ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY."

Transkriptio

1 ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY.

2 Päärata on Suomi-rata Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Se on rataverkon pääsuoni, joka yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun. Päärata toimii nimensä mukaisesti sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. On oleellinen osa Suomen runkoverkkoa. 2 Sillä on suuri merkitys niin ihmisten arkeen kuin elinkeinoelämän toimivuuteen.

3 Mistä on kyse? Päärata on Suomen selkäranka, jonka alueella asuu puolet suomalaisista ja syntyy 2/3 BKT:sta. Päärata mahdollistaa miljoonat työmatkat investointi päärataan laajentaa työssäkäyntialueita ennestään. Pääradan kautta kuljetaan kaikkialle Suomessa ei vain niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka sijaitsevat suoraan sen varrella. Jos seuraavalla hallituskaudella halutaan tehdä infrainvestointi, joka vaikuttaa aidosti koko Suomeen, tämä on se investointi. Junaliikenne on ekologisin matkustusmuoto. Siksi sen käyttöä on syytä lisätä. Pääradan kehittäminen madaltaa junan käyttämisen kynnystä. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 3 Päärata vastaa elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin, ja toimii talouskasvun mahdollistajana.

4 Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin.

5 Tulevan kasvun edellytykset luodaan nyt eikä vasta myöhemmin. Juna on ekologisin liikkumismuoto ja siten keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myöhästelyt ja hitaus kasvattavat junan käyttämisen kynnystä. Pääradalla kulkee valtaosa suomalaisista ja tavaroista satsaukset tekevät näiden liikkeestä vieläkin sujuvampia. Pääradalle tehtävä investointi tarkoittaa myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. ILMAN PÄÄRATAA SUOMI PYSÄHTYY. 5

6 Päärataan tehtävät investoinnit Koskettavat koko Suomea Vaikuttavat alueellisesti ja paikallisesti Vastaavat elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin Edesauttavat päästötöntä liikkumista Edistävät laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Vaikuttavat tavallisen suomalaisen elämään 6

7 Päärata on Suomi-rata Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan aitoja investointeja siihen, että Suomi pysyy kiinni kasvussa ja tavoitteissaan. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja asettavat meidät kaikki kärkeen päästöjen vähentämistalkoissa. Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Lisäksi häviämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisten raiteiden vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole varaa. 7 Rautatiellä ja erityisesti pääradalla on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se on mullistanut ihmisten liikkumisen, muuttanut Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhdittanut taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista, edistämässä elinkeinoelämän tavoitteita ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

8 Nykytilanne ja ennusteet pääradalla

9 Päärata yhdistää Suomen Tampere on terminaali Junaliikenne pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan välillä kulkee Tampereen kautta pääradalla. Tampereen kautta Helsinkiin kulkee suuri osa koko Suomen rataliikenteestä. Vaasa Pori Oulu Seinäjoki Jyväskylä Tampere Hämeenlinna 9 Helsinki

10 Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä olevan jopa 40 %. 10 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan noin 16 %.

11 Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa. Tampere- Seinäjoki 2. vilkkain. HKI-TRE 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kasvun on arvioitu välillä olevan jopa 40 %. 11 Tavaraliikenteessä Tampere Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan noin 16 %.

12 Ilmastonmuutoksen hillintä nostaa matkustajamääriä radikaalisti pääradalla Junan valtakunnallinen kulkutapaosuus kasvaa: 5% 8% 12 Arvio henkilöliikenteen matkamääristä. Lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 Rataverkon kokonaiskuva Lähtökohtia ja näkökulmia

13 Raidemäärä pääradalla, nykytilanne Rata on suurelta osin yksi tai kaksiraiteinen. 13

14 Raidemäärä pääradalla, tavoite 14 Nopeusstandardi 250 km/h

15 Suomen päärata kuuluu Euroopan keskeisiin kuljetuskäytäviin: TEN-T

16 Päärata TEN-T verkolla Päärata kuuluu koko Euroopan laajuiseen, Euroopan Unionin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-T verkkoon Tavoitteena on parantaa yhteyksiä eri kuljetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatie-maantieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Päärata ei ole kuitenkaan tähän saakka kuulunut EU:n ydinverkkokäytäviin. 16 Lähde: Liikennevirasto

17 TEN-T ydinverkkokäytävät TEN-T ydinverkosta osa kuuluu yhdeksään multimodaaliseen ydinverkkokäytävään. Päärata ja suurin osa Suomesta on ollut ydinverkkokäytävien ja niihin liittyvän rahoitusinstrumentin (CEF) ulkopuolella. 17 Ydinverkkokäytäviä uudistetaan parhaillaan: Euroopan komissio julkaisi esityksensä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ( ) Verkkojen Eurooppa -välineeksi (Connecting Europe Facility, CEF).

