Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Mirjam Rongonen LK Helsingin yliopisto, lihavuustutkimusyksikkö, tutkimusohjelmayksikkö, diabetes ja lihavuus Päivi Karpakka erikoissairaanhoitaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka Pertti Mustajoki professori Timo Sane dosentti, va. ylilääkäri, HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka Kirsi Pietiläinen apulaisprofessori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto, lihavuustutkimusyksikkö, tutkimusohjelmayksikkö, diabetes ja lihavuus Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM HYKS, Jorvin sairaala, endokrinologian klinikka, Lihavuuskeskus Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista Lähtökohdat HYKS:n Meilahden sairaalassa on hoidettu sairaalloista lihavuutta vuodesta 1984 lähtien, mikä mahdollistaa potilasmateriaalin muutoksen, hoidon tulosten ja pysyvyyden tarkastelun lähes kolmen vuosikymmenen ajalta. Menetelmät Painonhallintaryhmiin osallistuneiden potilaiden painotiedot analysoitiin retrospektiivisesti. Tietojen tallennus potilasasiakirjoihin oli tehty käsin. Tulokset Vuosina ryhmähoitoihin osallistui yhteensä henkilöä. Painonhallintaryhmien osallistujien keskimääräinen lähtöpaino on vuosien mittaan noussut 121 ± 23 (SD) kg:sta 142 ± 26 kg:aan (95 %:n LV 115,8 126,6 kg ja 137,3 147,0). Nuorimpien potilaiden lähtöpaino nousi eniten. Ryhmähoidossa käytettiin erittäin niukkaenergiaista (ENE) ruokavaliota, joka paransi laihdutustuloksia. Paino laski 6 12 viikon ENE-ruokavalion avulla ensimmäisen 16 viikon aikana keskimäärin 12,1 ± 5,8 % (95 %:n LV 11,7 12,6 %), mutta pyrki nousemaan osalla potilaista pian hoidon päättymisen jälkeen. Vuoden kuluttua seurantapunnitukseen kutsutun ja tulleen 186 potilaan (21 % alkuperäisestä joukosta) paino oli 11,5 ± 10,0 % (95 %:n LV 10,1 13,0 %) matalampi kuin ennen hoidon aloittamista ja 73 %:lla näistä potilaista paino oli edelleen vähintään 5 % lähtöpainoa pienempi. Ensimmäisen 16 viikon aikana 11 % ei laihtunut, ja 25 % oli keskeyttänyt viikkoon 12 mennessä. Päätelmät Lihavuuden ryhmähoitoon osallistuneet potilaat ovat yhä lihavampia ja erityisesti vaikeasti lihavien nuorten painonnousu on huolestuttavaa. Vaikean lihavuuden konservatiivisen hoidon tulokset ovat kohtalaisen hyviä, mutta liian moni potilas keskeyttää hoidon. Onnistujien määrän lisääminen, tulosten pysyvyys ja hoitoon sitoutuminen ovat suurimpia lihavuuden hoidon haasteita. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 22/2014 Vertaisarvioitu VV Ylipaino ja lihavuus ovat Suomessa yleisiä. Vuoden 2012 FINRISKI-väestötutkimuksen mukaan vuotiaista naisista 46 % ja miehistä 66 % on vähintään ylipainoisia (painoindeksi, BMI 25 kg/m²); lihavia on naisista 19 % ja miehistä 20 % (painoindeksi 30 kg/ m²) (1). Lihavuus aiheuttaa monia liitännäissairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta (2), verenpainetautia (3), artroosia (4), tiettyjä ruoansulatuskanavan syöpiä (5), hedelmättömyyttä (6), sydän- ja verisuonisairauksia (7) sekä uniapneaa (8). Suurin osa tyypin 2 diabetestapauksista johtuu lihavuudesta (2). Lihavuuden tuomat liitännäissairaudet haittaavat töissä jaksamista (9), laskevat työn tehokkuutta (10) ja ennenaikaistavat eläkkeelle siirtymistä (9). Lihavuus lisää myös kuolleisuutta (11). Noin 1,4 7 % kaikista terveydenhuollon menoista johtuu lihavuudesta (12). Lihavuuden hoito ja ennaltaehkäisy ovat siis monilla mittareilla perusteltuja. Pienelläkin pysyvällä painonpudotuksella (5 10 %) on todettu terveydelle edullisia vaikutuksia glukoosinsietokykyyn, veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen (13) ja insuliiniresistenssiin (14). Elämäntapojen muutos parempaan myös ehkäisee diabeteksen puhkeamista (15). Laihduttaminen parantaa fyysistä suorituskykyä (16), kohentaa elämänlaatua ja vähentää lihavuuteen liittyviä psykososiaalisia ongelmia (17). Vaikeaa ja sairaalloista lihavuutta on hoidettu systemaattisesti HYKS:n Meilahden sairaalassa ryhmähoitona vuodesta 1984 lähtien. Painonhallintaryhmähoitoon pääsyn kriteerinä on vuosia ollut painoindeksi yli 40 kg/m². Hoito-ohjelman rungon muodostavat ryhmätapaamiset. Lähes kaikissa ryhmissä ohjelman alkuun kuu- 1633

