3-9 LUOKKIEN OPPIAINESISÄLLÖT JA AIHEKOKONAISUUDET... ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET...

Transkriptio

1 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 3-9 LUOKKIEN OPPIAINESISÄLLÖT JA AIHEKOKONAISUUDET... ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS

3 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen - opiskelutaidot: erilaiset lukustrategiat, muistiinpanotekniikka, kirjoitusprosessi, tiedonhallintataidot - esteettinen havainnointi: kirjallisuus, teatteri ja elokuva esteettisinä elämyksinä - yhteistyö paikallisten teatterien ja kirjastojen kanssa Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Kalevala ja suomalainen itsetunto - ulkomainen ja kotimainen kirjallisuus kulttuurin kantajina - yhteistyö paikallisten teatterien ja kirjastojen kanssa Viestintä ja mediataito - vuorovaikutus-, media- ja tiedonhallintataidot - yhteistyö paikallisen median kanssa VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 3. VUOSILUOKKA: Vuorovaikutustaidot osaa kuunnella aktiivisesti, puhua selkeällä äänellä ja tuottaa erilaisia viestejä: kirje, tekstiviesti, sähköposti. Vuorovaikutustilanteissa hän osaa ottaa myös muut huomioon. Tekstinymmärtäminen lukee paljon erilaista lastenkirjallisuutta, kansansatuja ja runoja. Hän tutustuu kertomuksen perusrakenteisiin: juoni, henkilöt, tapahtuma-aika ja -paikka. Pääpaino on tekstin sisällön ja rakenteen ymmärtämisessä, sanavaraston kartuttamisessa ja sujuvassa lukemisessa. Tekstien ja puhe-esitysten tuottaminen osaa kertoa ja kirjoittaa juonellisen kertomuksen. Hän tutustuu ajatuskartan käyttöön ja harjoittelee käyttämään sitä kirjoittamisen apuna. Hän tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla. Tekstin tuottamisen lisäksi hän harjoittelee otsikointia. harjoittelee pieniä suullisia esityksiä.

4 4 Tiedonhallintataidot harjoittelee kirjaston käyttöä. tutustuu mediaan ja tietokirjojen käyttöön. Kielitietoisuus, kirjallisuus ja kulttuuri kehittyy oikeinkirjoituksessa omaa tekstiä tuottaessaan. Hän opettelee noudattamaan oikeinkirjoitussääntöjä: isot alkukirjaimet, loppuvälimerkit ja yhdyssanat. Sanaluokista oppilas osaa verbit, substantiivit ja adjektiivit. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy ja hän oppii valitsemaan omalle ikätasolleen sopivaa kirjallisuutta. lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia, lyhyempiä tekstejä ja vapaavalintaisia lastenkirjoja. Hän tulkitsee tekstiä omista lähtökohdistaan ja jakaa oman lukukokemuksensa monin eri tavoin. 4. VUOSILUOKKA: Vuorovaikutustaidot osaa kuunnella muita ja käyttää puheenvuoroja. Hän osaa kertoa, selostaa ja esittää omia mielipiteitään. osaa ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti. Tekstinymmärtäminen lukee paljon erilaista lastenkirjallisuutta, kansansatuja ja runoja. Hän tutustuu proosan rakenteisiin ja runojen riimeihin. Hän harjoittelee erottamaan pääasiat yksityiskohdista sekä oppii ennakoimaan ja päättelemään tekstin pohjalta. Hänen sanavarastonsa karttuu ja sujuva lukutaito paranee. Hän opettelee hyödyntämään lukemisen ymmärtämisen strategioita. Tekstien ja puhe-esitysten tuottaminen kehittyy juonellisen kertomuksen ja kuvailevan tekstin kirjoittajana. Hän harjoittelee otsikointia ja ajatuskartan käyttöä kirjoittamisen tukena. Hän tuottaa tekstiä sujuvalla ja selkeällä käsialalla sekä tekstinkäsittelyohjelman avulla. Hän opettelee muokkaamaan tekstiään. harjoittelee pieniä suullisia esityksiä. Tiedonhallintataidot Kerrataan aiemmin opittuja kirjastonkäyttötaitoja. oppii perustiedot mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. Kielitietoisuus, kirjallisuus ja kulttuuri harjaantuu sanojen oikeinkirjoituksessa. Hän osaa alkukirjaimet, loppuvälimerkit ja yhdyssanat sekä harjoittelee pilkun käyttöä. kertaa verbit, substantiivit ja adjektiivit ja oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit. Lisäksi hän harjoittelee verbin persoonamuotoja. käy kirjastossa ja lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia, lyhyempiä tekstejä ja vapaavalintaisia lastenkirjoja. Ikätasolle sopivalla ja kiinnostavalla kirjallisuudella vahvistetaan positiivista asennetta lukemiseen. Monipuolisilla tekstivalinnoilla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kulttuuri-identiteettiä. 5. VUOSILUOKKA: Vuorovaikutustaidot osaa muodostaa mielipiteitä ja pystyy perustelemaan ne. Hän tutustuu teatteri-ilmaisuun. osaa ilmaista itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisutaitojaan.

