Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus"

Transkriptio

1 Lihavuus Jarmo Kaukua Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus Lihavuus heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua. Sille ominaisia elämänlaatuongelmia esiintyy mm. psykososiaalisissa suhteissa, itsetunnossa, seksielämässä, ulkonäössä, energisyyden tunteessa ja työssä. Elämänlaatua heikentävät lisäksi lihavuuden liitännäissairaudet syömishäiriöt, masennus ja krooniset kivut. Laihdutushoitoon hakeutuvien elämänlaatu on heikompi kuin muiden lihavien. Sen parantaminen on usein merkittävä hoitoon hakeutumisen syy. Laihduttamisella ja sen jälkeisellä pysyvällä painonhallinnalla elämänlaatu korjaantuu merkittävästi. Jo noin 5 10 %:n laihtuminen kohentaa elämänlaatua, mutta vaikeasti ja sairaalloisesti lihavilla voidaan tarvita %:n painonvähennys elämänlaadun parantamiseksi. Laihtumistulosta on mahdollista parantaa lääkehoidolla, erittäin niukkaenergiaisen dieetin jaksolla tai laihdutusleikkauksella, jolloin etenkin vaikeammassa lihavuudessa saavutetaan elämänlaadun korjaamiseksi tarvittava laihtumistulos. Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen vaikutti WHO:n 1948 laatima määritelmä terveydestä täydellisenä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana, ei pelkkänä sairauden puuttumisena (World Health Organisation 1948). Terveyteen liittyvä elämänlaatu on kapeampi käsite, joka sisältää sairauksien ja niiden hoidon vaikutukset toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Ainoa yleisesti hyväksytty keino tutkia terveyteen liittyvää elämänlaatua on kysyä tutkittavalta itseltään, mitä hän kykenee tekemään (toimintakyky) ja miten hän voi (hyvinvointi). Kyse on siis subjektiivisesta arviosta. Elämänlaadun tutkimiseen on kehitetty joukko kyselylomakkeita, ja elämänlaatua pidetään tärkeimpänä muuttujana erityisesti kroonisten sairauksien ja niiden hoitojen vaikutuksia mitattaessa. Lihavuuden ja laihduttamisen yhteyksiä terveyteen liittyvään elämänlaatuun alettiin laajemmin tutkia vasta 1990 luvulla. Duodecim 2006;122: Lihavuus heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua Suurin osa lihavuuden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyksiä selvittäneistä väestötutkimuksista on tehty Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa, joten tulokset pätevät vain näissä kulttuureissa. Yleensä elämänlaatua on mitattu SF 36 Health Surveyllä (SF 36), joka mittaa elämänlaadun fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista aluetta. Tutkimusten mukaan lihavuus alkaa heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua painoindeksin ylittäessä kg/m 2. Selkeimmin vaikutus näkyy fyysisen toimintakyvyn heikkenemisenä. Suomessa miesten fyysinen toimintakyky alkaa heiketä painoindeksin ylittäessä 30 kg/m 2 ja naisten fyysinen toimintakyky jo lievemmässä lihavuudessa (Laaksonen ym. 2005). Lihavuus vaikeuttaa kävelemistä, portaiden nousua, kumartumista ja nostamista puhumattakaan juok 1215