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 4/ bitstream/handle/10024/90885/ TutkimuksestaTiiviisti4_lihavuus. pdf?sequence=1 2 Colditz GA, Willett WC, Rotnitzky A, Manson JE. Weight gain as a risk factor for clinical diabetes mellitus in women. Ann Intern Med 1995;122: Re RN. Obesity-related hypertension. Ochsner J 2009;9: El Ayoubi N, Chaaya M, Mahfoud Z, Habib RR, Uthman I, Slim ZN. Risk factors for incident symptomatic knee osteoarthritis: a population-based case control study in Lebanon. Int J Rheum Dis 2013;16: Bardou M, Barkun AN, Martel M. Obesity and colorectal cancer. Gut 2013;62: Rich-Edwards JW, Goldman MB, Willett WC ym. Adolescent body mass index and infertility caused by ovulatory disorder. Am J Obstet Gynecol 1994;171: Wilson PWF, D Agostino RB, Sullivan L, Parise H, Kannel WB. Overweight and obesity as determinants of cardiovascular risk: the Framingham experience. Arch Intern Med 2002;162: De Sousa AGP, Cercato C, Mancini MC, Halpern A. Obesity and obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Obes Rev 2008;9: Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O, Lahelma E, Lallukka T. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013;39: Robroek SJW, van den Berg TIJ, Plat JF, Burdorf A. The role of obesity and lifestyle behaviours in a productive workforce. Occup Environ Med 2011;68: McGee DL, Diverse Populations Collaboration. Body mass index and mortality: a meta-analysis based on person-level data from twenty-six observational studies. Ann Epidemiol 2005;15: THL. Kansallinen lihavuusohjelma Lihavuus tulee kalliiksi. Siteerattu tutkimus/ohjelmat/kansallinen_ lihavuusohjelma_2012_ Goldstein DJ. Beneficial health effects of modest weight loss. Int J Obes Relat Metab Disord 1992;16: Menshikova EV. Effects of weight loss and physical activity on skeletal muscle mitochondrial function in obesity. Am J Physiol Endocrinol Metab 2004;288:E818 E Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: luu erittäin niukkaenergiaisen ruokavalion noudattaminen 6 12 viikon ajan. Vaikean lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksia ja potilasmateriaalin muutoksia vuosikymmenten varrella ei ole Suomessa tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairaalloisen lihavuuden ryhmähoidon tuloksellisuutta ja viime vuosikymmenten aikaisia muutoksia Meilahden sairaalan potilasaineistossa. Taulukko 1. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto koostuu Meilahden sairaalan konservatiiviseen painonhallintaryhmähoitoon osallistuneista potilaista vuosilta Potilaat oli lähetetty erikoissairaanhoitoon vaikean lihavuuden vuoksi, ja noin kaksi kolmasosaa heistä aloitti lihavuuden hoidon painonhallintaryhmässä. Ryhmiin osallistui yhteensä potilasta (655 naista, 376 miestä) (taulukko 1). Aineiston 49 potilasta oli aiemmin osallistunut laihdutusohjelmaan kaksi kertaa ja neljä potilasta kolme kertaa. Heidän jokainen yrityksensä on kirjattu omaksi laihdutuskerrakseen. Ryhmään osallistumisen aloitusvuosi ei selvinnyt tarkasti yhden laihdutusryhmän (n = 15) papereista. Kyseisen ryhmän painotiedot löytyivät 1990-luvun kansiosta, joten sen oletettiin olevan 1990-luvulta. 159:n (15 %) potilaan ikä ei selvinnyt tallennetuista tiedoista. Koska valtaosan pituustiedot puuttuivat, aineiston analyysi perustui pääosin painotietoihin. Painoindeksi (kg/m 2 ) kyettiin tallennettujen tietojen perusteella laskemaan vain 222 potilaalta (22 % aineistosta). Potilaiden painonkehitys lähtötilanteesta ryhmähoidon loppuun oli kirjattu käsin kansioihin, joista ne tallennettiin sähköiseen muotoon. Koska tietoja ei alun perin ollut suunniteltu tutkimuskäyttöön, niiden merkitsemistapa vaihteli. Kaikki potilaat eivät tulleet jokaiselle punnituskerralle. Tämän vuoksi tallennuksen yhteydessä tietoja jouduttiin täydentämään siten, että puuttuvien mittauspisteiden painotietona käytettiin edellisen ja seuraavan käynnin painojen keskiarvoa. Lisäksi vuoden (52 viikkoa) tiedot on yhdistetty kuukauden ajalta ryhmähoidon alusta. Vuoden seurantakäynti ei kuulunut varsinaiseen lihavuuden hoito-ohjelmaan, minkä vuoksi kaikkia potilaita ei ollut kutsuttu sille käynnille. Vuoden seurantapunnitukseen osallistui 233 potilasta (23 % 1 031:stä). Kun lihavuusleikkaukseen päätyneet (n = 109) ja ilman ENE-ruokavaliota laihduttaneet (n = 40) oli poistettu aineistosta, aineistokoko oli 882. Näistä potilaista 186 (21 %), eli koko aineistosta 18 %, kutsuttiin ja tuli punnitukseen. Ryhmätapaamisissa potilaita ohjattiin noudattamaan terveellisiä elämäntapoja liikunnan ja ruokavalion avulla, ja samassa yhteydessä oli myös punnitus. Suurin osa (96 %) ryhmistä käynnistyi ENE-ruokavaliolla luvun potilaista 62 % käytti ENE-ruokavaliota, 1990-luvulla 98 % ja myöhemmillä vuosikymmenillä kaikki potilaat noudattivat sitä. Päivittäin ENE-ruokavaliossa on energiaa kcal, ja se sisältää proteiineja 50 g, hiilihydraatteja g, välttämättömiä rasvahappoja vähintään 3 g, sekä päivittäisen tarpeen vitamiineja ja hivenaineita. ENE-ruokavaliota on noudatettu vuosien varrella vaihdellen kuudesta viikosta kahteentoista viikkoon luvulla ENE-jakso kesti noin kuusi viikkoa. Tällä hetkellä kesto on 10 viikkoa, mutta esim. juhlapyhien vuoksi jaksoa Meilahden sairaalan lihavuuden hoitoon osallistuneiden potilaiden perustiedot ja paino lähtötilanteessa sekä 3, 6 ja 12 kk kuluttua laihdutuksen alusta (keskiarvo ± SD). Yhteensä n Naiset n Miehet n Potilaita alussa (100,0 %) (63,5 %) (36,5 %) 376 Ikä, vuotta ± SD 45,9 ± 10, ,7 ± 10, ,4 ± 10,0 313 Painoindeksi, kg/m² ± SD 46,6 ± 6, ,1 ± 6, ,7 ± 6,5 66 Alkupaino, kg ± SD 133,6 ± 24, ,9 ± 20, ,8 ± 24, kk, kg ± SD 118,8 ± 23, ,8 ± 19, ,9 ± 23, kk, kg ± SD 114,2 ± 21, ,4 ± 18, ,6 ± 23, kk, kg ± SD 119,7 ± 23, ,1 ± 18, ,8 ± 25,