5 5 Tekstinymmärtäminen lukee paljon erilaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä tietotekstejä. Hän oppii erottamaan pääasiat yksityiskohdista sekä ennakoimaan ja päättelemään. Hän tutustuu vertauskuvallisuuteen teksteissä ja ymmärtää kirjallisuuden viestinä. opettelee hyödyntämään lukemisen ymmärtämisen strategioita. Tekstien ja puhe-esitysten tuottaminen kirjoittaa monipuolisia juonellisia kertomuksia ja kirjeitä. Hän harjaantuu ajatuskartan käyttämisessä kirjoituksen tukena sekä opettelee kappalejakoa ja alaotsikoiden käyttöä. Hän harjoittelee tiivistämistä ja tukisanalistan käyttöä. Hän tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla. osaa muodostaa mielipiteitä ja pystyy perustelemaan ne. Hän tutustuu teatteriilmaisuun ja harjoittelee suullisia esityksiä. Tiedonhallintataidot Tutustuu tiedonhankinnan vaiheisiin. harjaantuu medialukutaidossa ikätasoon ja kehitykseen sopivien elokuvien ja sarjafilmien kautta. Kielitietoisuus, kirjallisuus ja kulttuuri hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat eli alkukirjaimet, loppuvälimerkit, pilkun lauseiden välissä ja yhdyssanat. Hän kertaa sanaluokat ja verbien persoonamuodot ja tutustuu verbien aikamuotoihin. Lisäksi hän oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin. Hän löytää lauseista subjektin ja predikaatin. Hän osaa erottaa päälauseen ja sivulauseen sekä osaa yhdistää lauseita. Hän harjoittelee suoran ja epäsuoran esityksen käyttöä. Hän vertailee yleis- ja puhekieltä. harjaantuu kirjaston käytössä ja lukee koko luokan yhteisiä teoksia ja vapaavalintaisia nuortenkirjoja. Hän tulkitsee tekstiä ja jakaa oman lukukokemuksensa monin eri tavoin. Monipuolisilla tekstivalinnoilla pyritään kasvattamaan oppilaan kiinnostusta kielen toimintaan. Hän havaitsee myös muut ympäristössä puhuttavat kielet ja antaa niille arvon. Samalla tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kulttuuri-identiteettiä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintäti lanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavut taa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita

6 6 - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKAT 6-9: Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

7 7 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan - harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät - kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät - tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista - saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee - kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.

