2.1.4 TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA

Transkriptio

1 2.1.4 TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot , ,8 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 319,1 319,1 328,0 8,9 326,4 0,5 TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä on yhdessä muiden hallintokuntien kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tehtävä toteutetaan suunnitelmallisella vaikuttamisella hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti asiakkaan valinnanvapautta ja osallisuutta lisäten yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa teknologian ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vuodelle 2014 asetetut sitovat tavoitteet toteutuivat yhtä tavoitetta ja yhtä osatavoitetta lukuun ottamatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa perhehoidon kehittämisen osalta valmistui opas Sipoon kunnan perhehoitajille tarjoamasta tuesta ja avusta. Kehittämistyöryhmän neljästä vuosittaisesta kokouksesta ehdittiin vuoden 2014 puolella pitää vain yksi. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN AIKANA Sosiaali- ja terveysosaston toimintakatteeseen ennustettiin osavuosikatsauksen perusteella kohdistuvan 0,9 milj. euron ylitysuhka. Suurimmat ylitysuhkat kohdistuivat toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja erikoissairaanhoitoon. Toimeentulotukikustannukset lisääntyivät työllisyystilanteen huononemisen myötä noin 18 %. Samaan aikaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna noin 26 %. Valtuusto päätti joulukuussa sosiaali- ja terveystoimen talousarvion tarkistamisesta 0,8 milj. eurolla. Vuoden aikana talousarvioon tehtiin tekninen korjaus, jossa Sosiaali- ja terveysosastolle hyvitettiin 0,2 milj. euroa sisäisiä siivouskuluja.

2 Erikoissairaanhoitoon varattiin talousarviossa 0,8 milj. euroa HUS:n esittämää palvelusuunnitelmaa vähemmän, ts. 18 milj. euroa. Kunnan lopulliseksi maksuosuudeksi tuli 18,650 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteen toteuma oli 0,487 milj. euroa eli talousarviototeumaksi tuli 99 %. Toteuma on seurausta mm. määrätietoisesta rakennemuutosten johtamisesta, prosessien kehittämisestä, toimintatapojen muutoksista ja motivoituneen henkilöstön sitoutumisesta tilanteessa, jossa asiakasmäärät ovat lisääntyneet ja resurssit ovat niukentuneet. Osaston toimintayksiköt ottivat Operaatio Kattilankannen ja mm. talousarvioon vuoden aikana kohdistuneen ylitysuhan tosissaan. Kattilankannen säästöt toteutuivat osittain jopa arvioitua paremmin. TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot ,4 Toimintamenot , ,7 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 9,4 9,4 9,9 0,5 10,1-1,7 TOIMINTA-AJATUS Yksikön tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita vastaamaan kuntalaisten muuttuvia tarpeita, johtaa toimintaa ennakoivasti tietoon perustuen ja huolehtia palveluiden kustannustehokkuudesta. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Valtuuston päätöksen mukaisesti kunta vastaanotti kesäkuussa 23 iranilaista kiintiöpakolaista. Uusien kuntalaisten kotouttamistyötä on tehty kunnan Kotouttamisohjelman mukaisesti monialaisena yhteistyönä mm. kunnan eri toimialojen, TE-toimiston ja kolmannen sektorin kanssa. Kotouttamistyön monialaisesta koordinoinnista on vastannut määräaikainen maahanmuuttokoordinaattori ja alkuvaiheen ohjausta on tehostettu osa-aikaisen pakolaisohjaajan avulla.

3 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Kuntalaiset ja asiakkaat otetaan enenevässä määrin mukaan kehittämään ja arvioimaan palveluja. Toimivat asiakas- ja omaisraadit (kpl) sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen (kertoja/v) Sosiaali- ja terveysosastolla toimi vuoden aikana 13 asiakas- ja omaisraatia sekä Toimintakeskus Risteyksen asiakastiimi. Kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin 38 kertaa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen Osallistutaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuun Kustannusten pysyminen viime vuosien maltillisella tasolla Kuntaliiton Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna raportissa Sipoon sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (sis. varhaiskasvatuksen) olivat 19 vertailukunnan kuudenneksi pienimmät. Ilman varhaiskasvatusta ikävakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat kolmanneksi pienimmät. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Ikävakioidut sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut, euroa/asukas Huom. Vuoden 2014 ikävakioidut toimintakulut ovat saatavilla Kuntaliiton julkaisusta kesäkuussa ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suunnitellaan ja toteutetaan Operaatio Induktiolieden hankkeet ja Operaatio Kattilankannen vielä kesken olevat toimenpiteet saatetaan loppuun. Yhdessä muiden hallintokuntien kanssa vastataan huonon työllisyystilanteen tuomiin haasteisiin. Seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen etenemistä ja osallistutaan aktiivisesti palveluiden toteutuksen suunnitteluun.

