Päärata vetoaa massoihin miten tarpeeseen vastataan?
|
|
- Simo Lehtilä
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päärata vetoaa massoihin miten tarpeeseen vastataan? Liikenne ja maankäyttö Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Suomen kasvukäytävä -verkosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen kaupunki
2 Pääradan operointiselvitys Pirkanmaan liitto ja Uudenmaan liitto ovat tilanneet konsulttityön pääradan junaliikenteen operointiselvityksestä. Selvitys on saanut AIKO-rahoitusta. Konsulttityötä tehtiin kahtena erillisinä selvityksenä: 1. Tavoite- ja kysyntäskenaariot, konsulttina Strafica Oy (Ramboll Finland Oy) 2. Operointimallit ja aikataulurakenteet, pääkonsulttina WSP Finland Oy Operointiselvityksen osassa 1 on laadittu yhteysvälin Helsinki Tampere Nokia henkilöjunaliikenteen skenaariot kahdesta näkökulmasta: kysyntäskenaario tavoiteskenaario. Tarkasteltavia poikkileikkausvuosia kolme: nykytila+ / lyhyt aikaväli vuosi 2030 / keskipitkä aikaväli vuosi 2040 / pitkä aikaväli.
3 Nykytilanteen ja lähtökohtien kuvausta
4 Matkustajamäätä (1000) Liikkuminen Helsinki Tampere liikennekäytävässä Rataosalla tehtiin vuonna 2017 yhteensä 4,5 miljoonaa junamatkaa, joka on 35 % kotimaan kaukoliikennematkoista. Kasvua rataosalla v nähden +11 %. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen perusteella Tampereen ja Helsingin välillä tehdään vuosittain yli 12 miljoonaa matkaa autolla Helsinki - Tampere Tampere - Pori Tampere - Seinäjoki Tampere - Jyväskylä Helsinki - Turku Seinäjoki - Kokkola
5 Väestömäärien kehitys vuoteen 2040 Päärataan tukeutuvien kolmen maakunnan kuntien väestön ennakoidaan kasvavan asukkaalla (+24 %) vuodesta 2017 vuoteen 2040 mennessä. Merkittävin osa kasvusta kohdistuu rataosan päihin eli Helsingin ja Tampereen seuduille. +14% +24% +25%
6 Liikkumiselle asetettuja tavoitteita
7 Rautatieliikenteen (kansalliset) yleistavoitteet Tavoitteet eivät ole Liikenneviraston asettamia. Tavoitteet on muodostettu lähteenä mainitussa selvityksessä, ja ne ovat linjassa Keskeisten pääteiden toimintalinjoissa esitetyn tavoitteiston kanssa. PÄÄMÄÄRÄT Toimiva ja turvallinen arki Kilpailukykyinen elinkeinoelämä Älykäs liikkuminen Kehittyvät alueet Kestävä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä TAVOITTEET 1. Toimivuus. Rautatieliikenteen ja yhteyksien toimivuus ja liikennöinnin sujuvuus edistävät elinkeinoelämän kilpailukykyä, kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja alueiden kehittymistä. Rataverkon kunnosta huolehtiminen on olennainen osa toimivuuden turvaamista 2. Turvallisuus. Rautatieliikennejärjestelmää suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja liikennöidään siten, että ihmisiä ei loukkaannu tai kuole rautatieliikenteessä tai ratatöissä. Rautatieliikenteessä ei tapahdu ympäristöä tai rautatieinfrastruktuuria vahingoittavia onnettomuuksia. Varautumistoimenpiteillä varmistetaan rautatieliikenteen toimivuus sekä yhteiskunnan huoltovarmuuden tukeminen. 3. Kestävä kehitys. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Rautatieliikennettä kehittämällä vaikutetaan kulku- ja kuljetusmuotojakaumaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Rautatieliikenteen ratkaisuilla edistetään ympäristön kannalta kestävää maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta. Melu- ja tärinähaitat rautateiden varsilla vähenevät. 4. Taloudellisuus ja vastuullisuus. Rautateiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito perustuvat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaisiin valintoihin. Korjausvelan kasvu pysäytetään ja sitä vähennetään hallitusti. Radanpidossa tehdään ympäristön kannalta vastuullisia valintoja. Rataverkko ja sen palvelut ovat tasapuoliset monitoimijaympäristössä. 5. Älykkyys. Rautatieliikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä sekä tulevaisuuden liikennejärjestelmän suunnittelua tehostetaan digitalisaation ja automaation tuomilla mahdollisuuksilla. Liikenneympäristö ja -palvelut tukevat liikkumisen automaation ja uusien palvelujen kehitystä. Rautateiden kunnosta on ajantasaisesti hyödynnettävää tietoa. Liikennetieto on korkealaatuista ja mm. häiriötilanteiden hoito ja tiedottaminen hoidetaan tehokkaasti. Lähde: Rataverkon kokonaiskuva, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018