8 8 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8.vuosiluokka 9.vuosiluokka Vuorovaikutustaidot verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä rohkeus esiintyä tutustuminen teatteriilmaisuun katsojana ja näyttelijänä Tekstinymmärtäminen tutustutaan erilaisiin lukutapoihin erilaisia tekstilajeja esittelyä, arviointia perustietoa vuorovaikutuksesta puheviestijän perustaitoja: valmistautuminen, kuunteleminen, osallistuminen, havainnollistaminen, palaute omien viestintätottumusten sekä taitojen arviointia ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua erilaisia lukutapoja: silmäilevä, etsivä, sanatarkka, päättelevä asia- ja fiktiiviset tekstit tekstien sisällön tiivistämistä, erittelyä ja arviointia kertovat, kuvailevat ja selostavat tekstityypit kaunokirjallisuuden päälajeihin tutustumista lukemaan innostamista lukukokemusten jakamista yksilö-, pari- ja ryhmäviestintätilanteita omien näkemysten esittäminen, menettely ristiriitatilanteissa omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä - taitojen arviointia luku-, kuuntelu-, ja arviointitaitojen vahvistamista tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina mediatekstit, ohjaavat ja vaikuttamaan pyrkivät tekstityypit erilajisten kaunokirjallisten tekstien vertailua ja tulkintaa kaunokirjallisuus elämysten antajana suomalainen puhekulttuuri sopivan kielimuodon valinta eri viestintätilanteissa viestintävarmuuden kehittämistä puheenvuorolajien ja ilmaisutapojen monipuolistamista omien viestintätaitojen arviointia suomalaisen kirjallisuuden keskeisten teosten tutkimista ja tulkintaa pohtivat ja kantaaottavat tekstityypit teksteihin kätkeytyneiden näkemysten ja arvojen etsimistä kaunokirjallisuus näkemysten kehittäjänä Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen prosessikirjoitusta kirjoittamisen vaiheet: erilajisia tekstejä: uutinen, sisällön suunnittelu, jäsentelytapoja, runo, satu palaute, puheet ja esitelmät improvisaatioita näytelmiä kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen viimeistely, julkistaminen kirjakielen käytäntöjä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien (esim. kirjoitelma; kertomus, satu, näytelmä, runo; tiivistelmä, määritelmä ja muistiinpano) kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen yleispuhekielen ja kohteliaiden ilmaisutapojen opettelua pieniä näytelmiä ja puheesityksiä, improvisaatioita, esitelmän laatiminen tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille tekstintekoprosessin varmentaminen otsikointi, jaksotus-, aloitusja päätäntätapoja kirjakielen käytäntöjä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien (esim. mediatekstit: uutinen, ilmoitus, arvostelu, yleisönosastokirjoitus sekä fiktiiviset tekstit) kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen erilaisia keskusteluja, väittely, haastattelu tekstintekoprosessin varmentaminen, ilmaisukeinojen monipuolistaminen, aineiston pohjalta kirjoittaminen kirjakielen käytäntöjä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien (esim. pohtiva kirjoitelma, koevastaus, hakemus, raportti) kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen monenlaisia suullisia esityksiä, puhe, kirjailijaesitelmän laatiminen

9 9 6.luokka 7. vuosiluokka 8.vuosiluokka 9.vuosiluokka Tiedonhallintataidot tiedonhankinnan vaiheiden kertausta tiedonhaku eri lähteistä tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi kriittinen suhtautuminen mediaan Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin yleiskieli, arkikieli, murteet nominien taivutus (kieliopilliset sijat ja paikallissijat) verbien taivutus (pääluokat, persoona- ja aikamuodot) lauseenjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti) yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia tekstinäytteitä kirja-arvosteluja koulukirjaston ja kaupunginkirjaston käyttötaidot kirjastoluokitus ja kirjastojärjestelmä tiedonhakuprosessin varmentaminen tiedonhaku eri lähteistä tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi muistiinpanojen tekeminen, lähteiden merkitseminen, oman esityksen rakentaminen puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja sanaluokat ja niiden taivutus virke ja lause kaunokirjallisuuden päälajit kirjallisuuden peruskäsitteitä yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia, tekstinäytteiden tarkastelua ja tulkintaa teatteri- ja elokuvakokemuksia tiedonhallintataitojen syventämistä ja varmentamista lausetyypit, päälause ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet kirjallisuutta lajeittain ja aihepiireittäin yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia, tekstinäytteiden tarkastelua ja tulkintaa teatteri- ja elokuvakokemuksia tiedonhallintataitojen syventämistä ja varmentamista ihmiskielen synty, äidinkielen merkitys maailman kielet ja suomen sukukielet suomen kirjakielen kehitys, kielen vaihtelu, suomen kielen ominaispiirteet ja sanasto kansanrunous ja Kalevala suomalaisen kirjallisuuden vaiheita; keskeisiä kirjailijoita ja teoksia romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia, tekstinäytteiden tarkastelua ja tulkintaa teatteri- ja elokuvakokemuksia

10 10 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa - osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja - edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä - tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi - pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä - lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen - erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista - tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja - osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut - pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä - osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia - tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun - pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista - pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn - pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne - tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata - pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä - pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

