JANAKKALAN KUNTA Pöytäkirjan ote Sivu. Kunnanhallitus kunnalta lausuntoa kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus KH: 359 / Lausunto kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä 361 Kh Valmistelija: Hämeen liitto, suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh , kunnanjohtaja Tanja Matikainen, puh , viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää päivätyllä kirjeellä Janakkalan kunnalta lausuntoa kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään Lausunto on valmisteltu yhdessä Hämeen liiton kanssa. Kilpailutuksen tausta ja linjaukset: Hallitus päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen keskeisistä linjauksista keväällä Käytännössä kilpailun avaaminen tarkoittaa sitä, että markkinoille tulon esteitä puretaan ja VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jotta rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa palvelujen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kilpailun avaaminen edistää lippujen hintakilpailua. Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa. Rataverkko jaetaan osiin ja palvelukokonaisuuksiin, joille tehdään omat käyttöoikeussopimukset. Käyttöoikeussopimukset sisältävät myös liikennöintivelvoitteita, joilla taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen. Sopimuksissa yrityksille asetetaan myös velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Tämä liikennekokonaisuus koskee liikenne- ja viestintäministeriön ostamaa ja velvoittamaa liikennettä, jota operoidaan lähijunaliikennekalustolla. Etelä- Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettava kokonaisuus koskee seuraavia yhteysvälejä: Tampere-Helsinki-taajamajunaliikenne (R-juna) Järvenpää-Helsinki ja Hyvinkää-Helsinki Helsinki-Lahti Riihimäki-Lahti Lahti-Kouvola Kotka-Kouvola

2 Kunnanhallitus Liikennöitävä alue sisältää yhteensä 425 ratakilometriä ja 42 liikennöitävää asemaa. Lisäksi yöliikenne pysähtyy 11 asemalla. Hennan seisake otetaan käyttöön joulukuussa Kilpailutettava kokonaisuus ei koske Intercityja Pendolino-yhteyksiä, joita operoidaan kyseisellä alueella. Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. HSL on jo aiemmin ilmoittanut Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailuttamisesta ja kilpailutetun lähijunaliikenteen on tarkoitus alkaa Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan liiteaineistoineen on luettavissa LVM:n verkkosivulla osoitteessa: /mahti/asiakirja/ Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon: Kilpailutukseen liittyvien lähtötietojen kokoamiseksi LVM pyytää näkemyksiä erityisesti seuraavista asioista: 1. Alueen liikkumistarpeet Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna -vyöhykkeen helminauhamainen taajamara-kenne on muotoutunut pitkälti Suomen ensimmäiseen raideyhteyteen ja sen liikennepalveluihin tukeutuvana. Taajamarakenne Riihimäki-Lahti välillä on kasvanut myös raideyhteyteen nojautuvana. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnilta pendelöidään poikkeuksellisen paljon sekä Helsingin että Tampereen suuntiin. Suomen Kasvukäytävä on maan vilkkainta pendelöintialuetta. Hämeenlinnan seutukunnasta pendelöi Uudenmaan maakuntaan noin 3700 ja Pirkanmaalle noin 1500 henkilöä. Riihimäen seudulta pendelöi Uudenmaan maakuntaan runsaat 7000 henkilöä ja Pirkanmaalle noin 150 henkilöä päivittäin. Myös sisäänpendelöinti on merkittävää. Uudenmaan maakunnasta Hämeenlinnan seudulla käy päivittäin työssä runsaat 1100 henkilöä ja Riihimäen seudulla yli 2000 henkilöä. Pirkanmaalta Hämeenlinnan seudulla käy työssä päivittäin lähes 2000 henkilöä ja Riihimäen seudulla noin 200. Suomen Kasvukäytävä on yhtenäinen työmarkkina-alue, mikä tarkoittaa työmatkaliikenteen ohella erittäin vilkasta työasiointiliikennettä. Työn tekemisen muotojen muuttuessa työasiointiliikennettä tapahtuu pitkin päivää, muulloinkin kuin virka-ajan alkamisen ja päättymisen aiheuttamina ruuhkatunteina. Janakkalassa monen turenkilaisen työssäkäynti ja nuorten opinnot perustuvat yksinomaan toimiviin junayhteyksiin ja on siten kunnan elinvoimalle elintärkeää. Kasvukäytävävyöhykkeen alueella liikutaan runsaasti myös palveluiden (yksityiset ja julkiset) saavuttamiseksi. Liikkumistarpeet ovat sekä seutujen sisäisiä että kaupunkikeskusten ja maakuntien keskusten