8 Pääradan liikkumiselle johdetut yleiset tavoitteet 2030/ Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria ja nopeita junavuoroja. Nopein matka-aika Tampereelta Helsingin päärautatieasemalle on tunti. Nopeista yhteyksistä hyötyy myös muu Suomi (Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suunnat). Vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle toimivat molempiin suuntiin ennakoitavalla vaihtoajalla klo Junaliikenne on täsmällistä (95 %) ja ennakoitavaa. Asemien palvelut ja liityntäyhteydet ovat sujuvat ja riittävät. Matkustajilla on ajantasainen informaatio palveluista ja niiden mahdollisista häiriöistä. Tavaraliikenteelle turvataan riittävät kulkumahdollisuudet. 2. Suomen kasvukäytävän kaupunkeihin tarjotaan hyvätasoisia työ- ja asiointiyhteyksiä Akaasta, Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä sekä taajamajunan asemapaikkakunnilta on suorat päivittäistä työssäkäyntiä ja työasiointia palvelevat yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin. Tampereen seudulla on edellytykset lähijunaliikenteen aloittamiseksi (Nokia Tampere Lempäälä). Junakalustossa on työskentelymahdollisuus (pöytä/taso ja toimiva langaton verkkoyhteys). Junaliikenne on täsmällistä (95 %) ja ennakoitavaa. Asemakaupungeissa on asemapalvelut, liityntäpysäköinti ja paikallisliikenneyhteydet. Matkustajilla on ajantasainen informaatio palveluista ja niiden mahdollisista häiriöistä. 3. Työvoiman liikkuvuus kasvaa ja Suomen kasvukäytävän työssäkäyntialueet laajenevat Rautatieliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso lisää pendelöintiä seutukuntien välillä Suomen kehityskäytävässä. Seutukuntien välillä pendelöijien kokonaismäärä kasvaa nykyisestä (Helsingin seudulle , Tampereen seudulle , Hämeenlinnan seudulle , Riihimäen seudulle ) vuoteen 2030 mennessä. 4. Rautatieliikenteen kulkutapaosuus kasvaa Rautatieliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso houkuttelee kysyntää ja junan kulkumuoto-osuus matkasuoritteesta kasvaa valtakunnallisella tasolla nykyisestä alle 5 %:sta (4,6 % vuonna 2016) 8 %:iin vuoteen 2040 mennessä.
9 Palvelutason tavoitteiden tekijöitä Liikennöintiajan laajuus Liikenteen aloitus ja lopetus Vuorotarjonta Vuorotarjonnan tiheys ruuhkassa ja muuna aikana Tavoitteet tasavälisyydelle ja säännönmukaisuudelle Matka-aika Nopea matka-aika, joka on merkityksellisin suurien asemien kannalta Muut tekijät, kuten matkaketjujen toimivuus Lippujärjestelmä Kalusto ja oheispalvelut Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Myös tavarajunaliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata
10 1: Kaukoliikenneasemat Helsinki / Pasila, Tikkurila / (Lentoasema) ja Tampere 2a: Kaukoliikenneasemat Hämeenlinna 2b: Kaukoliikenneasemat Riihimäki (kuuluu myös luokkaan 5a), Toijala ja Lakalaiva (uusi) 3: Taajamajuna-asemat Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala ja Viiala 4a: Tampereen seutu Lempäälä, Nokia ja Tesoma (uusi) 4b: Tampereen seutu Sääksjärvi (uusi) 5a: Helsingin seutu Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki (kuuluu myös luokkaan 2b), lisäksi Kerava 5b: Helsingin seutu Ainola, Saunakallio ja Jokela HSL-alueen kaupunkirataasemia ei ole käsitelty Asemien luokittelua Luokittelu toimii työskentelyn apuvälineenä, eikä sitä ole tarkoitus virallistaa.
