Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus"

Transkriptio

1 Lihavuus Jarmo Kaukua Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus Lihavuus heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua. Sille ominaisia elämänlaatuongelmia esiintyy mm. psykososiaalisissa suhteissa, itsetunnossa, seksielämässä, ulkonäössä, energisyyden tunteessa ja työssä. Elämänlaatua heikentävät lisäksi lihavuuden liitännäissairaudet syömishäiriöt, masennus ja krooniset kivut. Laihdutushoitoon hakeutuvien elämänlaatu on heikompi kuin muiden lihavien. Sen parantaminen on usein merkittävä hoitoon hakeutumisen syy. Laihduttamisella ja sen jälkeisellä pysyvällä painonhallinnalla elämänlaatu korjaantuu merkittävästi. Jo noin 5 10 %:n laihtuminen kohentaa elämänlaatua, mutta vaikeasti ja sairaalloisesti lihavilla voidaan tarvita %:n painonvähennys elämänlaadun parantamiseksi. Laihtumistulosta on mahdollista parantaa lääkehoidolla, erittäin niukkaenergiaisen dieetin jaksolla tai laihdutusleikkauksella, jolloin etenkin vaikeammassa lihavuudessa saavutetaan elämänlaadun korjaamiseksi tarvittava laihtumistulos. Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen vaikutti WHO:n 1948 laatima määritelmä terveydestä täydellisenä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana, ei pelkkänä sairauden puuttumisena (World Health Organisation 1948). Terveyteen liittyvä elämänlaatu on kapeampi käsite, joka sisältää sairauksien ja niiden hoidon vaikutukset toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Ainoa yleisesti hyväksytty keino tutkia terveyteen liittyvää elämänlaatua on kysyä tutkittavalta itseltään, mitä hän kykenee tekemään (toimintakyky) ja miten hän voi (hyvinvointi). Kyse on siis subjektiivisesta arviosta. Elämänlaadun tutkimiseen on kehitetty joukko kyselylomakkeita, ja elämänlaatua pidetään tärkeimpänä muuttujana erityisesti kroonisten sairauksien ja niiden hoitojen vaikutuksia mitattaessa. Lihavuuden ja laihduttamisen yhteyksiä terveyteen liittyvään elämänlaatuun alettiin laajemmin tutkia vasta 1990 luvulla. Duodecim 2006;122: Lihavuus heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua Suurin osa lihavuuden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyksiä selvittäneistä väestötutkimuksista on tehty Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa, joten tulokset pätevät vain näissä kulttuureissa. Yleensä elämänlaatua on mitattu SF 36 Health Surveyllä (SF 36), joka mittaa elämänlaadun fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista aluetta. Tutkimusten mukaan lihavuus alkaa heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua painoindeksin ylittäessä kg/m 2. Selkeimmin vaikutus näkyy fyysisen toimintakyvyn heikkenemisenä. Suomessa miesten fyysinen toimintakyky alkaa heiketä painoindeksin ylittäessä 30 kg/m 2 ja naisten fyysinen toimintakyky jo lievemmässä lihavuudessa (Laaksonen ym. 2005). Lihavuus vaikeuttaa kävelemistä, portaiden nousua, kumartumista ja nostamista puhumattakaan juok 1215