3 kuvio 1. Meilahden sairaalassa lihavuuden hoitoon osallistuneiden potilaiden lukumäärät vuosittain. Kuviossa ei ole tietoja 15 potilaan ryhmästä, jonka ajankohtaa ei pystytty määrittelemään. tieteessä Vuosi Yhteensä Naisia Miehiä Henkilömäärä voidaan lyhentää. Ryhmätapaamisten tiheys ja ryhmähoidon kokonaiskesto on vaihdellut vuosikymmenten varrella jonkin verran. Alun perin 1980-luvulla tapaamisia oli 10 neljän kuukauden kuluessa, mutta 1990-luvulla ohjelma vakiintui tapaamiseen viiden kuukauden kuluessa. Seurantapunnituksia on järjestetty tapaamisten jälkeen vaihtelevasti, ja näihin mittauksiin osallistuneet eivät täten edusta koko tutkimusaineistoa. Tilastomenetelmät Tämän tutkimuksen ajalliset muutokset on selvitetty etupäässä vertailemalla kokonaisia vuosikymmeniä, joita ovat ainoastaan ja 2000-luvut luvun aineistosta saatu tieto painottuu vuosikymmenen loppupuolelle luvun tuoreimmat tiedot ovat alkuvuodelta Tutkimuksessa on tarkasteltu painonkehityksen ensimmäistä vuotta (52 viikkoa) laihdutuksen aloittamisesta. Analyysit on toteutettu kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä analyysitavassa on käytetty vain niitä tietoja, jotka todellisuudessa oli tallennettu, ja täten keskeyttäneiden tiedot jäivät puuttumaan lopettamisen jälkeen. Toinen analyysi tehtiin ITT (intention to treat) -periaatteella, jossa keskeyttäneiden viimeisin saatavilla oleva mittaustieto tallennettiin jatkumaan aina 52 viikkoon saakka. Viikosta 26 lähtien koskevista luvuista on poistettu potilaat, joille tehtiin myöhemmin seurantavuoden kuluessa lihavuusleikkaus. Ilmoitetut tulokset koskevat ENE-ruokavaliota noudattaneita potilaita, ellei toisin mainita. Aineistoa on kuvattu muuttujien (paino ja painonmuutos prosentteina) keskiarvolla ja keski hajonnalla (keskiarvo ± SD). Keskeyttäneiden ja jatkaneiden, alle ja yli 35-vuotiaiden, kummankin sukupuolen, sekä ENE-ruokavaliota noudattaneiden ja niiden jotka eivät noudattaneet ENE-ruokavaliota, välisten paino- ja painonlaskuerojen merkitsevyys on testattu riippumattomien aineistojen Studentin t-testillä. Lähtöpainon ja tutkimusvuoden sekä painonlaskun määrän ja lähtöpainon yhteyttä arvioitiin Pearsonin korrelaatiolla. Keskimääräisen painonlaskun eroja eri vuosikymmenten välillä arvioitiin ANOVA-testillä, ja sen jälkeisellä post hoc t-testillä (1990-luku vs. muut vuosikymmenet). Tilastoanalysointiin käytettiin Stata-ohjelmaa (versio 12.0). 1635

4 Alkuperäistutkimus 16 Villareal DT, Chode S, Parimi N ym. Weight loss, exercise, or both and physical function in obese older adults. N Engl J Med 2011;364: Kaukua, J, Pekkarinen T, Sane T, Mustajoki P. Health-related quality of life in obese outpatients losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification--a 2-y follow-up study. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27: Sturm R. Increases in morbid obesity in the USA: Public Health 2007;121: Peltonen M, Harald K, Männistö S ym. Kansallinen FINRISKI 2007-terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B34/ Pekkarinen T, Takala I, Mustajoki P. Weight loss with very-low-calorie diet and cardiovascular risk factors in moderately obese women: one-year follow-up study including ambulatory blood pressure monitoring. Int J Obes Relat Metab Disord 1998;22: Pekkarinen T, Mustajoki P. Comparison of behavior therapy with and without very-low-energy diet in the treatment of morbid obesity. A 5-year outcome. Arch Intern Med 1997;157: Martikainen T, Gylling H. Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus. Suom Lääkäril 2002;57: Wadden TA, Sternberg JA, Letizia KA, Stunkard AJ, Foster GD. Treatment of obesity by very low calorie diet, behavior therapy, and their combination: a five-year perspective. Int J Obes 1988;13: Ryttig KR, Flaten H, Rössner S. Long-term effects of a very low calorie diet (Nutrilett) in obesity treatment. A prospective, randomized, comparison between VLCD and a hypocaloric diet + behavior modification and their combination. Int J Obes Relat Metab Disord 1997;21: Wadden TA, Foster GD, Letizia KA. One-year behavioral treatment of obesity: comparison of moderate and severe caloric restriction and the effects of weight maintenance therapy. J Consult Clin Psychol 1994;62: Madsen, Erik L, Rissanen A, Bruun JM ym. Weight loss larger than 10% is needed for general improvement of levels of circulating adiponectin and markers of inflammation in obese subjects: a 3-year weight loss study. Eur J Endocrinol 2008;158: Hemmingsson E, Johansson K, Eriksson J, Sundström J, Neovius M, Marcus C. Weight loss and dropout during a commercial weight-loss program including a very-low-calorie diet, a lowcalorie diet, or restricted normal food: observational cohort study. Am J Clin Nutr 2012;96: Wing RR, Phelan S. Long-term weight loss maintenance. Am J Clin Nutr 2005;82:222S 5S. kuvio 2. Ryhmähoitoon osallistuneiden painonmuutos vuosikymmenittäin. Mukana ovat vain ne, jotka noudattivat ENE-ruokavaliota (n = 991). Viikosta 26 lähtien on poistettu 58 lihavuusleikkauspotilasta. Kuvaan on merkitty keskivirhe. Paino, kg Viikot Tulokset Ryhmähoitoon osallistuneiden määrä ja ryhmäkoko 1980-luvulla ryhmähoitoon osallistui 71 henkilöä, 1990-luvulla 541 henkilöä (mukaan lukien ne, joiden tarkkaa osallistumisvuotta ei voida osoittaa), 2000-luvulla 304 henkilöä ja 2010-luvulla 115 henkilöä (kuvio 1). Ryhmää kohden potilaiden määrä vaihteli (keskimäärin 14 ± 3). Lähtöpainon kehitys eri vuosikymmeninä Ryhmäläiset ovat olleet vuosi vuodelta painavampia (kuvio 2). Lähtöpaino nousi 20,9 kg:lla vuoden 1980-luvun keskimääräisestä 121,2 ± 22,8 kg:sta 2010-luvun 142,1 ± 26,3 kg:aan. Sekä naisten että miesten lähtöpaino on noussut, sillä naisten paino nousi 114,4 kg:sta 131,1 kg:aan ja miesten 133,7 kg:sta 162,0 kg:aan luku 2000-luku 1990-luku 1980-luku Keskimääräisen alkupainon nousu ei ole selitettävissä miesten ja naisten osuuden muutoksella, sillä naisten ja miesten suhde on pysynyt vuosikymmenten varrella varsin vakiona: noin % osallistujista on ollut naisia ja % miehiä. Nuoremmat potilaat (alle 35 v) olivat aineistossa painavampia kuin vanhemmat (yli 35 v) (p = 0,027). Lisäksi ero nuorempien ja iäkkäämpien lähtöpainossa kasvoi vuosikymmenten aikana. Näin kävi etenkin miesten kohdalla. Keskimääräinen lähtöpaino alle 35-vuotiailla miehillä oli 1980-luvulla 134,3 ± 20,9 kg lähes sama kuin yli 35-vuotiailla (135,4 ± 24,2 kg) luvulla alle 35-vuotiaat miehet painoivat (174,0 ± 26,7 kg) ja yli 35-vuotiaat (163,3 ± 29,9 kg), mikä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Naisilla vastaavat luvut olivat 1980-luvulla 112,4 ± 32,0 kg (alle 35 v) ja 116,2 1636