3 Kunnanhallitus välisiä. Varsinkin erikoistavarakaupan ja kulttuurialan palvelut liikuttavat tyypillisesti yli maakuntarajojen. Riihimäki-Lahti -välillä päivittäisellä koululaisliikenteellä on erittäin merkittävä rooli. 2. Taajamajunaliikenteen vuorot ja aikataulut, erityisesti kaikkein kriittisimmät vuorot ja mahdolliset kehitysehdotukset aikatauluun Kriittisimmät vuorot ovat aamun ja iltapäivän taajamajunavuorot, jotka ovat elintärkeitä työssäkäynnin mahdollistajia. Tällaisia ovat esimerkiksi: (aikataulu-tarkastelu voimassa olevan aikataulun mukaisesti) - Hämeenlinnasta Helsinkiin klo 6:23 ja 7:20 sekä 8:22 lähtevät vuorot - Helsingistä Hämeenlinnaan klo 15:10, 16:10 ja 17:10 lähtevät vuorot - Hämeenlinnasta Tampereelle klo 6:04, 7:02 ja 9:02 lähtevät vuorot - Tampereelta Hämeenlinnaan klo 14:07, 16:11 ja 17:37 lähtevät vuorot Kaikki em. vuorot palvelevat myös Riihimäki-Tampere yhteysvälin taajamajuna-asemia ja mahdollistavat työssäkäynnin myös niistä. Riihimäki-Lahti välillä olennaista ja kriittistä on, että nykyaikataulun mukainen tunnin junatiheys voidaan säilyttää. Muussa tapauksessa ajauduttaisiin koululaisten ja opiskelijoiden laajoihin bussikuljetuksiin, mikä olisi sekä epätaloudellista että epätarkoituksenmukaista. On myös otettava huomioon, että tätä yhteysväliä eivät palvele ns. pikajunat. Tällä yhteysvälillä kriittisiä ovat seuraavat taajamajunavuorot: - Riihimäeltä Lahteen klo 6:13, 7:13, 8:13 ja 9:13, Lahdesta Riihimäelle klo 14:04, 15:04, 16:04, 17:04 ja 18:04 sekä myöhäiset paluujunat 19:04, 20:04 ja 22:04 - Lahdesta Riihimäen suuntaan tulee päästä myös aamuisin, jolloin kriittisiä vuoroja ovat Lahdesta klo 5:48, 6:16, 7:04, 8:04 ja 9:04 Kehittämisehdotus: Nykyaikataulun mukaan Hämeenlinnasta tai väliasemilta ei pääse lainkaan Helsinkiin noin klo 12:ksi. Tämän yksityiskohdan korjaaminen olisi tärkeää työasioinnin vuoksi. Useat työkokoukset Helsingissä tai Pasilassa ajoittuvat iltapäivään. Yleisenä huomiona toteamme, että taajamajunien tulee jatkaa Riihimäeltä Tampereen suuntaan ilman vaihtoa ja odotusaikaa. Iltayhteydet, mitkä mahdollistavat mm. kulttuurin harrastamisen naapuri/pääkaupungeissa, toimivat tällä hetkellä Janakkalan Turenkiin hyvin, työmatkaliikenteen ohella myös tämä elinvoiman elementti on tärkeää säilyttää. 3. Raideliikenteen olennaisimmat laatutekijät matkustajien kannalta Matkustajien kannalta tärkein laatutekijä tällä Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella on, että junatarjonta saadaan pikaisesti palau-