2 A Keskimääräiset pisteet Ranska (le Pen ym. 1998) Englanti (Doll ym. 2000) Ruotsi (Larsson ym. 2002) B Riskisuhde 3,0 2,5 2,0 1,5 Englanti (Staffors ym. 1998) Alankomaat (Lean ym. 1999) Espanja (Lopez-Garcia ym. 2003) ,0 0,5 ei raportoitu Ylipaino Lihavuus Sairaalloinen lihavuus 0,0 Normaalipaino Normaalipaino Ylipaino Lihavuus Sairaalloinen lihavuus Kuva 1. Lihavuus ja fyysinen toimintakyky väestötutkimuksissa. A) Keskimääräiset fyysisen toimintakyvyn pistemäärät (SF-36). B) Heikon fyysisen toimintakyvyn riskisuhde normaalipainoon verrattuna. semisesta tai muista kardiorespiratorista kuntoa vaativista tehtävistä (kuva 1). Tulokset lihavuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä ovat olleet huomattavasti ristiriitaisempia. Pienemmillä painoindekseillä (BMI kg/m 2 ) lihavuus ei näytä heikentävän psyykkistä elämänlaatua, mutta vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa (BMI yli 35 kg/m 2 ) myös psyykkinen ja sosiaalinen elämänlaatu alkavat heiketä. Etenkin ne lihavat, joilla on muita kroonisia sairauksia, syömishäiriöitä tai kipuja, kertovat myös psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun ongelmista. Suomessa lihavuuden ja psyykkisen elämänlaadun välillä ei todettu yhteyttä (Laaksonen ym. 2005). Painonnousu aikuisiällä on yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin (Rumpel ym. 1994), fyysisen toimintakyvyn ja tarmokkuuden heikentymiseen ja kiputuntemusten lisääntymiseen (Stafford ym. 1998, Fine ym. 1999, Burns ym. 2001). Yhteys on voimakkaampi naisilla. Myös vääristynyt kehonkuva (Burns ym. 2001) ja suuret painonvaihtelut (Stafford ym. 1998) voivat heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua. Lihavuudelle ominaiset elämänlaatuongelmat. Lihavuuden suhteen spesifiset elämänlaatukyselyt sisältävät kysymyksiä aiheista, jotka ovat erityisen tärkeitä lihaville itselleen. Näitä ovat psykososiaaliset ongelmat, itsetunto, seksielämä, ulkonäkö, energisyys, ihmissuhteet, työelämä sekä lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutuvat oireet. Spesifisesti lihavuuteen liittyviä elämänlaatuongelmia voidaan mitata tarkoitusta varten kehitettyjen kyselylomakkeiden avulla (taulukko). Näistä OP asteikko, IWQOL Lite, OWLQOL ja WRSM ovat saatavilla myös suomeksi. Väestötutkimuksia tällaisilla lomakkeilla ei juuri ole tehty, eikä suomalaista tutkimustietoa ole käytettävissä. Ruotsalaisessa tutkimuksissa OP asteikon pistemäärät olivat normaalipainoisilla hyvin pieniä (ei lihavuuteen liittyviä psykososiaalisia ongelmia), mutta ongelmat lisääntyivät painoindeksin suuretessa. Noin puolet lihavista (BMI yli 30 kg/m 2 ) naisista ja neljäsosa lihavista miehistä ilmoitti vaikeita tai erittäin vaikeita lihavuuteen liittyviä psykososiaalisia ongelmia (Karlsson ym. 2003). Nämä lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat olivat yhteydessä myös masennus ja ahdistusoireisiin. Laihdutushoitoon hakeutuvien elämänlaatu Lihavuutensa vuoksi hoitoon hakeutuvien elämänlaatu on heikompi kuin muiden lihavien. Ruotsalaisessa Swedish Obese Subjects tutkimuksessa (SOS) havaittiin, että laihdutusleikkauksen valitsevat lihavat kokivat terveytensä selkeästi muita heikommaksi ja että masennus ja ahdistusoireet olivat heillä yleisiä (Sul 1216 J. Kaukua

3 Taulukko. Lihavuuden suhteen spesifiset elämänlaatua mittaavat kyselylomakkeet. Lomakkeen nimi Kohtia Maa Osa-alueet Tutkimus Obesity-related psychosocial problems (OP scale) Impact of weight on quality of life Lite (IWQOL-Lite) Lewin technology assessment group (Lewin-TAG) Obesity specific quality of life (OSQOL) Bariatric analysis and reporting outcome system (BAROS) Obesity-related well-being scale (ORWELL97) Obesity adjustment survey short form (OAS-SF) 8 Ruotsi Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat 31 Yhdysvallat Fyysinen toimintakyky Itsetunto Seksielämä Psykososiaaliset ongelmat Työelämä 55 Yhdysvallat Koettu terveys Vertaileva terveys Ylipainosta aiheutuva stressi Masennus Itsetunto Ulkonäkö Terveydentilan arvotus 11 Ranska Fyysinen kunto Tarmokkuus Ihmissuhteet Psyykkinen vointi 7 Yhdysvallat Laihtuminen Sairaudet Itsetunto Fyysinen kunto Sosiaalinen toimintakyky Työelämä Seksielämä 18 Italia Psyykkinen kunto Sosiaalinen toimintakyky Fyysiset oireet 20 Kanada Sopeutuminen lihavuuteen / psyykkinen stressi Sullivan ym Karlsson ym Kolotkin ym. 1995, 1997, 2001a Mathias ym Le Pen ym Oria ja Moorehead 1998 Mannucci ym Butler ym Obesity Coping (OC) 16 Ruotsi Sosiaalinen luottavaisuus Taistelutahto Toiveajattelu Obesity Distress (OD) 13 Tungettelu Avuttomuus Rydén ym Obesity and Weight Loss Quality of Life (OWLQOL) Weight-Related Symptom Measure (WRSM) 17 Yhdysvallat Lihavuuteen ja laihduttamiseen liittyvät tuntemukset ja uskomukset 20 Yhdysvallat Lihavuuteen ja laihduttamiseen liittyvät oireet Niero ym Patrick ym livan ym. 1993). Kaikkein huonoimmat pisteet olivat niillä lihavilla, joilla esiintyi somaattisia vaivoja (esim. nivelkipuja tai rasitusrintakipuja) tai jotka olivat aikaisemmin poteneet psyykkisiä sairauksia. Muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat aikaisemmat epäonnistuneet laihdutusyritykset, liikkumisen vähäisyys ja poikkeamat kehonkuvassa. Tässäkin aineistossa elämänlaatu oli naisilla huonompi kuin miehillä. Leikkaushoitoon hakeutuvien elämänlaatuprofiilia ei kuitenkaan voida yleistää muihin laihdutushoitoon tuleviin lihaviin potilaisiin: Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1217