5 tieteessä kuvio 3. Lähtöpainon kehitys Meilahden sairaalassa lihavuuden hoidossa olevien lähtöpaino ja muun väestön paino. kuvaan on merkitty keskivirhe. Väestön paino on vuosilta 1982 (38), 1992 (39), 2002 (40), 2007 (41) ja 2012 (42). Vuoden 1982 painot on saatu epäsuorasti, sillä taulukoissa ei ole saatavilla täsmällisiä painotietoja. kg (17) (6) (32) (7) Vuosikymmen 29 Batra P, Das SK, Salinardi T ym. Eating behaviors as predictors of weight loss in a 6 month weight loss intervention. Obesity 2013;21: Fabricatore AN, Wadden TA, Moore RH, Butryn ML, Heymsfield SB, Nguyen AM. Predictors of attrition and weight loss success: results from a randomized controlled trial. Behav Res Ther 2009;47: (20) (136) (46) (265) (11) (102) (28) Meilahti Miehet alle 35 v (n) yli 35 v (n) Naiset alle 35 v (n) yli 35 v (n) Väestö Miehet Naiset ± 18,1 kg (yli 35 v) sekä 2010-luvulla 135,3 ± 18,6 kg (alle 35 v) ja 130,1 ± 20,2 (yli 35 v) (ei merkitsevä). Nuorten miesten lähtöpaino suhteessa aloitusvuoteen on noussut voimakkaammin (r = 0,50; p = 0,0008) kuin nuorten naisten (r = 0,34; p = 0,0009). Meilahden painonhallintaryhmiin osallistuneiden, etenkin juuri nuorten potilaiden, lähtöpaino on noussut vuosikymmenestä toiseen huomattavasti nopeammin kuin väestön keskimääräinen painonnousu (kuvio 3). (4) (124) (47) (17) (10) Keskeyttäneiden osuus ja laihtumistulos Laihdutusohjelman etenemisen myötä ryhmien koko pieneni tasaisesti. Moni potilas jätti ryhmähoidon kesken: ensimmäisen kuuden viikon aikana 13 % jäi ryhmästä lopullisesti pois ja kahdentoista viikon jälkeen poisjääneitä oli 25 %. ENE-ruokavaliolla laihduttaneiden keskeyttämisprosentti 12 viikkoon mennessä oli 1980-luvulla 20 %, 1990-luvulla 28 %, 2000-luvulla 26 % ja 2010-luvulla 17 %. Hoidon aikaisin keskeyttäneet olivat laihtuneet vähemmän kuin hoitoa jatkaneet. Ennen kuudetta hoitoviikkoa keskeyttäneet olivat laihtuneet ensimmäisen neljän viikon aikana keskimäärin 6,1 ± 3,3 kg (prosentuaalinen painonlasku ± SD: 4,5 ± 2,4 %), kun taas hoitoa jatkaneet olivat laihtuneet neljän viikon aikana keskimäärin 7,3 ± 3,8 kg (5,5 ± 2,6 %), (p = 0,022). Ennen 12 viikkoa lopettaneiden laihtumistulokset olivat 10:llä viikolla 34 % huonommat kuin hoitoa jatkaneiden (lopettaneet: 9,0 ± 6,9 kg vs. jatkaneet: 14,1 ± 6,7 kg (6,9 ± 5,1 % vs.10,6 ± 4,6 %) (p < 0,0001). Ryhmähoidon tulokset Kuviossa 2 esitetään eri vuosikymmeninä ryhmähoidolla saavutetun laihtumisen muutos vuoden aikana. Painonlaskukäyrän muoto oli sama kaikkina vuosikymmeninä, vaikka osallistujien keskimääräinen paino olikin jatkuvasti noussut. ENE-ruokavalion ansiosta paino laski eniten hoidon alussa, noin 12 ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen lasku hidastui. Jokaisena vuosikymmenenä noin puolen vuoden kohdalla saavutettiin painonlaskumaksimi, jonka jälkeen keskimääräinen paino alkoi hiljalleen nousta (kuvio 4). ITT-analyysissä painon takaisinnousutaipumusta ei tullut esiin (liitekuvio 1). Liitekuvio 1 on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 22/2014). Potilaiden keskimääräiset laihdutustulokset olivat ensimmäisen 16 viikon aikana (n = 643): 16,3 ± 8,5 kg; 12,1 ± 5,8 % (vaihteluväli 3,4 ( 49,9 kg); 3,2 ( 29,8 %), puolessa vuodessa (n = 380): 17,7 ± 10,5 kg; 13,3 ± 7,2 % (vaihteluväli 3,6 ( 60,4 kg); 2,6 ( 36,4 %) ja vuoden kuluttua (n = 186): 15,9 ± 14,7 kg; 11,5 ± 10,0 % (vaihteluväli 17,7 ( 69,8 kg); 13,8 ( 48,4 %) vuoden kuluttua (kuviot 2 ja 4). Nämä tulokset koskevat ENE-ruokavaliota noudattaneita potilaita, joille ei ollut tehty lihavuusleikkausta. Laihdutustulokset 12 kk kohdalla olivat 13,0 ± 1637