11 Punaisella esitetty merkittävimmät erot tarjonnassa nykytilan ja tavoitetilan (luonnos) välillä 1 Kauko: Helsinki / Pasila, Tikkurila / Lentoasema, Tampere Tavoiteltava liikennöintiaika, luonnos 2a Kauko: Hämeenlinna Aamuvarhaisesta yömyöhään 2b Kauko: Riihimäki, Toijala, Lakalaiva 3 Taajama: Ryttylä, Turenki, Parola, Iittala, Viiala 4a Tampere: Lempäälä, Nokia, Tesoma Aamuvarhaisesta yömyöhään Aamuvarhaisesta yömyöhään Aamusta iltaan Aamusta iltaan Nykytila Hki saap 07:04 Tpe saap 06:56 Hki lähtö 23:40 Tpe lähtö 22:37 Hki saap 07:04 Tpe saap 06:56 Hl saap 05:58/06:04 Hki lähtö 23:40 Tpe lähtö 22:37 Hl lähtö 23:23/01:04 Ri->Hki saap 07:04 Tl->Tpe saap 06:56 Hki->Ri lähtö 01:51/04:25 Tpe->Tl lähtö 22:37 Hki saap 07:49 Tpe saap 07:02 Hl saap 06:04/07:20 Hki lähtö 22:40 Tpe lähtö 22:37 Hl lähtö 23:23/00:02 Lpä->Tpe saap 07:02 Noa->Tpe saap 06:50 Tpe->Lpä lähtö 22:37 Tpe->Noa lähtö 22:07 4b Tampere: Sääksjärvi Aamusta iltaan N/A 5a Helsinki: Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki (Kerava) 5b Helsinki: Ainola, Saunakallio, Jokela Aamuvarhaisesta yömyöhään, myös yöliikennettä Aamuvarhaisesta yömyöhään, myös yöliikennettä Hki saap 05:09 / 05:49 Hki lähtö 01:51/04:40 Hki saap 05:09 / 05:49 Hki lähtö 01:51/04:40 Tavoiteltava vuorotarjonta, ruuhkatunti, luonnos Kolme kaukojunavuoroa Vähintään kaksi kaukojunavuoroa Yksi kaukojunavuoro tunnissa Yksi vuoro tunnissa Vähintään kaksi vuoroa tunnissa Kaksi vuoroa tunnissa Vähintään kolme vuoroa tunnissa Kolme vuoroa tunnissa Nykytila Kaksi kaukojunavuoroa Kaksi junaa (kaukotai taajama) tunnissa Hki:n suuntaan / suunnasta Yksi kauko- tai taajamajuna tunnissa Noin yksi vuoro tunnissa Nokia: ap-vuorov. 1h ip-vuorov. 2h Lpä: vuorov. 1h N/A Kolmesta neljään vuoroa vilkkaimmassa tunnissa Kaksi vuoroa tunnissa Tavoiteltava vuorotarjonta muissa tunneissa, luonnos Vähintään yksi kaukojunavuoro Vähintään yksi kaukojunavuoro Yksi kaukojunavuoro tunnissa Parin tunnin välein Nykytila Yhdestä kahteen kaukojunavuoroa Yksi kauko- tai taajamajuna tunnissa Yksi kauko- tai taajamajuna tunnissa Junavuoroja kahdesta neljään tunnin välein Vähintään yksi Nokia: vuorov. 2h vuoro tunnissa Lpä: vuorov. 1h Yksi vuoro tunnissa Kolme vuoroa, hiljaisena aikana kaksi tai yksi Kolme vuoroa, hiljaisena aikana kaksi tai yksi N/A Kaksi vuoroa tunnissa, yöllä yksi Kaksi vuoroa tunnissa, yöllä yksi Matka-aikaa koskevat tavoitteet Vähintään yksi mahdollisimman nopea / tunti (nykyistä nopeampi) Vähintään yksi mahdollisimman nopea / ruuhkatunti (nykyistä nopeampi) Tampereen suunnan lisäksi sujuvat yhteydet etelän suuntaan Helsingin suunnan lisäksi sujuvat yhteydet pohjoisen suuntaan Nykytila Nopein Tkl->Tpe 1 h 16 min (ollut 1 h 7 min) Nopein Tkl<->Hl 50 min Nopein Tpe->Hl 40 min (ollut 31 min) Lippujärjestelmää koskevat tavoitteet Yhteensopiva myös paikallisliikenteeseen Yhteensopiva myös paikallisliikenteeseen Nykytila Yhteensopiva myös paikallisliikenteeseen Lisämaksusta yhteensopiva Nysse + VR Muut tekijät: mm. kalusto Ei yhteensopivaa lippujärjestelmää Työskentelymahdollisuus junissa Ei yhteensopivaa lippujärjestelmää Työskentelymahdollisuus junissa