4 TULOSYKSIKKÖ: LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Palvelujohtaja TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 34,0 34,0 34,3 0,3 34,4-0,3 TOIMINTA-AJATUS Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia tarjoten oikea-aikaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja painottaen ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen (LNP) siirtyminen Nikkilän uuden sosiaali- ja terveysaseman tiloihin lisäsi yhteistyötä sekä LNP:n sisällä että työikäisten palveluiden kanssa ja mahdollisti mm. moniammatillisten asiakasprosessien kehittämisen. Lastensuojelussa vastaanotettiin vuonna 2014 lastensuojeluilmoituksia 514 kpl. Edelliseen vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä kasvoi 26 %, (v kpl). Uusia lastensuojeluasiakkaita vastaanotettiin 161. Lapsia ja nuoria oli sijoitettuna kodin ulkopuoliseen hoitoon eripituisia jaksoja 46 henkilöä, joista 25 perhehoitoon. Perhehoito ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona lisääntyi vuoden aikana 108 %:lla (v lasta, v lasta). Toisaalta 25 kodin ulkopuoliseen hoitoon sijoitettua lasta ja nuorta muutti takaisin kotiin tai itsenäiseen asumiseen. Asiakasmäärän kasvusta huolimatta palvelurakennemuutos ja mm. Operaatio Kattilankansi vaikuttivat talousennusteeseen positiivisesti ja tulosyksikkö alitti sille varatut määrärahat. Perhetyössä asiakkuudet ovat olleet vaativia ja edellyttäneet entistä erikoistuneempaa osaamista. Kuluvana vuonna perhetyön resursseja on tarvittu niin ikään pakolaisten vastaanottamiseen ja tukemiseen. Perhetyössä panostettiin entistä enemmän ennalta ehkäisevään työskentelyyn (esim. yöhoitokokeilu) ja järjestöyhteistyötä lisättiin. Terveysneuvonnassa etsittiin uusia toimintatapoja, joista esimerkkinä kouluterveydenhoidon kesäpäivystys. Kesäpäivystyksen tavoite oli lisätä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen auttamisen palveluja ja ennaltaehkäistä enemmän hoitoa vaativien tarpeiden syntymistä. Vastasyntyneiden määrä väheni 43:lla edellisvuoteen verrattuna, jolloin syntyvyys oli poikkeuksellisen suurta. Suuri syntyvyys vuonna 2013 vaikuttaa neuvolakäyntien määrään tulevina vuosina. Vuoden 2014 aikana syntyi 193 lasta.

5 Kuntaan on perustettu oma kriisiryhmä. Kriisiryhmä on antanut akuuttia kriisiapua traumaattisissa kriisitilanteissa, kuten äkillisissä kuolemantapauksissa ja muissa onnettomuuksissa. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakasohjauksen tarkentaminen perhepalvelukeskuksessa Perhepalvelukeskuksen prosessit kuvataan. Prosessikuvaukset ja asiakkuuden kriteerit selkiytyvät ja asiakasohjaus toimii paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Palveluiden prosessikuvauksia on selkeytetty kaikilla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuualueilla ja lisäksi kriisityön ja psykososiaalisten palveluiden osalta yhteistyössä työikäisten palveluiden kanssa. Selkeiden prosessikuvausten johdosta asiakasohjaus toimii tarkoituksenmukaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Asiakaslähtöisyyden lisääminen Perhepalvelukeskuksen työskentelyssä siirrytään asteittain pidennettyyn aukioloon. Perhepalvelukeskus on yhtenä päivänä viikosta avoinna klo 18:aan saakka. Perhepalvelukeskuksen nimestä on luovuttu uuden sosiaali- ja terveysaseman käyttöönoton myötä. Palvelua on saatavilla vähintään yhtenä päivänä viikossa klo 18:aan saakka. Tarvittaessa palveluita on järjestetty illalla jopa klo 21:een asti ja aamulla klo 6:sta alkaen. Kouluterveydenhoidon kehittäminen Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystys otetaan vaiheittain käyttöön. Päivystys toteutuu. Kouluterveydenhuollon kesäpäivystys otettiin käyttöön Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalla. Päivystystä järjestettiin myös koulujen syys- ja joululomalla. Perhehoidon kehittäminen Perhehoidon kehittämistyöryhmä perustetaan. Perhehoitoperheiden avunsaanti turvataan myös virka-ajan ulkopuolella. Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Perhehoitajille kootaan opas Sipoon kunnan tarjoamasta tuesta ja avusta. Perhehoitajille on koottu opas tarjolla olevista sosiaali- ja

