 1,1 1,6 1,4 ARA-indeksi 43,4 30,8 29,9 21,9 17,9 18,8 Vapaarah. vuokra-asunnot Vapaarahoitteisten ja ARA- 4,3 2,2 1,5 0,6 1,5 1,1 vuokrien ero kunnan sisällä % 39,8 % 19,7 % 14,2 % 5,7 % 14,7 % 11,9 % Vapaarah. uusien ja vanhojen 2,2 1,3 0,9 0,9 0,7 0,9 vuokrien ero kunnan sisällä % 14,6 % 10,0 % 7,1 % 8,6 % 5,7 % 8,6 % Vapaarah. uusien vuokrien ero 6,7 4,2 2,9 1,4 1,8 1,3 koko maan (ilman PKS:a) uusiin % 64,6 % 40,8 % 28,0 % 13,7 % 17,3 % 12,2 % vapaarah.indeksi 45,0 27,6 19,3 13,4 14,6 14,4 ARA-VUOKRAMARKKINA- INDEKSI (0-100) 88,4 58,4 49,2 35,3 32,5 33,2 Taulukko 6. ARA-vuokramarkkinaindeksi (Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio). ARA-asunnot Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Manner- Suomi Asunnon saaneet/hakijat % 71,0 155,6 87,1 65,0 68,2 70,0 Erittäin kiir. osuus hakijoista % 9,8 20,6 26,1 14,2 25,0 24,1 Hakijoiden määrän muutos % 2,1 8,4 5,8-1,1 21,0 1,0 Asukasvaihtuvuus % 22,0 29,0 24,0 22,7 16,0 27,1 Käyttöaste-% % 96,5 96,3 97,0 99,2 100,0 93,5 Asunnottomia/1000 asukasta 1,9 0,3 1,4 1,8 2,3 1,4 ARA-indeksi 18,1 16,9 20,6 20,2 26,7 18,8 Vapaarah. vuokra-asunnot Vapaarahoitteisten ja ARA- 1,6 1,5 1,0 0,8 2,0 1,1 vuokrien ero kunnan sisällä % 17,5 % 15,9 % 10,0 % 8,0 % 22,7 % 11,9 % Vapaarah. uusien ja vanhojen 0,9 0,3 1,2 0,6 0,9 0,9 vuokrien ero kunnan sisällä % 7,8 % 3,2 % 11,5 % 6,2 % 8,2 % 8,6 % Vapaarah. uusien vuokrien ero 1,4 0,7 1,6 0,6 1,5 1,3 koko maan (ilman PKS:a) uusiin % 13,7 % 6,4 % 15,6 % 6,0 % 14,1 % 12,2 % vapaarah. indeksi 15,7 9,0 17,5 9,3 17,7 14,4 ARA-VUOKRAMARKKINA- INDEKSI (0-100) 33,8 25,9 38,1 29,5 44,3 33,2 13
14 3.4 Asuntomarkkinoiden näkymät Vuokramarkkinoiden näkymät Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,3 % ja muualla Suomessa 3,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Edelliseen neljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun vuokrat kohosivat vain 0,4 % ja uusien vuokrasuhteiden hinnat laskivat 3,0 %, mikä antaa viitteitä vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden pitkään jatkuneen nousun taittumisesta. 7 Elvytysvuosien 2009 ja 2010 aikana ARAn rahoitusta myönnettiin uuden asunnon rakentamiseen. Luvussa ovat mukana normaalit vuokra-asunnot, välimallin vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot ja erityisryhmien asunnot. Pääkaupunkiseudulle uusia ARA-asuntoja saatiin , niistä viimeiset valmistuvat vuoden 2012 aikana. Alkavien asuntojen määrä on kuusinkertainen vähäisen ARA-rakentamisen vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 uusia ARA-asuntoja aloitettiin asunnon verran. Pääkaupunkiseudulle tulee asuntoa, joista normaaleja ARA-vuokra-asuntoja on 1 300, erityisryhmien asuntoja 720 ja asumisoikeusasuntoja 760. Helsingin osuus valmistuvista asunnoista on 61 %, Espoon 25 % ja Vantaan 14 %. Asunnot valmistuvat vuosien 2012 ja 2013 aikana. ARA-tuotannon lisäys osui kysynnän kasvun kannalta oikeaan ajankohtaan, mutta ei kuitenkaan poistanut pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulaa. Tilanne pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla pysyy ennallaan loppuvuoden 2012 aikana. Vuonna 2013 markkinatilanne on vaarassa edelleen kiristyä, koska vuokratuotantoa näyttää käynnistyvän selvästi edellisvuosia vähemmän. Tämän pienentää tarjolle tulevien uusien ARA-asuntojen määrä vuonna 2013 ja vaikuttaa asuntojen saatavuuteen. Osa kysynnästä ohjautuu vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Niiden tarjonta ei kuitenkaan riitä kattamaan kasvanutta kysyntää, mikä nostaa uusien vuokrasuhteiden hintoja kysytyimpien alueiden ja asuntojen kokoluokassa. Pääkaupunkiseudun vuokraasuntojen niukkuus ja niiden kallistuminen heijastuu myös kehyskuntien vuokramarkkinoihin. Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevien alueiden vuokrataso nousee pääkaupunkiseudulta siirtyvän kysynnän johdosta. Pääkaupunkiseudun toteutuneisiin vuokriin voi tutustua lähemmin Asuntojenvuokrat.fi -verkkopalvelussa, jonka ympäristöministeriön ja ARA avasivat toukokuussa Palvelu sisältää tietoja Helsingin, Espoon ja Vantaan uusista vapaarahoitteisista vuokrasopimuksista kaupunginosittain. Omistusasuntojen kauppa vähenee, hinnat pysyvät ennallaan Asuntokauppoja tehtiin koko maassa kiinteistönvälittäjien mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kappaletta vähemmän kuin vuonna Huhtikuussa kauppaluvut laskivat vielä noin 9 % vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka kauppamäärät ovat laskeneet, asuntojen hintataso on pysynyt 14