12 Skenaarioiden tuloksia
13 Operointiselvityksen skenaarioiden määritelmät Kysyntäskenaariolla tarkoitetaan tilannetta, jossa junaliikenteen palvelutaso on liikkumistarpeiden mukainen ja niin hyvä, että junaliikenne on käyttökelpoinen ja houkutteleva vaihtoehto useimmille arjen matkoille Skenaarion mukaista tulevaisuutta voidaan luonnehtia: matkustamisen palvelutasotavoitteet toteutuvat Tavoiteskenaariolla tarkoitetaan tilannetta, jossa junaliikenteen palvelukyky on niin hyvä, että se kykenee vastaanottamaan junamatkustuksen määrän laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen mukaisessa tilanteessa Skenaarion mukaista tulevaisuutta voidaan luonnehtia: kysyntäskenaarion lisäksi yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat
14 Kaukojunaliikenne: v 2017, kysyntäskenaario 2030 ja tavoiteskenaario (8 %:n osuus) v 2017 v 2030 kysyntäskenaario 8 % osuus
15 Helsinki Tampere kaukojunien (pl. taajamajunat) matkustajamäärät asemaväleittäin
16 Helsinki Riihimäki Tampere taajamajunien sekä Tampere Nokia Karkku junien matkustajamäärät Taajamajunaliikenteen matkustajamäärät on arvioitu väestö- ja junatarjontaarvioiden sekä valtakunnallisen liikennemallin, Helsingin seudun liikennemallin ja Tampereen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä sovelletun ennustemenettelyn avulla.
17 Operointimallit ja aikataulurakenteet
18 Työn keskeiset lähtökohdat Päärata toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen yhteysväli 4,5 6,6 miljoonalla matkustajalla vuodessa. Suomen päärata tullaan liittämään viralliseksi osaksi eurooppalaista liikenteen ydinverkkoa, eli TEN-T ydinverkkoa. Tämä mahdollistaa EU-tuen saamisen. Tampere kuuluu valtakunnallisesti merkittävimpiin solmuihin sekä valtakunnallisen henkilöliikenteen sekä tavaraliikenteen osalta. Raideliikenne on keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sekä henkilö- että tavaraliikennettä raiteilla pyritään lisäämään rautatieliikenteen valtakunnallisten yleistavoitteiden sekä alueellisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että junan kulkumuoto-osuus kasvaa valtakunnallisella tasolla nykyisestä 5 %:sta 8 %:iin vuoteen 2040 mennessä.
19 Lähtökohdat ja tapahtuneet muutokset Rautateiden henkilöliikenteen toimivaltainen viranomainen Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriö (LVM). Helsingin seudun liikenteen toimivalta-alueen sisäisessä liikenteessä junaliikenteen toimivaltainen viranomainen on HSL. Suomessa henkilöjunaliikennettä operoi VR. Kilpailu henkilöliikenteessä avautuu ensimmäiseksi HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailun ratkettua vuoden 2020 huhtikuussa. Liikennöinti alkaa näillä näkymin kesäkuussa LVM keskeytti kesäkuussa 2019 Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen, jossa tavoitteena oli liikennöinnin aloittaminen kesällä VR:stä ei eriytetty kalusto- ja kiinteistöyhtiötä. Maakunnat voivat tehdä yhteistyötä ja rahoittaa täydentävää alueellista junaliikennettä vaikka ne eivät ole toimivaltaisia viranomaisia. Alueelliset junapilotit ovat edenneet ja Pirkanmaan pilotin liikenne liittyy keskeisesti myös tarkastelussa olevaan kokonaisuuteen.