6 terveydenhuollon palveluista. Perhehoitajista koostuva kehittämistyöryhmä on perustettu ja sitä tullaan vielä laajentamaan. Ryhmä kokoontui kerran vuoden 2014 aikana. Esikoululaisten koulutarkastusten kehittäminen Koulutarkastukset siirretään vaiheittain neuvolasta kouluterveydenhoitoon. Tehtyjen terveystarkastusten määrä Esikoululaisten koulutarkastusten siirtyminen neuvolasta kouluterveydenhoitoon on käynnistynyt, mutta tarkastuksia on tehty vasta joitakin yksittäisiä. Koko ikäryhmän tarkastukset tehdään keväällä 2015 kouluun ilmoittautuneille. Vuonna 2009 syntyneitä lapsia on 15 koulussa yhteensä noin 250. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Lastensuojelun ikävakioidut kustannukset, euroa/asukas Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,76 0,63 0,98 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Epävakaa taloudellinen tilanne heijastuu perheiden hyvinvointiin ja lastensuojelullisten toimenpiteiden tarpeen kasvun ennustetaan jatkuvan. Lastensuojelutyössä painopiste on perheiden sosiaaliohjauksessa, johon on varattu lisäresursseja. Ennalta ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi pyritään ylläpitämään uutta palvelurakennetta, jossa ostopalveluiden määrää on vähennetty. Lastensuojelun kustannukset näkyvät kuitenkin laajemmalti kuin pelkästään lastensuojelun toimialueella. Esimerkiksi lastensuojelun asiakkaiden päihdekatkaisuhoidot ja kuntoutukset sekä lasten ja nuorten psykiatriset tutkimukset ja hoidot näkyvät päihdehuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Valmisteilla oleva uusi perhehoitolaki rajoittaa voimaan tullessaan sijoitettujen lasten määrän neljään/perhehoitoperhe, mikä heikentää kriisiperhepaikkojen saatavuutta. Sipoo pyrkii yhteistyössä muiden kuntien kanssa kehittämään perhehoitoa ja lisäämään perhehoitosijoitusten määrä omana työnä. Sipoo sitoutuu järjestämään perhehoidosta kiinnostuneille perheille alkuvalmennusta ja valmennetut perheet ovat myös yhteistyökuntien käytössä. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo velvoittaa kuntia tarjoamaan entistä enemmän ennalta ehkäiseviä palveluja lapsiperheiden tueksi ja tämän ennustetaan kasvattavan perhetyön asiakkaiden määrää. Uusi turvakotilainsäädäntö kansalaisten turvakotipalveluista rajoittaa kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa turvakotisijoituksien kestoon, koska asiakkaan turvakotiasumisen keston ja tarpeen arviointi on siirretty pois kunnalta turvakodin henkilökunnalle. Korvaukseksi kunta voi vuoden 2015 osalta periä joitain turvakotisijoituskustannuksia takaisin valtiolta.