18 TEN-T ydinverkkokäytävät Uudistuksen yhteydessä on huomioitu mm. ydinverkkokäytävien laajentaminen pohjoiseen, josta EU parlamentti äänesti Laajennus mahdollistaa EU-tukikelpoisuuden liikenneinvestointeihin (CEF) mm. pääradalla. Pohjanmeri Baltia -ydinverkkokäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan. Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenteen alan investointeihin osoitettaisiin 30,6 mrd euroa. 18 Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista (katkoviivalla). Lähde: Liikennevirasto

19 CEF-rahoitusinstrumentti 19 Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Tukiprosentti vaihtelee % riippuen hankkeen tyypistä. Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan ensimmäistä kertaa sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettua kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria. Vielä ei ole varmuutta, voiko sotilaallisen liikkuvuuden tukikohde sijaita vain TEN-T -rataverkolla. Näissä kohteissa kansallisen tuen osuus on 80 prosenttia ja EU-tuen osuus 20 prosenttia.

20 Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/ Raportissa työryhmä esittää, että liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tehtävä isoja toimenpiteitä Raideliikenne on todettu kestäväksi ja tehokkaaksi liikennemuodoksi Liikenteen nykyisistä päästöistä Suomessa raideliikenteen osuus on vain 1 % Raideliikenteen kehittämisen rooli tuodaan esiin toimenpideehdotuksissa, joilla päästövähennystavoitteisiin vastataan, mm. Raideliikennettä parantavat infrainvestoinnit Rautatie- ja yhdistettyjen kuljetusten määrän lisääminen Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa todetaan, että nykyinen rataverkko ei kykene tarjoamaan matkustajille riittävää palvelutasoa, mikäli siirtymä tieliikenteestä raideliikenteeseen on suuri

21 Pääradan yhteysväli Helsinki Tampere

22 Tilanne yhteysvälillä Helsinki Tampere 22 Henkilöliikennemäärät ovat kasvaneet maan suurimmiksi Radan kapasiteetti ei riitä, palvelu ei vastaa kysyntään. Junanopeuksien erilaisuus syö myös kapasiteettia, mutta radalla on tarve liikennöidä niin kauko-, tavara-, kuin lähijunia. Tavaraliikenteen ohitustarve ja viivytykset kasvavat kaukojuna-liikenteen lisääntyessä, millä on haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksille. Rataosuus on suuren käytön vuoksi häiriöherkkä Häiriöt johtavat junien jatkuvaan myöhästymiseen, mikä kertautuu koko Suomen rataverkolle. Nopeus radalla on laskenut merkittävästi Vaikka on tavoitteena on ollut nopeuttaminen, viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukoliikenne on hidastunut merkittävästi. Tilanne uhkaa jatkua 10 vuotta tai pidempään jatkuvien korjaustöiden takia. Pääradan nykytila aiheuttaa aluetaloudelle yli 30 milj. tuottavuustappion vuosittain. Radan peruskunto on huono Yhteysväli vaatii kattavaa peruskorjausta. Mitään suunnittelua radan kehittämiseksi välillä Tampere Riihimäki ei ole aloitettu

23 Selvitys: Helsinki Tampere ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset (2018) Radan nopeus (km/h) Kasautumishyöty (milj. / vuosi) Nykytilanne -32 Huomioita (kaikissa vuoden 2030 työpaikkamäärät) Rakennustöitä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tilanne uhkaa jatkua ainakin seuraavat 10 vuotta, koska rakennustyöt tulevat jatkumaan Riihimäki-Helsinki-välillä. 200 (kaikki asemat) +53 Tampere, Etelä-Pirkanmaa ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä 250 (kaikki asemat) +58 Saavutetaan suurin hyöty väliasemilla pysähtyen. Tampere, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. 300 (vain päätepysäkit, väliasemat nykyisellä radalla) +45 Tampere ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. Kokonaishyöty pienenee, koska väliasemat jäävät pois. 23 Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset 06/2018

24 VM:n budjettiehdotus 2019: Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla. *) Nopeammat yhteydet kaikille Tampere-Helsinki välin nopeuttaminen ja häiriöiden poistaminen parantavat matkojen ja kuljetusten luotettavuutta ja nopeutta Tampereen lisäksi Oulusta, Seinäjoelta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Porista. 24 *) Perinteinen kalusto tarkoittaa Pendolino- ja uusinta IC-kalustoa.