2 A Keskimääräiset pisteet Ranska (le Pen ym. 1998) Englanti (Doll ym. 2000) Ruotsi (Larsson ym. 2002) B Riskisuhde 3,0 2,5 2,0 1,5 Englanti (Staffors ym. 1998) Alankomaat (Lean ym. 1999) Espanja (Lopez-Garcia ym. 2003) ,0 0,5 ei raportoitu Ylipaino Lihavuus Sairaalloinen lihavuus 0,0 Normaalipaino Normaalipaino Ylipaino Lihavuus Sairaalloinen lihavuus Kuva 1. Lihavuus ja fyysinen toimintakyky väestötutkimuksissa. A) Keskimääräiset fyysisen toimintakyvyn pistemäärät (SF-36). B) Heikon fyysisen toimintakyvyn riskisuhde normaalipainoon verrattuna. semisesta tai muista kardiorespiratorista kuntoa vaativista tehtävistä (kuva 1). Tulokset lihavuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä ovat olleet huomattavasti ristiriitaisempia. Pienemmillä painoindekseillä (BMI kg/m 2 ) lihavuus ei näytä heikentävän psyykkistä elämänlaatua, mutta vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa (BMI yli 35 kg/m 2 ) myös psyykkinen ja sosiaalinen elämänlaatu alkavat heiketä. Etenkin ne lihavat, joilla on muita kroonisia sairauksia, syömishäiriöitä tai kipuja, kertovat myös psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun ongelmista. Suomessa lihavuuden ja psyykkisen elämänlaadun välillä ei todettu yhteyttä (Laaksonen ym. 2005). Painonnousu aikuisiällä on yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin (Rumpel ym. 1994), fyysisen toimintakyvyn ja tarmokkuuden heikentymiseen ja kiputuntemusten lisääntymiseen (Stafford ym. 1998, Fine ym. 1999, Burns ym. 2001). Yhteys on voimakkaampi naisilla. Myös vääristynyt kehonkuva (Burns ym. 2001) ja suuret painonvaihtelut (Stafford ym. 1998) voivat heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua. Lihavuudelle ominaiset elämänlaatuongelmat. Lihavuuden suhteen spesifiset elämänlaatukyselyt sisältävät kysymyksiä aiheista, jotka ovat erityisen tärkeitä lihaville itselleen. Näitä ovat psykososiaaliset ongelmat, itsetunto, seksielämä, ulkonäkö, energisyys, ihmissuhteet, työelämä sekä lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutuvat oireet. Spesifisesti lihavuuteen liittyviä elämänlaatuongelmia voidaan mitata tarkoitusta varten kehitettyjen kyselylomakkeiden avulla (taulukko). Näistä OP asteikko, IWQOL Lite, OWLQOL ja WRSM ovat saatavilla myös suomeksi. Väestötutkimuksia tällaisilla lomakkeilla ei juuri ole tehty, eikä suomalaista tutkimustietoa ole käytettävissä. Ruotsalaisessa tutkimuksissa OP asteikon pistemäärät olivat normaalipainoisilla hyvin pieniä (ei lihavuuteen liittyviä psykososiaalisia ongelmia), mutta ongelmat lisääntyivät painoindeksin suuretessa. Noin puolet lihavista (BMI yli 30 kg/m 2 ) naisista ja neljäsosa lihavista miehistä ilmoitti vaikeita tai erittäin vaikeita lihavuuteen liittyviä psykososiaalisia ongelmia (Karlsson ym. 2003). Nämä lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat olivat yhteydessä myös masennus ja ahdistusoireisiin. Laihdutushoitoon hakeutuvien elämänlaatu Lihavuutensa vuoksi hoitoon hakeutuvien elämänlaatu on heikompi kuin muiden lihavien. Ruotsalaisessa Swedish Obese Subjects tutkimuksessa (SOS) havaittiin, että laihdutusleikkauksen valitsevat lihavat kokivat terveytensä selkeästi muita heikommaksi ja että masennus ja ahdistusoireet olivat heillä yleisiä (Sul 1216 J. Kaukua

3 Taulukko. Lihavuuden suhteen spesifiset elämänlaatua mittaavat kyselylomakkeet. Lomakkeen nimi Kohtia Maa Osa-alueet Tutkimus Obesity-related psychosocial problems (OP scale) Impact of weight on quality of life Lite (IWQOL-Lite) Lewin technology assessment group (Lewin-TAG) Obesity specific quality of life (OSQOL) Bariatric analysis and reporting outcome system (BAROS) Obesity-related well-being scale (ORWELL97) Obesity adjustment survey short form (OAS-SF) 8 Ruotsi Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat 31 Yhdysvallat Fyysinen toimintakyky Itsetunto Seksielämä Psykososiaaliset ongelmat Työelämä 55 Yhdysvallat Koettu terveys Vertaileva terveys Ylipainosta aiheutuva stressi Masennus Itsetunto Ulkonäkö Terveydentilan arvotus 11 Ranska Fyysinen kunto Tarmokkuus Ihmissuhteet Psyykkinen vointi 7 Yhdysvallat Laihtuminen Sairaudet Itsetunto Fyysinen kunto Sosiaalinen toimintakyky Työelämä Seksielämä 18 Italia Psyykkinen kunto Sosiaalinen toimintakyky Fyysiset oireet 20 Kanada Sopeutuminen lihavuuteen / psyykkinen stressi Sullivan ym Karlsson ym Kolotkin ym. 1995, 1997, 2001a Mathias ym Le Pen ym Oria ja Moorehead 1998 Mannucci ym Butler ym Obesity Coping (OC) 16 Ruotsi Sosiaalinen luottavaisuus Taistelutahto Toiveajattelu Obesity Distress (OD) 13 Tungettelu Avuttomuus Rydén ym Obesity and Weight Loss Quality of Life (OWLQOL) Weight-Related Symptom Measure (WRSM) 17 Yhdysvallat Lihavuuteen ja laihduttamiseen liittyvät tuntemukset ja uskomukset 20 Yhdysvallat Lihavuuteen ja laihduttamiseen liittyvät oireet Niero ym Patrick ym livan ym. 1993). Kaikkein huonoimmat pisteet olivat niillä lihavilla, joilla esiintyi somaattisia vaivoja (esim. nivelkipuja tai rasitusrintakipuja) tai jotka olivat aikaisemmin poteneet psyykkisiä sairauksia. Muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat aikaisemmat epäonnistuneet laihdutusyritykset, liikkumisen vähäisyys ja poikkeamat kehonkuvassa. Tässäkin aineistossa elämänlaatu oli naisilla huonompi kuin miehillä. Leikkaushoitoon hakeutuvien elämänlaatuprofiilia ei kuitenkaan voida yleistää muihin laihdutushoitoon tuleviin lihaviin potilaisiin: Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1217