20 Ajankohtaiset aiheet Tampereen noin tunnin juna Nykyisessä ratakäytävässä tunnin juna ei ole mahdollinen Tarvitaan tavoitteellinen kuva koko radasta kehityspolun ja siihen liittyvien investointien määrittelemiseksi Tunnin juna ei ole käsillä olevan selvityksen lähtökohta eikä se ole osa esitettyjä tulevaisuuden vaihtoehtoja, koska asiaa koskevia tarkasteluja ei ole vielä käytettävissä. Väyläviraston aikataulurakenneprojekti ja junakapasiteetin jakaminen Tavoitteena on luoda yleisperiaatteet ja suunnittelusäännöt tulevaa markkinoiden avautumista varten. On jo olemassa käytäntöjä, joissa neuvotteluilla keskeinen rooli. Tehdään aikataulurakenteen ennakkosuunnittelua 2-raiteisen tiheän liikenteen alueella Tulevat prioriteettisäännöt kapasiteetin jakamisessa ovat selvityksen alla. Todennäköisesti synerginen henkilöliikennekokonaisuus on ykkönen listalla.
21 Selvityksen tavoitteet Tavoitteena työssä oli edistää pääradan toimivuutta, saavutettavuutta pää- ja väliasemilta, elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeita, yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja päästövähennystavoitteita. Työssä pääpaino oli Helsingistä Tampereelle ulottuvassa junaliikenteessä ja Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittämisessä Työssä tarkasteltiin liikennöintimallivaihtoehtoja yhteysvälillä Helsinki Tampere Nokia lähtien työn 1-osassa tuotetuista palvelutasotavoitteista vuosille ja Työssä huomioitiin kytkentä HSL-alueen liikennöintiin, oikoradalle suuntautuva Z-juna- ja kaukoliikennetarjonta ja Porin suunnan liikenne. Lisäksi tavarajunaliikenteen liikennöinti mahdollistettiin. Tavoitteena oli muodostaa kehityspolku yhteysvälin junaliikennöinnin kehittämiselle ja sen edellyttämälle infrastruktuurille Suomen junamarkkinoiden ja -liikenteen kehittämistä tarkasteltiin pohjoismaisten kokemusten perusteella.
22 Liikennöintimallivaihtoehdot: menetelmän kuvaus Työssä muodostettujen liikennöintiskenaarioiden lähtökohtana olivat palvelutasotavoitteet : vuoromäärä junatyypeittäin ja asemittain Tampereen pään ruuhkatuntina (minimivuoromäärä). Lähtökohtana oli kevään 2019 aikataulurakenne. Työ toteutettiin Viriatolla. Tuleva kehityksen osalta huomioitavaa: Junatarjonta kasvaa, infrainvestointeja toteutetaan, henkilöliikenteen kilpailu avautuu ja kapasiteetinjakoprosessi muuttuu. Muutokset yhdessä merkitsevät käytännössä, että lisätarjonnan sovittaminen nykyrakenteeseen on ensimmäinen askel. Käytännössä kokonaisuus edellyttää kuitenkin nykyrakenteen uudelleen tarkastelua.