6 Alkuperäistutkimus 31 Lantz H, Peltonen M, Agren L, Torgerson JS. A dietary and behavioural programme for the treatment of obesity. A 4-year clinical trial and a long-term posttreatment follow-up. J Intern Med 2003;254: Torgerson JS, Lissner L, Lindroos AK, Kruijer H, Sjöström L. VLCD plus dietary and behavioural support versus support alone in the treatment of severe obesity. A randomised two-year clinical trial. Int J Obes Relat Metab Disord 1997;21: Ryttig KR, Rössner S. Weight maintenance after a very low calorie diet (VLCD) weight reduction period and the effects of VLCD supplementation. A prospective, randomized, comparative, controlled long-term trial. J Intern Med 1995;238: Yass-Reed EM, Barry NJ, Dacey CM. Examination of pretreatment predictors of attrition in a VLCD and behavior therapy weightloss program. Addict Behav 1993;18: Honas JJ, Early JL, Frederickson DD, O Brien MS. Predictors of attrition in a large clinic-based weight-loss program. Obes Res 2003;11: Dalle Grave R, Calugi S, Magri F ym. QUOVADIS Study Group. Weight loss expectations in obese patients seeking treatment at medical centers. Obes Res 2004;12: Teixeira PJ, Going SB, Houtkooper LB ym. Pretreatment predictors of attrition and successful weight management in women. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28: Puska P, Smolander A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B1/ Vartiainen E, Jousilahti P, Tamminen M ym. FINRISKI 92: Tutkimus kansanterveydellisistä riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalvelujen käytöstä, Tutkimuksen toteurtus ja perustaulukot. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B9/ Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI 2002: Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2: Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/ Peltonen M, Harald K, Männistö S ym. Kansallinen FINRISKI terveystutkimus. Tutkimuksen toteutus ja tulokset: Taulukkoliite. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B35/ Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. Kansallinen FINRISKI terveystutkimus Osa 2: Tutkimuksen taulukkoliite. THL Raportti 22/2013 kuvio 4. Ryhmähoitoon osallistuneiden painonmuutos vuosikymmenittäin, %. Mukana ovat vain ne, jotka noudattivat ENE-ruokavaliota (n = 991). Viikosta 26 lähtien on poistettu 58 lihavuusleikkauspotilasta. Kuvaan on merkitty keskivirhe. Painonmuutos, % Viikot 11,3 kg; 9,8 ± 8,0 %, jos analyysi tehtiin ITTperiaatteella (liitekuviot 1 ja 2). Liitekuvio 2 on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 22/2014). Vuoden kuluttua ENE-ruokavaliota noudattaneista ja potilaista, joille ei ollut tehty lihavuusleikkausta, 49 % (n = 92) oli laihtunut vähintään 10 %. Potilaista 24 % (n = 44) oli laihtunut 5 9 % ja 27 % (n = 50) vähemmän kuin 5 %. Kaikkiaan 73 % niistä potilaista, jotka punnittiin vuoden kuluttua, oli laihtunut vähintään 5 %. Suurin osa (91 %) potilaista, jotka olivat onnistuneet 16 viikon aikana laihtumaan vähintään 5 %, oli myös onnistunut säilyttämään laihdutustuloksensa viikolle 52. Huolimatta ENE-valmisteiden käytöstä 11 % ei laihtunut ryhmähoidon aikana (16 viikkoa) yli viittä prosenttia. Paino laski kiloina sitä enemmän mitä enemmän sitä alun perin oli ollut. Vuoden kuluttua miehet olivat prosentuaalisesti laihtuneet merkitsevästi enemmän kuin naiset (13,9 ± 10,9 % ja 9,5 ± 8,8 %; p = 0,0026). Vuosikymmenten välillä oli merkitseviä eroja painonlaskumäärässä (ANOVA p < 0,0001) luvulla 16 viikon laihdutustulokset (13,1 ± 5,7 %) olivat hieman parempia kuin (9,2 ± 6,6 %; p = 0,0002), (11,5 ± 5,9 %; p = 0,0024) ja 2010-luvuilla (11,1 ± 4,8 %; p = 0,0028). Erittäin niukkaenergiaisen ruokavalion merkitys 2010-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku ENE-ruokavaliota noudattamalla laihdutus onnistui paremmin kuin ilman sitä (kuvio 5). Viikkoon 16 mennessä ENE-ruokavaliota käyttävät olivat laihtuneet keskimäärin 9,2 ± 6,6 % (n = 35) ja ilman sitä laihduttaneet 6,0 ± 4,2 % (n = 23) (p = 0,0434). Vertailuun otettiin vain 1980-luvun potilaat, koska muilta vuosikymmeniltä ei juuri ollut ilman ENE-ruokavaliota laihduttaneita. 1638