4 lihavuuteen liittyvä elämänlaatu heikkenee suunnitteilla olevan hoitomuodon intensiteetin (elämäntapaohjaus, lääkehoito, laihdutusleikkaus) kasvaessa (Kolotkin ym. 2002). Laihdutusklinikkaan hakeutuvat ovat saaneet pienemmät pistemäärät kuin vertailuväestö kaikilla elämänlaatuasteikoilla (Fontaine ym. 1996, Kaukua ym. 2003), ja heidän keskuudessaan etenkin vaikeasti lihavat ja ne, joilla on esiintynyt mielialaongelmia tai kipuja, ovat raportoineet vielä heikommasta elämänlaadusta kuin muut (Barofsky ym. 1997). Laihdutushoitoon hakeutuvilla on erityisen paljon lihaville ominaisia elämänlaatuongelmia, kuten psykososiaalisia vaikeuksia (Karlsson ym. 2003), ylipainon aiheuttamia stressituntemuksia (Mannucci ym. 1999) sekä ongelmia itsetunnossa, seksielämässä, työssä ja julkisilla paikoilla olossa (Kolotkin ym. 2002). He myös raportoivat runsaasti lihavuuden aiheuttamia oireita (Patrick ym. 2004). Elämänlaatu laihdutusleikkauksen jälkeen Lukuisissa tutkimuksissa on selvitelty lihavuuden leikkaushoidon vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tuoreen meta analyysin mukaan laihdutusleikkaus on tehokas keino vähentää painoa (Buchwald ym. 2004). Laihtuminen myös korjaa lihavuuteen liittyviä sairauksia: leikatuista diabeetikoista 76,8 % parantui kyseisissä aineistoissa. Parasta näyttöä tarjoaa SOS tutkimus, jossa leikattujen keskimääräinen laihtumistulos neljän vuoden kuluttua oli 18,9 %, kun taas vertailuryhmä oli lihonut keskimäärin 1,1 % (Karlsson ym. 2003). Elämänlaadun mittaamiseen käytettiin lomakkeita, jotka mittasivat yleistä terveydentunnetta, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä lihavuudelle spesifisiä ongelmia. Tulosten mukaan elämänlaadun korjaantuminen oli huipussaan 6 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, minkä jälkeen elämänlaatupistemäärät heikkenivät jonkin verran pitemmässä seurannassa mutta pysyivät merkitsevästi lähtötilannetta parempina. Elämänlaadun pitkäaikainen korjaantuminen riippui saavutetusta laihtumistuloksesta: yli 15 %:n pysyvä laihtuminen takasi myös pysyvät elämänlaatuhyödyt. Elämäntapamuutokset ja elämänlaatu Näyttöä elämäntapamuutosten avulla laihtumisen vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun on saatu vasta viime vuosina. Useissa näissä tutkimuksissa on kuitenkin puutteita: lyhyt seuranta aika (4 13 viikkoa), aineistossa ei miehiä, ei seurantaa laihduttamisen jälkeen eikä lihavuudelle spesifisiä mittareita (Maciejewski ym. 2005). Muutama tutkimuksista kesti yli kuusi kuukautta. Yhdessä varhaisessa ruotsalaistutkimuksessa satunnaistettiin 60 lihavaa naista joko laktovegetaariselle dieetille (1 300 kcal/vrk) tai ei vegetaariselle ruokavaliolle (Karlsson ym. 1994). Kahden vuoden seuranta aikana tutkittavat täyttivät toistuvasti elämänlaatulomakkeet. Seuranta ajan päättyessä 75 % tutkittavista oli yhä mukana. Ryhmien välillä ei ollut eroa laihtumistuloksessa (keskimääräistä tulosta ei raportoitu). Elämänlaatuanalyysejä varten ryhmät yhdistettiin.»onnistujien» keskimääräinen laihtumistulos oli 3,9 kg, kun taas»epäonnistujat» lihoivat keskimäärin 1,8 kg. Psyykkinen hyvinvointi parantui lyhyellä aikavälillä, mutta kahden vuoden kuluttua pistemäärät olivat palanneet lähtötilannetta vastaaviksi. Fyysisen toimintakyvyn parantuminen kesti tutkimuksen loppuun saakka. Suomalaisessa tutkimuksessa 38 vaikeasti lihavaa miestä (keskimääräinen BMI 39 kg/m 2 ) satunnaistettiin joko painonhallintaryhmään (kymmenen viikon erittäin niukkaenergiainen dietti ja elämäntapaohjausta 17 ryhmäkäynnillä neljän kuukauden aikana) tai vertailuryhmään (ei hoitoa) (Kaukua ym. 2002). Molempia ryhmiä seurattiin yhteensä kahdeksan kuukautta. Verrokkien paino ei tutkimuksen aikana muuttunut. Painonhallintaryhmäläisten keskimääräinen laihtumistulos oli 17 % neljän kuukauden hoidon jälkeen ja 14 % kahdeksan kuukauden seurannan päättyessä. Elämänlaatua mitattiin tutkimuksen aikana toistuvasti RAND 36 Health Surveyllä ja OP asteikolla. Nopean laihtumisen aikana koettu terveys, kivuttomuus, psyykkinen toimintakyky ja roolitoiminta, tarmokkuus sekä fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky parantuivat ja lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat vähenivät. Osa parannuksista jäi väliai 1218 J. Kaukua