11 11 - osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään - soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen - löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan - on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän - tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia - pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa - osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä - tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan - tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

12 12 TOINEN KOTIMAINEN KIELI - B1-KIELI : RUOTSI VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET oppii - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa - ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön - kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot oppii alusta alkaen - tuntemaan kielialueen kohdekulttuuria tapoja, paikkoja, tapahtumia ja henkilöitä - arvostamaan omaa ja vierasta kulttuuria havainnoimalla niiden eroja ja yhtäläisyyksiä - viestimään ja toimimaan kohdekieltä puhuvien kanssa hyväksyttävällä ja luontevalla tavalla Opiskelustrategiat Hyvää oppimista ja hyvien työtapojen omaksumista pidetään tärkeänä ja se aloitetaan heti kielenopiskelun alkuvaiheessa. Taitoja kehitetään ja syvennetään kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla koko opiskelun ajan. oppii - ottamaan vastuun omasta työskentelystään - käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sen sanastoja, sanakirjoja ja muita tiedonhankintavälineitä - käyttämään oppimaansa omissa tuotoksissaan - käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa - ymmärtämään, että hyvä kielitaito edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua - suunnittelemaan omaa oppimistaan sekä tunnistamaan ja oppimaan omat tehokkaimmat tapansa oppia kieltä - arvioimaan säännöllisesti oppimaansa

13 13 luokka aihepiirit viestintätilanteet rakenteet 7. lk minä ja perhe koti ja asuminen vapaa-aika ja harrastukset ulkonäkö koulu ruoka matkustaminen 8. lk musiikkielämyksiä nuoren kotona tietokone ja nuoret ulkoilmaelämää syntymäpäivillä Ahvenanmaahan tutustumassa talvilomalla Åressa Tukholma ja muut Pohjolan pääkaupungit tervehtiminen ja kiittäminen tutustuminen matkustaminen asuminen ulkonäön kuvailu harrastuksista puhuminen kouluasioista keskustelu ruokaileminen pizzeriassa asioiminen kahvilassa, kioskilla ja lippupalvelussa tien kysyminen tarkennuksen pyytäminen vaatepohdintoja tervetuloa meille ruokailu onnitteleminen sairaana matkalipun ostaminen eriävän mielipiteen ilmaiseminen vieraan vastaanottaminen matkailuneuvonnassa vapaan paikan löytäminen tapaamisesta myöhästyminen persoonapronominit kysymyssanoja: vad, var, vart, varifrån, varför, hur, när, vem, vems, hurdan numerot, kellonajat substantiivin suku, yksikkö ja monikko epämääräinen ja määrätty muoto pronominit den ja det olla-verbit ha ja vara kieltosanat nej ja inte verbin preesens apuverbit verbialkuiset kysymykset adjektiivit genetiivi omistuspronominit sanajärjestys päälauseessa prepositioita persoonapronominit: subjekti-, objektija omistusmuodot imperfekti, perfekti ja pl. perfekti järjestysluvut ja päiväykset adverbit adjektiivien vertailu ajanilmauksia paikan prepositioita päälauseen sanajärjestys prepositiot verbin yhteydessä pronominit den här, den där, någon, ingen, någonting, ingenting rinnastuskonjunktiot för, utan, eller, och man ja det -sanat 9. lk tunteet monikulttuurisuus ympäristö ammatit Pohjola ohjattuja keskusteluja ja kirjoitustehtäviä kurssien aihepiireistä aikaisemmin opittujen perusrakenteiden kertaus sivulause konditionaali imperatiivi infinitiivi prepositioilmauksia: adjektiivi + prepositio refleksiivipronominit ja refl.verbit Syventävät rakenteet: kysyvä sivulause, liikkuvat määreet sin, sitt, sina aine- ja abstraktisanat asutut paikat, suku adjektiivi attribuuttina s passiivi

14 14 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihtvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitai- A2.1 Peruskielitaidon alku- A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