4 Kunnanhallitus tettua riittävän tiheäksi. Janakkalan Turengissa pysähtyy tällä hetkellä enemmän junia kuin koskaan ennen, mikä on ollut olennainen etu ihmisten harkitessa sijoittumista kuntaan. Koska osa kuntalaisista perustaa asumisen kunnnassa junayhteyksiin, Janakkalalle on elintärkeää, ettei taajamajunaväli taannu uudestaan tilanteeseen, jossa esimerkiksi paluu Helsingistä/Tampereelta ei enää onnistu ilta-aikaan. Hämeenlinnassa tarvitaan junayhteys molempiin suuntiin tunnin välein ja ruuhka-aikoina tätä tiheämmin. Tämä keskeinen laatutekijä poistui Hämeenlinnan seudun matkustajilta kesällä 2016 VR:n vahingollisen, yllätyksenä tulleen aikataulu-uudistuksen seurauksena. Riittävä vuorotarjonta on Hämeenlinnan seudun elinkeinoelämän ja matkustajien kannalta keskeisen tärkeää. VR:n aikataulu-uudistus vähensi raideliikenteen matkustajia Hämeenlinnan asemalta yli 10 %. Matkustajat siirtyivät kumipyörille: busseihin ja yksityisautoihin. Riittävän vuorotiheyden toteuttamiseksi IC- ja Pendolino-junien tulisi pysähtyä Hämeenlinnassa. Suomen Kasvukäytävää voidaan pidemmällä aikajänteellä kehittää taajamajunavyöhykkeenä, mutta siirtyminen nykymallista puhtaaseen taajamajunamalliin ei suoraan ole mahdollista. Tämä johtuu mm. nykyisten taajamajunien varustetason puutteista. Taajamajunissa tietoliikenneyhteydet eivät toimi asianmukaisesti. Myöskään taajamajunien kalustusratkaisu ei tue työntekoa matkan aikana. Vaunujen varustetason (tietoliikenneverkko ja työpöytä) tulee olla sellainen, että se mahdollistaa työskentelyn matka-aikana. Matka-ajan tehokas hyödyntäminen on välttämätöntä Suomen Kasvukäytävän kaltaisella pendelöinnin ja työmatka-asioinnin ydinalueella. Riittävän vuorotarjonnan ohella keskeisiä laatutekijöitä matkustajien kannalta ovat aikataulussa pysyminen ja junaan mahtuminen. Junavuorojen supistamisen myötä (VR aikataulu-uudistus 2016) käytetyimmät junavuorot ruuhkautuivat niin pahasti, että matkustuspäivinä lippuja ei useinkaan ole enää saatavilla. Toisinaan juna on loppuunmyyty jo useita päiviä ennen matkaa. Matkustajat ovat myös joutuneet toistuvasti seisomaan koko tunnin mittaisen matkan Helsingistä Hämeenlinnaan. Taajamajunilla matkustaessa matkanteko on muuttunut myös aiempaa hitaammaksi, kun nopeita ohittavia junia joudutaan odottamaan. Raideliikenteen käyttäjämäärien kasvattamiseksi olisi hyvä, että aikataulut olisivat rakenteeltaan ennustettavia, ts. että lähtöaika toistuisi tunnista toiseen edes suunnilleen samanlaisena. Vrt. metroefekti: aikataulua ei tarvitse joka matkan osalta tutkia erikseen, kuten kesästä 2016 lähtien on Hämeenlinnassa täytynyt. 4. Miten raideliikenne toimii tai miten sen pitäisi toimia osana alueenne liikkumispalveluiden kokonaisuutta Junatarjonnan kokonaisuuden tulisi olla rakenteeltaan seuraava: - nopeat Pendolino-junat, jotka pysähtyvät myös Hämeenlinnassa - nopeat IC-tyyppiset junat, jotka pysähtyvät sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä - taajamajunat, jotka pysähtyvät kaikilla alueen taajamajuna-asemilla