4 lihavuuteen liittyvä elämänlaatu heikkenee suunnitteilla olevan hoitomuodon intensiteetin (elämäntapaohjaus, lääkehoito, laihdutusleikkaus) kasvaessa (Kolotkin ym. 2002). Laihdutusklinikkaan hakeutuvat ovat saaneet pienemmät pistemäärät kuin vertailuväestö kaikilla elämänlaatuasteikoilla (Fontaine ym. 1996, Kaukua ym. 2003), ja heidän keskuudessaan etenkin vaikeasti lihavat ja ne, joilla on esiintynyt mielialaongelmia tai kipuja, ovat raportoineet vielä heikommasta elämänlaadusta kuin muut (Barofsky ym. 1997). Laihdutushoitoon hakeutuvilla on erityisen paljon lihaville ominaisia elämänlaatuongelmia, kuten psykososiaalisia vaikeuksia (Karlsson ym. 2003), ylipainon aiheuttamia stressituntemuksia (Mannucci ym. 1999) sekä ongelmia itsetunnossa, seksielämässä, työssä ja julkisilla paikoilla olossa (Kolotkin ym. 2002). He myös raportoivat runsaasti lihavuuden aiheuttamia oireita (Patrick ym. 2004). Elämänlaatu laihdutusleikkauksen jälkeen Lukuisissa tutkimuksissa on selvitelty lihavuuden leikkaushoidon vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tuoreen meta analyysin mukaan laihdutusleikkaus on tehokas keino vähentää painoa (Buchwald ym. 2004). Laihtuminen myös korjaa lihavuuteen liittyviä sairauksia: leikatuista diabeetikoista 76,8 % parantui kyseisissä aineistoissa. Parasta näyttöä tarjoaa SOS tutkimus, jossa leikattujen keskimääräinen laihtumistulos neljän vuoden kuluttua oli 18,9 %, kun taas vertailuryhmä oli lihonut keskimäärin 1,1 % (Karlsson ym. 2003). Elämänlaadun mittaamiseen käytettiin lomakkeita, jotka mittasivat yleistä terveydentunnetta, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä lihavuudelle spesifisiä ongelmia. Tulosten mukaan elämänlaadun korjaantuminen oli huipussaan 6 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, minkä jälkeen elämänlaatupistemäärät heikkenivät jonkin verran pitemmässä seurannassa mutta pysyivät merkitsevästi lähtötilannetta parempina. Elämänlaadun pitkäaikainen korjaantuminen riippui saavutetusta laihtumistuloksesta: yli 15 %:n pysyvä laihtuminen takasi myös pysyvät elämänlaatuhyödyt. Elämäntapamuutokset ja elämänlaatu Näyttöä elämäntapamuutosten avulla laihtumisen vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun on saatu vasta viime vuosina. Useissa näissä tutkimuksissa on kuitenkin puutteita: lyhyt seuranta aika (4 13 viikkoa), aineistossa ei miehiä, ei seurantaa laihduttamisen jälkeen eikä lihavuudelle spesifisiä mittareita (Maciejewski ym. 2005). Muutama tutkimuksista kesti yli kuusi kuukautta. Yhdessä varhaisessa ruotsalaistutkimuksessa satunnaistettiin 60 lihavaa naista joko laktovegetaariselle dieetille (1 300 kcal/vrk) tai ei vegetaariselle ruokavaliolle (Karlsson ym. 1994). Kahden vuoden seuranta aikana tutkittavat täyttivät toistuvasti elämänlaatulomakkeet. Seuranta ajan päättyessä 75 % tutkittavista oli yhä mukana. Ryhmien välillä ei ollut eroa laihtumistuloksessa (keskimääräistä tulosta ei raportoitu). Elämänlaatuanalyysejä varten ryhmät yhdistettiin.»onnistujien» keskimääräinen laihtumistulos oli 3,9 kg, kun taas»epäonnistujat» lihoivat keskimäärin 1,8 kg. Psyykkinen hyvinvointi parantui lyhyellä aikavälillä, mutta kahden vuoden kuluttua pistemäärät olivat palanneet lähtötilannetta vastaaviksi. Fyysisen toimintakyvyn parantuminen kesti tutkimuksen loppuun saakka. Suomalaisessa tutkimuksessa 38 vaikeasti lihavaa miestä (keskimääräinen BMI 39 kg/m 2 ) satunnaistettiin joko painonhallintaryhmään (kymmenen viikon erittäin niukkaenergiainen dietti ja elämäntapaohjausta 17 ryhmäkäynnillä neljän kuukauden aikana) tai vertailuryhmään (ei hoitoa) (Kaukua ym. 2002). Molempia ryhmiä seurattiin yhteensä kahdeksan kuukautta. Verrokkien paino ei tutkimuksen aikana muuttunut. Painonhallintaryhmäläisten keskimääräinen laihtumistulos oli 17 % neljän kuukauden hoidon jälkeen ja 14 % kahdeksan kuukauden seurannan päättyessä. Elämänlaatua mitattiin tutkimuksen aikana toistuvasti RAND 36 Health Surveyllä ja OP asteikolla. Nopean laihtumisen aikana koettu terveys, kivuttomuus, psyykkinen toimintakyky ja roolitoiminta, tarmokkuus sekä fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky parantuivat ja lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat vähenivät. Osa parannuksista jäi väliai 1218 J. Kaukua