5 kaisiksi: kahdeksan kuukauden seurannan päättyessä vain fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky olivat lähtötilanteeseen nähden paremmat ja lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat vähäisemmät. Verrokkien elämänlaatupistemäärät muuttuivat seuranta aikana vain vähän. Toisessa suomalaisessa tutkimuksessa, joka tehtiin Peijaksen ja Meilahden sairaalan painonhallintaryhmien potilailla, 126 tutkittavaa osallistui painonhallintaryhmään (kymmenen viikon erittäin niukkaenergiainen dieetti ja elämäntapaohjausta 17 ryhmäkäynnillä neljän kuukauden aikana) (Kaukua ym. 2003). Tutkittavia seurattiin kaksi vuotta hoidon jälkeen. Heistä 100 pysyi mukana hoidon loppuun ja 67 seuranta ajan loppuun. Heidän ryhmissään keskimääräinen laihtumistulos oli 12,5 % neljän kuukauden hoidon päättyessä ja 2,6 % kahden vuoden seurannan päättyessä. Elämänlaatua mitattiin tutkimuksen aikana toistuvasti RAND 36:lla ja OP asteikolla. Tutkittavien elämänlaatu oli selkeästi heikompi kuin terveillä suomalaisilla (kuva 2), mutta kaikki elämänlaatumuuttujat korjaantuivat laihduttamisen aikana. Keskimääräiset pistemäärät fyysisissä muuttujissa suurenivat ja psyykkisissä lähenivät vertailuväestön tasoa. Kahden vuoden seurannan aikana potilaiden paino alkoi uudelleen nousta ja useat elämänlaadun osa alueet palasivat lähtötilannetta vastaaviksi; vain fyysinen toimintakyky pysyi parempana (kuva 3). Myös lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat pysyivät vähäisempinä lähtötilanteeseen verrattuna (keskimäärin 14 pistettä). Elämänlaadun korjaantuminen oli yhteydessä pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiseen: 5 10 %:n laihtumistulos oli yhteydessä parantuneeseen fyysiseen toimintakykyyn ja vähentyneisiin lihavuuden psykososiaalisiin ongelmiin, mutta sitä suurempi laihtumistulos oli yhteydessä elämänlaadun laaja alaiseen paranemiseen (kuva 4). Mielenkiintoinen havainto oli, että nekin, jotka lihoivat kaikki laihdutetut kilot takaisin kahden vuoden aikana hoidon jälkeen, raportoivat lähtötilanteeseen verrattuna paremmasta sosiaalisesta toimintakyvystä ja vähäisem Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen Terveet suomalaiset Kivuttomuus Koettu terveys Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen roolitoiminta Tarmokkuus Sosiaalinen toimintakyky Keskimääräiset pisteet Kuva 2. RAND 36:n antamat pistemäärät sadalla suomalaisella painonhallintaryhmäläisellä Peijaksen ja Meilahden sairaalassa ennen ja jälkeen ryhmätapaamisten sekä verrattuna 897 terveeseen suomalaiseen (Aalto ym. 1995). Keskimääräinen painoindeksi ennen laihduttamista oli 39 kg/m 2 ja laihtumistulos ryhmätapaamisten jälkeen 13 %. p < 0,001 kaikissa ryhmän sisäisissä ennen ja jälkeen vertailuissa paitsi fyysisessä roolitoiminnassa, jossa p = 0,002. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1219

6 Keskimääräinen muutos (pistettä) Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Kivuttomuus Koettu terveys Keskimääräinen muutos (pistettä) Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen roolitoiminta Tarmokkuus Sosiaalinen toimintakyky Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen 1 vuosi 2 vuotta <0,001 <0,001 <0,001 Fyysinen toimintakyky 0,037 ns ns Roolitoiminta/fyysinen 0,010 0,071 ns Kivuttomuus <0,001 0,004 ns Koettu terveys 0 Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen 1 vuosi 2 vuotta 0,001 0,071 ns Psykkinen hyvinvointi 0,059 0,041 ns Roolitoiminta/psyykkinen <0,001 0,045 ns Tarmokkuus <0,001 0,069 ns Sosiaalinen toimintakyky Kuva 3. Elämänlaatupistemäärien (RAND-36) muutokset kahden vuoden seurannassa Peijaksen ja Meilahden painonhallintaryhmien 67 potilaalla. Keskimääräinen painoindeksi ennen laihduttamista oli 39 kg/m 2 ja laihtumistulos ryhmätapaamisten jälkeen 13 %, vuoden kuluttua 6 % ja kahden vuoden kuluttua 3 %. Muutos (pistettä) Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Kivuttomuus Koettu terveys 11 Psyykkinen hyvinvointi 4 19 Psyykkinen Tarmokkuus roolitoiminta 0 Sosiaalinen toimintakyky Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat Kuva 4. Elämänlaatupistemäärien keskimääräiset muutokset niillä, jotka säilyttivät vähintään 10 %:n laihtumistuloksen kaksi vuotta. Aineistona Meilahden ja Peijaksen painonhallintaryhmän potilaat J. Kaukua