23 Infrainvestoinnit Työssä on pyritty muodostamaan yhteinen paras käsitys infrainvestointien tarpeesta yhteysvälin liikennöinnin kehittämisessä ja muodostettu lähtökohta liikennöintimallitarkastelulle Työssä on tunnistettu myös kriittiset toimenpiteet Keravan eteläpuolelta oikoradan suunnasta huomioitu uusi Z-junatarjonta ja kaukojunat Työssä ei ole huomioitu Helsingin seudun lähijunaliikenteen kehittämisen infratarpeita
24 Nykyliikennöinti Nykytila+ -infrahankkeet ja niiden positiiviset vaikutukset nykyliikenteelle + Pasila-Riihimäki vaihe 1 (jo käynnissä oleva hanke) Kaukojunat pystyvät ohittamaan R-junat sekä parempi häiriösietoisuus + Tampereen uusi välilaituri Häiriötilanteissa ruuhka-aikana mahdollisuus ajaa junia vapaana olevalle laiturille + Lempäälän aseman parantaminen Uusi laituri mahdollistaa poikkeustilanteissa teoreettisesti paremman matkustajapalvelutason ja liikenteen häiriösietoisuuden + Nokian aseman 2. laituriraide kuten yllä + junakohtaamisen mahdollistaminen
25 2030+ liikennöinti Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaarioiden 1 ja 2 yhtäläisyydet: - Yksi uusi kaukojuna (sininen) - RN ja RT lähijunat Helsinki-Tampere välillä, RN ja N Tampere-Nokia välillä - Porin IC juna identtinen (ennallaan)
26 2040+ liikennöinti Tampereen kaupunkiseudun lähiliikennettä tuplamäärä verrattuna Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaarioiden 1 ja 2 yhtäläisyydet: - Yksi uusi kaukojuna (sininen), huom. Lakalaivan pysähdys mahdollistava - RN ja RT lähijunat Helsinki-Tampere välillä (paitsi lähtöajat), kaikki lähijunat välillä Tre-Nokia - Porin IC junat identtinen (ennallaan); tavarajunat omat raide Jokela-Tampere
27 Yhteenveto liikennöintiskenaarioista Liikennöintiskenaarioiden keskeiset tulokset Uusi Tampereen kaupunkiseudun lähiliikenne ja lisääntynyt kaukoliikenne on mahdollista järjestää nykyistä aikataulurakennetta täydentäen siten, että matkustajien palvelutaso ja liikenteen toimivuus säilyvät Vaihtoehtoiset skenaariot ovat kokonaisuuden ja tasavuorovälitavoitteenkin kannalta käytännössä tasavertaiset Tampereen kaupunkiseudun lähiliikenteen määrän tuplaaminen. Lisääntynyt lähiliikenne ja asemapysähdysten osalta laajentunut kaukoliikenne on mahdollista järjestää molemmissa skenaarioissa nykyistä aikataulurakennetta täydentäen siten, että matkustajien palvelutaso ja liikenteen toimivuus säilyvät Skenaario 1: tasavuorovälitavoite toteutuu paremmin Skenaario 2: häiriösietoisuus parempi Lähiliikenne ja lisääntynyt kaukoliikenne on mahdollista järjestää ainakin kahdella eri tavalla nykyistä aikataulurakennetta täydentäen. Onnistumisen edellytyksenä ovat työssä määrätietoinen rataverkon kehittäminen lähtökohdiksi otettujen infratoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä itse liikennöinnin kehittäminen.