5 kaisiksi: kahdeksan kuukauden seurannan päättyessä vain fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky olivat lähtötilanteeseen nähden paremmat ja lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat vähäisemmät. Verrokkien elämänlaatupistemäärät muuttuivat seuranta aikana vain vähän. Toisessa suomalaisessa tutkimuksessa, joka tehtiin Peijaksen ja Meilahden sairaalan painonhallintaryhmien potilailla, 126 tutkittavaa osallistui painonhallintaryhmään (kymmenen viikon erittäin niukkaenergiainen dieetti ja elämäntapaohjausta 17 ryhmäkäynnillä neljän kuukauden aikana) (Kaukua ym. 2003). Tutkittavia seurattiin kaksi vuotta hoidon jälkeen. Heistä 100 pysyi mukana hoidon loppuun ja 67 seuranta ajan loppuun. Heidän ryhmissään keskimääräinen laihtumistulos oli 12,5 % neljän kuukauden hoidon päättyessä ja 2,6 % kahden vuoden seurannan päättyessä. Elämänlaatua mitattiin tutkimuksen aikana toistuvasti RAND 36:lla ja OP asteikolla. Tutkittavien elämänlaatu oli selkeästi heikompi kuin terveillä suomalaisilla (kuva 2), mutta kaikki elämänlaatumuuttujat korjaantuivat laihduttamisen aikana. Keskimääräiset pistemäärät fyysisissä muuttujissa suurenivat ja psyykkisissä lähenivät vertailuväestön tasoa. Kahden vuoden seurannan aikana potilaiden paino alkoi uudelleen nousta ja useat elämänlaadun osa alueet palasivat lähtötilannetta vastaaviksi; vain fyysinen toimintakyky pysyi parempana (kuva 3). Myös lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat pysyivät vähäisempinä lähtötilanteeseen verrattuna (keskimäärin 14 pistettä). Elämänlaadun korjaantuminen oli yhteydessä pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiseen: 5 10 %:n laihtumistulos oli yhteydessä parantuneeseen fyysiseen toimintakykyyn ja vähentyneisiin lihavuuden psykososiaalisiin ongelmiin, mutta sitä suurempi laihtumistulos oli yhteydessä elämänlaadun laaja alaiseen paranemiseen (kuva 4). Mielenkiintoinen havainto oli, että nekin, jotka lihoivat kaikki laihdutetut kilot takaisin kahden vuoden aikana hoidon jälkeen, raportoivat lähtötilanteeseen verrattuna paremmasta sosiaalisesta toimintakyvystä ja vähäisem Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen Terveet suomalaiset Kivuttomuus Koettu terveys Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen roolitoiminta Tarmokkuus Sosiaalinen toimintakyky Keskimääräiset pisteet Kuva 2. RAND 36:n antamat pistemäärät sadalla suomalaisella painonhallintaryhmäläisellä Peijaksen ja Meilahden sairaalassa ennen ja jälkeen ryhmätapaamisten sekä verrattuna 897 terveeseen suomalaiseen (Aalto ym. 1995). Keskimääräinen painoindeksi ennen laihduttamista oli 39 kg/m 2 ja laihtumistulos ryhmätapaamisten jälkeen 13 %. p < 0,001 kaikissa ryhmän sisäisissä ennen ja jälkeen vertailuissa paitsi fyysisessä roolitoiminnassa, jossa p = 0,002. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1219