7 mästä lihavuuteen liittyvästä psykososiaalisesta kuormituksesta. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 38 lihavaa naista joko hyötyliikuntaryhmään tai aerobisen liikunnan ryhmään (Fontaine ym. 2004). Molemmat ryhmät saivat ohjausta vähäenergiaiseen ruokavalioon. Elämänlaatua mitattiin SF 36:lla. Hoito ohjelma kesti 13 viikkoa. Molemmat ryhmät laihtuivat yhtä paljon (hyötyliikuntaryhmäläiset 7,0 kg ja aerobista liikuntaa harjoittaneet 8,7 kg). Elämänlaatuanalyysejä varten ryhmät yhdistettiin. Tulosten mukaan fyysinen toimintakyky ja roolitoiminta, koettu terveys, tarmokkuus ja psyykkinen toimintakyky korjaantuivat laihtumisen myötä. Vuoden seurannassa osa eduista hävisi, mutta koettu terveys ja tarmokkuuden tunne pysyivät lähtötilannetta parempina riippumatta siitä, olivatko laihdutetut kilot tulleet takaisin vai eivät. Laihdutuslääkkeet ja elämänlaatu Ainoa markkinoilla olevalla lääkkeellä tehty elämänlaatua mittaava satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus on lihavilla tyypin 2 diabeetikoilla Suomessa tehty koe sibutramiinin vaikutuksista painoon ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun (Kaukua ym. 2004). Siinä 236 diabeetikkoa satunnaistettiin joko sibutramiiniryhmään (15 mg/vrk) tai lumeryhmään. Seuranta aika oli yksi vuosi, ja elämänlaatua mitattiin RAND 36:lla. Tiukkojen mukaanottokriteerien vuoksi tutkittavien elämänlaatu oli suhteellisen hyvä lähtötilanteessa. Keskimääräinen laihtumistulos vuoden seurannassa oli parempi sibutramiinia käyttäneillä (7,1 kg vs 2,6 kg, p < 0,001). Sen sijaan glukoositasapainon korjaantumisessa ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä, ei myöskään elämänlaadun muutoksissa. Molemmissa ryhmissä fyysinen toimintakyky korjaantui, ja kummankin ryhmän jäsenet tunsivat itsensä aikaisempaa terveemmiksi. Vähintään 5 %:n laihtumiseen liittyivät parantunut fyysinen toimintakyky ja itsensä tunteminen terveemmäksi, mutta vasta vähintään 15 %:n laihtumiseen liittyi elämänlaadun laajaa kohentumista (fyysinen toimintakyky, terveydentilan muutos, tarmokkuus, koettu terveys). Myös glukoositasapainon Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus korjaantuminen oli yhteydessä usean elämänlaadun osa alueen korjaantumiseen. Mielenkiintoinen havainto oli, että muita enemmän laihtuivat ne, joilla ennen laihduttamista oli hyvä sosiaalinen toimintakyky ja psyykkinen roolitoiminta ja joiden fyysinen toimintakyky ja tarmokkuus paranivat laihtumisen myötä. Laihdutuslääkkeiden vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun tiedetään varsin vähän. EU:ssa markkinoilla olevat laihdutuslääkkeet (orlistaatti ja sibutramiini) edistävät sekä laihtumista että sen jälkeistä painonhallintaa, mutta koska lääkkeillä on myös haittavaikutuksia, tulisi elämänlaatumittaukset liittää kaikkiin laihdutuslääketutkimuksiin. Elämänlaadun muutokset tulisi myös raportoida suhteessa painon ja aineenvaihdunnan muutoksiin sekä haittavaikutusten ilmaantumiseen. Lääketutkimusten mukaanottokriteerit ovat tiukat, ja useat lihavuussairaudet estävät osallistumasta tällaiseen tutkimukseen. Alustavien kokemusten mukaan tutkimuksiin hyväksyttyjen lihavien elämänlaatu voi olla poikkeuksellisen hyvä, mikä saattaa johtaa elämänlaatutulosten tulkinnan ongelmiin. Varsinaisen käyttöaiheen hyväksymiseen tähtäävien lääketutkimusten lisäksi tarvitaankin jatkotutkimuksia todellista kliinistä käyttäjäjoukkoa vastaavissa potilasryhmissä, jotta lääkkeen merkitys elämänlaadun kannalta selviää. Kipu ja elämänlaatu Muutamassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että lihavuutensa vuoksi hoitoon hakeutuvilla esiintyy enemmän kiputuntemuksia kuin vertailuväestöllä ja muilla lihavilla (Fontaine ym ja 2000, Barofsky ym. 1997). Lihavuuteenhan liittyy useita kipua aiheuttavia sairauksia: esimerkiksi sappikivitautia, tuki ja liikuntaelinongelmia, kihtiä ja sepelvaltimotautia. Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että hoitoon hakeutuvilla naisilla esiintyi enemmän kipuja ja toimintakyvyttömyyttä kuin normaalipainoisilla verrokeilla (Evers Larsson ja Mattsson 2001). Toimintakyvyn ongelmat liittyivät hankaliin työasentoihin, liikunnan harrastamiseen, ulkona tai rappusissa kävelyyn ja kotitöihin. Huomion 1221