5 Kunnanhallitus Hämeenlinnasta tulee päästä molempiin suuntiin noin tunnin tasaisin välein, ruuhka-aikoina puolen tunnin junavälillä. Riihimäeltä Helsinkiin junatarjonta tulisi olla neljä kertaa tunnissa. Liikkumispalveluiden kokonaisuus muodostuu raideliikenteen mahdollistamista junapalveluista, joiden toimivuus on ensisijaisesti LVM:n vastuulla. Kuntien/ joukkoliikenneviranomaisten järjestämä liityntäliikenne tukee osaltaan raideliikenteen palveluita. 5. Raideliikenteen taloudelliset ja muut vaikutukset alueellenne, esimerkiksi työssäkäyntiin ja opiskeluun sekä yritysten toimintaan Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseudulta tai -seuduille pendelöi päivittäin yhteensä runsaat ihmistä. Näin taajamajunaliikenteellä ja raideliikenteellä yleensä on ratkaiseva vaikutus sekä työssäkäyntiin että opiskelumahdollisuuksiin. Riihimäki-Lahti -välillä opiskelu- ja koulumatkat liittyvät normaaliin peruskoulun käymiseen tai toisen asteen opintoihin. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduilta käydään lisäksi paljon varsinkin Helsingissä erityislukioissa ja korkea-asteen opinnoissa, täydennyskoulutuksessa ja korkeamman tavoitetason harrastustoimintaan liittyvässä koulutuksessa (musiikki, tanssi, näyttämötaide, ooppera). Raideliikenteellä on keskeisen tärkeä vaikutus koko kasvukäytäväalueen yritysten toimintaedellytyksiin. Yhdessä VT3:n kanssa päärata muodostaa Helsingin ja Tampereen välisen kasvuvyöhykkeen selkärangan. Suomen Kasvukäytävä on maan ainoa eurooppalaisen mittakaavan kehityskäytävä, jonka saavutettavuuden parantamiseen maan hallitus on sitoutunut osana hallitusohjelman Kilpailukyky-kärkihanketta. Alue tekee parhaansa kasvun kiihdyttämiseksi, mutta kasvukäytäväsopimus velvoittaa myös valtioosapuolta. 6. Raideliikenteen vaikutukset muuhun liikennealan elinkeinotoimintaan alueellanne Raideliikenne muodostaa kumipyöräliikenteen kanssa ehjän liikennejärjestelmäkokonaisuuden. Toimiva raideliikenne mahdollistaa ja tukee myös busseilla ja takseilla tehtäviä matkoja sekä tulevaisuuden uusia kutsujoukkoliikenteen muotoja ja automaattiajamisen ratkaisuja. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Janakkalassa Saara Rahkonen-Rannikko pöytäkirjanpitäjä, hallintosihteeri

6 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kunnanhallituksen pöytäkirjaan Muutoksenhakukiellot Pykälissä , 366, 367, tehdyistä päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälissä , 368 tehdyistä päätöksistä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, joten niihin ei saa hakea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Kuntalain 137 :n 1. ja 2. momentin mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Oikaisuvaatimusviranomainen - pykälissä , 368 tehtyihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Janakkalan kunnanhallitukselle, os. Juttilantie 1, Turenki, telefax (03) , sähköposti kirjaamo@janakkala.fi. Asiakirjojen lähettäminen postissa, telekopiona tai sähköpostilla tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimusaika VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valtuuston ja kuntayhtymän Kuntalain 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätöksiin saa muutosta hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valtuuston ja kuntayhtymän Kuntalain 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

7 Kunnanhallitus Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Valitusaika Muutosta pykälissä tehtyihin päätöksiin voidaan hakea kirjallisella valituksella - Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, osoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista / päätöksen antamisesta. TIEDOKSISAANTI JA MÄÄRÄAIKOJEN LASKEMINEN Kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa (Kuntalaki 410/2015, 140). Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä (Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 924/2010, 19), 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana (Hallintolaki 434/2003, 59, 60). Pöytäkirja nähtävillä yleisessä tietoverkossa Tiedoksisaantipäivää ja muutoksenhakuaikaa laskettaessa otetaan huomioon seuraavat määräaikalainsäännökset: - sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan (2 ) - jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen (5 ) - muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (6 ) VALITUSKIRJELMÄ Oikaisuvaatimuksessa / valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjelmä on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valituskirjaan on liitettävä päätöstä koskeva, viran puolesta oikeaksi todistettu pöytäkirjanote ja tiedoksisaantia koskeva selvitys sekä asiakirjat, joihin vedotaan vaatimuksen tueksi.

8 Kunnanhallitus Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai sähköisesti. Valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.