6 Keskimääräinen muutos (pistettä) Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Kivuttomuus Koettu terveys Keskimääräinen muutos (pistettä) Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen roolitoiminta Tarmokkuus Sosiaalinen toimintakyky Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen 1 vuosi 2 vuotta <0,001 <0,001 <0,001 Fyysinen toimintakyky 0,037 ns ns Roolitoiminta/fyysinen 0,010 0,071 ns Kivuttomuus <0,001 0,004 ns Koettu terveys 0 Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen 1 vuosi 2 vuotta 0,001 0,071 ns Psykkinen hyvinvointi 0,059 0,041 ns Roolitoiminta/psyykkinen <0,001 0,045 ns Tarmokkuus <0,001 0,069 ns Sosiaalinen toimintakyky Kuva 3. Elämänlaatupistemäärien (RAND-36) muutokset kahden vuoden seurannassa Peijaksen ja Meilahden painonhallintaryhmien 67 potilaalla. Keskimääräinen painoindeksi ennen laihduttamista oli 39 kg/m 2 ja laihtumistulos ryhmätapaamisten jälkeen 13 %, vuoden kuluttua 6 % ja kahden vuoden kuluttua 3 %. Muutos (pistettä) Fyysinen toimintakyky Fyysinen roolitoiminta Kivuttomuus Koettu terveys 11 Psyykkinen hyvinvointi 4 19 Psyykkinen Tarmokkuus roolitoiminta 0 Sosiaalinen toimintakyky Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset ongelmat Kuva 4. Elämänlaatupistemäärien keskimääräiset muutokset niillä, jotka säilyttivät vähintään 10 %:n laihtumistuloksen kaksi vuotta. Aineistona Meilahden ja Peijaksen painonhallintaryhmän potilaat J. Kaukua

7 mästä lihavuuteen liittyvästä psykososiaalisesta kuormituksesta. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 38 lihavaa naista joko hyötyliikuntaryhmään tai aerobisen liikunnan ryhmään (Fontaine ym. 2004). Molemmat ryhmät saivat ohjausta vähäenergiaiseen ruokavalioon. Elämänlaatua mitattiin SF 36:lla. Hoito ohjelma kesti 13 viikkoa. Molemmat ryhmät laihtuivat yhtä paljon (hyötyliikuntaryhmäläiset 7,0 kg ja aerobista liikuntaa harjoittaneet 8,7 kg). Elämänlaatuanalyysejä varten ryhmät yhdistettiin. Tulosten mukaan fyysinen toimintakyky ja roolitoiminta, koettu terveys, tarmokkuus ja psyykkinen toimintakyky korjaantuivat laihtumisen myötä. Vuoden seurannassa osa eduista hävisi, mutta koettu terveys ja tarmokkuuden tunne pysyivät lähtötilannetta parempina riippumatta siitä, olivatko laihdutetut kilot tulleet takaisin vai eivät. Laihdutuslääkkeet ja elämänlaatu Ainoa markkinoilla olevalla lääkkeellä tehty elämänlaatua mittaava satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus on lihavilla tyypin 2 diabeetikoilla Suomessa tehty koe sibutramiinin vaikutuksista painoon ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun (Kaukua ym. 2004). Siinä 236 diabeetikkoa satunnaistettiin joko sibutramiiniryhmään (15 mg/vrk) tai lumeryhmään. Seuranta aika oli yksi vuosi, ja elämänlaatua mitattiin RAND 36:lla. Tiukkojen mukaanottokriteerien vuoksi tutkittavien elämänlaatu oli suhteellisen hyvä lähtötilanteessa. Keskimääräinen laihtumistulos vuoden seurannassa oli parempi sibutramiinia käyttäneillä (7,1 kg vs 2,6 kg, p < 0,001). Sen sijaan glukoositasapainon korjaantumisessa ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä, ei myöskään elämänlaadun muutoksissa. Molemmissa ryhmissä fyysinen toimintakyky korjaantui, ja kummankin ryhmän jäsenet tunsivat itsensä aikaisempaa terveemmiksi. Vähintään 5 %:n laihtumiseen liittyivät parantunut fyysinen toimintakyky ja itsensä tunteminen terveemmäksi, mutta vasta vähintään 15 %:n laihtumiseen liittyi elämänlaadun laajaa kohentumista (fyysinen toimintakyky, terveydentilan muutos, tarmokkuus, koettu terveys). Myös glukoositasapainon Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus korjaantuminen oli yhteydessä usean elämänlaadun osa alueen korjaantumiseen. Mielenkiintoinen havainto oli, että muita enemmän laihtuivat ne, joilla ennen laihduttamista oli hyvä sosiaalinen toimintakyky ja psyykkinen roolitoiminta ja joiden fyysinen toimintakyky ja tarmokkuus paranivat laihtumisen myötä. Laihdutuslääkkeiden vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun tiedetään varsin vähän. EU:ssa markkinoilla olevat laihdutuslääkkeet (orlistaatti ja sibutramiini) edistävät sekä laihtumista että sen jälkeistä painonhallintaa, mutta koska lääkkeillä on myös haittavaikutuksia, tulisi elämänlaatumittaukset liittää kaikkiin laihdutuslääketutkimuksiin. Elämänlaadun muutokset tulisi myös raportoida suhteessa painon ja aineenvaihdunnan muutoksiin sekä haittavaikutusten ilmaantumiseen. Lääketutkimusten mukaanottokriteerit ovat tiukat, ja useat lihavuussairaudet estävät osallistumasta tällaiseen tutkimukseen. Alustavien kokemusten mukaan tutkimuksiin hyväksyttyjen lihavien elämänlaatu voi olla poikkeuksellisen hyvä, mikä saattaa johtaa elämänlaatutulosten tulkinnan ongelmiin. Varsinaisen käyttöaiheen hyväksymiseen tähtäävien lääketutkimusten lisäksi tarvitaankin jatkotutkimuksia todellista kliinistä käyttäjäjoukkoa vastaavissa potilasryhmissä, jotta lääkkeen merkitys elämänlaadun kannalta selviää. Kipu ja elämänlaatu Muutamassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että lihavuutensa vuoksi hoitoon hakeutuvilla esiintyy enemmän kiputuntemuksia kuin vertailuväestöllä ja muilla lihavilla (Fontaine ym ja 2000, Barofsky ym. 1997). Lihavuuteenhan liittyy useita kipua aiheuttavia sairauksia: esimerkiksi sappikivitautia, tuki ja liikuntaelinongelmia, kihtiä ja sepelvaltimotautia. Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että hoitoon hakeutuvilla naisilla esiintyi enemmän kipuja ja toimintakyvyttömyyttä kuin normaalipainoisilla verrokeilla (Evers Larsson ja Mattsson 2001). Toimintakyvyn ongelmat liittyivät hankaliin työasentoihin, liikunnan harrastamiseen, ulkona tai rappusissa kävelyyn ja kotitöihin. Huomion 1221