8 arvoista oli, että itse koetut toimintakyvyn rajoitukset korreloivat huonosti objektiivisemmin mitattuun toimintakykyyn. Laihduttamisen vaikutuksia kipujen tuntemiseen on tutkittu varsin vähän, mutta ainakin yli 10 %:n laihtuminen näyttää vähentävän kiputuntemuksia pitkäaikaisessa seurannassa (Choban ym. 1999, Hörchner ym. 2001, Kaukua ym. 2003). Paljonko pitää laihtua, jotta elämänlaatu paranee? Lihavuuden Käypä hoito suosituksissa kannustetaan saavutettavissa oleviin tavoitteisiin: noin 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä pienentää lihavuussairauksien vaaraa ja helpottaa oireita, parantaa löydöksiä ja vähentää lääkehoidon tarvetta niillä, joilla on jo diagnosoitu jokin lihavuuteen liittyvä sairaus (Aikuisten lihavuus: Käypä hoito -suositus 2006). Mutta riittääkö tämänsuuruinen laihdutustulos parantamaan lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua? Vastaus riippuu luonnollisesti lähtötilanteesta, ja sen arvioimisessa on hyödyllistä huomioida painoindeksin lisäksi ainakin mahdolliset lihavuuden liitännäissairaudet, kipuoireet, syömishäiriöt ja aikaisemmat laihdutusyritykset. Muutamassa tutkimuksessa on vertailtu elämänlaatupistemäärien muutosta erisuuruisen määrän laihduttaneilla. Kliinisesti merkittävää elämänlaadun korjaantumista on raportoitu 44 %:lla alle 10 % laihtuneista ja 76 %:lla yli 20 % laihtuneista (lihavuuden suhteen spesifinen mittari IWQOL-Lite) (Kolotkin ym. 2001b). Vuoden seurannassa laihtumistulos oli verrannollinen fyysisen toimintakyvyn ja roolitoiminnan, tarmokkuuden ja lihavuudelle ominaisten ongelmien korjaantumiseen (Samsa ym. 2001). Patrickin ym. (2004) yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa elämänlaatu korjaantui sitä enemmän, mitä enemmän tutkittavat laihtuivat: painonnousu, 0 4,9 %:n laihtuminen, 5 9,9 %:n laihtuminen ja yli 10 %:n laihtuminen suurensivat OWLQOL pistemääriä siten, että muutokset olivat em. ryhmissä 8,87, 10,81, 16,56 ja 26,16. Vastaavasti WRSM pistemäärien muutokset olivat +0,12, 1,11, 6,63 ja 11,46. Näiden mittareiden pienintä kliinisesti merkittävää muutosta ei kuitenkaan tunneta. Suomalaisissa tutkimuksissa 5 10 %:n laihtumiseen on todettu liittyvän fyysisen toimintakyvyn ja lihavuudelle ominaisten psykososiaalisten ongelmien vähentymistä (Kaukua ym. 2003, 2004). Usein tarvitaan kuitenkin %:n laihtuminen pitkällä aikavälillä, jotta saavutetaan pysyviä parannuksia useilla elämänlaadun alueilla (Kaukua ym. 2003, 2004). Myös laihdutusleikkauksella hoidetuilla elämänlaadun korjaantuminen on ollut pysyvintä niillä, jotka ovat saavuttaneet yli 15 %:n laihtumistuloksen (Karlsson ym. 2003). Erilaisten lähtötilanteiden takia hoitosuosituksissa esitetty 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä ei siis riitä kaikissa tapauksissa parantamaan lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua. Lopuksi Riittääkö nykyisten laihdutusmenetelmien teho elämänlaadun parantamiseen? Ruokavalio ohjauksella saavutetaan keskimäärin 3 11 %:n laihtumistulos, ja liikunnan lisääminen helpottaa laihduttamisen jälkeistä painonhallintaa (Aikuis y d i n a s i a t Lihavuus heikentää elämänlaatua. Lihavuuden lisäksi mm. krooniset sairaudet, kivut, masennus ja syömishäiriö heikentävät elämänlaatua entisestään. Potilaan mielestä elämänlaadun parantaminen voi olla tärkein syy laihduttaa. Jo 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä parantaa elämänlaatua merkittävästi. Elämänlaadun parantuminen voi motivoida pysyvään painonhallintaan J. Kaukua