7 TULOSYKSIKKÖ: TYÖIKÄISEN VÄESTÖN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN SEKÄ HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,5 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 113,0 113,0 115,6 102,3 2,6 112,4 2,8 Erikoissairaanhoito Toimintatulot 1 1 Toimintamenot , ,1 Toimintakate , ,1 TOIMINTA-AJATUS Työikäisten palveluiden toiminta-ajatuksena on edistää aikuisten, työiässä olevien kuntalaisten, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä. Kuntalaisten omat voimavarat aktivoidaan osallistamalla potilaat oman terveytensä hoitoon ja tukemalla kuntalaisia ja heidän perheitään oman elämänsä hallinnassa. Palveluissa painotetaan moniammatillista työotetta ja ennaltaehkäisyä. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vaikuttavasti. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vuoden vaihteessa käyttöönotettu uusi sosiaali- ja terveysasema Nikkilässä todettiin varsin toimivaksi taloksi, joistakin alkuvaiheen teknisistä ongelmista huolimatta. Uudessa yhteisessä talossa moniammatillinen yhteistyö lisääntyi vuoden aikana juuri toivotulla tavalla. Vuoden 2014 alussa astui voimaan perusterveydenhuollon valinnanvapaus, jonka myötä runsaat 500 ulkopaikkakuntalaista siirsi hoitovastuunsa Sipoon kunnalle. Kun samanaikaisesti vain alle 30 sipoolaista siirsi hoitonsa muualle, tarkoitti tämä hoidettavan väestön kasvua. Tällä oli varmasti omalta osaltaan vaikutusta kiireettömän hoidon jonojen kasvuun vuoden 2014 aikana. Muita jonoihin vaikuttavia tekijöitä olivat mm. neuvola-asetuksen noudattamiseksi tehty lääkäriresurssin siirto kouluterveydenhuoltoon, akuutti- ja kuntoutusosaston toiminnan tehostumisen vaatima lisääntynyt lääkärintarve, tiukentuneet sijaismääräykset ja luopuminen paikallisen jononpurkusopimuksen käytöstä. Suun terveydenhuollon puolella uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto hidasti toimintaa syksyllä 2014, mikä sekin pidensi jonoja. Taloustilanne osoittautui vuonna 2014 haastavaksi työikäisten palveluiden osalta, pääosin erikoissairaanhoidon kustannusten ja kunnan työllisyystilanteen huononemisen takia. Erikoissairaanhoidon kustannusten talousarvioylitykseen osasyynä oli että Sipoon talousarviossa oli tietoisesti budjetoitu erikoissairaanhoidon kustannuksia alhaisemmiksi, kuin mitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) oli palvelusuunnitelmassaan ehdottanut. Koko maan työllisyystilanteen huonontuessa myös työttömien sipoolaisten määrä kasvoi. Tästä syystä toimeentulotuen kustannukset nousivat noin 18 %:lla ja työmarkkinatuen kuntaosuuden

8 kustannukset noin 26 %:lla verrattuna edelliseen vuoteen. Lisääntynyt työttömyys ja taloudellinen epävarmuus vaikuttaa lisänneen myös muiden kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntää. Monen yksikön kohdalla kustannuksia nosti myös hoitotarvikkeiden ja palveluiden yksikköhintojen korotukset vuoden aikana. Asiakkaiden ottaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen oli tärkeä tavoite vuodelle 2014 ja siinä onnituttiin hyvin. Asiakasraateja perustettiin useampaan yksikköön ja asiakkaita oli mukana kokemusasiantuntijoina monessa työryhmässä ja palaverissa. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Moniammatillisen työotteen vahvistaminen ja työnjaon kehittäminen avosairaanhoidon vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa Työparityöskentelyä vahvistetaan ja eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään paremmin. Hoitoprosesseja kehitetään. Hoitohenkilökunnan käyntien lisääntyminen suhteessa lääkäreiden/hammaslääkä reiden käynteihin. Saatavuuden pysyminen hyvällä tasolla. Hoitohenkilökunnan toteuttamien vastaanottokäyntien määrä kasvoi selvästi sekä suun terveydenhuollon että avosairaanhoidon puolella, verrattuna vuoteen Hoitohenkilökunnan käyntimäärät nousivat sekä absoluuttisesti että suhteessa hammaslääkäreiden ja lääkäreiden käyntimääriin. Suun terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan käyntien osuus kaikista käynneistä nousi 24 %:sta 30 %:iin (nousu runsaat 600 käyntiä) ja avosairaanhoidossa hoitajakäyntien osuus nousi 35 %:sta 38 %:iin (nousu runsaat 800 käyntiä). Vuoden lopussa kiireettömän hoidon jonot lääkärille ja hammaslääkärille venyivät johtuen mm. tilapäisestä henkilökuntavajeesta, mutta palvelujen saatavuus pysyi silti hyvällä tasolla. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun Kutsutaan asiakkaita mukaan kehittämään sekä terveyspalveluiden että sosiaalityön toimintaa. Tämä toteutetaan osin perustamalla asiakasraateja, mutta myös kutsumalla yksittäisiä asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi toimintoja kehittäviin työryhmiin. Asiakasraateja on perustettu vähintään kahden eri toimintakokonaisuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kokemusasiantuntijoita on osallistunut vähintään viiteen kehittämistilaisuuteen tai työryhmään. Asiakasraadit perustettiin vuoden 2014 aikana avosairaanhoitoon, aikuissosiaalityöhön ja kuntoutusyksikköön. Kokouksissaan raadit pääsivät osallistumaan kyseisten yksiköiden kehittämiseen. Asiakkaita oli vuoden 2014 aikana myös mukana