15 15 VIERAAT KIELET A - KIELET (A1: ENGLANTI, A2 : RANSKA ja SAKSA) AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen nivoutuu kieltenopetukseen erilaisten pari- ja ryhmätyötilanteiden kautta. kehittyy sekä kielen oppijana että ryhmän jäsenenä ja hyväksyy itsensä ja muut oppilaat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat olennainen osa kieltenopetusta. Oman maan ja kotiseudun kulttuurin tunteminen on lähtökohtana vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen. Kieltenopetuksen tärkeimpiä tehtäviä on antaa valmiuksia kulttuurien väliseen viestintään. Viestintä ja mediataito. Kielenopetuksen tärkein tavoite on, että oppilas pystyy monipuoli-seen viestintään kohdekielellä. Pyritään ohjaamaan oppilasta myös kriittiseen tiedonkäsittelyyn. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Kieltenopetus kehittää oppilaan aktiivista osallistumista, oma-aloitteisuutta ja yritteliäisyyttä. Oppilaalta edellytetään pitkäjänteisyyttä ja vastuunottamista omasta työstään. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sisältyvät pitkin matkaa käsiteltäviin aihepiireihin. Turvallisuus ja liikenne tulee esille mm. matkustamisesta ja kulkuvälineistä puhuttaessa. Ihminen ja teknologia otetaan huomioon esimerkiksi kieliohjelmia, internetiä ja sähköpostia käytettäessä. KIELTEN YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKAT 3-6 oppii - mahdollisimman autenttisen ääntämisen ja intonaation - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään ja selviytymään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa - ymmärtämään arkielämää käsittelevää yksinkertaista puhetta tai tekstiä - kirjoittamaan lyhyitä itseään, lähiympäristöään ja arkielämää käsitteleviä viestejä VUOSILUOKAT 7-9 oppii - selviytymään myös hiukan vaativammista arkipäivän keskustelutilanteista - ymmärtämään pääajatuksia ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä - kirjoittamaan monipuolisemmin häntä lähellä olevista asioista

16 16 KESKEISET SISÄLLÖT: A1 KIELI ENGLANTI Kielikohtaiset sisällöt voivat yksittäisten aihepiirien, tilanteiden ja rakenteiden osalta vaihdella vuosiluokittain käytettävissä olevien opetusmateriaalien ja opetusjärjestelyiden mukaan. luokka tilanteet ja aihepiirit rakenteet 3. lk luokat: oma minä ja lähiympäristö, perhe ja ystävät, tutut asiat ja toiminnot koulu ja siihen kuuluvat asiat 4. lk asuminen maalla, kaupungissa, Englannissa ja muissa maissa vapaa-ajan harrastukset ja toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja Suomesta, Englannista ja muista englantilaisen kielialueen maista, koko maailmasta ja suomalaisesta ja muista kulttuureista integroituna mm. historiaan, maantietoon ja biologiaan persoonapronominit be- ja have -verbin preesens can/can t yleispreesens alustavasti ehdotus, pyyntö, käsky, kielto paikan prepositioita yksikkö ja monikko luvut 1-20 foneettiset merkit persoona- ja possessiivipronominit be-, have- ja can -verbit myönteisessä, kielteisessä ja kysyvässä lauseessa myönteinen, kielteinen ja kysyvä yleispreesens s-genetiivi lisää paikan prepositioita substantiivien säännöllinen ja epäsäännöllinen monikko artikkelien käytön alkeet lyhyiden adjektiivien vertailu alustavasti luvut ja kellonajat kestopreesens ja be going to -rakenne alustavasti Kolmannella ja neljännellä luokalla rakenteet opitaan suullisen harjoittelun, sanastojen, kirjallisten tehtävien ja tekstien avulla, ei kieliopinomaisesti. 5. lk 3. ja 4. luokilla opittujen perusrakenteitten kertaus kieliopinomaisesti sekä kestopreesensin ja yleispreesensin ero be- ja have -verbien imperfekti säännöllinen ja epäsäännöllinen imperfekti alustavasti lisää prepositioita persoonapronominien objektimuodot lyhyiden adjektiivien vertailu artikkelien käyttö erilaisten sanojen yhteydessä ja eri tilanteissa there is/ there are järjestysluvut ja päiväys 6. lk aikaisemmat rakenteet analyyttisemmin imperfekti lyhyiden ja pitkien adjektiivien vertailumuodot apuverbit indefiniitti- ja demonstratiivipronomineja yleisimmät apuverbit muodolliset subjektit there ja it myönteisen, kielteisen ja kysyvän lauseen sanajärjestys alustavasti (SPOTPA) s- ja of genetiivit