28 Esitetyt liikennöinnin muutokset alueittain Helsinki-Tampere Riihimäki- Tampere Uusi nopea kaukojuna (asemapysähdykset Pasila, Tikkurila, Hämeenlinna, myöhemmässä vaiheessa myös Lakalaiva): kaukojunien kokonaisvuoromäärä kasvaa 2 junaa/tunti => 3 junaa/tunti Puolinopean kaukojunan vuoroväli tiheämpi 1 krt/tunti läpi päivän (asemapysähdykset Pasila, Tikkurila, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Lempäälä) Lähijunaliikenteen yhteydet säännöllisiksi 1 juna/tunti läpi päivän Lisää lähijunien asemapysähdyksiä: Lakalaiva ja Sääksjärvi Alueiden yhteydet Tampereelle ja Helsinkiin paranevat Hämeenlinna Uusi nopea kaukojuna parantaa yhteyksiä Helsinkiin ja Tampereelle Tampere Lähijunaliikenteen aloittaminen mahdollista joko osana Helsinki- Tampere lähijunaliikennettä ja myöhemmässä vaiheessa omana kokonaisuutenaan Uudet asemat Tesomalla, Lakalaivassa ja Sääksjärvellä maankäytön kehittyessä
29 Kriittiset infratoimenpiteet Junatarjonnan lisääminen edellyttää esitettyjä ratainfran täydentämistoimenpiteitä, joista on on kriittisiä eri liikennöintitarpeiden kannalta: ilman Nokian 2. laituriraidetta ja Lempäälän 3. laituria Tampereen lähiliikenteen järjestäminen ei ole mahdollista 2 raidetta välille Lielahti-Nokia, Tampereen uusi välilaituri ja tavarajunien raide välille Toijala-Sääksjärvi ovat edellytyksiä Tampereen lähijunaliikenteen tarjonnan kasvattamiseksi 2 junaan/tunti/suunta Pasila-Riihimäki 2. vaihe on puolestaan edellytyksenä R-junien määrän lisäämiseksi Helsinki Riihimäki-välille ja liikenteen yhteensovittamiseksi Helsinki Tampere-välillä Oikoradalle suuntautuvan lähi- ja kaukoliikenteen kasvattaminen herkkyystarkastelun mukaiselle tasolle edellyttää lisäraidetta Helsinki Jokela-välille
30 Johtopäätökset Palvelutasotavoitteiden täyttäminen mahdollistaa junan kulkumuotoosuuden kasvattamisen 8 %:iin vuoteen 2040 mennessä ja ilmastotavoitteisiin osaltaan vastaamisen. Mikäli infrainvestointeja ei toteuteta, eikä liikennetarjontaa lisätä, eivät 1-osassa esitetyt pendelöinnin määrän kasvu kasvukäytävässä ja seutukuntien välillä ole mahdollinen. Junan kulkumuoto-osuutta ei myöskään ole mahdollista kasvattaa nykyisestä 5 %:sta. Yhteysvälin liikennöinnin suunnittelua on tärkeä jatkaa yhteistyössä. Käynnissä oleva kehitys mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen, mutta se edellyttää edelleen määrätietoisia ja voimakkaita toimia sekä infran- että itse liikennöinnin kehittämiseksi.
31 Lisätietoa selvityksestä Raportti löytyy netistä Pirkanmaan liiton Suunnitelmia ja selvityksiä - sivulta: Linkki raporttiin
Liikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotPääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat
Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat 23.4.2019 Lähtökohdat I Päärata toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. Helsinki Tampere on
LisätiedotPääradan operointiselvitys
Pääradan operointiselvitys Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot 17.12.2018 Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Suomen kasvukäytävä -verkosto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto
LisätiedotPääradan operointiselvitys. Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet
Pääradan operointiselvitys Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot Pääradan operointiselvityksen tausta Rautateiden henkilöliikennettä
LisätiedotPääradan operointiselvitys. Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet
Pääradan operointiselvitys Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet 1 Sisällysluettelo Esipuhe 6 Tiivistelmä 7 Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot 9 1 Tausta ja
LisätiedotPääradan operointiselvitys
Pääradan operointiselvitys Osa 1: Kysyntä- ja tavoiteskenaariot 17.12.2018 1 Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Suomen kasvukäytävä -verkosto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotPääradan operointiselvitys
Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet LUONNOS 23.4.2019 1 Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Suomen kasvukäytävä verkosto Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen
LisätiedotSuomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE
Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE 3.9.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotLausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä
Lausuntopyyntö 1(6) Palveluosasto LVM/2113/08/2017 10.11.2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä Asian tausta Hallitus päätti rautateiden henkilöliikenteen
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia!
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 15.12.2019 14.6.2020 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia! Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 19.6. 9.12.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 10.12.2017 24.3.2018 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki
LisätiedotLausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf
Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Tekninen toimi VL: Korjattu lausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä Lausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf
Lisätiedot10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.
;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia!
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 17.6. 14.12.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Muutokset mahdollisia! Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 25.3. 17.6.2018 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko,
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2018 16.6.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 11.12.2016 18.6.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen
Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.
ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. Päärata on Suomi-rata Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Se on rataverkon pääsuoni, joka yhdistää pohjoisen, keskisen
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.