8 arvoista oli, että itse koetut toimintakyvyn rajoitukset korreloivat huonosti objektiivisemmin mitattuun toimintakykyyn. Laihduttamisen vaikutuksia kipujen tuntemiseen on tutkittu varsin vähän, mutta ainakin yli 10 %:n laihtuminen näyttää vähentävän kiputuntemuksia pitkäaikaisessa seurannassa (Choban ym. 1999, Hörchner ym. 2001, Kaukua ym. 2003). Paljonko pitää laihtua, jotta elämänlaatu paranee? Lihavuuden Käypä hoito suosituksissa kannustetaan saavutettavissa oleviin tavoitteisiin: noin 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä pienentää lihavuussairauksien vaaraa ja helpottaa oireita, parantaa löydöksiä ja vähentää lääkehoidon tarvetta niillä, joilla on jo diagnosoitu jokin lihavuuteen liittyvä sairaus (Aikuisten lihavuus: Käypä hoito -suositus 2006). Mutta riittääkö tämänsuuruinen laihdutustulos parantamaan lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua? Vastaus riippuu luonnollisesti lähtötilanteesta, ja sen arvioimisessa on hyödyllistä huomioida painoindeksin lisäksi ainakin mahdolliset lihavuuden liitännäissairaudet, kipuoireet, syömishäiriöt ja aikaisemmat laihdutusyritykset. Muutamassa tutkimuksessa on vertailtu elämänlaatupistemäärien muutosta erisuuruisen määrän laihduttaneilla. Kliinisesti merkittävää elämänlaadun korjaantumista on raportoitu 44 %:lla alle 10 % laihtuneista ja 76 %:lla yli 20 % laihtuneista (lihavuuden suhteen spesifinen mittari IWQOL-Lite) (Kolotkin ym. 2001b). Vuoden seurannassa laihtumistulos oli verrannollinen fyysisen toimintakyvyn ja roolitoiminnan, tarmokkuuden ja lihavuudelle ominaisten ongelmien korjaantumiseen (Samsa ym. 2001). Patrickin ym. (2004) yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa elämänlaatu korjaantui sitä enemmän, mitä enemmän tutkittavat laihtuivat: painonnousu, 0 4,9 %:n laihtuminen, 5 9,9 %:n laihtuminen ja yli 10 %:n laihtuminen suurensivat OWLQOL pistemääriä siten, että muutokset olivat em. ryhmissä 8,87, 10,81, 16,56 ja 26,16. Vastaavasti WRSM pistemäärien muutokset olivat +0,12, 1,11, 6,63 ja 11,46. Näiden mittareiden pienintä kliinisesti merkittävää muutosta ei kuitenkaan tunneta. Suomalaisissa tutkimuksissa 5 10 %:n laihtumiseen on todettu liittyvän fyysisen toimintakyvyn ja lihavuudelle ominaisten psykososiaalisten ongelmien vähentymistä (Kaukua ym. 2003, 2004). Usein tarvitaan kuitenkin %:n laihtuminen pitkällä aikavälillä, jotta saavutetaan pysyviä parannuksia useilla elämänlaadun alueilla (Kaukua ym. 2003, 2004). Myös laihdutusleikkauksella hoidetuilla elämänlaadun korjaantuminen on ollut pysyvintä niillä, jotka ovat saavuttaneet yli 15 %:n laihtumistuloksen (Karlsson ym. 2003). Erilaisten lähtötilanteiden takia hoitosuosituksissa esitetty 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä ei siis riitä kaikissa tapauksissa parantamaan lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua. Lopuksi Riittääkö nykyisten laihdutusmenetelmien teho elämänlaadun parantamiseen? Ruokavalio ohjauksella saavutetaan keskimäärin 3 11 %:n laihtumistulos, ja liikunnan lisääminen helpottaa laihduttamisen jälkeistä painonhallintaa (Aikuis y d i n a s i a t Lihavuus heikentää elämänlaatua. Lihavuuden lisäksi mm. krooniset sairaudet, kivut, masennus ja syömishäiriö heikentävät elämänlaatua entisestään. Potilaan mielestä elämänlaadun parantaminen voi olla tärkein syy laihduttaa. Jo 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä parantaa elämänlaatua merkittävästi. Elämänlaadun parantuminen voi motivoida pysyvään painonhallintaan J. Kaukua