25 Mitä nopeuttaminen edellyttää? Ratasuunnittelulle rahoitusta ja suunnittelun nopeaa aloittamista. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi yleissuunnitelman käynnistämistä pikaisessa aikataulussa. Ratalain mukaan ennen rakentamista pitää laatia yleissuunnitelma ja ratasuunnitelmat. Yleissuunnitelma tulisi laatia reaaliajassa eli 2 3:ssa vuodessa. Seuraava vaihe eli ratasuunnitelmien laatiminen tulee käynnistää yleissuunnitelman loppupuolella ns. päällekkäin eikä vasta hyväksymiskäsittelyjen jälkeen. Yleissuunnitelma voidaan laatia osissa, yhteysväleittäin, mutta myös siinä tulee huomioida kohtuullinen aikataulu. 25

26 Mitä nopeuttaminen edellyttää? Lisäraiteita tulee suunnitella Riihimäki Tampere välille kaksi eli tavoitteena on neliraiteisuus. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: 3. raide + osia 4. raiteesta) *) Yleissuunnitelman laatiminen tulee kytkeä tiedossa olevaan tulevaan peruskorjaukseen Tampereen ja Riihimäen välillä Alle tunti edellyttää vähintään: 250 km/h -nopeustaso. 3. raide Riihimäki Toijala Tampere 4. raide Riihimäki Tampere välille. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: TRE Lempäälä) **) Tampereen henkilöratapihan uusi välilaituri ym. henkilöratapihan suunnitellut investoinnit. Pasila Riihimäki 2. vaihe. Kerava Pasila lisäraiteet / Lentorata, Hki-ratapihan järjestelyt 26 *) huom. Sääksjärvi-TRE välillä on jo 3 raidetta **) liittyy myös muun liikenteen kehittämiseen. Vaatii tarkempaa selvitystä.

27 Raidemäärä pääradalla, tavoite 27 Nopeusstandardi 250 km/h

28 Päärata+

29 Tampere-Seinäjoki-Vaasa -rataosat Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa yli 2,5 miljoonaa matkustajaa Vilkkain 1-raiteinen rataosuus Valtava potentiaali kulkutapaosuuden kasvattamisessa 1-raiteisuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle, junanopeuksille sekä on erityisen häiriöherkkä 2-raiteisuudella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. Yhteysvälin 2-raiteistaminen parantaa junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. Nopeat ja häiriöttömät yhteydet pääradalla sekä pohjoiseen että etelään ja nopea ja sujuva yhteys länteen Vaasaan ovat tärkeitä alueen elinkeinoille ja asukkaille. Tavoitteiden toteuttamiseksi täytyy Seinäjoki Tampere -yhteysvälin tarveselvityksen jälkeen aloittaa yhteysvälin 2-raiteistamisen suunnittelu ja toteuttaminen ripeällä ja tavoitteellisella aikataululla Vaasan radalla on jatkettava tasoristeysten poistamista eritaso- ja yksityistie- ja tilusjärjestelyin, jotta välin nopeustaso voidaan nostaa nykyisestä 29

30 Seinäjoki Vaasa-rataosa 30 Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävälle ennustetaan vahvaa kasvua tulevaisuudessa. Alueiden elinvoimaisuus ja kasvukeskukset näkyvät myös työssäkäyntiliikenteessä. Lisäksi pendelöintiä suuntautuu myös Tampereelle, Helsinkiin sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen, jolloin junaliikenteen matkustajat kulkevat myös Vaasa Seinäjoki -rataväliä. Vaasan ja Seinäjoen rataosuus on yksiraiteinen ja sähköistetty. Rataosalla on 64 tasoristeystä ja matkustajajunien suurin sallittu nopeus on 120 km/h Matka Vaasasta Seinäjoelle kestää nykytilanteessa ilman pysähdyksiä 44 minuuttia. Rataosuuden merkittävimpiä haasteita ovat junien kohtauspaikkojen puute ja tasoristeysten suuri määrä. Vaasa Seinäjoki -kehityskäytävällä keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat sähköistettyjen kohtaamisraiteiden lisääminen, tasoristeyksien vähentäminen sekä niiden turvallisuuden parantaminen, asemien laiturijärjestelyjen parantaminen sekä radan kantavuuden lisääminen. Suunnitelmien valmiusastetta raideliikenteen kehittämiseksi yhteysvälillä täytyy edistää.

31 Tampere Pori/Rauma-rataosa 31 Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman suuntiin Pori Tampere -yhteysvälillä on sekaliikennettä välillä on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia Rauma Tampere -yhteysvälillä on tavaraliikennettä Raumalla on suuri, erityisesti metsäteollisuuden vientikuljetuksille tärkeä satama Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita aiheuttavat tasoristeykset ja Tampereen pään kapasiteettirajoitteet Tavoitteina Tampella Lielahti 3. raide Lielahti Nokia 2. raide Tasoristeysten vähentäminen Rauman rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle Koko radalle 25 t akselipainon kantavuus Tasoristeysten vähentäminen ja muut nopeutukseen mahdollisesti tarvittavat ratainfran parannukset

32 Tampere Jyväskylä-rataosa Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeinen liikenneyhteys Henkilöliikenne sekä metsäteollisuuden vientikuljetukset Rataosan ongelmina kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys kapasiteetti tavaraliikenteen osalta alkaa olla käytetty Henkilöliikenteen osalta keskeistä on matka-aikojen lyhentäminen Tampere Orivesi -rataosuutta lukuun ottamatta yhteysväli on nykyisellään yksiraiteinen Tavoitteena kaksiraiteisuus 1. vaihe: kaksoisraide välille Orivesi-Jämsä (200 milj. ) 2. vaihe: kaksoisraide Jämsä Jyväskylä (380 milj. ) Suunnittelun nopea käynnistäminen, toteutus

33 Raidemäärä pääradalla, tavoite 33 Nopeusstandardi 250 km/h

34 Mikä on Päärata+?

35 Päärata+ Keitä me olemme? Pirkanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto Halme Esa Maakuntajohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Vs. Maakuntajohtaja etela-pohjanmaa.fi Markus Erkkilä Vs. Suunnittelujohtaja etela-pohjanmaa.fi Asko Aro-Heinilä Vt. maakuntajohtaja Marika Luoma Maakunta-asiamies Keski-Suomen liitto 35 Hämeen liitto Anna-Mari Ahonen Maakuntajohtaja Heikki Pusa Yli-insinööri, suunnittelujohtaja Pohjanmaan liitto Kaj Suomela Maakuntajohtaja Tero Voldi Liikenneasiantuntija Tapani Mattila maakuntajohtaja Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu

36 Päärata+ Keitä me olemme? Päärata+ on kuuden maakunnan yhteistyöalusta ja hanke. Päärata+:lla on yhtenäinen näkemys raideliikenteen kehittämisestä, josta se on tehnyt esityksen. Esitys sisältää nopeiden raideyhteyksien kehittämisen osana työssäkäyntialueiden laajentamista, talouskasvun edistämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen pääradan eli Suomi-radan ja sen jatko- ja liityntäyhteyksien suunnittelulle ja investoinneille. Matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee samalla turvata. 36

37 Kiitos!

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE 3.9.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata

Lisätiedot

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Lisätiedot

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät

Lisätiedot

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3. Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät

Lisätiedot

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Liikkumiselle asetetut tavoitteet

Liikkumiselle asetetut tavoitteet Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria

Lisätiedot

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),

Lisätiedot

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä 11.9.2019 Toimiva liikenteen infrastruktuuri hallitusohjelmassa Käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019 Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Tampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen

Tampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen Tampere-Seinäjoki -radan 2-raiteistaminen 2018 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on esittää useasta näkökulmasta perusteita Tampereen ja Seinäjoen välisen rautatien 2-raiteisuudelle. Väestön ja elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen Yrityssalainen VR ja Jyväskylä 5.11.2018, Maisa Romanainen Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +18% Matkamäärien kehitys kaukoliikenteessä Helsinki Jyväskylä-välillä vuodesta 2015 +10% Matkamäärien

Lisätiedot

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo

Lisätiedot

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Julkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari

Julkinen Pohjois-Savon liikenneseminaari Pohjois-Savon liikenneseminaari 4.4.2019, Roman Lübitch VR Raideliikenne on tulevaisuuden toimiala KAUPUNGISTUMINEN ILMASTONMUUTOS DIGITALISAATIO Matkamäärien kehitys + Helsinki-Tampere kehitys +10 % Matkamäärien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna

Lisätiedot

Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat

Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat 23.4.2019 Lähtökohdat I Päärata toimii sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. Helsinki Tampere on

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista

Lisätiedot

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA

SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA 31.10.2018 Marko Mäenpää Ramboll Finland Oy ESITYKSEN TAUSTAA Esitys perustuu hankkeen selvitys Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys

Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys 15.5.2019 Sisältö Tarkastelualue ja työn tavoitteet Matka-ajat ja ajoaikasimulointeja, nykyiset nopeusrajoitukset Nopeutta 200 km/h ja geometrian sallimaa nopeutta rajoittavat

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi.

Lisätiedot

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! 1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä

Lisätiedot

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä

Lisätiedot

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon

Lisätiedot

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen

Lisätiedot

Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun

Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Muistio 1(8) PAO/PMA 23.1.2019 LVM/1620/08/2018 Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Johdanto Pilottihankkeiden arviointiperusteet Alueellisen junaliikenteen

Lisätiedot

Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta: Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?

Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista tienpidosta

Ajankohtaista tienpidosta Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta

Lisätiedot

391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Tampere Ote pöytäkirjasta 32/2018 1 (5) 391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta TRE:5481/08.01.00/2018 Valmistelija

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä

Lisätiedot

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi

Lisätiedot

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,

Lisätiedot