9 kokemusasiantuntijoina mm. Green Care projektiryhmässä, edunvalvontaprojektin useammassa ryhmässä, nuorisotakuutyöryhmässä, avosairaanhoidon päivystyspalaverissa ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten suunnittelussa. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Perusterveydenhuollon ikävakioidut toimintakulut, /asukas Erikoissairaanhoidon ikävakioidut toimintakulut, /asukas Toimeentuloturvan ja työllistämisen ikävakioidut toimintakulut, /asukas T3, vapaa kiireetön aika lääkärille, vrk T3, vapaa kiireetön aika hammaslääkärille, vrk Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2,23 3,6 2,61 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Työikäisten palveluiden kehittämistä jatketaan, tavoitteena mahdollisimman tehokkaat, asiakaslähtöiset ja asiakasta voimaannuttavat prosessit, joissa hukkatyö on minimoitu. Palveluissa käytetään keinoina mm. moniammatillista yhteistyötä, tarkoituksenmukaista työnjakoa ja uusia sähköisiä ratkaisuja. Vähitellen venyneitä ajanvarausjonoja pyritään lyhentämään prosesseja kehittämällä, koska tämänhetkinen henkilöstömäärä ja taloustilanne eivät mahdollista jonojen nopeaa lyhentämistä muilla keinoin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja työllistymisen tukeminen ovat jatkossa keskeisiä tavoitteita, joihin tarvitaan apua myös kunnan muilta osastoilta. Näin voidaan parantaa monen sipoolaisen elämäntilannetta ja samalla vähentää sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa kehitetään, tulevaa SOTE-uudistusta ennakoiden. Esimerkkinä tästä on ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen perustaminen Porvoon sairaalan tiloihin vuoden 2015 alussa. TULOSYKSIKKÖ: IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN JA ELÄMÄNLAADUN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Ikääntyneiden palvelujohtaja TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,8 Suunnitelmapoistot ,9 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 128,7 128,7 131,8 102,4 3,1 131,6 0,1

10 TOIMINTA-AJATUS Neuvoa, tarjota ja tuottaa ikääntyneiden ja vammaisten kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin monipuolisia ja vaikuttavia palveluita hyvän ja oman näköisen elämän tueksi. Palveluiden toimintaperiaatteina ovat ikäihmisen osallisuus häntä itseään koskevissa asioissa sekä omien voimavarojen hyödyntäminen. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vammaispalveluissa talousarvio ylittyi reilut euroa pääosin uusien asiakkuuksien johdosta. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä (Sateenkaari, Suvirinne, Suvituuli ja Suvikuja) vuosikate 2014 oli yhteensä noin euroa pienempi kuin vuonna 2013 siitä huolimatta että käyntejä kertyi noin 6800 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotihoito siirtyi keväällä 2014 aikaperusteiseen laskutukseen ja pitkäaikaishoidonyksikkö Suvirinne muutettiin keväällä tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja nämä muutokset selittävät tuloksesta yhteensä Erinomainen tulos näissä yksiköissä on saatu aikaan hyvällä johtamisella sekä määrätietoisella omien toimintatapojen ja rakenteiden tarkastelulla. Kokonaisuudessaan ikääntyneiden (sis. vammaispalvelut) palveluiden vuosikate 2014 oli noin euroa pienempi kuin vuonna Kattilankansitoimenpiteet (esim. omaishoidontuen alimmantuen lopettaminen, kuljetustuen muuttaminen tulosidonnaiseksi sekä Elsie - ruokasalitoiminnan lopettaminen) toivat säästöä noin euroa. ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Yhteisen asiakas- ja omaisraadin perustaminen jokaiseen yksikköön Kootaan raadit ja ne kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraadit ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa. Raadit on koottu ja ne ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa. Pitkäaikaisyksikössä omaisraadit toteutuivat omaisteniltojen muodossa. Lisäksi Sateenkaaressa jokaisen omaisen kanssa on käyty erillinen keskustelu hoidollisista asioista. Ympärivuorokautisessa hoidossa asukasraateja pidetään päivittäisen hoitotyön lomassa. Asukkaat ovat mm. saaneet vaikuttaa toiveruokaviikon ruokalistaan, tulevien retkien kohteisiin sekä osastolla tapahtuvaan toimintaan. Kotihoito järjesti omais- ja asiakastapaamisia Etelä- että Pohjois- Sipoossa yhteensä 8 kertaa. Hoitohenkilökunnan kokonaisvaltaisen yhdessäolon ja Järjestetään päivittäin yhteiset iltapäiväkahvit asukkaiden kanssa. Asukkaiden ja henkilökunnan yhteisistä iltapäiväkahveista on tullut osa toimintakulttuuria.