7 tieteessä Paino laski sitä enemmän mitä enemmän sitä alun perin oli ollut. kuvio 5. ENE-ruokavalion vaikutus laihdutustulokseen 1980-luvulla hoidetuilla potilailla. Lihavuusleikkauspotilaita ei ole. Kuvaan on merkitty keskivirhe. Painonmuutos, %, SE Ei ENE-ruokavaliota 8 10 ENE-ruokavalio Viikot sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Mirjam Rongonen: Apurahat (Suomen Lääketieteen Säätiö, Sydäntutkimussäätiö). Päivi Karpakka: Korvaus käsikirjoituksen valmistelusta ( Kustannus Oy Duodecim). Pertti Mustajoki: Luentopalkkiot (Cambridge-ohjelma). Timo Sane: Ei sidonnaisuuksia. Kirsi Pietiläinen: Apurahat (Novo Nordisk Foundation), luento palkkiot (MSD, Novo Nordisk), matka-, majoitus tai kokouskulut (MSD, Novo Nordisk). Pohdinta Tässä tutkimuksessa selvitettiin HYKS:n Meilahden sairaalan lihavuuden ryhmähoitoon osallistuneiden, yli tuhannen peräkkäisen potilaan laihdutustuloksia vuodesta 1984 vuoteen Ryhmäläisten keskimääräinen lähtöpaino on ajan kuluessa noussut, 1980-luvulla naiset painoivat 114 kg ja miehet 134 kg, 2010-luvulla vastaavasti 131 kg ja 162 kg. Suurinta lähtöpainon nousu oli alle 35-vuotialla miehillä. Valtaosaltaan 4 5 kk kestänyt ryhmähoito laski painoa keskimäärin 16,3 kg (12,1 % alkupainosta). Vuoden kuluttua painonlasku oli keskimäärin 15,9 kg (11,5 %), ja 73 % näin pitkään seuratuista potilaista oli laihtunut vähintään 5 %. Tutkimuksemme mukaan ENE-ruokavalio näytti tehostavan laihtumista, mutta aineistokoko tässä vertailussa oli pieni. Ryhmähoidon keskeyttäneet olivat laihtuneet ennen keskeyttämistään vähemmän kuin ryhmässä jatkaneet. Noin kymmenesosa (11 %) ryhmähoidon loppuun asti käyneistä ei kyennyt laihtumaan yli viittä prosenttia. Lihavuus on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt (1) ja tullut yhä vaikeammaksi (18). Ilmiö näkyy tässä potilasaineistossa lähtöpainojen reippaana nousuna vuosikymmenten myötä. Meilahden sairaalassa konservatiivisesti hoidettujen lihavien potilaiden lähtöpainot olivat vajaassa kolmessa vuosikymmenessä nousseet 21 kg, naisten 17 kg ja miesten 28 kg. Otaksumme, että ryhmähoitoon osallistuneiden potilaiden pituus ei olennaisesti ole tutkimuksen ajanjaksona muuttunut. Sairaalamme potilasmateriaalin painonnousu on huomattavasti suurempi kuin väestön keskimääräinen painonnousu; vuosina on vuo tiaiden naisten keskipaino noussut 5 kg ja miesten 10 kg (19). Erityisen huolestuttavaa on nuorempien (alle 35 v) potilaiden raju painonnousu. Toinen huolestuttava suhdanne on, että painonlaskutulokset näyttäisivät olevan huononemassa (kuvio 2). Sitten 1990-luvun parhaiden vuosien, prosentuaalinen painonlasku on seuraavilla vuosikymmenillä pienentynyt. 1639

8 Alkuperäistutkimus Keskeyttäminen on lihavuuden hoidon kompastuskivi. Lihavuuden hoitotuloksista on muutamia suomalaisia tutkimuksia. Peijaksen sairaalassa tehdyn prospektiivisen tutkimuksen mukaan vuosina pidetyissä painonhallintaryhmissä painonlasku oli 17 viikon kohdalla noin 12 % ja vuoden kuluttua 6,0 % (17). Tutkimukseen sisällytettiin myös Meilahden sairaalan potilaita, jolloin osa potilaista oli samoja kuin tässäkin aineistossa. Painonlaskutulos meidän tutkimuksessamme oli 6 kk:n kohdalla samaa luokkaa (1990-luvulla 14 % ja 2000-luvulla 13 %) kuin Peijaksen tutkimuksessa. Vuoden kohdalla tulos sen sijaan erosi huomattavasti. Tämän tutkimuksen tulos (12 %) on luultavasti yliarvio todellisesta painonlaskusta. Meilahden otoksessa punnitustulos saatiin 21 %:lta aloittaneista. Sama luku Peijaksen tutkimuksessa on 68 %. On siis oletettavaa, että meidän tutkimuksessamme vuoden kuluttua on punnittu keskimääräistä paremmin onnistuneita. Tutkimuksessa, jossa yhdistettiin Helsingissä ja Turussa pidettyjen ryhmien tuloksia vuonna 1998 keskimääräinen laihdutustulos vuodessa oli 10,7 kg (20). Vuonna 1997 on julkaistu Meilahden sairaalassa tehty viiden vuoden seuranta, johon osallistui ENE-ryhmässä 27 potilasta (21). He onnistuivat viiden kuukauden aikana laihtumaan keskimäärin 22,9 kg (vaihteluväli 9,5 46,8 kg). Viiden vuoden kuluttua laihdutustulos oli 16,9 kg (vaihteluväli 0,3 43,6 kg). Ainakin osa näistä potilaista on mukana tässäkin aineistossa. Melko laajassa (n = 342) kuopiolaistutkimuksessa lihavuudenhoito-ohjelmassa ryhmäohjauspotilaat laihtuivat puolen vuoden aikana 9,0 kg; 8,0 % (n = 45) ja vuodessa 9,8 kg; 8,8 % (n = 30). Kaikista kahden kuukauden hoitojakson suorittaneesta potilaasta (n = 274) 25 % pudotti painoaan 5 10 % ja 18 % pudotti painoaan yli 10 % (22). Muistakin maista on ENE-ruokavaliolla saatu samansuuntaisia tuloksia. Vuonna 1989 Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa painonlasku vuodessa oli 10,6 kg (23). Tanskalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1997 kaksi kuukautta ENEkuurin jälkeen paino oli laskenut keskimäärin 18,9 kg ja 28 kuukauden jälkeen tulos oli 10,9 kg (24). Vuonna 1994 Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan ENE-jaksolla aloitetulla hoidolla laihdutustulos oli vuoden kuluttua keskimäärin 10,9 kg (25). Vuonna 2008 julkaistussa tanskalaisessa tutkimuksessa kahdeksan viikon ENE-kuuri laski painoa keskimäärin 14,3 kg, ja kolmen vuoden kuluttua tulos oli 7,7 kg (26). Hyvin laajassa ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin vuosina kaupalliseen ENE-ohjelmaan osallistuneet (aloittajamäärä oli 3 773, joista loppuun suorittaneita 3 093) laihtuivat 13,8 kg (14,0 %) vuodessa (27). Lihavuuden hoidon keskeisin tavoite on hyvien pitkäaikaistulosten saavuttaminen. Tässä tutkimuksessa 27 % ENE-ryhmäläisistä ei ollut onnistunut laihduttamaan pysyvästi (paino oli vuoden kohdalla laskenut alle 5 %). Aiemmissa laihdutustutkimuksissa on huomattu, että onnistuneen pitkäaikaistuloksen saavuttaneet liikkuvat runsaasti (noin tunti reipasta kävelyä päivässä), jatkavat vähäkalorisen ja vähärasvaisen ruoan syömistä, syövät säännöllisesti aamiaisen, punnitsevat itsensä säännöllisesti ja pääsevät pikaisesti lipsahduksista takaisin normaaliin tasaiseen arkiruokailuun (28). Heillä on kyky hallita nälkäänsä (29) ja heillä on vähemmän masennusoireita. Parempaa laihdutustulosta näyttäisi ennustavan myös suurempi painonpudotus laihdutuksen alussa (30), hoitoon sitoutuminen (31) ja ENE-ruokavalion noudattaminen (20,32,33). ENE-ruokavalio sellaisenaan johtaa hyvin usein painon takaisinnousuun, ja parhaat laihdutustulokset saadaankin kun siihen liitetään suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen hoitoohjelma (23). Keskeyttäminen on yksi tärkeimmistä lihavuuden hoidon kompastuskivistä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että noin 25 % potilaista jää pois hoito-ohjelmasta 12 viikkoon mennessä. Pekkarisen pitkäaikaisseurantatutkimuksessa havaittiin, että laihdutusohjelman keskeyttäjien paino oli noussut viiden vuoden kohdalla keskimäärin 5,2 kg lähtöpainoa korkeammalle, kun taas jatkajat olivat 16,9 kg lähtöpainoaan kevyempiä (21). Meidän tutkimuksemme perusteella keskeyttäneet laihtuivat jo hoidon alussa vähemmän kuin hoitoon sitoutuneet. On vaikea erottaa, johtuuko keskeyttäminen huonosta laihdutustuloksesta vai kehno tulos siitä, että hoitoon sitoutuminen on alun perinkin ollut heikkoa. Toisaalta keskeyttäneet voivat olla seuraavilla kerroilla hyvinkin motivoituneita hoidon loppuun viemiseen. Hoidon loppuun asti käyneillä on useampia aiempia laihdutusyrityksiä kuin keskeyttäneillä (34). Tiedetään myös, että vanhemmat ihmiset (35,36) ja vähemmän masentuneet keskeyttävät hoidon harvemmin (37). Keskeyttämisiä voi kenties vähen- 1640

9 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Lihavuuden esiintyvyys on lisääntynyt ja sen aste on vaikeutunut 30 viime vuoden aikana. Pysyvän laihtumistuloksen saavuttaminen on vaikeaa. Tämä tutkimus opetti Lihavuuden ryhmähoitoon Meilahden sairaalassa osallistuneiden keskimääräinen lähtöpaino nousi yli 20 kg alle 30 vuodessa; eniten nousi alle 35-vuotiaiden paino. 73 % ENE-ruokavaliota käyttäneistä ja vuoden kuluttua punnitukseen tulleista potilaista onnistui laihtumaan vähintään 5 %. Keskimääräinen painonpudotus 16 viikon kohdalla oli noin 12 %, painonlaskumaksimi (13 %) saavutettiin noin puolen vuoden kuluttua hoidon alusta, ja tämän jälkeen paino keskimäärin nousi. tää testaamalla motivaatiota ennen ryhmän aloittamista (esim. kerrotaan kirjeitse mistä ryhmässä on kyse, mitä se vaatii, pyydetään sen jälkeen ilmoittautumaan erikseen). Ryhmänvetäjällä on tärkeä rooli positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Pieni maksu (koko ryhmähoito kerralla) voi myös kannustaa jatkamaan. Tämä tutkimus on tehty retrospektiivisesti, minkä takia siinä on puutteita. Suurin ongelma on, että vertailuun sopivista (konservatiivisesti laihduttaneista ja ENE-ruokavaliota käyttäneistä) vain 21 %:lta oli käytettävissä seurantatieto vuoden kuluttua hoidon alusta. On harvinaista, että lihavuuden hoidon tuloksia systemaattisesti seurattaisiin ryhmähoidon päättymisen jälkeen. Vuoden kuluttua punnitut olivat laihtuneet 12 % lähtöpainostaan. Aineisto tässä aikapisteessä voi sisältää todellisuutta enemmän onnistuneita laihduttajia. Tekemämme ITT-analyysi ei korjannut tätä ongelmaa, koska silloin painon takaisinnousua ei keskimäärin saatu näkymään lainkaan (vertaa kuvio 2 ja internetkuvio 2 sekä kuvio 4 ja internetkuvio 1). Melko suuri keskeyttäneiden määrä (25 % viikon 12 kohdalla) on toinen tämän tutkimuksen heikoista kohdista. Toisaalta luku osoittaa, että parempi lihavuuden hoitoon sitoutuminen on yksi tärkeimmistä hoidon kohentamistarpeista. Puutteellinen pituuden mittaus tai sen kirjaus ja näin ollen painoindeksin puuttuminen on kolmas tutkimuksen puutteista. Terveydenhuollossa on yleistä, että pituuden mittaus jää tekemättä ja painoindeksi laskematta. Painoindeksin laskeminen perustuu edelleen liian usein itse ilmoitettuun pituuteen, joka on usein yliarvioitu ja näin ollen lihavuuden aste tulee hiukan aliarvioiduksi. Vaikean lihavuuden hoidon taakka kasautuu hoitoketjun jokaiselle portaalle. Näyttää siltä, että perusterveydenhuollossa joudutaan nykyään hoitamaan yhtä vaikeasti lihavia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten hoidettiin erikoissairaanhoidossa. Paine lihavuuden hoidon saatavuuden lisäämiseksi kasvaa jatkuvasti. Hoidon tulisi tavoittaa suuri määrä potilaita mahdollisimman varhaisessa ylipainon vaiheessa ja olla tuloksellista ja kustannustehokasta. Lihavuuden konservatiivinen hoito on halpaa; ryhmähoito maksaa noin 200 euroa/potilas. Siihen nähden tulokset (keskimäärin jopa 12 % painonlasku neljässä kuukaudessa) tuntuvat erittäin hyviltä. Yhä enemmän huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää pitkäaikaistulosten saavuttamiseen. Tulevaisuuden haasteena on lihavuuden lisääntyminen ja sen vakavuusasteen paheneminen. Valtaosalla potilaista on useita vaikeahoitoisia lihavuuteen liittyvä kroonisia sairauksia, jotka toisaalta hankaloittavat laihtumista. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän joustavia hoitomalleja yksilöllisen ja ryhmähoidon yhdistämiseksi. Hoito-ohjelmia tulee kehittää kansallisesti yhtenäisiksi ja toisaalta alueellisiin resursseihin sopiviksi. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan hoidon kehittämistä. Vaikeankin lihavuuden konservatiivinen hoito kannattaa. n English summary > in english Successful results of conservative treatment of mordbid obesity 1641

10 english summary Kirsi Pietiläinen M.D., Ph.D., M.Sc. in Nutrition, Assistant Professor Helsinki University Central Hospital, Obesity Research Unit Mirjam Rongonen Päivi Karpakka Pertti Mustajoki Timo Sane Successful results of conservative treatment of mordbid obesity Background Treatment of morbid obesity in Meilahti hospital has been performed since 1984, which allows us to examine changes in patient material and treatment results over the years as well as long-term outcomes. Methods Hand-written records of weight development during the treatment were computerized and analysed retrospectively with statistical software. Results A total of 1031 patients participated in the weight loss groups from 1984 to Average baseline weight has increased over the years from 121±23kg to 142±26kg (95% CI: kg and ). The increase in weight was most pronounced in younger patients. The very low calorie diet (VLCD) improved weight-loss results. With the help of the 6 to 12 week long VLCD weight decreased 12.1±5.8% (95% CI: %) in 16 weeks. In some patients, weight tended to increase gradually soon after the end of the treatment. After a year the weight of those who were invited and came to follow-up weighing was 11.5±10,0% (95% CI: %) lower than at baseline. Not all patients lost weight, and some discontinued the treatment. Conclusions The treatment of obesity is increasingly challenging. Morbidly obese patients are becoming heavier and especially the increase in weight in obese young people is worrying. The results of the conservative treatment of severe obesity are relatively good but too many patients discontinue the treatment. The biggest challenges in the management of obesity are to increase the rate of success, to obtain permanent long-term results and to increase commitment to the treatment. 1641a

11 tieteessä liitekuvio 1. Ryhmähoitoon osallistuneiden prosentuaalinen painonmuutos vuosikymmenittäin ITT-korjattuna. Mukana vain niiden tiedot, jotka noudattivat ENE-ruokavaliota. Viikosta 26 lähtien on poistettu lihavuusleikkauspotilaat. Kuvaan on merkitty keskivirhe. Painonmuutos, % luku 2000-luku 2010-luku 1990-luku Viikot 1641b

12 liitekuvio 2. Ryhmähoitoon osallistuneiden painonmuutos (kg) vuosikymmenittäin ITT-korjattuna. Mukana vain niiden tiedot, jotka noudattivat ENE-ruokavaliota. Viikosta 26 lähtien on poistettu lihavuusleikkauspotilaat. Kuvaan on merkitty SE. Paino, kg luku 2000-luku luku luku Viikot 1641c

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus Käypä hoito -suositus Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Terveydenhuollossa

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen monimuuttuja-analyysi

Rekisteriaineistojen monimuuttuja-analyysi Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Jaakko Riihimäki AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Biomedical Engineering and Computational Science 1.4.2009 Lonkkamurtumarekisteri

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Diabeetikon laihduttaminen

Diabeetikon laihduttaminen Diabeetikon laihduttaminen Ravitsemusterapeutti Eliina Aro Kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Diabetesliitto Muutamia laihtumiseen vaikuttavia asioita Miten käyttäytymistä voisi muuttaa Millaista

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vaikeasti lihavat selittävät lihavuuttaan eniten elintavoilla

Vaikeasti lihavat selittävät lihavuuttaan eniten elintavoilla Alkuperäistutkimus Stiina Hänninen, Jarmo Kaukua ja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Vaikeasti lihavat selittävät lihavuuttaan eniten elintavoilla Potilaiden käsityksillä lihavuuden syistä voi olla merkitystä

Lisätiedot