15 lähes ennallaan. Nimellishinnat ovat nousseet hieman vuoden 2011 alusta, mutta reaalihinnat ovat laskeneet koko maassa 2,1 % ja pääkaupunkiseudulla 1,2 % vuodessa. Taloudessa vallitseva epävarmuus hillitsee asuntokauppaa myös loppuvuoden 2012 aikana ja kauppamäärät jäävät noin 10 % alhaisemmiksi kuin vuonna Asuntojen hintatasoon laskulla ei ole vaikutusta, ne pysyvät vakaina myös pääkaupunkiseudulla. 15
16 Tilasto- ja tietolähteet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tekee vuosittain kaikille Manner-Suomen kunnille asuntomarkkinakyselyn. Kysely koskee pääosin arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja (ARA-asunnot) ja niiden markkinatilannetta. Vuoden 2011 kyselyyn vastasi 297 kuntaa, vastausprosentti oli 92,8. Manner- Suomessa kuntia oli 320. Kuntien määrä väheni kuudella edellisvuoteen verrattuna kuntaliitosten seurauksena. Tarkemmat tiedot kuntaliitoksista löytyvät Kuntaliiton sivustolta. Asuntokantatiedot on saatu ARAlta ja Tilastokeskuksen Rakentamisen ja Asumisen vuosikirjasta. Tilastokeskuksen Asuntojen vuokrat 2011 vuositilasto sisältää kaupunkikohtaisia keskivuokria ARA- ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista sekä uusista vapaarahoitteisista vuokrasopimuksista. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kelan asumistukirekisterin tietoihin. Aineistossa on noin (57,6 %) ARA-asunnon ja (42,4 %) vapaarahoitteisen asunnon vuokratiedot. Uusien vuokrasuhteiden osuus vapaarahoitteisista on 11,8 %. Luvussa 3.4. on käytetty Tilastokeskuksen Asuntojen vuokrat 2012, 1. vuosineljänneksen tilastoa, jossa havaintojen lukumäärä (n=499) on huomattavasti pienempi kuin Tilastokeskuksen vuositilastossa (n=12 099). Saman luvun hintatiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Asuntojen hinnat kuukausijulkistuksesta. Välittäjien kauppatiedot luvussa 3.4. perustuvat Realia Groupin markkinakatsauksiin huhti- ja toukokuulta. Liitetaulukot Väestö- ja asuntomarkkinatietoa ARA-asunnoista kunnittain 2011 Kelan yleisen asumistuen saajien tilasto tammikuulta 2012 ARA-asuntokanta vuodelta 2011 kunnittain ARA-asuntokanta vuodelta 2011 omistajittain Rajoituksista vapautuneet ja vapautetut ARA-vuokra-asunnot vuoteen 2012 Rajoituksista vapautuvat ARA-vuokra-asunnot vuosina
Asuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 2/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2014 23.5.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2016
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, p. 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2016 17.3.2016 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 ARA-vuokrat uudet vapaarah. vapaarah.vuokrat 20 18
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotSelvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotARAn Asuntomarkkinakatsaus
ARAn Asuntomarkkinakatsaus Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät (FCG) 17.-18.9.2015 Ruka Hannu Ahola 12.10.2007 Tekijän nimi SISÄLTÖ johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2011
Asuminen 2012 Asuntojen vuokrat 2011 Vuokrat nousivat vuodessa 3,3 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2011 keskimäärin 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2015
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015 Vuokrat nousivat vuodessa 3,0 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2015 keskimäärin 3,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotVuokra-asunnot 1/2018
Vuokra-asunnot 1/2018 Pääkaupunkiseutu 35 000 Muut kasvukeskukset 25 000 15 000 5 000-5 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017* -15 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017* 35 000 Muu maa Kuvio 1a, 1b ja
LisätiedotAsumisoikeusasunnot 2/2018
Asumisoikeusasunnot 2/2018 ASO-asunnot ARA-asunnoista % 3 000 30% 2 500 25% 2 000 20% 1 500 15% 1 000 10% 500 5% 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotValtakunnallinen vuokraasuntotilanne
Valtakunnallinen vuokraasuntotilanne - Kotouttaminen on kumppanuutta tilaisuus Peter Fredriksson, Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö RATKAISUJA? Vapaat asunnot käyttöön. ARA- ja muiden tyhjien vuokrahuoneistojen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2017
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2017 Julkaistu 6.4.2017 ja päivitetty 25.4.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää
LisätiedotARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla
Selvitys 1/2019 ARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla Rajoitusten alaisten ARA-asuntojen lukumäärä 2000-luvulla 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotARAn asuntomarkkinakatsaus
ARAn asuntomarkkinakatsaus 2018 1. ARA-uudistuotanto 2018 2. Vuokra-asuntojen tarjonta ja vuokrat 2018 3. ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanne 2018 4. Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne 2018 5. Näkymät
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 2/2017
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, p. 020 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 2/2017 Asumisoikeusasunnot 15.11.2017 (päivitetty 17.11.2017) ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita
LisätiedotVuokra-asunnot 1/2019
Vuokra-asunnot 1/2019 Kuvio 1. Vuokramarkkinoiden tilanne suurissa kaupungeissa 2018 ja 2019. Kuviossa vuokramarkkinoiden tilanne suurissa kaupungeissa vuosina 2018 ja 2019 ARAindeksin mukaan. ARA-indeksin
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotKunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Keskivuokra 14,51 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,71 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotMONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009
MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotSelvitys 3/2014. ARA-tuotanto
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten
LisätiedotSelvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:
LisätiedotValtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola
Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2016
Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotRakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien
LisätiedotISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2010
Asuminen 2011 Asuntojen vuokrat 2010 Vuokrat nousivat vuodessa 2,7 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotMistä asunnot maahanmuuttajille?
Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes
Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 2. vuosineljännes
Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa. 2010, 1. neljännes. 23.6.2011 Julkistusta täydennetty ja muutettu
Asuminen Asuntojen vuokrat, 1 neljännes Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa 2362011 Julkistusta täydennetty ja muutettu Vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,9 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2014
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014 Vuokrat nousivat vuodessa 3,2 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu
Asuminen 2011 Asuntojen vuokrat, täydennysjulkaisu, 1-4vuosineljännes Asuntojen vuokrat: Vuoden tarkistetut tiedot Tilastokeskuksen julkaiseman Asuntojen vuokrat - neljännesvuositilaston tietoja on tarkistettu
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2013, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2013
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2013 Vuokrat nousivat vuodessa 3,8 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 keskimäärin 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 neljännes t nousivat 3,4 prosenttia vuodessa Vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä 3,4 prosenttia Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille
LisätiedotTaulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina
Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä prosenttia Sekä vapaarahoitteisten että
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotVälimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS
LisätiedotAsuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.
Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),
LisätiedotKärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?
Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370
LisätiedotASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018
TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia vuodessa. 2016, 2. vuosineljännes
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotARA tuotanto vuonna 2007
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 1/2008 ARA tuotanto vuonna 2007 28.2.2008 ARA tuotanto vuonna 2007 Vuonna 2007 aloitettiin arvioiden mukaan koko
LisätiedotISSN Lisätiedot: Hannu Ahola Puh Selvitys 2/2012. ARA-tuotanto
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys 2/2012 ARA-tuotanto 2011 23.2.2012 1. Elvytyksen päättyminen puolitti ARA-tuotannon Vuonna 2011 aloitettiin 6 700 ARA-asunnon rakentaminen.
Lisätiedot