1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotTampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut
Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut 2014 Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu
LisätiedotLuottamuksellinen Esteetöntä junamatkustamista
Esteetöntä junamatkustamista VR matkustajaliikenne n. 2500 työntekijää 250 kaukojunaa / vrk 800 lähijunaa / vrk 126,9 miljoonaa matkaa / 2017 12,5 miljoonaa matkaa / kaukoliikenne / 2017 2 Yhteinen tavoite
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotRaideliikenteen kilpailun avaaminen kilpailulle. Joel Karjalainen Keski-Suomen liikennefoorumi
Raideliikenteen kilpailun avaaminen kilpailulle Joel Karjalainen Keski-Suomen liikennefoorumi 2018 5.11.2018 1 Henkilöjunaliikenne Suomessa Suomessa toimii tällä hetkellä yksi henkilöliikennepalveluja
LisätiedotTampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta
Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä
LisätiedotPerustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun
Muistio 1(8) PAO/PMA 23.1.2019 LVM/1620/08/2018 Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Johdanto Pilottihankkeiden arviointiperusteet Alueellisen junaliikenteen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi
Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotOulun seudun lähijunaliikenne. Kempele, tiedotustilaisuus
Oulun seudun lähijunaliikenne aa Kempele, tiedotustilaisuus 4.6.2019 Matkustajamäärän muutos 2014-2017 (%) Oulun seudun lähijunaliikenteeseen vaikuttavia muutosvoimia 2020-luvulla ILMASTONMUUTOS Energiatalouden
LisätiedotRiihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma
seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/
Aika: 5.10.2018 klo 8.00-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouksen jälkeen alkaa ns. pyöreän pöydän neuvottelu MAL4-sopimuksesta. Neuvottelun jälkeen on mahdollisuus
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotLiikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut
Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan
LisätiedotYrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen
Yrityssalainen VR ja Jyväskylä 5.11.2018, Maisa Romanainen Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +18% Matkamäärien kehitys kaukoliikenteessä Helsinki Jyväskylä-välillä vuodesta 2015 +10% Matkamäärien
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.
Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.
Lisätiedot1 Palvelutason määrittely
1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia
Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna
LisätiedotJoukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotLähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014
Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014 Taustaa VR Lähiliikenteellä on tarjonnan kehittämissuunnitelmia sekä pää- että rantaradallla - Muutoksien avulla pyritään ennen kaikkea kohdistamaan LVM-ostorahat
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA Pöytäkirjan ote Sivu. Kunnanhallitus kunnalta lausuntoa kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä.
Kunnanhallitus 18.12.2017 1 KH: 359 /2017 361 Lausunto kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä 361 Kh 18.12.2017 Valmistelija: Hämeen liitto, suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh 0500
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotJunaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus
Junaliikenteen täsmällisyys Tilannekatsaus 1.11.2017 Taustaa junaliikenteen täsmällisyydestä ja sen seurannasta Rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että junaliikenne kulkee aikataulun
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotLinja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013
Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien
LisätiedotJulkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari
Pohjois-Savon liikenneseminaari 4.4.2019, Roman Lübitch VR Raideliikenne on tulevaisuuden toimiala KAUPUNGISTUMINEN ILMASTONMUUTOS DIGITALISAATIO Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +10 % Matkamäärien
LisätiedotSUOMEN LIIKENNELIITTO SULI RY
SUOMEN LIIKENNELIITTO SULI RY LAUSUNTO Suomen Liikenneliitto esittää lausuntonaan Liikenne- ja viestintäministeriölle Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksesta seuraavaa: Kannatamme kestävän
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta
LisätiedotTampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen
Tampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen 2018 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on esittää useasta näkökulmasta perusteita Tampereen ja Seinäjoen välisen rautatien 2-raiteisuudelle. Väestön ja elinkeinoelämän
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotLinjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?
Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012
LisätiedotLiikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen
Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen MAL-verkoston työpaja, Lappeenranta 8.6.2015 Jukka Ronni Näkökulmia 1. Hallitusohjelman viestit 2. Valtakunnallinen näkökulma 3. Raideliikenteen
LisätiedotLausunto liikenne- ja viestintäministeriölle vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä
Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt 16.8.2016 päivätyllä kirjeellään lausuntoa vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä.
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotPerinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1
Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
Lisätiedot