9 ten lihavuus: Käypä hoito -suositus 2006). Jos elämänlaatu on lihavuuden vuoksi heikentynyt, kannattaa harkita lääkehoitoa, erittäin niukkaenergiaisen dieetin jaksoa tai jopa laihdutusleikkausta, jotta saavutetaan elämänlaadun korjaantumisen kannalta riittävä laihtumistulos. On alustavaa näyttöä siitä, että ne, joilla elämänlaatu laihduttamisen myötä korjaantuu, onnistuvat pitämään karistetut kilot poissa pitempään (Kaukua ym. 2004). On myös muistettava, että ellei laihduttaminen paranna elämänlaatua, sitä voidaan korjata muillakin menetelmillä. Esimerkiksi kivun ja masennuksen hoitomahdollisuudet ovat nykyään hyvät, eikä niitä pidä lihavan potilaan tapauksessakaan jättää käyttämättä. Laihdutusleikkausten suosio kasvaa Euroopassa ja Pohjois Amerikassa. Nykymenetelmillä saavutetaankin merkittävä ja pitkäkestoinen laihtumistulos, johon liittyy lihavuussairauksien parantuminen ja elämänlaadun korjaantuminen. Oikein valituille potilaille leikkaus on siis oiva hoitokeino, jota ei pitäisi meillä Suomessakaan unohtaa. Pantaleikkausten suosio on hiipumassa suhteellisen heikon tehon ja pitkäaikaiskomplikaatioiden yleisyyden vuoksi. Muiden toimenpiteiden yleistyessä myös niiden elämänlaatuvaikutusten tutkimiseen tulee panostaa. Suurimmassa osassa gastroplastia ja ohitusleikkaustutkimuksista seuranta aika on ollut alle 1 2 vuotta, mikä on vielä kovin lyhyt aika, kun otetaan huomioon toimenpiteen kajoavuus. Lihavuus on krooninen tila, jonka hoidon keskimääräiset tulokset ovat melko vaatimattomia verrattuna potilaiden esittämiin toiveisiin. Kuitenkin jo noin 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä pienentää lihavuussairauksien vaaraa sekä korjaa lihavuussairauksien oireita ja löydöksiä. Sama laihtumismäärä korjaa myös lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua. Laihtumisen myötä saavutetut elämänlaatuedut voivat motivoida potilasta estämään laihduttamisen jälkeistä painonnousua. Kirjallisuutta Aalto A-M, Aro S, Aro AR, Mähönen M. RAND 36-item health survey 1.0. Suomenkielinen versio terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselystä. Stakes: Aiheita 2/1995, Helsinki, Aikuisten lihavuus (online). Käypä hoito -suositus. Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (päivitetty ). Saatavilla: Barofsky E, Fontaine KR, Cheskin LJ. Pain in the obese: impact on healthrelated quality of life. Ann Behav Med 1997;19: Buchwald H, Avidor Y, Braunwald E, ym. Bariatric surgery a systematic review and meta-analysis. JAMA 2004;292: Burns CM, Tijhuis MA, Seidell JC. The relationship between quality of life and perceived body weight and dieting history in Dutch men and women. Int J Obes 2001;25: Butler GS, Vallis TM, Perey B, Veldhuyzen van Zanten SJ, MacDonald AS, Konok G. The Obesity Adjustment Survey: development of a scale to assess psychological adjustment to morbid obesity. Int J Obes 1999;23: Choban PS, Onyejekwe J, Burge JC, Lancbaum L. A health status assessment of the impact of weight loss following Roux-en-Y gastric bypass for clinically severe obesity. J Am Coll Surg 1999;188: Doll HA, Petersen SEK, Stewart-Brown SL. Obesity and physical and emotional well-being: associations between body mass index, chronic illness, and the physical and mental components of the SF-36 questionnaire. Obes Res 2000;8: Evers Larsson U, Mattsson E. Perceived disability and observed functional limitations in obese women. Int J Obes 2001;25: Fine JT, Colditz GA, Coakley EH, ym. A prospective study of weight change and health-related quality of life in women. JAMA 1999;282: Fontaine KR, Cheskin LJ, Barofsky I. Health-related quality of life in obese persons seeking treatment. J Fam Pract 1996;43: Fontaine KR, Barlett SJ, Barofsky I. Health-related quality of life among obese persons seeking and not currently seeking treatment. Int J Eat Disord 2000;27: Fontaine KR, Barofsky I, Bartlett SJ, Franckowiak SC, Andersen RE. Weight loss and health-related quality of life: results at 1-year follow-up. Eat Behav 2004;5:85 8. Hörchner R, Tuinebreijer MW, Kelder PH. Quality-of-life assessment of morbidly obese patients who have undergone a Lap-Band operation: 2-year follow-up study. Is the MOS SF-36 a useful instrument to measure quality of life in morbidly obese patients? Obes Surg 2001;11: Karlsson J, Hallgren P, Kral J, Lindroos A-K, Sjöström L, Sullivan M. Predictors and effects of long-term dieting on mental well-being and weight loss in obese women. Appetite 1994;23: Karlsson J, Taft C, Sjöström L, Torgerson JS, Sullivan M. Psychosocial functioning in the obese before and after weight reduction: construct validity and responsiveness of the Obesity-related Problems scale. Int J Obes 2003;27: Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in WHO Class II-III obese men losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a randomised clinical trial. Int J Obes 2002;26: Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in obese outpatients losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a 2-y follow-up study. Int J Obes 2003;27: Kaukua J, Pekkarinen T, Rissanen A. Health-related quality of life in a randomised placebo-controlled trial of sibutramine in obese patients with type II diabetes. Int J Obes 2004;28: Kolotkin RL, Head S, Hamilton M, Tse C-KJ. Assessing impact of weight on quality of life. Obes Res 1995;3: Kolotkin RL, Head S, Brookhart A. Construct validity of the Impact of Weight on Quality of Life questionnaire. Obes Res 1997;5: Kolotkin RL, Crosby RD, Kosloski KD, Williams GR. Development of a brief measure to assess quality of life in obesity. Obes Res 2001(a);9: Kolotkin RL, Crosby RD, Williams GR, Hartley GG, Nicol S. The relationship between health-related quality of life and weight loss. Obes Res 2001(b);9: Kolotkin RL, Crosby RD, Williams GR. Health-related quality of life varies among obese subgroups. Obes Res 2002;10: Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Leino-Arjas P, Martikainen P, Lahelma E. Body weight and health status: importance of socioeconomic position and working conditions. Obes Res 2005;13: Larsson U, Karlsson J, Sullivan M. Impact of overweight and obesity on health-related quality of life a Swedish population study. Int J Obes 2002;26: Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1223