11 osallistumisen lisääminen asukkaiden arjessa ja elämässä Asukkaat ovat mukana arjen toiminnassa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Toimintatavan muutos varmistetaan tekemällä asukkaille ja omaisille kysely yksiköittäin neljä kertaa vuodessa. Päivittäiset, yhteiset kahvihetket ovat vakiintuneet osaksi toimintakulttuuria kaikissa yksiköissä. Asukas on mukana oman hoito- ja toimintasuunnitelmansa laadinnassa, suunnitelmaan kirjataan asukkaan kyky ja halu osallistua yksikön arjen toimintoihin. Toimintatapa on varmistettu keräämällä palautetta omaisilta ja asukkailta suullisesti neljä kertaa vuodessa. Järjestöjen, päiväkeskuksen, Elsie-kahvilan ja Risteyksen välisen yhteistyön vahvistaminen Kartoitetaan mahdolliset uudet toimijat ja luodaan yhdessä heidän kanssaan uusia toimintamalleja (mm. kylätalkkari). Ikäihmisten päivätoimintaan on syntynyt uusia toimintatapoja ja -ryhmiä: ryhmien määrä ja kävijämäärät ryhmissä, kylätalkkaritoiminta on käynnistynyt jossain muodossa. Sipoon Palveluasumisen tuki ry on aloittanut kahvilatoiminnan Elsien tiloissa kahdesti viikossa. MLL siirsi lapsi-vanhempi kahvilansa Elsien tiloihin. Päiväkeskuksessa on aloittanut erilaisia ryhmiä mm. kuntosaliohjausryhmät. Omaishoitajien tukemiseksi omaishoidon koordinaattori on järjestänyt virkistysiltapäiviä säännöllisesti yhteistyössä Sipoon seurakuntien kanssa. Risteyksen kanssa suunniteltu Kylätalkkaritoiminta ei ole vielä käynnistynyt, koska siihen ei ole ollut osoittaa tehtävään sopivaa henkilöä. Tätä on tilannekohtaisesti paikattu yhteistyössä Risteyksen ja Sipoon työttömien kanssa. Green Care -ideologian vahvistamien jokaisessa asumisyksikössä Järjestetään eläin- ja luontoelämyksiä asiakkaille vähintään kerran kuukaudessa. Asukkaille on järjestetty jokaisessa yksikössä eläin- ja luontoelämyksiä kerran kuukaudessa. Halikoirat ovat vierailleet yksiköissä useamman kerran kuussa, samoin erään yksikön työntekijän ja yhden vapaaehtoisen koirat ovat olleet säännöllisesti mukana yksiköissä asukkaiden ilona. Kesäkanat hauskuttivat asukkaita kesällä. Asukkaat istuttivat kesäkukkia ja tomaatteja, joiden kasvua seurattiin aktiivisesti. Asukkaiden ulkoilua lisättiin ja kesällä toteutettiin suunnitellut kesäretket mm. Porvoon jokirantaan ja Korkeasaareen.