9 ten lihavuus: Käypä hoito -suositus 2006). Jos elämänlaatu on lihavuuden vuoksi heikentynyt, kannattaa harkita lääkehoitoa, erittäin niukkaenergiaisen dieetin jaksoa tai jopa laihdutusleikkausta, jotta saavutetaan elämänlaadun korjaantumisen kannalta riittävä laihtumistulos. On alustavaa näyttöä siitä, että ne, joilla elämänlaatu laihduttamisen myötä korjaantuu, onnistuvat pitämään karistetut kilot poissa pitempään (Kaukua ym. 2004). On myös muistettava, että ellei laihduttaminen paranna elämänlaatua, sitä voidaan korjata muillakin menetelmillä. Esimerkiksi kivun ja masennuksen hoitomahdollisuudet ovat nykyään hyvät, eikä niitä pidä lihavan potilaan tapauksessakaan jättää käyttämättä. Laihdutusleikkausten suosio kasvaa Euroopassa ja Pohjois Amerikassa. Nykymenetelmillä saavutetaankin merkittävä ja pitkäkestoinen laihtumistulos, johon liittyy lihavuussairauksien parantuminen ja elämänlaadun korjaantuminen. Oikein valituille potilaille leikkaus on siis oiva hoitokeino, jota ei pitäisi meillä Suomessakaan unohtaa. Pantaleikkausten suosio on hiipumassa suhteellisen heikon tehon ja pitkäaikaiskomplikaatioiden yleisyyden vuoksi. Muiden toimenpiteiden yleistyessä myös niiden elämänlaatuvaikutusten tutkimiseen tulee panostaa. Suurimmassa osassa gastroplastia ja ohitusleikkaustutkimuksista seuranta aika on ollut alle 1 2 vuotta, mikä on vielä kovin lyhyt aika, kun otetaan huomioon toimenpiteen kajoavuus. Lihavuus on krooninen tila, jonka hoidon keskimääräiset tulokset ovat melko vaatimattomia verrattuna potilaiden esittämiin toiveisiin. Kuitenkin jo noin 5 10 %:n pysyvä painon vähenemä pienentää lihavuussairauksien vaaraa sekä korjaa lihavuussairauksien oireita ja löydöksiä. Sama laihtumismäärä korjaa myös lihavuuden vuoksi heikentynyttä elämänlaatua. Laihtumisen myötä saavutetut elämänlaatuedut voivat motivoida potilasta estämään laihduttamisen jälkeistä painonnousua. Kirjallisuutta Aalto A-M, Aro S, Aro AR, Mähönen M. RAND 36-item health survey 1.0. Suomenkielinen versio terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselystä. Stakes: Aiheita 2/1995, Helsinki, Aikuisten lihavuus (online). Käypä hoito -suositus. Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (päivitetty ). Saatavilla: Barofsky E, Fontaine KR, Cheskin LJ. Pain in the obese: impact on healthrelated quality of life. Ann Behav Med 1997;19: Buchwald H, Avidor Y, Braunwald E, ym. Bariatric surgery a systematic review and meta-analysis. JAMA 2004;292: Burns CM, Tijhuis MA, Seidell JC. The relationship between quality of life and perceived body weight and dieting history in Dutch men and women. Int J Obes 2001;25: Butler GS, Vallis TM, Perey B, Veldhuyzen van Zanten SJ, MacDonald AS, Konok G. The Obesity Adjustment Survey: development of a scale to assess psychological adjustment to morbid obesity. Int J Obes 1999;23: Choban PS, Onyejekwe J, Burge JC, Lancbaum L. A health status assessment of the impact of weight loss following Roux-en-Y gastric bypass for clinically severe obesity. J Am Coll Surg 1999;188: Doll HA, Petersen SEK, Stewart-Brown SL. Obesity and physical and emotional well-being: associations between body mass index, chronic illness, and the physical and mental components of the SF-36 questionnaire. Obes Res 2000;8: Evers Larsson U, Mattsson E. Perceived disability and observed functional limitations in obese women. Int J Obes 2001;25: Fine JT, Colditz GA, Coakley EH, ym. A prospective study of weight change and health-related quality of life in women. JAMA 1999;282: Fontaine KR, Cheskin LJ, Barofsky I. Health-related quality of life in obese persons seeking treatment. J Fam Pract 1996;43: Fontaine KR, Barlett SJ, Barofsky I. Health-related quality