17 17 luokka aihepiirit viestintätilanteet rakenteet 7. lk koti, perhe, lemmikit, esittäytyminen ja esittely aikaisemmin opittujen rakenteiden lähiympäristö kuulumisten kysyminen vahvistaminen koulunkäynti tapaamispaikasta- ja perusaikamuodot: yleis- ja ystävät, ystävyys ajasta sopiminen kestopreesens, yleis- ja kestoimperfekti, harrastukset uutisten kertominen ja perfekti, pluskvamperfekti rahankäyttö niihin reagointi adjektiivien vertailu pukeutuminen ruoka ja ruokailu Lontoo, Brittein saaret mieltymyksistä ja harrastuksista keskustelu prepositioita perussanajärjestystä there is /are ehdottaminen kohteliaisuuksia 8. lk elämää Euroopan eri maissa matkustaminen ja lomailu Yhdysvallat: nykypäivää ja historiaa nuorten ja aikuisten suhteita idoleita, sankareita Suomi omin ja ulkomaalaisen silmin; oman ja vieraan kulttuurin vertailu Irlanti Brittiläinen kansainyhteisö 9. lk ihmissuhteet terveys ja hyvinvointi ympäristö ja kestävä kehitys opiskelu, työ ja elinkeinot tiedotusvälineet arkielämän teknologia nuorisokulttuuri taide, viihde Kanada Australia, Uusi Seelanti ruokailutilanteita ulkomaalaisen kohtelias tapaaminen matkustustilanteita tien kysyminen ja neuvominen ohjattuja keskusteluja kurssin aihepiireistä amerikanenglannin ja brittienglannin eroja kirjallisen ilmaisun kehittäminen ohjattuja keskusteluja kurssin aihepiireistä monikko artikkelin käyttö pronominioppia adjektiivit ja adverbit ja niiden vertailu genetiivit it / there apuverbejä ja niiden korvaavia rakenteita perusaikamuotojen kertaus futuuri ja sivulauseet konditionaali ja ehtolause liitekysymykset monipuolinen, mittava kertaus 2. konditionaali ja ehtolause passiivi verbin -ing muoto ja infinitiivi epäsuora kysymys ja esitys myötäilyrakenne one-sana paljoussanat

18 18 KESKEISET SISÄLLÖT: A2 KIELET RANSKA luokka tilanteet ja aihepiirit rakenteet 4. lk esittäytyminen tervehdyksiä, toivotuksia ja kohteliaisuuksia minä itse ja perheeni lukusanoja kellonajat (tasatunnit) värejä, vaatteita, eläimiä ajan kulku: viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat; päiväys helppoja arkipäivän tilanteita tutustumismatka Ranskaan ja ranskalaisuuteen alkaa luokkahuone- ja opiskelufraaseja artikkelit yksikkö ja monikko persoonapronominit, possessiivipronominit (yksikössä) avoir ja être verbit -er verbien taivutus yksikössä kysymyksiä: intonaatiokysymys; qu est-ce que c est; quel; quand; où joitakin prepositioita Suullisen kielitaidon painottuminen: kauniin ääntämisen, sanojen oikean painotuksen ja intonaation opettelua runsaan suullisen harjoittelun, lorujen ja laulujen avulla. Rakenteiden opettelu lähinnä suullisen harjoittelun kautta. Puhutun kielen ja kirjoitetun kielen eroihin kiinnitetään alusta alkaen huomiota. Hyvien työtapojen oppiminen alusta alkaen. 5. lk edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen omasta itsestä, perheestä, lähiympäristöstä kertominen kortin / kirjeen kirjoittaminen ostoksilla käynti ammatteja vapaa-aika ja harrastuksia mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen lukusanoja kellonajat (vartti- ja puolet tunnit) 6. lk maita, kansoja, kieliä matkustaminen, lomailu koti ja asuminen tapaamisesta sopiminen tien kysyminen ja neuvominen; kaupunkisanastoa ruokia ja juomia, kahvilassa tilaaminen ulkonäön kuvailu Ranskan maantietoa ranskaa puhuvaa maailmaa artikkelit persoona- ja possessiivipronominit adjektiivin taivutus ja paikka väite-, kysymys-, ja kieltolauseita verbiopin monipuolistaminen: -er verbien vahvistaminen, epäsäännöllisiä verbejä il y a rakenne prepositioita edellisten rakenteiden kertaaminen ja syventäminen säännöllinen ja epäsäännöllinen verbin taivutus genetiivi aller-futuuri pronomineja passé composé:hen tutustuminen

19 19 luokka aihepiirit viestintätilanteet rakenteet 7. lk koulu (Ranska/Suomi) ihmiskeho sairaudet ranskalainen kaupunki (Pariisi) ja maaseutu ihmissuhteita työelämää, kauppoja ruokailu ranskaa puhuvaa maailmaa 8. lk lomanvietto ja matkustaminen televisio, mainonta nuorten elämää Ranskassa ja muualla ihmissuhteita ranskalaisia juhlapäiviä runous omasta koulunkäynnistä kertominen lääkärissä käynti kirjeen kirjoittaminen mielipiteen kysyminen ja ilmaiseminen harrastuksista ja mieltymyksistä keskusteleminen oman kotiseudun kuvaileminen asioiminen kaupassa ruokailu ja kohtelias pöytäkeskustelu matkalipun ostaminen arkielämästä kertominen ja kysyminen haastatteleminen omasta maasta kertominen ohjattuja keskusteluharjoituksia ja kirjoitus tehtäviä kurssien aihepiireistä perusrakenteiden kertaus ja syventäminen kaikki säännölliset verbiluokat epäsäännöllisiä verbejä passé composé adjektiivien taivutus, paikka ja vertailu objektipronomini partitiivi demonstratiivipronominit imperfekti edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen epäsäännöllisiä verbejä imperatiivi refleksiiviverbit lisää passé composéta passé composé / imperfekti pluskvamperfekti suora ja epäsuora objekti persoonapronominien painolliset muodot y ja en -pronominaalit adverbit 9. lk ihminen ja ympäristö yhteiskunta tiedonvälitys siirtolaisuus Ranskan historiaa kuvataide urheilu ranskalainen elämäntapa monipuolisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä liittyen oppijan arkielämän vuorovaikutustilanteisiin (itsenäisiä salkkutöitä kurssien aiheista) epäsäännöllisiä verbejä futuuri konditionaali relatiivipronominit indefiniittipronomineja gerundi subjunktiivi kaikkien perusrakenteiden kertausta

20 20 KESKEISET SISÄLLÖT: A2 KIELET SAKSA luokka tilanteet ja aihepiirit rakenteet 4. lk esittäytyminen, tervehtiminen perhe ja asuminen värit, numerot 1-20 kellonajat (täydet tunnit) tarjoaminen ja pyytäminen koti, huoneet, sisustus kehonosat koulutavaroita; hintojen tiedustelua hieman Saksan maantiedettä kuvien avulla artikkelit mein- ja dein-sanat kysyminen: - kysymyssanan avulla - verbillä aloittaen säännöllinen verbintaivutus sein -verbin taivutus Hyvän ääntämisen ja oppimisen omaksumiseen pyritään monin työtavoin: kuuntelu, toistaminen, runsas suullinen harjoittelu, laulut, kirjalliset tehtävät, tekstien sekä sanaston opiskelu 5. lk viikonpäivät kellonaikoja kouluaineet, lukujärjestys kortin kirjoittaminen maita ja kieliä kulkuneuvot syntymäpäivät, onnitteleminen isot luvut kuukaudet ja vuodenajat asuinympäristön kuvailu harrastuksia monikulttuurisuus hieman Berliinin historiaa haben verbi joidenkin epäsäännöllisten verbien taivutus im + kuukausi / vuodenaika kansalaisuussanoja substantiivien monikko prepositiot an, auf missä -kysymyksen yhteydessä substantiivien ja pronominien akkusatiivi alustavasti Neljännen luokan asioita kertaillaan ja syvennetään pitkin matkaa. 6. lk puhelimessa; puhelinsanontoja kaupassa asiointi: ruokaostoksilla eläimiä omasta maasta kertominen kesän viettoa Suomessa automatkalla Saksassa; tien kysyminen ja neuvominen syömässä ravintolassa; ruoan ja juoman tilaaminen perfekti: heikot verbit wissen; apuverbejä perfekti: vahvat verbit järjestysluvut hieman sein -apuverbin käyttöä perfektissä substantiivien ja persoonapronominien datiivi alustavasti aus, bei, mit -prepositiot