12 Myös päiväkeskuksessa vieraili säännöllisesti muutama vapaaehtoinen, jolla on kissoja tai koiria. Seniorikeskuksen uuden pihan avajaiset järjestettiin elokuun lopussa. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Vanhuspalveluiden ikävakioidut toimintakulut, /asukas Vammaisten ikävakioidut toimintakulut, /asukas Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 91,6 92,3 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kotihoidossa siirrytään vuonna 2015 mobiilikirjaukseen asiakkaan kotona ja valmistellaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Henkilökunnan kuntoutusosaamista vahvistetaan edelleen kotihoidossa. Tavoitteena on pystyä hoitamaan entistä laadukkaammin yhä useampi ikäihminen omassa kodissaan. Pelkkä kotihoidon panos ei siihen riitä vaan tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä omaisten kanssa sekä lisää vapaaehtoisia myös kotona asuvien tueksi. Ikääntyneiden palvelut käynnistää yhdessä Sipoon seurakuntien kanssa valtakunnallisen internetpohjaisen Suurella Sydämellä vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelun. Ympärivuorokautisessa hoidossa panostetaan yhä enemmän seniorikeskuksen asukkaiden pihan käyttöön, Green Care ideologiaan ( eläinvierailut, kasvimaan hoito ym.) ja kulttuuritoiminnan edelleen kehittämiseen jokaisessa yksikössä. Varaudutaan todennäköisesti vuoden 2016 alusta voimaan astuvan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistymisen kunnalle tuomiin uusiin haasteisiin. Mm. vammaisen oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu uudessa laissa. TULOSYKSIKKÖ: RUOKAPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Ruokapalvelupäällikkö TALOUDELLINEN TULOS ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,4 Toimintakate ,4 Suunnitelmapoistot Lask.erät ,3 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 34,0 34,0 36,4 2,4 37,8-3,8 TOIMINTA-AJATUS Ruokapalvelujen tehtävänä on tukea eri hallintokuntien ydintehtävän onnistumista tuottamalla ruokapalveluita Sivistysosastolle sekä Sosiaali- ja terveysosastolle. Tavoitteena ja lähtökohtana on tuottaa laadukkaita ateriapalveluita kaikille asiakasryhmille. Ruokapalvelut palvelee

13 asiakkaita kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Ruoan tulee olla maukasta ja laadukasta. Ruokapalvelut edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia noudattamalla eri asiakasryhmien ravintosuosituksia ja ohjaamalla terveellisten valintojen tekemiseen arjessa. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Palkka- ja elintarvikekustannukset laskivat vuoteen 2013 verrattuna Operaatio Kattilankannen säästötoimenpiteiden johdosta. Myös suoritteiden eli tilattujen ja valmistettujen aterioiden määrät laskivat päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Ostopalvelu aterioiden hinta nousi 5 % kilpailuttamisen jälkeen. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Oppilaiden ohjaaminen terveellisten ruokavalintojen tekemiseen kouluruokailussa Henkilökunnalle tehdyn osaamiskartoituksen perusteella laaditaan jokaiselle Ruokapalveluiden työntekijälle yksilöllinen koulutussuunnitelma. Koulutuskokonaisuuden ensimmäisenä tavoitteena on ravitsemuspassin suorittaminen. Jokainen työntekijä on suorittanut ravitsemuspassin. Jokainen työntekijä on suorittanut ravitsemuspassin Ruokaraatien perustaminen jokaisen koulun keskuskeittiön yhteyteen Raadin jäsenet valitaan yhteistyössä koulutoimen kanssa. Raadit on perustettu ja ne kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Raadit on perustettu ja ne ovat kokoontuneet säännöllisesti. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Elintarvikkeiden hankinnoissa suositaan myös tulevaisuudessa lähi - ja luomuruokaa niiden saatavuuden ja hinnan mukaan. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman vähän lisäaineita sisältävää ruokaa. Elintarvikekustannuksista ei enää jatkossa ole mahdollista säästää sen näkymättä asiakkaan lautasella. Ruoanvalmistus on keskitetty viiteen valmistuskeittiöön elämänkaarimallin mukaisesti. Sipoon kunnan keittiötoiminnan järjestämisvaihtoehtoja tutkitaan kevään 2015 aikana. Ruokapalvelun tavoitteena on siirtyä yhä suurempiin valmistusyksiköihin, jolloin säästöjä saadaan lähinnä henkilöstökuluista.

14