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus Käypä hoito -suositus Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Terveydenhuollossa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lihavuuden leikkaushoito

Lihavuuden leikkaushoito Lihavuus Timo Sane Lihavuuden leikkaushoito Leikkaus on tehokkain tapa saavuttaa pysyvä laihtumistulos. Kirurgisen hoidon ei ole toistaiseksi osoitettu vähentäneen potilaiden kokonaiskuolleisuutta, mutta

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus Käypä hoito -suositus Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Terveydenhuollossa

Lisätiedot

Lihavuuden lääkehoito milloin ja miten?

Lihavuuden lääkehoito milloin ja miten? Lihavuus Markku Savolainen Lihavuuden lääkehoito milloin ja miten? Viime vuosina eri maissa julkaistut suositukset kehottavat lääkäreitä seulomaan kaikki potilaansa lihavuuden toteamiseksi. Laihdutusohjausta

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista

Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista Alkuperäistutkimus tieteessä Mirjam Rongonen LK Helsingin yliopisto, lihavuustutkimusyksikkö, tutkimusohjelmayksikkö, diabetes ja lihavuus Päivi Karpakka erikoissairaanhoitaja HYKS, Meilahden sairaala,

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.

Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3. Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Pirjo Immonen-Räihä Arviointiylilääkäri 1.2.2011 Lihavuus Lievä lihavuus painoindeksi 25-29,9 Merkittävä lihavuus 30-34,9 Vaikea lihavuus 35,0-39,9 Sairaalloinen

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Lihavuus on huomattava terveysriski ja vaikeana. Mahalaukun ohitus laihdutusleikkauksena. Alkuvaiheen kokemuksia Kuopiosta. Alkuperäistutkimus

Lihavuus on huomattava terveysriski ja vaikeana. Mahalaukun ohitus laihdutusleikkauksena. Alkuvaiheen kokemuksia Kuopiosta. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus TARJA MARTIKAINEN, JAANA TORPSTRÖM, MATTI PÄÄKKÖNEN, JUKKA HARJU, ESKO ALHAVA JA HELENA GYLLING Mahalaukun ohitus laihdutusleikkauksena Alkuvaiheen kokemuksia Kuopiosta Kuopion yliopistollisessa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS. Treatment of obesity and depression

LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS. Treatment of obesity and depression LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS Treatment of obesity and depression Eeva Mykkänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / psykiatria Syyskuu

Lisätiedot

TERVEYTEEN LIITTYVÄÄN ELÄMÄNLAATUUN JA SEN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT AIKUISVÄES- TÖSSÄ SEURANTATUTKIMUS

TERVEYTEEN LIITTYVÄÄN ELÄMÄNLAATUUN JA SEN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT AIKUISVÄES- TÖSSÄ SEURANTATUTKIMUS TERVEYTEEN LIITTYVÄÄN ELÄMÄNLAATUUN JA SEN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT AIKUISVÄES- TÖSSÄ SEURANTATUTKIMUS Elina Kiviniemi Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Lihavuus ja työ Eira Roos Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia,

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot