Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito

Transkriptio

1 Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito Henkilöstökoulutus Syksy 2015 Eeva Nykänen Riikka Manninen Eeva-Maija Mäki-Maunus Marja Uutela Timo Valkonen

2 Tavoitteena on ravitsemushoidon koko ketjun toteutuminen: maistuva ruoka ja tyytyväinen asiakas Ennaltaehkäisy on tehokkainta vajaaravitsemuksen hoitoa

3 Käsiteltävät asiat: 1. Keskeistä ravitsemushoito -suosituksista 2. Vajaaravitsemus 3. Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen 4. Mistä paino kertoo? 5. Vajaaravitsemusriskin seulonta: MNA 6. Ravintoaineiden tarpeen määrittäminen 7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen 8. Kliiniset ravintovalmisteet

4 1. Keskeistä ravitsemushoito- suosituksista

5 Ravitsemushoito suosituksissa RAVITSEMUSHOITO Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin RAVITSEMUS- SUOSITUKSET IKÄÄNTYNEILLE: Huomioi ikääntyneiden eri ryhmät: hyväkuntoisista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin Molemmat löytyvät:

6 Keskeistä uutta suosituksista Kaikkien potilaiden ja asukkaiden vajaaravitsemusriski seulotaan heti hoidon alussa Seulonnan tulos kirjataan sovittuun paikkaan Tulos johtaa tarvittaviin toimenpiteisiin

7 Ikääntyneiden ravitsemussuositusten keskeiset asiat 1. Yksilölliset tarpeet huomioidaan hoidossa Ravitsemushoito perustuu ravitsemustilan arviointiin 2. Varmistetaan henkilökunnan osaaminen 3. Huomataan muutokset asukkaiden ravitsemustilassa Ruokailua ja painoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti 4. Toteutetaan tehostettua ravitsemushoitoa tarvittaessa 5. Varmistetaan hyvät, toimivat käytännöt 6. D vitamiinilisä (20 µg) yli 75 vuotiaille läpi vuoden

8 Ravitsemushoito edellyttää: 1. Vastuiden määrittelyä: kuka tekee ja mitä? 2. Sujuvaa yhteistyötä eri tahojen kanssa työryhmä, tiimi, säännölliset osastotunnit, yhteydenpito.. 3. Saumatonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden kesken 4. Laadun arviointia

9 Yhteiset tavoitteet - Asukkaan hyvinvointi - Vajaaravitsemuksen vaaran huomaaminen ja tilanteeseen reagoiminen ennen kuin ravitsemusongelmia kehittyy - Työntekijä on asukkaiden ääni ja puolestapuhuja: Ravitsemuksesta huolehtiminen kuuluu työntekijälle, jos asukas ei siihen itse pysty

10 Ravitsemushoito edellyttää hyviä käytäntöjä, joista on sovittu Käytäntöjä etsitään, luodaan, kopioidaan, sovelletaan ja kerrotaan eteenpäin Hyviä käytäntöjä voi löytyä viereiseltä osastolta, läheisestä palvelutalosta tai naapurikunnasta! Vinkki: Ravitsemushoito -suositus Esimerkki hyvästä ravitsemushoidon käytännöstä työpaikallasi:

11 Ravitsemushoidon kehittäminen edellyttää: nykyisten käytäntöjen selvittämistä Onko toimivia vaakoja, kuinka usein painoa seurataan? Onko yöllinen paasto liian pitkä: iltapala liian varhain? Onko päiväkahvit siirretty lounaan yhteyteen tai jätetty pois? Havainnoidaanko ruokailua (syömätön ruoka, juominen) Tarjotaanko leipää pääaterioilla, soseutettu leipä? Käytetäänkö salaatinkastiketta / öljylisää Rikastetaanko rakennemuunnettua ruokaa Onko kaikille sama ruokajuoma vaikka eri energiantarve Annetaanko D vitamiinivalmistetta Tiedotetaanko lähestyvästä ruokailusta Jäähtyykö annosteltu ruoka lautasella Ovatko annokset oikean kokoisia (kauhan valinta) Vastaako ruokalista ja reseptiikka ikääntyneiden tarpeita Yöpaloja tarjotaan aktiivisesti Smoothiet ja voimajuomat välipalalla

12 Suurista linjoista ja niitä toteuttavista hyvistä käytännöistä sopiminen on tärkeää! Meillä on sovittu, että uuden asukkaan tullessa paino punnitaan kaikille asukkaille tässä tilanteessa arvioidaan ja kysytään tällä lomakkeella suunnitelman toteutumista tarkistetaan viikoittain, arvioidaan hoidon tuloksia (paino, ruokahalu, virkeys, suolen toiminta

13 Miksi vajaaravitsemusriski kasvaa ikääntyessä?

14 Vanhenemiseen liittyvät fysiologiset muutokset altistavat jo itsessään vajaaravitsemukselle, elimistön pelivara kriisitilanteissa on pienempi Ikääntyneellä proteiinin tarve on aikuisväestöä merkittävästi suurempi Sairastuessa hyväkuntoisesta ikääntyneestä kehittyy nopeasti vajaaravitsemuksen riskipotilas

15 Ikääntyneiden ravitsemusongelmat ovat yksipuolinen tai riittämätön ruokailu Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat mm: Monilääkitys (9 lääkettä tai enemmän) Muistisairaus tai dementia Toiminnanvaje vähintään yhdessä päivittäisessä toiminnossa Päivittäiset kivut Jokin aistivaje Merkitsevä masennusoireilu

16 Miksi vajaaravitsemuksen tunnistaminen on tärkeää

17 Hyvän ravitsemuksen merkitys Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala, toimintakyky Ylläpitää toimintakykyä ja omatoimisuutta Tukee sairauksista toipumista ja kuntoutumista Tukee immuunipuolustusta Vähentää vaativan hoidon tarvetta Hoidettavuus vähenee Terveydenhuollon kustannuksia säästyy

18 Vajaaravitsemus vaikuttaa osaltaan siihen, että: Haavojen paraneminen vaikeutuu Painehaavojen riski lisääntyy Kaatumisalttius lisääntyy Infektioiden vastustuskyky alentuu Lihasmassa pienenee, johtaen mm. toimintakyvyn alenemiseen pneumoniariskin kohoamiseen (hengitysfunktio laskee) Hoidoista ja toimenpiteistä toipuminen vaikeutuu Munuaisten toiminnan häiriöt lisääntyvät Aivojen toiminnan häiriöt lisääntyvät Lämmönsäätelyn ongelmat lisääntyvät Lääkityksen vaikutukset muuttuvat Mieliala laskee

19 Potilaiden vajaaravitsemusriskiä lisäävät myös seuraavat - Henkilökunta ei tunnista vajaaravittua potilasta - Vajaaravitsemuksen seulonta ei ole systemaattista - Ravitsemushoidon vastuunjako on epäselvä - Painon ja pituuden mittauksia ei tehdä - Potilaan syömän ruuan määrää ei arvioida - Potilaan syömä ruoka ei riitä kattamaan tarpeita - Syömisen avustamiseen ei ole tarpeeksi henkilökuntaa - Ravitsemuksen merkitystä sairauden hoidossa ei pidetä tärkeänä Kubrack & Jensen 2007

20 Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus

21 Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus Mitä voimakkaamman tulehdustilan sairaus aiheuttaa, sitä suurempi on vajaaravitsemuksen vaara (Orell-Kotikangas ym. 2014) Käytännössä sairauteen liittyvä vajaaravitsemus jää usein toteamatta ja hoitamatta Yli 65-vuotiaat 5 10 % Pitkäaikaishoidossa jopa 85 % Avoterveydenhuollon potilaat n. 15 % Sairaalapotilaat % Ahmed & Haboubi, 2010, Lean & Wiseman, 2008

22 Mikä aiheuttaa vajaaravitsemusta sairauden aikana? Sairaus tai sen hoito voivat: lisätä energian tarvetta (laaja kudostuho, aineenvaihdunnan kiihtyminen, sydämen vajaatoiminta) vähentää syödyn ruoan määrää (esim. heikentämällä ruokahalua) vähentää ravintoaineiden imeytymistä tai aiheuttaa imeytymishäiriöitä.

23 Esimerkkejä sairauksista, joihin liittyy vajaravitsemusriski Leikkauspotilaat Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat Syöpäpotilaat Neurologiset sairaudet Ruoansulatuskanavan toimintaan vaikuttavat sairaudet

24 3. Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemustilan arvioiminen

25 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja ravitsemustilan arvioiminen Vajaaravitsemuksen riskin seulontamenetelmät: MNA (yli 65 vuotiaat), MUST (terveyskeskus) NRS2002 (sairaala) Paino, pituus, BMI (kg/m²) Painohistoria (tahaton laihtuminen) Arvio potilaan syömistä ruokamääristä / muutoksesta viimeaikaisessa ruokailussa Ravitsemustilasta ja sen muutoksista kertoo myös: Painonkehitys hoidon aikana Laboratoriokokeet Potilaan ulkoinen olemus Vajaaravitsemuksen tunnistaminen on vaikeaa: ¾ aliravitsemustapauksista jää tunnistamatta (M Suominen, 2007)

26 Mistä tunnistaa lisääntyneen vajaa- /virheravitsemusriskin? Painonlasku Hauraus, matala BMI (kg/m²) Vaikea perussairaus / useat samanaikaiset sairaudet Pitkäaikaissairauden paheneminen Ongelmia missä tahansa RS kanavan alueella Muutokset lähipiirissä Heikentynyt ruokahalu Purenta-/ nielemisongelmat Yksipuolinen ruokailu Avun tarve ruokailussa, syömisvaikeudet Nestevajaus Muistisairaus

27 Vajaaravitsemusta voi epäillä jos Silmämääräisesti arvioituna lihaksiston massa on pieni ja lihasvoima alentunut. Voidaan tarkentaa esim. Mittaamalla olkavarren / reiden ympärysmitta Kuvan potilaan olkavarren ympärysmitta on 21cm Kuva potilaan, omaisen ja hoitavan lääkärin luvalla

28 Kuvan potilaan P-Alb 21g/l ja Prealb 0,14 g/l Kuvat potilaan, omaisen ja hoitavan lääkärin luvalla

29 4. Mistä paino kertoo

30 Paino ja sen muutos on tärkein ravitsemustilan mittari Mittaa paino: 1 x kk kotona, kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoidossa Mittaa paino: 1 x vko akuutisti sairas ikääntynyt aina jos todettu vajaaravitsemusriski osastopotilas (Ravitsemussuositukset ikääntyneille)

31 Paino on hyvä hoidon onnistumisen mittari

32

33 Mikä on sopiva paino ja painoindeksi? Pieni ylipaino on ikääntyneen normaalipaino Lievästi ylipainoiset edustavat kaikkein terveintä osaa vanhusväestöstä Ikääntyneenä on parempi olla hyväkuntoinen ja ylipainoinen kuin huonokuntoinen ja hoikka Sopiva painoindeksi ikääntyneille on kg / m x m

34 Ikääntyneille sopiva painoindeksi on kg/m² Maija: 165 cm, 80 kg, BMI = 29 Ei tarvetta laihduttaa, säilytä nykypaino, huolehdi riittävästä ja monipuolisesta ruokailusta ja lihaskunnosta liikkumalla Liisa: 165 cm, 56 kg, BMI = 20 on ollut koko aikuisen ikänsä hoikka. Painoa on syytä seurata säännöllisesti, koska parin kilon painonlaskua ei pysty huomaamaan silmämääräisesti.

35 Painoindeksi, BMI P IT UUS (cm)

36 BMI:n tulkinta Aikuinen <16 Vaikea alipaino < 20 Alipaino 20-24,9 Normaalipaino 25-29,9 Lievä lihavuus 30-34,9 Merkittävä lihavuus 35-39,9 Vaikea lihavuus > 40 Sairaalloinen lihavuus Ikääntyneet (yli 70 v) <22 Alipaino 22-23,9 Lievästi alentunut paino Normaalipaino >29 Liikapaino Ravitsemushoito 2010

37 5. Vajaaravitsemuksen riskin seulonta MNA

38 Vajaaravitsemuksen riskin seulonta Vajaaravitsemuksen riski tulee kartoittaa viimeistään toisena hoitopäivänä Seulontamenetelmänä MNA (yli 65 vuotiaat) Hyvä seulontamenetelmä tunnistaa vajaaravitsemuksen riskin luotettavasti

39 MNA Tehdään potilaan tullessa asukkaaksi ja aina kun: tahatonta painonlaskua energian tarve lisääntynyt vaikeuksia ruokailussa kuntoutustilanteissa: esim. lonkkaleikkauksen jälkeinen tilanne, neurologiset potilaat Tavoite: ravitsemustilan parantaminen tai sen ylläpito

40 MNA Seulontaosa / Lyhyt MNA / osa 1: ali- ja virheravitsemusriskin tunnistamiseen Arviointiosa, osa 2: Ravitsemustilan arviointi Ravitsemustilaa heikentävien tekijöiden löytäminen ja toiminnan kohdistaminen niihin

41 MNA, Menetelmä yli 65 vuotiaan ravitsemustilan arvioimiseen Seulonta = Lyhyt MNA, löytää jo karkeasti riskihenkilön Arviointi, antaa tietoa mm ruokailusta, ohjausta ja toimenpiteitä varten

42 Antropometriset mittaukset Pituus tulee mitata pituuden arvioiminen polvi-kantapäämitan avulla, jos seisominen ei ole mahdollista Paino punnitaan jokaisessa työyksikössä pitää olla luotettava, kalibroitu vaaka Painoindeksi (BMI) lasketaan tai katsotaan taulukosta Pohkeen ympärysmitta (mittanauha) Olkavarren keskikohdan ympärysmitta (mittanauha)

43 Laihtuminen edeltäneen 3 kk aikana Tärkeä tieto! usein painonpudotus kertoo vajaaravitsemuksen riskistä enemmän kuin pelkkä tämänhetkinen paino Etsi tietoa edellisten hoitojaksojen kirjauksista, kysy potilaalta ja omaisilta Painonmuutoksia arvioitaessa on otettava huomioon turvotukset sekä vatsaontelossa tai keuhkoissa oleva neste

44 Muutokset ruokailussa edeltäneen 3 kk aikana Syöminen ja ruokahalu - kysytään Ruokailua - arvioidaan Silmämääräisesti Tarvittaessa käytetään ruuankäytön seurantalomaketta Ruuankäytön seuranta on oleellinen osa potilaan hoitoa

45 Elsa esimerkki 75 v, asuu kotona kotihoidon turvin Liikkuu sisätiloissa, ei juuri ulkona Muistipulmia

46 1 1 Seulontapisteet ja tulos: 7, jatka testi loppuun asti Arviointipisteet: 12 Kokonaispisteet: 19 Arvio ravitsemustilasta: Riski virheravitsemukselle kasvanut

47 6. Ravintoaineiden tarpeen määrittäminen Energia, proteiini, neste

48 Energian tarpeeseen vaikuttavat: - Kehon paino - lihasmassa, sukupuoli - Perusenergiankulutus (PAV) - Lisäävät: kuume, infektiot, leikkaukset, palovammat, hoidot (10-30%) - Ikä laskee perusenergiankulutusta Fyysinen aktiivisuus Yksilöllisyys

49 Energian tarve, kcal / paino (kg)* työikäiset yli 70 vuotiaat Perusenergiankulutus (PAV) 20 kcal/kg* 20 kcal/kg* Lihavat 25 kcal/kg* Vuodepotilaat / 30 kcal/kg* 26 kcal/kg* Vähän liikkuvat normaalipainoiset Liikkeellä olevat 30 kcal/kg* Alipainoiset / toipilaat 35 kcal/kg* 36 kcal/kg* * Paino = tavoitepaino (BMI kg/m 2 ) Energiansaannin riittävyyden yksinkertaisin seurantamenetelmä on säännöllinen painon seuranta.

50 Perusruokavalion energiatasot, proteiinimäärät ja soveltuvuus eri potilasryhmille Energiataso Proteiini Soveltuvuus 1400 kcal n. 60 g Iäkkäät tai pienikokoiset naiset, joilla hyvä ravitsemustila eikä akuuttia sairautta 1800 kcal n. 70 g Perusenergiataso, sopii useimmille sairaalapotilaille Naispotilaat ja iäkkäät 2200 kcal n. 90 g Nuoret, liikkuvat miehet Imettävät äidit Aliravitut ja/tai akuutisti sairaat potilaat 2600 kcal n. 100 g Nuoret, liikkuvat miehet Imettävät äidit Aliravitut ja/tai akuutisti sairaat potilaat 3000 kcal n. 120 g Hyvin isokokoiset miehet, palovamma ja monivammapotilaat

51 Energian tarpeen arvioiminen Elsa, 75 vuotta paino: 54 kg, (BMI 19) tavoitepaino: *60 kg (BMI 22) Perusenergiankulutus *1200 kcal Vuodepotilas *1560 kcal Liikkeellä oleva *1800 kcal Sairaudesta toipuminen *2160 kcal Ravitsemussuositukset Ikääntyneille, VRN 2010

52 MINIMI RUOKAILU, jolla ravintoaineiden tarve toteutuu Yöpala tarvittaessa

53 Proteiinin tarve Aikuisten proteiinin tarpeen arviointi Normaali tarve Terve aikuinen Terve ikääntynyt Lisääntynyt tarve Sairaus (kiihtynyt aineenvaihdunta) Vajaaravittu 0,8 g/kg* 1 1,5 g/kg 1 2 g/kg* 1,2 2,5 g/kg tavoitepainokilo (BMI 22 kg/m 2 ) Keskimääräinen päivittäinen proteiinitarve on iästä ja kehonpainosta riippuen g/vrk

54 Esimerkki lounasaterian proteiinin lähteistä Mistä proteiinia? 5 g 4 g 4 g 14 g 3 g Yhteensä 30 g proteiinia

55 Mistä proteiinia? Elsa (54 kg) saa päivässä proteiinia 55 g: 2 lasillisesta maitoa 12 g 2 viipaleesta juustoa 6 g 2 siivusta lihaleikettä 5 g 100 g uunilohta 20 g 200 g (2 dl) kaurapuuroa 3 g 2 palaa ruisleipää 4,5 g 2 palaa grahamleipää 4,5 g

56 PROTEIINIA! valitse 8-10 annosta

57 Tilaus:

58 Nesteen tarve Perustarve ml / painokilo tai 1 ml / kcal / vrk Ruoan lisäksi 1-1,5 l nesteinä Huomioitava menetykset (kuume, ripuli) Mahd. nesterajoitukset Ruoka- ja juomakirjanpitolista

59 Nesteen saannin seuranta Nesteeksi lasketaan: juomat kiisselit jäätelö (50 g=100 ml) jugurtti, viili, rahka, vanukas, pirtelö täydennysravintovalmisteet (juomat, soseet) keittojen liemet sosekeitot Nesteeksi ei lasketa puuroa eikä perunasosetta

60 7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen A. Hoitohenkilökunnan rooli B. Ruokapalvelun rooli

61 Hoitohenkilökunnan rooli ravitsemushoidossa Mm: Tulokeskustelu Ruokavalion valinta Ruokailussa avustaminen Ruokailusta muistuttaminen, kannustaminen Ruokailun päivittäinen seuranta ja tiedottaminen

62 Ateriarytmi sairaalassa ja hoitopaikassa Ateria Klo Energiasisältö (% energiasta) Aamupala Lounas Päiväkahvi Päivällinen Iltapala Varmistaa nälän tunteet ja voimistaa ruokahalua Auttaa hidastunutta ruoansulatusta Estää ruokailuvälien ja yöpaaston muodostumista liian pitkäksi

63 Ruokavalion valinta Sopiiko perusruokavalio? Tarvitaanko erityisruokavalio - vain perustellusti! Tarvitaanko rakennemuutettua ruokaa? Sopimattomat ruoka-aineet Toiveet Sopiva energiataso tai annoskoko? Välipalat

64 Ko energiatasoa vastaava lounas 2200 kcal 1800 kcal 1400 kcal 1200 kcal Ravitsemushoito, 2010

65 Ravitsemushoidon tehostaminen Asukkaalle ja omaisille kerrotaan ravitsemushoidon merkitys Selvitetään vähäisen syömisen syitä ja pyritään ratkaisemaan ongelmia Vaikeudet puremisessa, nielemisessä Suolen toiminnan ongelmat Makumuutokset (lääkkeet) Mieliala, masennus

66 Ruokailun päivittäinen seuranta ja tiedonkulku - Potilaan syömän ruoan ja juoman määrää arvioidaan kaikilta potilailta: työntekijä (kuka?) arvioi syödyn ruoan määrää silmämääräisesti ja välittää tiedon (miten?) hoitajalle mikäli ruokaa jää paljon tähteeksi hoitaja kysyy päivittäin annoskoon sopivuutta ja ruokatoiveita sekä muuttaa tarvittaessa ruokatilausta.

67 Vajaaravitsemusriskipotilaan ruuan määrää arvioidaan Apuna seurantalomake tai kuvamalli Seuranta-ajan pituus 1 3 vrk Seuranta ja arvio ruokamääristä kirjataan ravitsemushoidon suunnitelmaan

68 Lähes koskematon ruoka-annos edellyttää jatkotoimia

69 Ruuankäytön seurantalomake VRN: Ravitsemushoitosuositus, liitteet: Liite 8: RUOKA- JA JUOMAKIRJANPITO

70 7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen A. Hoitohenkilökunnan rooli B. Ruokapalvelun rooli

71 Ravitsemushoidon tehostamisen keinot Sopiva ruokavalio + toiveruoat ja -välipalat Tehostettu ruokavalio + kliiniset ravintovalmisteet Letkuravitsemus Letkuravitsemus + suonensisäinen ravitsemus Suonensisäinen ravitsemus

72 Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia - Millä rikastetaan: - Kasviöljy, kerma, täysmaito, ruokakerma, voi, margariini, proteiinijauhe - Rikastettavat aterian osat: - Perunasose, jälkiruoat, puurot, rakennemuunnetut ruoat

73 Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia - Rakennemuunnetun ruoan rikastaminen: - Sosemaisen ruuan kanssa tarjotaan: raejuustoa, leipäsosetta, leikkelesosetta, sulatejuustoa, hedelmäsoseita, hilloja - Rikastus mm. proteiinilisällä - Sosemaisten ruokien ravintosisältö rikastetaan vastaamaan perusruokavalion aterioita

74 Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia Paljonko rikastettuja ruokavalioita käytetään? - n 20% koko vanhuspalveluiden aterioista - n 50% rakennemuunnettuja

75 Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia Erityistoiveet: mitä tehosteita voi tilata keittiöltä? - Raejuusto, lihahyytelö, rahka, salaatinkastike, - Luumusose ja nektari, ruusunmarjasose - Pähkinärouhe, seesamin siemenet - Timbaalit - Täysmaito, AB piimä - Voi - Leikkeleet - Pasteijat - Kananmuna - Letut - Velli

76 Tehostettu ruokavalio: tavoitteena energian ja proteiinin saannin lisääminen Vähintään 6 päivittäistä ruokailukertaa lisänä esim yöpala Aterioiden annoskoko tavallista pienempi Rasvalisät ja runsasrasvaiset ruoka-aineet Proteiinipitoisen ruuan määrää lisätään Usein tarvitaan myös täydennysravintovalmisteita

77 Reilusti enemmän energiaa Tehostettu ruokavalio: energiansaantia lisätään kcal / vrk Riittävä energiansaanti on ensisijaista Riittävä energian saanti on runsasta proteiinin saantia tärkeämpää

78 Keittiön käyttämiä energia- ja proteiinilisiä

79 Keittiön käyttämiä energia- ja proteiinilisiä Rasva: Kasviöljy: 100 % rasvaa!!! Margariini: % rasvaa Voi: 80 % rasvaa Kerma, kasvirasvakerma, smetana Juusto, tuorejuusto Proteiinit: Maitojauhe, heraproteiini Kananmuna Soijajauho, soijarouheet Juusto, tuorejuusto Hiilihydraatit: Sokeri, siirappi, hunaja, maltodekstriini

80 Täydentäminen ruuanjaon yhteydessä Mitä näistä teillä on käytössä? Leivälle enemmän rasvaa / rasvaisempi levite Rasvaa, hilloa tai sokeria puuroon Runsasrasvaiset maito- ja piimälaadut Rasvan määrä- ja laatutavoitteista tingitään tarvittaessa Täydennysravintojuomien tarjoaminen Toiveruokien ja välipalojen tilaaminen ja tarjoaminen, päiväkahvilla jäätelö / vanukas Tarvittaessa monivitamiini-kivennäisainevalmiste

81 Keinoja syödyn ruuan määrän lisäämiseksi Kerrotaan lähestyvästä ruokailusta ja mitä on ruokana Säännöllinen ateriarytmi tuo nälän tunteen Ei liian pitkää yöpaastoa Kylmä kylmänä, kuuma kuumana Syöminen lisää syömistä Hyödynnetään makukohtaista kylläisyyttä: tarjotaan samalla aterialla useita eri osia

82 Keinoja energian saannin lisäämiseksi Valitaan elintarvikkeista runsasrasvaisempi vaihtoehto: kevyt- tai täysmaito, kermaviili Tuunataan, rikastetaan: maitorahkan joukkoon vaniljakastiketta ja hilloa Energiaa myös juomista: maitovalmisteet, maitokaakao, tuoremehut, sokeroidut kiisselit Pähkinät, mantelijauhe, kasviöljyt, maistuva levite ja leipärasva 70-80% Kahvileivät, konvehdit..

83 Kysy mikä maistuisi ja mihin aikaan? Usein toiveet ovat yksinkertaisia toteuttaa: Leikkeleet, kananmunaa, jogurttia, viiliä, riisipiirakkaa, pasteijaa Maistuvat juomat Vahvista makuja ja tuoksuja: mausteet, osastolle tuoretta pullaa Tarjoa ruokaa / välipala, kun asukas on virkeä ja nälkäisin

84 Jogurtit

85 Viilit ja vanukkaat

86 Jäätelöt

87 Suolaista ja makeaa 215 kcal/patukka 69 kcal/keksi 18 kcal/keksi 205 kcal/patukka 30 kcal/keksi 21 kcal/piparkakku 39 kcal/vohveli

88 Rasvalisät 2 dl puuroa, 100 kcal + 1 rkl (14 g) margariini 70%, 90 kcal 190 kcal 2 dl perunasosetta, 135 kcal + 1 rkl (14 g) margariini 70%, 90 kcal 225 kcal

89 Energiaa ja proteiinia sisältävät Energiaa (kcal) täysmaito 2 dl 126 6,6 g rasvaton maito 2 dl 68 6,6 g Kermaviili 200g 266 5,2 g maustettu jogurtti 200g 194 5,8 g Proteiinia raejuusto 200 g ,0 g kermajäätelö 100 g g appelsiinitäysmehu 2 dl 77 1,0 g marjakeitto 2 dl 80 0,4 g Addera mehukeitto 2 dl 240 0,4 g

90 Energiaa ja proteiinia sisältävät Energiaa (kcal) Proteiinia Puuro(veteen keitetty) 2dl 90 1,3 g Puuro(maitoon keitetty) 2dl g Velli (maitoon keitetty) 2 dl g Jauhelihapihvi 1kpl g Lihakeitto 2dl g Sosekeitto(maitoon) 2dl 80 2 g Kananmuna 1 kpl 80 7 g Perunasose 200 g g Peruna 1klp 60g 50 1 g

91 Aamupala, esimerkki TEHO -ruokavaliosta Energiaa Muutokset tai lisäykset Puuro veteen (2 dl) 67 kcal Puuro maitoon (2 dl) Keiju 60 % (2 tl) Mustikkakeitto (1 dl) 42 kcal Resource kcal ruusunmarjakeitto (1dl) Energia a 136 kcal 48 kcal 120 kcal Rasvaton maito (1,5 dl) 50 kcal Täysmaito (1,5 dl) + 80 kcal 95 kcal Kahvi (1,5 dl) - Kahvi (1,5 dl) - Vaalea leipä (1 viipale) 24 kcal Vaalea leipä (1 viipale) 24 kcal Keiju 60 % (1 tl) 24 kcal Keiju 60 % (1 tl) 24 kcal Oltermanni 17 % (1 vpl) 27 kcal Oltermanni 17 % (1 viipale) 27 kcal Tuoremehu (1,5 dl) 67 kcal Tuoremehu (1,5 dl) 67 kcal Tomaatti (30 g) 7 kcal Tomaatti (30 g) 7 kcal Yhteensä 308 kcal Yhteensä 548 kcal

92 Välipala, esimerkki Välipala Lounas TEHO -ruokavaliosta Energiaa Muutokset tai lisäykset Energiaa Kahvi 1,5 dl - Kahvi 1,5 dl - Pulla 158 kcal Pulla 158 kcal Mansikkasmoothie (2 dl) / Fresubin protein energy (2 dl) 208 kcal 300 kcal Yhteensä 158 kcal Yhteensä 366 kcal / 458 kcal

93 Lisää energiaa Lasillinen 70 kcal 150 kcal, prot: 4 g 260 kcal,prot: 6 g 200 kcal, prot: 8 g

94 Lisää energiaa ja makua Mitä ruokapalvelu voi tehdä? Kermakastike (0,5 dl): 120 kcal

95 Tehostettu ravitsemushoito Kahvikerma: 1 rkl, 30 kcal 1 rkl: 60 kcal Kasviöljy, 1 rkl: 130 kcal 1 konvehti: 45 kcal

96 Ruoka ei maistu ja paino putoaa Syö vähän kerrallaan ja riittävän usein 2-3 tunnin välein Useampi ateria päivän aikana maistuu paremmin kuin yksi suuri Valitse runsasenergisiä ruokia ja välipaloja Syö aterialta ainakin proteiinia sisältävä osa Liha, kala, broileri, kananmuna, leikkeleet, maito, piimä, jogurtti tai pähkinöitä Mausta ja tuunaa ruoka mieleiseksesi Ei odoteta nälän tunnetta koska se voi puuttua kokonaan

97 Tärkeä ruokahalu! Ruokailua edeltävästi: jumppa / liikuntahetki Ruoan tuoksut min ennen ruokailua pieni sokeripitoinen juoma (1 dl mehua, kiisseliä ) Ruokailutilanne: Kiire pois Seuraa ruokailuun Sopiva ruokailupaikka

98 Kliiniset täydennysravintovalmisteet -juomat, vanukkaat, puurot, keitot, patukat, kiisseli, nektari

99 Kliiniset täydennysravintovalmisteet Keino parantaa energian ja muiden ravintoaineiden saantia Parantavat ravitsemustilaa muun ravitsemuksen osana Proteiinipitoisia voidaan käyttää ainoana ravinnonlähteenä 35 % peruskorvaus (601 Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt) + B-lausunto

100 Paljon energiaa pienessä tilassa kcal /tetra Ruokavalion tukena tai ainoana ravinnon lähteenä (osa valmisteista sopii ainoaksi ravinnon lähteeksi) 1-3 tetraa /pv, jos syö muuta ruokaa Ei välttämättä lisänä, vaan täydentämässä ateriaa tai sen osaa esim. päiväkahvilla

101 Käyttötarkoitus Tuote, maku, Tilaus- Ravintosisältö / pakkaus pakkauskoko numero Kcal Prot (g) Muuta huomioitavaa Perus- Fresubin Protein Energy Drink 200 ml Laktoosia 0,8g valmisteet Cappuccino Metsämansikka Suklaa Trooppiset hedelmät Vanilja Nutridrink 200 ml Laktoosia <0,05 Kaakao Mansikka Vanilja Resource 2.5 Compact 125 ml Laktoosia < 1 g Mustaherukka-vadelma Persikka-vanilja Nutridrink Juice style 200ml Rasvaton Appelsiini Laktoosia <0,05 Mansikka Metsämarja Mustaherukka Omena Nutrifin proteiinipatukka 40 g Kanelipulla 160 Mansikka-vadelma Pähkinä-toffee

102 Kuitupitoiset Resource 2.5 fibre Compact 125 ml Laktoosia <1 g valmisteet Cappuccino Kuitua 4,5 g Luumu-mango Fresubin 2.0 kcal fibre Drink 200 ml Laktoosia < 0,6 g Cappuccino Sitruuna Suklaa Nutrifin proteiinikeitto-jauhe g Laktoosia 0,5 g, kuitua 2,5-4,2 g Kananmakuinen Sekoitetaan kuumaan Tomaatti-basilika veteen/maitoon Nutrifin proteiinipuuro-jauhe g Laktoosia 0,58 g, kuitua 2,9-3 g Karpalo-vadelma Sekoitetaan kuumaan veteen/maitoon Omena-kaneli Puuro ei käy gluteenittomaan ruokavalioon (sis. kauraa) Tuotteet ovat gluteenittomia (paitsi Nutrifin-puuro) *:llä merkityissä tilanteissa voi tarjota myös perusvalmisteita

103 Käyttö- Tuote, maku, Tilausnumero Ravintosisältö / pakkaus tarkoitus pakkauskoko Kcal Prot (g) Muuta huomioitavaa Maito- ProvideXtra 200ml Maidoton, laktoositon, rasvaton allergisille Appelsiini-ananas Soijaton (sis. herneproteiinia) Mustaherukka Omena täydentämiseen Energialisä Calogen 200ml Rasvaemulsio, laktoositon neutraali Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 = 400kcal Fresubin 5 kcal SHOT 120 ml Laktoositon neutraali Preoperatiivisesti energiavarastojen sitruuna Calogen Extra 200 ml mansikka Laktoosia <0,025 g/100 ml Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 = 360 kcal, 4,5 g Nielemis- Nutilis complete stage 2 125g Laktoosia 0,4 g vaikeuksista Kaakao Kuitua 4 g kärsiville* Mansikka Lusikoitava Vanilja Nutilis Fruit Stage g Mansikka Omena Resource Ruusunmarjakeitto 500ml Sakeuttamisjauheet: Nutilis 300 g Resource ThickenUp Clear 125 g Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 =450 kcal ,5 Laktoosia <0,04 g 114 kcal/ 100 ml <1 g/ 100 ml Kuitua 3,9 g Lusikoitava Laktoosia < 0,05 g/100 ml

104 Painehaava- Cubitan 200 ml Laktoosia 3,4 g potilaille* Kaakao Mansikka Vanilja Predialyysi- Renilon ml Laktoosia 0,05 g potilaille Aprikoosi Dialyysi- Renilon ml 250 9,4 Laktoosia 0,1 g potilaille Aprikoosi Kinuski Rasvojen Isosource MCT 80g ,8 sis.kananmunan valkuaista imeytymis- vadelma Laktoosia < 0,01 g häiriöihin MCT Procal annosjauhe 16g Laktoositon Erityistilanteisiin Resource Activa - luumumehu 200 ml Ummetuspotilaille

105 Osastolla kannattaa pitää kattava valikoima täydennysravintovalmisteita T.Valkonen

106 --> 1800 kcal Pienen annoksen rikastaminen tai täydentäminen ravintovalmisteella n 300 kcal

107 Tarjoiluvaihtoehtoja Maistuvat parhailta jääkaappikylminä ja sekoitettuina Sellaisenaan, lasista, lääkekiposta aterian yhteydessä... Sorbetteina, rahkana... Voi laimentaa osittain maidolla, vedellä tai kivennäisvedellä Kokeile lämmintä suklaajuomaa! Kannattaa kokeilla eri makuja Pitkäaikaisessa käytössä makujen vaihtelu tärkeää

108 Ravitsemushoitosuunnitelma ja ravitsemushoidon kirjaaminen

109 Miksi yhtenäinen kirjaaminen on tärkeää? Ravitsemushoitoon liittyvän tieto tallentuu ja löytyy Ravitsemushoito tulee näkyväksi Kirjallinen ravitsemushoidon suunnitelma parantaa ravitsemushoidon laatua Moniammatillinen yhteistyö tehostuu Työntekijöiden on helpompi: Seurata asukkaan ravitsemushoitoa saada käsitys asukkaan tämänhetkisestä ravitsemustilasta ja ongelmista - Tiedonsiirto paranee asukkaan siirtyessä toiseen hoitoyksikköön / toiselle osastolle

110 Tehdäänkö asukkaille / asiakkaille hoito- ja ravitsemushoitosuunnitelma ja miten se kirjataan? Miten ravitsemushoito Kirjataan työpaikallasi? - paino, toimenpiteet..

111 Seuraavassa ehdotus, joka on muokattu KS- SHP:n kirjaamistyöryhmän hyväksymästä ohjeesta. Muokattavissa jokaisen osaston tarpeita vastaavaksi.

112 Hoidon tarve -sarakkeeseen kirjataan: Pituus, paino ja painoindeksi (pvm) Pisteet MNA-testissä, testipvm Tämänhetkinen ravitsemustila ja ruokailu Kykeneekö syömään itse vai tarvitseeko apua Ravitsemusohjauksen tarve (asukkaalle/ omaiselle)

113 Tavoitteet ja keinot sarakkeeseen kirjataan: miten ravitsemushoitoa toteutetaan, esim: Painon seuranta: kuinka usein Ruokailun seuranta; onko käytössä ruuankäytön seurantalomake / nestelista Ruokavalio: mikä ruokavalio potilaalle on tilattu Ravitsemushoidon tehostaminen Kliiniset ravintovalmisteet: mitä, kuinka paljon, maku Erityistyöntekijän konsultaatiot ja saadut ohjeet Asukkaan erityistoiveet, esim. myöhäisiltapala,

114 Nykyiset käytännöt: Tietoa ruokailusta HOIYHT -lehti SH lehti HOI / RAV komponenttiin Hoitotyön toiminnot / Ravitsemus Paino ja BMI Seuranta lehti RR lehti Mittaukset (Pegasos) MNA HOISU lehti, (kotihoito) Toimintakyky (Pegasos) Oma työryhmä miettii kirjaamisen yhtenäistämistä

115 Ravitsemushoitosuunnitelma -luonnos Liittyy kirjaamiseen, työnjakoon ja toteutumisen seurantaan

116 Aarne, avh -kuntoutuja paino laskenut 83 kg:sta 78 kg:on (6%/kk). Paino ei saa enää laskea. Keskusteltu potilaan ja omaisen kanssa riittävän syömisen merkityksestä kuntoutuksen aikana. Nieleminen onnistuu. Kotiikävää ja ummetustakin. Keskustelun perusteella sovittu tilattavaksi iltapalalle kermaviiliä ja aamupalalle munakokkelia / aladoobia. Lisäksi luvannut maistaa täyd.rav.valmiste- juomaa, pitää mansikan ja kaakaon mausta. Tilattu Fresubin energy fibre, (maut: suklaa ja mansikka) 1 x 200 ml/vrk päiväkahvin yhteydessä (+300 kcal, prot 20 g, kuitua 4 g). Tarkistetaan paino 2 x vko.

117 Ravitsemushoitosuunnitelma, Aarne Toimenpiteet, kun potilaalla/asukkaalla todettu vajaaravitsemus tai sen riski Suunnitelma toimenpiteistä Suunnitelman kustakin kohdasta vastaava työntekijä Tarve: arvio, apu, hoito: (X / -) Tuote: Määrä: Hoitotyön työntekijä Ruokapalvelu Sairaalahuoltaja *Puhe-/ toiminta-/ rav.ter., apteekki, suun terv. huolto, sos.työntek, lääkäri, kotihoito Suunnitelman seuranta Energiataso Nesteen tarve 1. Ruokavalio: tehostettu - Muuta: -Toiveruoat, välipalat, lisät n kcal ml X -kuitupuuro, -luumunektari Kermaviili, munakokkeli, aladoobi X X X X Paino 2. X X 2. Kysy toiveet -Täydennysrav. Valmisteet Fresubin E. fibre 1 pll /vrk 2. + Kysy toiveet -Ruuan ja juoman rakenne ja koostumus Tavallinen, paljon kastiketta Kysy sopivuus 2. Ruokailun ja nesteen saannin seuranta 3. Avun tarve ruokailussa - 4. Letku- / laskimo-ruokinta - X X Tark. Syökö ohjatut lisät ja koko annokset 5. Suu, hampaat, nieleminen Nieleminen testattu > X puheter ( lupa perusruokaa ++ kastiketta) Kysy rakenteen sopivuus 6. Vitamiini- / kiv.ainevalmiste D vit Fresubin E. fibre X 7. Ateriapalvelu Kotiutus- Palaveri! X kotihoito, omaiset Kysy+omainen 8. Suolen toiminta ummetusta X nestelista 2 + Onko tehostus riittävä 9. Painon seuranta 2 x vko X X konsultoi lääkäriä jos paino laskee Jos paino laskee tarkista Mieliala, ruokahalu koti-ikävä X vertaistukihlö, srk työntek.

118 Materiaalia vajaaravitsemuksen tunnistamiseen, ravitsemustilan arviointiin ja ohjaukseen - Ohjeita hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi ikääntyneille ja heidän läheisilleen - Vajaaravitsemusriskissä olevan ravitsemushoito - MNA testi - MNA testi ohje - Ruuankäytön selvitys - Ravitsemusriskin arviointi - Päivän ateriat - Esitysdiat

119 Ravitsemussuositukset ikääntyneille Gerontologinen ravitsemus, Gery ry Ravitsemusfoorumi vuotuinen koulutuspäivä, jonka luennot nettisivulla SYÖ HYVÄÄ

120 Ohje pituuden arvioimiseen polven korkeuden tai kyynärvarren pituuden mukaan löytyy täältä (s. 14) T_OpasA5.pdf Ravitsemusriskin arvioiminen (MNA: yli 65 vuotiaat) Ikääntyneiden ravitsemuksesta ja erityiskysymyksistä: Materiaalia: Ikäihmisen ravitsemusopas