of life among obese persons seeking and not currently seeking treatment. Int J Eat Disord 2000;27: Fontaine KR, Barofsky I, Bartlett SJ, Franckowiak SC, Andersen RE. Weight loss and health-related quality of life: results at 1-year follow-up. Eat Behav 2004;5:85 8. Hörchner R, Tuinebreijer MW, Kelder PH. Quality-of-life assessment of morbidly obese patients who have undergone a Lap-Band operation: 2-year follow-up study. Is the MOS SF-36 a useful instrument to measure quality of life in morbidly obese patients? Obes Surg 2001;11: Karlsson J, Hallgren P, Kral J, Lindroos A-K, Sjöström L, Sullivan M. Predictors and effects of long-term dieting on mental well-being and weight loss in obese women. Appetite 1994;23: Karlsson J, Taft C, Sjöström L, Torgerson JS, Sullivan M. Psychosocial functioning in the obese before and after weight reduction: construct validity and responsiveness of the Obesity-related Problems scale. Int J Obes 2003;27: Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in WHO Class II-III obese men losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a randomised clinical trial. Int J Obes 2002;26: Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in obese outpatients losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a 2-y follow-up study. Int J Obes 2003;27: Kaukua J, Pekkarinen T, Rissanen A. Health-related quality of life in a randomised placebo-controlled trial of sibutramine in obese patients with type II diabetes. Int J Obes 2004;28: Kolotkin RL, Head S, Hamilton M, Tse C-KJ. Assessing impact of weight on quality of life. Obes Res 1995;3: Kolotkin RL, Head S, Brookhart A. Construct validity of the Impact of Weight on Quality of Life questionnaire. Obes Res 1997;5: Kolotkin RL, Crosby RD, Kosloski KD, Williams GR. Development of a brief measure to assess quality of life in obesity. Obes Res 2001(a);9: Kolotkin RL, Crosby RD, Williams GR, Hartley GG, Nicol S. The relationship between health-related quality of life and weight loss. Obes Res 2001(b);9: Kolotkin RL, Crosby RD, Williams GR. Health-related quality of life varies among obese subgroups. Obes Res 2002;10: Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Leino-Arjas P, Martikainen P, Lahelma E. Body weight and health status: importance of socioeconomic position and working conditions. Obes Res 2005;13: Larsson U, Karlsson J, Sullivan M. Impact of overweight and obesity on health-related quality of life a Swedish population study. Int J Obes 2002;26: Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus 1223

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus Käypä hoito -suositus Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Terveydenhuollossa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS. Treatment of obesity and depression

LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS. Treatment of obesity and depression LIHAVUUDEN HOITO JA MASENNUS Treatment of obesity and depression Eeva Mykkänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / psykiatria Syyskuu

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

LAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN

LAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN LAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN Brotkin Kati, Kaltakari Aini ja Ruotsalainen Paula Opinnäytetyö, syksy 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Kenelle lihavuusleikkaus?

Kenelle lihavuusleikkaus? Tieteessä kättä pidempää Paulina Salminen dosentti, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Vesa Koivukangas dosentti, apulaisylilääkäri OYS, kirurgian klinikka Kenelle lihavuusleikkaus?

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot